Kommentoin useampaa postia kerrallaan.
jarre55 sanoi:
-hankin sen "kirjan" sulle
Nimi ja ISBN, niin pääsen etsimään sitä paikallisesta kirjakaupasta. Ja harvoin näissä asioissa mitään absoluuttista totuutta löytyy.
jarre55 sanoi:
-kelirikko haittasi molempia, mutta sakut oli lähteneet kesävarusteilla talvea vastaan.Tästä kenraalit oli Aatua varoittaneet, mut tyhmä halusi painaa vaan, kun uskoi nopeaan voittoon.
Tästä tullaan taas siihen ongelmaan, että Barbarossan alku myöhästyi pahasti Balkanin kampanjan takia, jos sakuilla olisi ollut kaksi kuukautta enemmän aikaa, niin tilanne olisi saattanut olla täysin toinen. Lisäksi kelirikko oli saksalaisille suurempi ongelma, sillä mekanisoitu armeija vaatii erittäin paljon huoltoa ja jos logistiikka ei pelaa, niin panssarikärjetkin pysähtyvät. Venäläisethän varsinkin alkuun vain heittivät kaikki mahdolliset ja mahdottomat miehet pysäyttämään hyökkäystä, pahimmillaan jopa ilman varusteita.
jarre55 sanoi:
Mikään ei ole tappanut niinpaljon juutalaisia kuin Stalin/kommunismi. Kannattaa lukea se "Kommunismin musta kirja" Löytynee kirjastosta pienellä odottelulla.
Totta, että iipot tappoivat suunnattoman määrän juutalaisia(kin). Mutta heillä juutalaiset mun käsittääkseni teilattiin lähinnä näennäisen poliittisen epäluulon takia, ei suoranaisesti rodun takia. Natsit toisaalta tähtäsivät suunnitelmalliseen kaikkien juutalaisten tappamiseen ja ainoastaan sodan loppuminen esti heiltä pääsyn tavoitteeseen. Siksi ei voi verrata suoraan Neuvostoliiton ja Natsi saksan tappamien juutalaisten määriä, koska venäläiset pääsivät tekemään haluamansa puhdistukset valmiiksi, Sakuilta (onneksi) jäi homma kesken.
Sama homma slaavilaisten kansojen kanssa, joille natsit eivät antaneet mitään arvoa rotuhierarkiassaan. En siis millään halua vähätellä Neuvostoliiton uhreja. Mutta mun käsitys on se, että jos Natsit olisivat voittaneet niin juutalaisten, mustalaisten ja slaavien kohtalo olisi ollut vielä nykyistäkin huonompi.
jarre55 sanoi:
Saksalla oli tuolloin maailman paras armeija. Vaikea sen salamasotaa oli kenenkään tehokkaasti estää.
Aivan onko siis realistista puhua, että venäläisten hyökkäys eurooppaan, jonka olisi ollut pakko ensiksi suuntautua Saksaan oli mitenkään realistinen ajatus vuonna 41. Varsinkin kun talvisota oli ainakin jo jossain määrin osoittanut, ettei Puna-armeijalla ole kaikki ihan kohdallaan. Toki suunnitelma varmasti oli olemassa, esikunnathan laativat aina suunnitelmia kaiken mahdollisen ja mahdottoman varalle. Tietysti on mielenkiintoista spekuloida mahdollisuudella, että barbarossa olisi lykätty vuoteen 42. Olisivatko venäläiset silloin koittaneet tehdä jonkinmoisen ennaltaehkäisevän iskun?