Veikkaus uudeksi hallitukseksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ryti
  • Aloitettu Aloitettu
Suomen poliittiseen järjestelmään kuuluu RKP on aina hallituksessa;)

Ainoastaan toivon keskustan olevan ehd. hallituksessa. Keskusta saisi nousta ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi. Muut hallituskumppanit voisivat olla Kokoomus ja Kristillisdemokraatit. SDP:n saisi heivata hallituksesta. Äänestäisin mieluummin Vasemmistoliittoa, kuin SDP:tä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
kommunistinen suunnitelmatalous -> peruskoulu

Mikä olisi vaihtoehtosi peruskoululle? Eka luokasta lähtien rikkaille ja köyhille omat koulut?
 
Kuka loppuen lopuksi määrittelee, mitä kukakin ansaitsee? Toisen mielestä työtä tekemättömälle ei pidä antaa rahaa senttiäkään, toisen mielestä yritysjohtajan duuni ei ole oikeaa työtä (ja palkat täysin kohtuuttomia). Omaa näkökantaani kumpikaan ei todellakaan edusta. Tosin tässä tulee hyvin esille äärimmäisen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden erot, ja kuten jo aikaisemmin sanoinkin, maailma ei ole mustavalkoinen.

Markkinataloudessa ympäröivä yhteisö määrittelee yksilön ansiot. Valtiojohtoisessa suunnitelmataloudessa valtio määrittelee mitä yksilö ansaitsee.

Suomen kaltaisessa 70%:ssa suunnitelmataloudessa (eli ontossa markkinataloudessa) valtio määrittelee lähes kaikkien ansiot. Muutama onnekas edelleen saa mitä ansaitsee. Yleensä se, että saa mitä ansaitsee liittyy kansainväliseen toimintaan, tai että on mukana politiikassa määrittelemässä oman palkkansa ja veronsa.
 
Mikä olisi vaihtoehtosi peruskoululle? Eka luokasta lähtien rikkaille ja köyhille omat koulut?

Ei, vaan koulu älykkyystyypin mukaan mahdollismman aikaisin.

Oppikoulujärjestelmä oli aikaan oikein hyvä, siis ennen demarien Ulf Sundqvistin 1970-luvulla DDR:stä kopioimaa peruskoulusysteemiä.
 
Ei, vaan koulu älykkyystyypin mukaan mahdollismman aikaisin.

Oppikoulujärjestelmä oli aikaan oikein hyvä, siis ennen demarien Ulf Sundqvistin 1970-luvulla DDR:stä kopioimaa peruskoulusysteemiä.

Siis ei herranen aika mikä ajatus. Saksassahan luotiin sotien jälkeen koulujärjestelmä, jossa neljännen luokan jälkeen oppilaat jaetaan "ammattikouluun" (Hauptschule), "reaalikouluun" (Realschule) ja lukioon (Gymnasium). Heittomerkit siksi, että noita ei voi ihan suoraan suomentaa.

Tämä toimi niin ihan hyvin niin kauan, kun teollisuudella meni eli töitä riitti kaikille ammattikoulun käyneille ja lukion käyvien osuus oli pienehkö. Tuosta välimallin koulusta tulee muuten toimistotyöntekijöitä, hoitsuja tms. No, tänä päivänä teollisuudella ei mene niin hyvin ja lukion käy monissa paikoissa yli 50 % ikäluokista, jolloin tuosta "ammattikoulusta" on tullut pelkkä jämäkoulu. HUOM! Tuo suomennos ei ole tarkka. En nyt jaksa selostaa tässä koko saksalaisen koulujärjestelmän rakennetta, koska se on varsin erilainen.

Sakuamiksen käyneillä on taakkanaan sellainen stigma, ettei paremmasta väliä. Ja monesti itseään ruokkivan kierteen vuoksi syystäkin. "Amislaisella" ei mitään tulevaisuutta => ihan sama mitä tekee => kaikkien oppiminen häiriintyy => kenestäkään ei tule mitään. Tämä ei muuten ole ulkomaalaisvoittoisten "amiksien" yksinoikeus. Tänä päivänä oppisopimuspaikkoja, joiden kautta siis käytännön oppiminen Saksassa tapahtuu, jaetaan perinteisiin käsityöläisammatteihin näille reaalikoululaisille. Lisäksi kommunikointi eri sosiaaliluokkien välillä vaikeutuu entisestään.

Mieti nyt, monessako tapauksessa tuohon "tyhmien" kouluun joutuminen motivoisi yhtään ketään? Työnantajat eivät juuri hihkuisi riemusta, ikätoverit vittuilisivat ja koulutkaan tuskin olisivat kovin tasokkaita. Syntyisi toisin sanoen uusi alaluokka, joka todella ei sovellu mihinkään muuhun kuin yksinkertaiseen palvelutyöhön tai rikollisuuteen. Jos johonkin Suomen veronmaksajien rahoja saa tunkea, niin se on koululaitos, joka ei salli kelkasta putoamista.
 
Ei, vaan koulu älykkyystyypin mukaan mahdollismman aikaisin.

Kelpais mulle. Oppikouluun pääsyssähän varallisuus oli vähintään yhtä tärkeää kuin älykkyys.
 
Ei, vaan koulu älykkyystyypin mukaan mahdollismman aikaisin.

Oppikoulujärjestelmä oli aikaan oikein hyvä, siis ennen demarien Ulf Sundqvistin 1970-luvulla DDR:stä kopioimaa peruskoulusysteemiä.

Toi on aika kurja systeemi. Koulumenestyksestä kuitenkin 95% on rankkaa työtä. Monen fiksun kakrun tulevaisuus menis pilalle, jos esim. vanhemmat eivät ole jo pienestä pitäen kannustamassa koulunkäynnin suhteen.
 
Kelpais mulle. Oppikouluun pääsyssähän varallisuus oli vähintään yhtä tärkeää kuin älykkyys.

Höpöhöpö, itse kävin oppikoulun. Siellä oli pieni lukukausimaksu ja kirjat maksettiin itse. Vaikka olin pienituloisesta perheestä, ei kustannus ollut tuntuva.

Oppikouluun oli pääsykoe. Siis sinne ei menty mitenkään sosiaaliluokan kautta vaan osaamisen. Sitten sai vielä viidenneltä yrittää uudelleen, jos ei neljänneltä päässyt. Itse menin vasta viidenneltä.
 
Siis ei herranen aika mikä ajatus. Saksassahan luotiin sotien jälkeen koulujärjestelmä, jossa neljännen luokan jälkeen oppilaat jaetaan "ammattikouluun" (Hauptschule), "reaalikouluun" (Realschule) ja lukioon (Gymnasium). Heittomerkit siksi, että noita ei voi ihan suoraan suomentaa.

Tämä toimi niin ihan hyvin niin kauan, kun teollisuudella meni eli töitä riitti kaikille ammattikoulun käyneille ja lukion käyvien osuus oli pienehkö. Tuosta välimallin koulusta tulee muuten toimistotyöntekijöitä, hoitsuja tms. No, tänä päivänä teollisuudella ei mene niin hyvin ja lukion käy monissa paikoissa yli 50 % ikäluokista, jolloin tuosta "ammattikoulusta" on tullut pelkkä jämäkoulu. HUOM! Tuo suomennos ei ole tarkka. En nyt jaksa selostaa tässä koko saksalaisen koulujärjestelmän rakennetta, koska se on varsin erilainen.

Sakuamiksen käyneillä on taakkanaan sellainen stigma, ettei paremmasta väliä. Ja monesti itseään ruokkivan kierteen vuoksi syystäkin. "Amislaisella" ei mitään tulevaisuutta => ihan sama mitä tekee => kaikkien oppiminen häiriintyy => kenestäkään ei tule mitään. Tämä ei muuten ole ulkomaalaisvoittoisten "amiksien" yksinoikeus. Tänä päivänä oppisopimuspaikkoja, joiden kautta siis käytännön oppiminen Saksassa tapahtuu, jaetaan perinteisiin käsityöläisammatteihin näille reaalikoululaisille. Lisäksi kommunikointi eri sosiaaliluokkien välillä vaikeutuu entisestään.

Mieti nyt, monessako tapauksessa tuohon "tyhmien" kouluun joutuminen motivoisi yhtään ketään? Työnantajat eivät juuri hihkuisi riemusta, ikätoverit vittuilisivat ja koulutkaan tuskin olisivat kovin tasokkaita. Syntyisi toisin sanoen uusi alaluokka, joka todella ei sovellu mihinkään muuhun kuin yksinkertaiseen palvelutyöhön tai rikollisuuteen. Jos johonkin Suomen veronmaksajien rahoja saa tunkea, niin se on koululaitos, joka ei salli kelkasta putoamista.


Tässä mielipiteessä loistaa tyhmyys, tai ehkä paremminkin jokin "humaani akateemisuus", jonka kautta selitetään asioita itsekään niitä ymmärtämättä.

Juuri amiksen käyneistä on pulaa Saksassa, niin kuin Suomessakin. Putkimiehiä, hitsaajia, koneistajia, talonrakentajia jne tuodaan jo Baltaista tai jopa Kiinasta!

Oppikoulun aikaan Suomessa mentiin kansakoulusta neljänneltä tai viidenneltä keskikouluun (eli oppikouluun) ja siitä lukioon. Toinen pääreitti oli jatkaa kansakoulun jälkeen kansalaiskouluun, josta mentiin usein amikseen.

Itse vedin hiukan oudomman reitin, ensin kansakoulusta oppikouluun, ja sieltä amikseen. En kuitenkaan päätynyt alaluokkaan :whip: Kuten ei moni kaverinikaan.

Mitä vikaa muuten on alaluokassa? Uskooko joku todella, että kaikki voivat kuulua keski- tai yläluokkaan vain kouluttautumalla vaikkapa maisteriksi tai insinööriksi?

Jos näin luulee, niin Siperia opettaa. Meillä tulee vielä aika, että ylimääräiset maisterit ja inssit joko menevät raksalle/tehtaalle hommiin tai kortistoon.
 
Toi on aika kurja systeemi. Koulumenestyksestä kuitenkin 95% on rankkaa työtä. Monen fiksun kakrun tulevaisuus menis pilalle, jos esim. vanhemmat eivät ole jo pienestä pitäen kannustamassa koulunkäynnin suhteen.

Koulumenestys ja taloudellinen menestys eivät muuten korreloi. On sanonta, että "älkää naurako takapenkin pojille, ne on teidän tulevat pomot".

Usein poikkeuksellisia urotekoja työelämässä tekevät eivät olleet koulussa aivan kärkeä, joskus jopa häiriköitä.

On myös toisenlaisia poikkeuksia.
 
Tässä mielipiteessä loistaa tyhmyys, tai ehkä paremminkin jokin "humaani akateemisuus", jonka kautta selitetään asioita itsekään niitä ymmärtämättä.

Juuri amiksen käyneistä on pulaa Saksassa, niin kuin Suomessakin. Putkimiehiä, hitsaajia, koneistajia, talonrakentajia jne tuodaan jo Baltaista tai jopa Kiinasta!

Oppikoulun aikaan Suomessa mentiin kansakoulusta neljänneltä tai viidenneltä keskikouluun (eli oppikouluun) ja siitä lukioon. Toinen pääreitti oli jatkaa kansakoulun jälkeen kansalaiskouluun, josta mentiin usein amikseen.

Itse vedin hiukan oudomman reitin, ensin kansakoulusta oppikouluun, ja sieltä amikseen. En kuitenkaan päätynyt alaluokkaan :whip: Kuten ei moni kaverinikaan.

Mitä vikaa muuten on alaluokassa? Uskooko joku todella, että kaikki voivat kuulua keski- tai yläluokkaan vain kouluttautumalla vaikkapa maisteriksi tai insinööriksi?

Jos näin luulee, niin Siperia opettaa. Meillä tulee vielä aika, että ylimääräiset maisterit ja inssit joko menevät raksalle/tehtaalle hommiin tai kortistoon.


Jos näin luulee, niin Siperia opettaa. Meillä tulee vielä aika, että ylimääräiset maisterit ja inssit joko menevät raksalle/tehtaalle hommiin tai kortistoon.

Itse en usko tähän skenaarioon ollenkaan. Koulutuksen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. kuten se on tähänkin asti tehnyt. Onhan se nähty, että viime vuosina amiksen suosio on kasvanut, kenties työntekijäpulan vuoksi? Tulevaisuudessa joka tapauksessa tuotantoa siirtyy entistä enemmän pois Suomesta. Esim. paperi- ja metsäteollisututa ei todennäköisesti ole Suomessa kovinkaan paljoa tulevaisuudessa ja työ painottuu enemmän esim. paperikoneiden suunnitteluun, tekemiseen ja tuotantolaitosten "pystyttämiseen. Kyllä se niin on, että tekniikan ammattilaisita tulee pula tulevaisuudessa. Nyt kannattaisi kouluttautua dippainssiksi.
 
Koulumenestys ja taloudellinen menestys eivät muuten korreloi. On sanonta, että "älkää naurako takapenkin pojille, ne on teidän tulevat pomot".

Mitäs takapenkillä höpisevä poika, joka silti saa luokan parhaat numerot. Tunnetko sellaisia?
 
Mitäs takapenkillä höpisevä poika, joka silti saa luokan parhaat numerot. Tunnetko sellaisia?

Jep yhden, ei pärjää kovin hyvin tällä hetkellä. Korkea äo ei muuten korreloi myöskään menestymisen kanssa. Juttelin asiasta Mensan vetäjän kanssa.
 
Itse en usko tähän skenaarioon ollenkaan. Koulutuksen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. kuten se on tähänkin asti tehnyt. Onhan se nähty, että viime vuosina amiksen suosio on kasvanut, kenties työntekijäpulan vuoksi? Tulevaisuudessa joka tapauksessa tuotantoa siirtyy entistä enemmän pois Suomesta. Esim. paperi- ja metsäteollisututa ei todennäköisesti ole Suomessa kovinkaan paljoa tulevaisuudessa ja työ painottuu enemmän esim. paperikoneiden suunnitteluun, tekemiseen ja tuotantolaitosten "pystyttämiseen. Kyllä se niin on, että tekniikan ammattilaisita tulee pula tulevaisuudessa. Nyt kannattaisi kouluttautua dippainssiksi.

Koulutus on hyvä, mutta tietyn rajan jälkeen tulee ylituotantoa. Kuten nyt on käynyt tohtoreille. Yhä useampi suunnistaa kortistoon väiteltyään. Tohtoreita valmistuu 1600 vuodessa.

Mikä muuten mahtaa olla inssien ja maisterien työttömyysprosentti?
 
Koulutus on hyvä, mutta tietyn rajan jälkeen tulee ylituotantoa. Kuten nyt on käynyt tohtoreille. Yhä useampi suunnistaa kortistoon väiteltyään. Tohtoreita valmistuu 1600 vuodessa.

Mikä muuten mahtaa olla inssien ja maisterien työttömyysprosentti?

Vastaan itse:
Näyttää että puolelle aloittaneista inssiopiskelijoista ei ole työtä tiedossa
http://www.iol.fi/liikaonliikaa/Insinooritiedote.pdf
 
Koulutus on hyvä, mutta tietyn rajan jälkeen tulee ylituotantoa. Kuten nyt on käynyt tohtoreille. Yhä useampi suunnistaa kortistoon väiteltyään. Tohtoreita valmistuu 1600 vuodessa.

Mikä muuten mahtaa olla inssien ja maisterien työttömyysprosentti?

Jooh tietyillä aloilla tuo onkin totta(lue humanistipuppa tietyiltä osin). Tekniikan, kauppatieteiden, lakitieteiden, lääketieteen jne. tohtoreille löytyy kyllä aina töitä, jos on valmis muuttamaan pk-seudulle. Toki pitää olla myös "hyvä tyyppi".
 
Kyllä se niin on, että tekniikan ammattilaisita tulee pula tulevaisuudessa. Nyt kannattaisi kouluttautua dippainssiksi.

Joo mutta, jos puhutaan rakentamisesta/kiinteistön hoidosta/lähes mistä tahansa niin kyllä duunareita tarvitaan monta kertaa enemmän kuin suunnittelijoita.
Yksi arkkitehti ja rakennesuunnittelija +LVIS-inssi suunnittelee isonkin talon mutta kyllä siinä vaaditaan monta duunaria, että se valmistuu ajoissa.
 
Back
Ylös Bottom