- Liittynyt
- 24.4.2003
- Viestejä
- 278
Niinpä niin. Pitkään säästelin mielipidettäni mutta sanon sen nyt.
Tästä aiheesta nousee aina keskustelua kun uusi saapumiserä astuu palvelukseen. Asiaa tarkastellaan aina yhden henkilön näkökulmasta, mutta unohdetaan koknaiskuva. Puolustusvoimien tehtävä on kouluttaa sotilasyksiköitä taistelutehtäviin. Ei Puolustusvoimat ajattele mitä yksittäinen alokas miettii, sillä on omat tavoitteensa.Otetaan esimerkki: Jääkärikomppaniaan tulee 120 alokasta. Jääkärikomppanian tulee tuottaa reservíin yksi jääkärikomppania. Jääkärikomppanian taisteluvahvuus koulututtavan komppanian osalta koostuu (muistaakseni) 8 upseerista, 10 aliupseerista ja 54 jääkäristä. Lisäksi koulutuskomppanian tulee kouluttaa komentoryhmä (n. 3 henkeä) ja osittain huoltojoukkue (15 henkeä) jääkärikomppanian osaksi. Koulutustarve on siis yhteensä 72 henkeä. Lisäksi alokkaista 18 lähtee aliupseerikouluun seuraavalle saapumiserälle ja keskimäärin 2 siirtyy muihin tehtäviin (E-kuski, Spol). Jäljelle jää siis 100 alokasta täyttämään 72:n tavoite.
No mitäs sitten tehdään.
Puolustusvoimat haluaa parhaat taistelijat täyttämään sodanajan komppanian paikat. Itse palvelin Kainuun Prikaatissa koko vuoden 2000 jolloin rakennettin puolustusvoimien Prikaati2005:ttä. Sodan uhatessa Prikaati2005:den sotilaat kutsuttaisiin ensimmäisenä palvelukseen. Siinä asia korostui: Parhaat miehet. Siksi kutsunnoissa annettiin koulutuskomppanioihin niin paljon ylimääräistä miesvahvuutta. Joku voi käyttää sanontaa "jyvät akanoista", omasta mielestäni siinä tiputettiin paska rattailta. P-kauden aikana piti olla ylitiukka, vittumainen. KPääl sanoi että iltavahvuuslaskennat saivat kestää hyvinkin kymmeneen. Sanottiin suoraan kouluttajien toimesta, että nyt pitää olla tiukka, antaa runtua saatana. Yleensä annettiin tällaisia yleisia tiukkuusohjeita, mutta välillä sanottiin suoraan mitä pitää tehdä. Sanotaan suoraan, en todellakaan pitänyt siitä mitä minun varusmiesjohtajana piti silloin tehdä, mutta tein sen minkä jokainen sotilas tekee, eli noudatin käskyä. (Ps. Sori PSTK2000/II/KaiPR, ei henkilökohtaisuuksia)
Loppukaneetiksi haluan sanoa sen että joka ei kestä pientä painetta iltavahvuuslaskennassa, ei luultavasti kestä sotaakaan (psst: Siihen puolustusvoimat valmistaa meitä). Jokainen voi miettiä omaa armeija-aikaansa. Miettiä niitä jotka keskeyttivät; olisivatko he olleet hyviä sotilaita. Oma joukkue; oliko siinä yksi ylimääräinen ryhmä, mihin oli jyvitetty ei-niin-tomerat kaverit ja jonka sodanajan sijoituksen päätää noppa.
Tämä on siis kertomus P-kaudesta. E-kaudella homma muuttuu täysin kun aloitetaan harjoittelu sodanajan kokoonpanossa. Muutoksesta voin kertonee omat, alaisten tekemät, johtamistaidon arvioinnit: P-kaudella minua sanottiin mulkuksi, natsiksi ja pikkuführeriksi; E-kaudella mainittiin minun olevan komppania paras johtaja, parhaiten kehittynyt. Molemmat arviot huvittivat minua. En minä ole vittumainen luonnostani, mutta jos käsketään, sekin onnistuu.
Tässä oli siis minun mielipiteeni, tiivistettynä.
Ps. Se joka lupaili suorittavansa varusmiespalveluksen kuudessa tunnissa tiedoksi: Puolustusvoimissa on liikennekasvatusta saman verran. Kuudessa tunnissa et opi mitään.
Tästä aiheesta nousee aina keskustelua kun uusi saapumiserä astuu palvelukseen. Asiaa tarkastellaan aina yhden henkilön näkökulmasta, mutta unohdetaan koknaiskuva. Puolustusvoimien tehtävä on kouluttaa sotilasyksiköitä taistelutehtäviin. Ei Puolustusvoimat ajattele mitä yksittäinen alokas miettii, sillä on omat tavoitteensa.Otetaan esimerkki: Jääkärikomppaniaan tulee 120 alokasta. Jääkärikomppanian tulee tuottaa reservíin yksi jääkärikomppania. Jääkärikomppanian taisteluvahvuus koulututtavan komppanian osalta koostuu (muistaakseni) 8 upseerista, 10 aliupseerista ja 54 jääkäristä. Lisäksi koulutuskomppanian tulee kouluttaa komentoryhmä (n. 3 henkeä) ja osittain huoltojoukkue (15 henkeä) jääkärikomppanian osaksi. Koulutustarve on siis yhteensä 72 henkeä. Lisäksi alokkaista 18 lähtee aliupseerikouluun seuraavalle saapumiserälle ja keskimäärin 2 siirtyy muihin tehtäviin (E-kuski, Spol). Jäljelle jää siis 100 alokasta täyttämään 72:n tavoite.
No mitäs sitten tehdään.
Puolustusvoimat haluaa parhaat taistelijat täyttämään sodanajan komppanian paikat. Itse palvelin Kainuun Prikaatissa koko vuoden 2000 jolloin rakennettin puolustusvoimien Prikaati2005:ttä. Sodan uhatessa Prikaati2005:den sotilaat kutsuttaisiin ensimmäisenä palvelukseen. Siinä asia korostui: Parhaat miehet. Siksi kutsunnoissa annettiin koulutuskomppanioihin niin paljon ylimääräistä miesvahvuutta. Joku voi käyttää sanontaa "jyvät akanoista", omasta mielestäni siinä tiputettiin paska rattailta. P-kauden aikana piti olla ylitiukka, vittumainen. KPääl sanoi että iltavahvuuslaskennat saivat kestää hyvinkin kymmeneen. Sanottiin suoraan kouluttajien toimesta, että nyt pitää olla tiukka, antaa runtua saatana. Yleensä annettiin tällaisia yleisia tiukkuusohjeita, mutta välillä sanottiin suoraan mitä pitää tehdä. Sanotaan suoraan, en todellakaan pitänyt siitä mitä minun varusmiesjohtajana piti silloin tehdä, mutta tein sen minkä jokainen sotilas tekee, eli noudatin käskyä. (Ps. Sori PSTK2000/II/KaiPR, ei henkilökohtaisuuksia)
Loppukaneetiksi haluan sanoa sen että joka ei kestä pientä painetta iltavahvuuslaskennassa, ei luultavasti kestä sotaakaan (psst: Siihen puolustusvoimat valmistaa meitä). Jokainen voi miettiä omaa armeija-aikaansa. Miettiä niitä jotka keskeyttivät; olisivatko he olleet hyviä sotilaita. Oma joukkue; oliko siinä yksi ylimääräinen ryhmä, mihin oli jyvitetty ei-niin-tomerat kaverit ja jonka sodanajan sijoituksen päätää noppa.
Tämä on siis kertomus P-kaudesta. E-kaudella homma muuttuu täysin kun aloitetaan harjoittelu sodanajan kokoonpanossa. Muutoksesta voin kertonee omat, alaisten tekemät, johtamistaidon arvioinnit: P-kaudella minua sanottiin mulkuksi, natsiksi ja pikkuführeriksi; E-kaudella mainittiin minun olevan komppania paras johtaja, parhaiten kehittynyt. Molemmat arviot huvittivat minua. En minä ole vittumainen luonnostani, mutta jos käsketään, sekin onnistuu.
Tässä oli siis minun mielipiteeni, tiivistettynä.
Ps. Se joka lupaili suorittavansa varusmiespalveluksen kuudessa tunnissa tiedoksi: Puolustusvoimissa on liikennekasvatusta saman verran. Kuudessa tunnissa et opi mitään.