Varusmiespalvelus ja sen nykyinen tila

[Vron]

Niinpä niin. Pitkään säästelin mielipidettäni mutta sanon sen nyt.

Tästä aiheesta nousee aina keskustelua kun uusi saapumiserä astuu palvelukseen. Asiaa tarkastellaan aina yhden henkilön näkökulmasta, mutta unohdetaan koknaiskuva. Puolustusvoimien tehtävä on kouluttaa sotilasyksiköitä taistelutehtäviin. Ei Puolustusvoimat ajattele mitä yksittäinen alokas miettii, sillä on omat tavoitteensa.Otetaan esimerkki: Jääkärikomppaniaan tulee 120 alokasta. Jääkärikomppanian tulee tuottaa reservíin yksi jääkärikomppania. Jääkärikomppanian taisteluvahvuus koulututtavan komppanian osalta koostuu (muistaakseni) 8 upseerista, 10 aliupseerista ja 54 jääkäristä. Lisäksi koulutuskomppanian tulee kouluttaa komentoryhmä (n. 3 henkeä) ja osittain huoltojoukkue (15 henkeä) jääkärikomppanian osaksi. Koulutustarve on siis yhteensä 72 henkeä. Lisäksi alokkaista 18 lähtee aliupseerikouluun seuraavalle saapumiserälle ja keskimäärin 2 siirtyy muihin tehtäviin (E-kuski, Spol). Jäljelle jää siis 100 alokasta täyttämään 72:n tavoite.

No mitäs sitten tehdään.

Puolustusvoimat haluaa parhaat taistelijat täyttämään sodanajan komppanian paikat. Itse palvelin Kainuun Prikaatissa koko vuoden 2000 jolloin rakennettin puolustusvoimien Prikaati2005:ttä. Sodan uhatessa Prikaati2005:den sotilaat kutsuttaisiin ensimmäisenä palvelukseen. Siinä asia korostui: Parhaat miehet. Siksi kutsunnoissa annettiin koulutuskomppanioihin niin paljon ylimääräistä miesvahvuutta. Joku voi käyttää sanontaa "jyvät akanoista", omasta mielestäni siinä tiputettiin paska rattailta. P-kauden aikana piti olla ylitiukka, vittumainen. KPääl sanoi että iltavahvuuslaskennat saivat kestää hyvinkin kymmeneen. Sanottiin suoraan kouluttajien toimesta, että nyt pitää olla tiukka, antaa runtua saatana. Yleensä annettiin tällaisia yleisia tiukkuusohjeita, mutta välillä sanottiin suoraan mitä pitää tehdä. Sanotaan suoraan, en todellakaan pitänyt siitä mitä minun varusmiesjohtajana piti silloin tehdä, mutta tein sen minkä jokainen sotilas tekee, eli noudatin käskyä. (Ps. Sori PSTK2000/II/KaiPR, ei henkilökohtaisuuksia)

Loppukaneetiksi haluan sanoa sen että joka ei kestä pientä painetta iltavahvuuslaskennassa, ei luultavasti kestä sotaakaan (psst: Siihen puolustusvoimat valmistaa meitä). Jokainen voi miettiä omaa armeija-aikaansa. Miettiä niitä jotka keskeyttivät; olisivatko he olleet hyviä sotilaita. Oma joukkue; oliko siinä yksi ylimääräinen ryhmä, mihin oli jyvitetty ei-niin-tomerat kaverit ja jonka sodanajan sijoituksen päätää noppa.

Tämä on siis kertomus P-kaudesta. E-kaudella homma muuttuu täysin kun aloitetaan harjoittelu sodanajan kokoonpanossa. Muutoksesta voin kertonee omat, alaisten tekemät, johtamistaidon arvioinnit: P-kaudella minua sanottiin mulkuksi, natsiksi ja pikkuführeriksi; E-kaudella mainittiin minun olevan komppania paras johtaja, parhaiten kehittynyt. Molemmat arviot huvittivat minua. En minä ole vittumainen luonnostani, mutta jos käsketään, sekin onnistuu.

Tässä oli siis minun mielipiteeni, tiivistettynä.


Ps. Se joka lupaili suorittavansa varusmiespalveluksen kuudessa tunnissa tiedoksi: Puolustusvoimissa on liikennekasvatusta saman verran. Kuudessa tunnissa et opi mitään.

 

[Narutumppu]

Tiedän satavarmasti että sodassa menettäisin otteen täydellisesti, rytyyttäisin lippaan tyhjäksi taivaisiin, kakkaisin housuun ja pötköttäisin loppuajan ojassa. Hukkaan menisi hyväkin koulutus siinä.


Edit: Nyt lopetan tähän threadiin avautumisen, meni pahasti off topiciksi eikä tästä asiasta muutenkaan kannata väitellä, lopputulos on kuitenkin aina sama. Toiset intin puolella, toiset vastaan.

Tässähän nyt on moni puhunut tähän tapaan taistelusta. Mutta itse näkisin tärkeimpänä opetettavana asiana sen, miten siihen itse taisteluun joudutaan.

Jos vain kävelet meluten pitkin pusikoita pää pystyssä ja selaat karttaa kuin japanilainen turisti, olet tykinruokaa ennen auringonlaskua. :wall:

Jos taas ryhmittää joukkueen oikein, kaivaa poterot hyviin paikkoihin, miinoittaa ja naamioituu oikein, suojaa itsensä säältä ja pitää itsensä henkisesti ja fyysisesti koossa, on todella helppoa voittaa tämä itse taistelu;

siinä sitten huomaa tavan Mattikin, niin ei se vihulaisen maahan niittäminen niin raskasta ja henkisesti stressaavaa ole kun vertaa siihen, että paljastaa asemansa ja on 2-3 päivää tykistön ja lennoston moukaroitavana..

 

[AimoRapula]

Niinpä niin. Pitkään säästelin mielipidettäni mutta sanon sen nyt.

No mitäs sitten tehdään.

Loppukaneetiksi haluan sanoa sen että joka ei kestä pientä painetta iltavahvuuslaskennassa, ei luultavasti kestä sotaakaan (psst: Siihen puolustusvoimat valmistaa meitä). Jokainen voi miettiä omaa armeija-aikaansa. Miettiä niitä jotka keskeyttivät; olisivatko he olleet hyviä sotilaita. Oma joukkue; oliko siinä yksi ylimääräinen ryhmä, mihin oli jyvitetty ei-niin-tomerat kaverit ja jonka sodanajan sijoituksen päätää noppa.

P-kaudella minua sanottiin mulkuksi, natsiksi ja pikkuführeriksi; E-kaudella mainittiin minun olevan komppania paras johtaja, parhaiten kehittynyt. Molemmat arviot huvittivat minua. En minä ole vittumainen luonnostani, mutta jos käsketään, sekin onnistuu.


Ps. Se joka lupaili suorittavansa varusmiespalveluksen kuudessa tunnissa tiedoksi: Puolustusvoimissa on liikennekasvatusta saman verran. Kuudessa tunnissa et opi mitään.

Samaa mieltä, kyllä sitä pitää paskaa kestää, jos sinne ihan tosi miesten leikkeihin meinaa mennä, ja ruikuttaminen jostain simputuksesta on ihan saatanan kettutyttöjen touhua. Nykyisin rankimmat simputusjutut on samaa kalibeeria kun 20v sitten normaali palvelus ja kyllä sillonkin ukot sen kesti. Toisaaltaan tekee ihan hyvää joillekin ihmisille saada hiukan komentoa.

Mutta itse puollustusvoimiin. Koulutuksen antaa kyllä huomattavasti nopeammin kuin 6-12kk ja keskiverto taateli sen oppiikin, mutta kun asiat "täytyy saada selkärankaan" ja joukossa löytyy aina muutama seppä, joille oman vartalon liikkeelle saantiinkin tarvii varata 2h koulutus. Ja tietenkin se että intin yks suurimpia vikoja on se että kapiaiset tottuu "jumal"asemaan. Seuraus: vittu mun tarvi miettiä mitä mä käsken, sama se, tapahtuu kuitenkin, eikä tarvi perustella mitenkään.
Itse olin koksuna, ja oma ajatukseni oli aina: mua vitutti aikanaan tää, pystyiskö tekeen mitenkään helpommin. Myönnettäköön että myös itse oikasin intin sääntöjä usein ja paljon, mutta olin arvostettu alaisteni keskuudessa, ja viimeisessä tulikokeessa sain arvostelijoiden kehut(=osasin hommani), kapiaisten kanssa ei vaan aina tullu toimeen.
Summa: ei sitä sietokykyä aina tarvi siellä kassulla koekilla vaan keskittyä olennaiseen eikä omaa paskaa kuulu siirtää seuraavalle saap erälle. Kyllä siellä mettässä sitten kerkiää napsumaan

 

[lej]

E


Pointtini oli se että sodassa suurin osa miehistä ei rynkkyä/kranaatteja/sinkoja kummemmilla taistele. Jos nyt edes hengissä selviävät vihollisen näkemiseen asti. Ja ne taidot oppii varmasti 6 tunnissa jos ei aivan täysi vatipää ole.

Tai no miinat unohdin mutta sanotaan 8 tuntia.

Edittiä: Kuka helvetin Rambo nuo KAIKKI osaa muutenkaan?

Tuo pointti on ihan hyvä, mutta kun se ei riitä. Se on ihan vitun sama vaikka se joku osaisi nuo kaikki paremmin kuin kukaan muu maailmassa. SE oikea pointti on kuitenkin se, että vain hyvin koulutettu yhteen toimiva JOUKKO, pystyy jotain ratkaisevaa tekemään. Siihen menee reilusti aikaa. Sekin, että katselee niitä samoja pallinaamoja sen kuusikin kuukautta parantaa sen joukon tehoa, koska jokainen tuntee toisensa.

Ja mitä vittua mäkin täällä aina kommentoin. Aina samat valituksenaiheet jokaisessa armeija-aihetta sivuavassakin threadissa.