Varusmiespalveluksen keskeyttäjät

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Pampa
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Naurattaa lähinnä nämä perus läskit, jotka keskeyttää palveluksen muutaman viikon jälkeen. Miksei voi ottaa sitä asennetta, että kun ollaan viimeistä kertaa samalla viivalla oman ikäluokan kanssa niin yritetään pärjätä? Perkele mennään ja hoidetaan homma kunnialla läpi, tilanteesta ja ekstramotivaatiosta riippuen 6-12kk väliltä.

Onko se mukava kuunnella, kun porukka puhuu, että missä on ollu intissä ja kuinka hanurista se oli palella leirillä. Itse sitten selität ylpeänä, että pääsit himaan parin viikon jälkeen, kun olit niin läskiperse ja hyvä valehtelemaan. Hyväksytään se, että me kaikki miehet halutaan olla hieman machoja, ja meidän ego kärsii, jos me lusmutaan intti keskeyttämällä se. 6kk on riittää vallan mainiosti, jos ei kiinnosta. Jos taas haluaa haasteita, voi jäädä pidemmäksi aikaa.
 
Naurattaa lähinnä nämä perus läskit, jotka keskeyttää palveluksen muutaman viikon jälkeen. - - - - Onko se mukava kuunnella, kun porukka puhuu, että missä on ollu intissä ja kuinka hanurista se oli palella leirillä. Itse sitten selität ylpeänä, että pääsit himaan parin viikon jälkeen, kun olit niin läskiperse ja hyvä valehtelemaan
Mua naurattaa ne, jotka jaksaa jauhaa inttijutuista vielä monien vuosien jälkeen.

Olisi pitänyt jättää koko intti väliin. Elämäni turhimmat 6 kuukautta. Mielummin olisin tehnyt sen ajan töitä ja tienannut päälle 10ke.

Eikä ole kukaan työhaastattelussa tai vapaa-ajalla kysellyt inttien käymisistä tai kokemusta mitään. Ne muutamat inttikaverit, joiden kanssa olen vielä tekemisissä, ovat tulleet myöhemmin läheiseksi muiden kokemusten kautta. Heidänkään kanssa ei tule enää muisteltua niitä aikoja. Ja hyvä näin, väsynyttä touhua.
 
Joo itte kaveriporukasta ainoo joka ei oo käyny inttiä ja sen huomasin että vuosi intin jälkeen kaikki jaksoi puhua siitä mutta sen jälkeen asenteet muuttu lähinnä "Turpa kiinni jo, ei jaksa nyt taas alkaa löpisee intistä".

Täytyy viel lisätä oma kanta tähän että astman takia sain e-paperit koska en halunnut jäädä inttiin sitä hoitamaan ja sitten tuli vajaan puolen vuoden päästä esikunnan päätös että ei tarvii tulla takasin. Kyllä sen intin olisin halunnu terveenä käydä mutta sillon ku esikunnasta tulee päätös että C-mies ja ei valitusoikeutta niin minkäs teet. Ihan kokemuksena sen olisin halunnut käydä.
 
Naurattaa lähinnä nämä perus läskit, jotka keskeyttää palveluksen muutaman viikon jälkeen. Miksei voi ottaa sitä asennetta, että kun ollaan viimeistä kertaa samalla viivalla oman ikäluokan kanssa niin yritetään pärjätä? Perkele mennään ja hoidetaan homma kunnialla läpi, tilanteesta ja ekstramotivaatiosta riippuen 6-12kk väliltä.

Onko se mukava kuunnella, kun porukka puhuu, että missä on ollu intissä ja kuinka hanurista se oli palella leirillä. Itse sitten selität ylpeänä, että pääsit himaan parin viikon jälkeen, kun olit niin läskiperse ja hyvä valehtelemaan. Hyväksytään se, että me kaikki miehet halutaan olla hieman machoja, ja meidän ego kärsii, jos me lusmutaan intti keskeyttämällä se. 6kk on riittää vallan mainiosti, jos ei kiinnosta. Jos taas haluaa haasteita, voi jäädä pidemmäksi aikaa.

Jos ihminen on niin huonossa fyysisessä kunnossa, ettei pysty suoriutumaan armeijasta vaikka haluaisi, niin silloin täytyy tehdä itselleen jotain. Siinä iässä se on vielä helppoa. Turha sinne armeijaan on sitä jäädä tekemään, jos ei halua. Toisaalta armeija on loistava paikka kohottaa omaa kuntoaan. Jos taas kokee armeijan henkisesti ahdistavana paikkana, haluaa käyttää vuoden johonkin tehokkaampaan tai ei yksinkertaisesti vaan huvita mennä sinne leikkimään, täytyy ihmisellä olla mahdollisuus olla menemättä.

Tekstisi on loistava esimerkki siitä, kuinka vammaiset asenteet suomalaisilla on armeijaa kohtaa. Kenstäkään ei ole mukava kuunnella, kuinka hanurista oli palella lerillä!! Kukaan ei pidä sinua machona, kun kävit armeijan!!

Onneksi Suomesta löytyy kaltaisiasi nuoria miehiä, jotka pitävät yhtenä elämän kohokohdista sitä, että on saanut lopettaa vuodeksi luovan ajattelun ja juosta toisten samanlaisten käskytettävänä metsässä. Saa taistella omaa hyvinvointiviettiä vastaan ja mennä vapaaehtoisesti palelemaan sinne metsään, koska siinä mitataan kuka on macho ja kuka läskiperse, eiks juu?

Niin kuin edellisellä sivulla kirjoitin, näitä apinoita löytyy sen verran paljon, että niistä pitäisi kasata se palkka-armeija, jolloin jokainen "läskiperse valehtelija" voisi jättää menemättä ja nämä machomiehet saisivat tehokkaampaa koulutusta. Tai ehkä joku välimalli, jossa varusmeispalvelus olisi vapaaehtoinen, kertauksia järjestettäisiin paljon useammin ja jokainen saisi jonkinlaisen erikoiskoulutuksen. Joka vuosi olisi kuitenkin kiintiö, joka tulee täyttyä. Jos vapaaehtoisia ei tule tarpeeksi, niin sitten aletaan hakemaan läskiperseitä mukaan.
 
Wanha kunnon varusmiespalvelus vs. palkka-armeija-keskustelu nostaa näköjään taas rumaa päätään. Tästä aiheesta olisi varmasti ihan tärkeää käydä asiallista ja rakentavaa keskustelua mutta kun se harvoin sitä on. Varsinkin netissä palkka-armeijan puolesta huutelevat ne, joita on vituttanut intissä ja koko laitos koetaan sen vuoksi turhaksi. Sitten heitellään jotain tietämättömiä mutu-argumentteja ottamatta lainkaan huomioon laajempaa perspektiiviä.

Kyllä, nykyisissä puolustusvoimissa on paljon kehitettävää. Kyllä, uhkakuvat ovat muuttuneet. Kyllä, palvelusaika pitää saada mielekkäämmäksi jne.

Mutta ei, palkka-armeija EI ole autuaaksitekevä ratkaisu. Pelkästään jo sen vuoksi, että Suomen puolustusdoktriiniin kuuluu edelleen koko valtakunnan puolustaminen, eikä esim. pelkän Helsinki-Vantaan lentokentän.

Niin kuin edellisellä sivulla kirjoitin, näitä apinoita löytyy sen verran paljon, että niistä pitäisi kasata se palkka-armeija, jolloin jokainen "läskiperse valehtelija" voisi jättää menemättä ja nämä machomiehet saisivat tehokkaampaa koulutusta.

Eli kuinka paljon niitä apinoita sitten löytyy? Oletko nähnyt jossain kyselyn, jossa selvitetään kuinka moni haluaisi vakituiseen palvelukseen rivisotilaaksi Suomen palkka-armeijaan, joka ei tee mitään muuta kuin treenailee kassulla? Entäpä kaikki erikoistehtäviin vaadittavat ammattilaiset? Miten houkuttelet palkka-armeijaan lääkäreitä, insinöörejä, IT-spesialisteja, kemistejä tai mekaanikkoja jos heillä on vaihtoehtonaan samat hommat siviilissä?

Tai ehkä joku välimalli, jossa varusmeispalvelus olisi vapaaehtoinen, kertauksia järjestettäisiin paljon useammin ja jokainen saisi jonkinlaisen erikoiskoulutuksen. Joka vuosi olisi kuitenkin kiintiö, joka tulee täyttyä.

Jonkinlainen valikoiva asepalvelus olisikin ainoa edes etäisesti järkevä vaihtoehto nykyiselle. Sellaista kohti ollaankin ehkä menossa, mutta en ole ainakaan itse nähnyt vielä uskottavaa mallia. Minkä erikoiskoulutuksen haluaisit antaa jokaiselle? Koko armeija täynnä laskuvarjojääkäreitä?

Jos vapaaehtoisia ei tule tarpeeksi, niin sitten aletaan hakemaan läskiperseitä mukaan.

No siitä se vasta sota (ehheh) syttyisi jos malli olisi sellainen, että tietyt ihmiset ovat automaattisesti ulkona asevelvollisuudesta mutta sitten yhtäkkiä heidät voitaisiinkin pakottaa inttiin kun kiintiöt eivät täyty.
 
Wanha kunnon varusmiespalvelus vs. palkka-armeija-keskustelu nostaa näköjään taas rumaa päätään. Tästä aiheesta olisi varmasti ihan tärkeää käydä asiallista ja rakentavaa keskustelua mutta kun se harvoin sitä on. Varsinkin netissä palkka-armeijan puolesta huutelevat ne, joita on vituttanut intissä ja koko laitos koetaan sen vuoksi turhaksi. Sitten heitellään jotain tietämättömiä mutu-argumentteja ottamatta lainkaan huomioon laajempaa perspektiiviä.

Kyllä, nykyisissä puolustusvoimissa on paljon kehitettävää. Kyllä, uhkakuvat ovat muuttuneet. Kyllä, palvelusaika pitää saada mielekkäämmäksi jne.

Mutta ei, palkka-armeija EI ole autuaaksitekevä ratkaisu. Pelkästään jo sen vuoksi, että Suomen puolustusdoktriiniin kuuluu edelleen koko valtakunnan puolustaminen, eikä esim. pelkän Helsinki-Vantaan lentokentän.



Eli kuinka paljon niitä apinoita sitten löytyy? Oletko nähnyt jossain kyselyn, jossa selvitetään kuinka moni haluaisi vakituiseen palvelukseen rivisotilaaksi Suomen palkka-armeijaan, joka ei tee mitään muuta kuin treenailee kassulla? Entäpä kaikki erikoistehtäviin vaadittavat ammattilaiset? Miten houkuttelet palkka-armeijaan lääkäreitä, insinöörejä, IT-spesialisteja, kemistejä tai mekaanikkoja jos heillä on vaihtoehtonaan samat hommat siviilissä?



Jonkinlainen valikoiva asepalvelus olisikin ainoa edes etäisesti järkevä vaihtoehto nykyiselle. Sellaista kohti ollaankin ehkä menossa, mutta en ole ainakaan itse nähnyt vielä uskottavaa mallia. Minkä erikoiskoulutuksen haluaisit antaa jokaiselle? Koko armeija täynnä laskuvarjojääkäreitä?



No siitä se vasta sota (ehheh) syttyisi jos malli olisi sellainen, että tietyt ihmiset ovat automaattisesti ulkona asevelvollisuudesta mutta sitten yhtäkkiä heidät voitaisiinkin pakottaa inttiin kun kiintiöt eivät täyty.

Se on totta, että omat juttuni ovat täyttä mutuilu ilman parempaa tietämystä, enkä ole asiaa sen syvällisemmin koskaan pohtinut. Se on kuitenkin fakta, että nykyinen systeemi ei ole tehokas ja vielä vähemmän taloudelisesti kannattava. Onneksi Suomen armeijan tulevaisuus ei ole kuitenkaan minun käsissäni.

Itse en kokenut armeijaa millään lailla vittumaisena paikkana. Olin 12kk Immolassa ja passissa lukee sissiryhmän johtaja. Intin jälkeen haaveilin kadiksesta ja olin hakemassa rauhanturvaushommiin. Sain hyviä kaverisuhteita, joista osa on säilynyt tähän päivään asti. Niistä ajoista on vaan mieli kovasti muuttunut.

Jos muistelen sen aikaista porukkaa, niin veikkaisin, että siitä se innokkaampi puolikas olisi varmasti ollu tehokkaampi tositilanteessa kuin koko porukka. Siellä oli paljon tyyppejä, joita en ikinä haluaisi viereeni ladatun aseen kanssa ja jotka eivät ikinä varmasti edes haluaisi pitää kädessään ladattua asetta.

Mutta jätän keskustelun niille, joilla on mielipiteilleen myös järkeviä perusteluja :)
 
Se on totta, että omat juttuni ovat täyttä mutuilu ilman parempaa tietämystä, enkä ole asiaa sen syvällisemmin koskaan pohtinut. Se on kuitenkin fakta, että nykyinen systeemi ei ole tehokas ja vielä vähemmän taloudelisesti kannattava. Onneksi Suomen armeijan tulevaisuus ei ole kuitenkaan minun käsissäni.

Minun mielestäni tuollaista "faktaa" ei ole. Suomen puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät ovat:
Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluu:

a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;

b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;

c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Suhteellisesti pinta-alaltaan suurella ja väestöltään pienellä valtiolla nykyinen järjestelmä on nimenomaan kustannustehokas ratkaisu kyseisten tavotteiden saavuttamiseksi. Parannettavaa toki löytyy paljon mutta täysin korvaavaa järjestelmää ei ole.

Itse en kokenut armeijaa millään lailla vittumaisena paikkana. Olin 12kk Immolassa ja passissa lukee sissiryhmän johtaja. Intin jälkeen haaveilin kadiksesta ja olin hakemassa rauhanturvaushommiin. Sain hyviä kaverisuhteita, joista osa on säilynyt tähän päivään asti. Niistä ajoista on vaan mieli kovasti muuttunut.

Ok, luulin väärin kun puhuit "machoilusta", "luovasta ajattelusta luopumisesta", "apinoista" jne :)
 
Suhteellisesti pinta-alaltaan suurella ja väestöltään pienellä valtiolla nykyinen järjestelmä on nimenomaan kustannustehokas ratkaisu kyseisten tavotteiden saavuttamiseksi. Parannettavaa toki löytyy paljon mutta täysin korvaavaa järjestelmää ei ole.

Ok, luulin väärin kun puhuit "machoilusta", "luovasta ajattelusta luopumisesta", "apinoista" jne :)

Viittasin näillä edellisen kirjoittajan juttuihin, joissa hän lyttäsi palveluksen lopettaneet laiskoiksi valehteleviksi läskiperseiksi. Tämä sai herkän mieleni järkkymään ja itsehillintäni pettämään, jolloin ilmaisin itseäni hieman kärkkäästi :)

Oletko sitä mieltä, että tehokkus kärsisi tai rahaa menetettäisiin, jos jokaisesta ikäluokasta koulutettaisiin nykyisen n. 50 prosentin sijaan 20 prosenttia motivoituneinta väkeä ja jokaiselle tarjottaisiin vuoden koulutus, jota ei olisi vähemmän kiinnostuneet hidastamassa. Kaikille järjestettäisiin armeijan jälkeen tasaisesti vuoden-kahden välein kertausharjoituksia sodanajan kokoonpanoissa. Noita edellä mainitsemiasi insinöörejä, lääkäreitä ja kemistejä voitaisiin houkutella tähän porukkaan esimerkiksi pienillä verohelpotuksilla, jonka suuruus riippuisi tehtävän vaativuudesta/kiinnostavuudesta.
 
^ Melkoisia verohelpotuksia pitää antaa, jotta saat lääkäreitä yms vuoden vapaaehtoiseen koulutukseen. Sanoisin myös, että tehokkuus kokee aika kovan kolauksen jos pääluku laskee yli 50%. Niinkuin Paletaanikin on jo loputtomiin vääntänyt aiemmissa ketjuissa niin kyllä se on enemmän määrä kuin laatu, millä Suomen oloissa haetaan optimaalista puolustusta.
 
Oletko sitä mieltä, että tehokkus kärsisi tai rahaa menetettäisiin, jos jokaisesta ikäluokasta koulutettaisiin nykyisen n. 50 prosentin sijaan 20 prosenttia motivoituneinta väkeä ja jokaiselle tarjottaisiin vuoden koulutus, jota ei olisi vähemmän kiinnostuneet hidastamassa. Kaikille järjestettäisiin armeijan jälkeen tasaisesti vuoden-kahden välein kertausharjoituksia sodanajan kokoonpanoissa.

Kyllä mun mielestä ainakin tuo tehokkuus kärsisi, etenkin kun tehokkuuden mittarina pidetään tuota puolustusvoimien ykköstavoitetta eli koko Suomen puolustusta. Kyse ei niinkään ole siis siitä, kuinka suuri osa ikäluokasta joudutaan kouluttamaan (mikä on mun käsittääkseni 60-70%), vaan siitä minkälainen armeija viimekädessä voidaan muodostaa kriisin uhatessa. Nykyisen reserviläisarmeijan maavoimat koostuisivat n. 230 000 miehestä ja niistä voitaisiin muodostaa seuraavat joukot:

Operatiiviset joukot:

* 3 valmiusprikaatia
* 2 jääkäriprikaatia
* 2 mekanisoitua taisteluosastoa
* 2 motorisoitua taisteluosastoa
* 1 helikopteripataljoona
* 1 erikoisjääkäripataljoona
* 1 ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksikkö

Alueelliset joukot:

* 6 jalkaväkiprikaatia
* 14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
* 28 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot

Jos koulutettavien asevelvollisten määrää supistetaan merkittävästi (kuten vaikkapa tuo ehdottamasi 20% ikäluokasta), on mahdotonta muodostaa vastaavia joukkoja. Ne kun eivät ole yksinkertaisesti sidoksissa numeroihin; eri aselajeja täytyy kouluttaa tiettyjä määriä jotta määrävahvuiset joukot saadaan muodostettua. Vai onko sinun mielestäsi joku noista turha ja sen voisi jättää pois, säästäen samalla koulutettavien varusmiesten määrää?

Lisäksi noin radikaali supistaminen johtaisi moniin käytännön ongelmiin. Ovatko juuri ne motivoituneimmat ihmiset myös kaikkein soveltuvimpia? Karu totuus on myös se, että kaikki eivät voi olla johtajia, erikoisjääkäreitä tai EOD-raivaajapioneereja, vaan joukkoon tarvitaan myös kuskeja, keittäjiä ja tykkimiehiä. Löytyisikö näihin (sinänsä korvaamattoman tärkeisiin) hommiin niin motivoitunutta porukkaa, että jaksaisivat sitä vuoden ja kävisivät tuon tuostakin kertaamassa?

Noita edellä mainitsemiasi insinöörejä, lääkäreitä ja kemistejä voitaisiin houkutella tähän porukkaan esimerkiksi pienillä verohelpotuksilla, jonka suuruus riippuisi tehtävän vaativuudesta/kiinnostavuudesta.

Sinänsä ihan kehittämiskelpoisen kuuloinen idea, mutta noiden verojen kanssa taiteilu voikin käytännössä olla täysin eri juttu :) Reserviläisarmeijan suurimpia vahvuuksia on nimenomaan se, että kenttäsairaalasta löytyy sodan aikana kirurgi joka tekee 150 leikkausta vuodessa. Pioneeritiedustelussa ryhmänjohtajalla voi olla apunaan siltainsinööri, joka tietää tasan tarkkaan miten se panostus kannattaa hoitaa. Viestijoukkueen linkkimastoa pystyttää kaveri, joka tekee vastaavia asennushommia siviilissä. Perustamiskeskusta johtaa pörssiyhtiön toimitusjohtaja jne jne jne...
 
Naurattaa lähinnä nämä perus läskit, jotka keskeyttää palveluksen muutaman viikon jälkeen. Miksei voi ottaa sitä asennetta, että kun ollaan viimeistä kertaa samalla viivalla oman ikäluokan kanssa niin yritetään pärjätä? Perkele mennään ja hoidetaan homma kunnialla läpi, tilanteesta ja ekstramotivaatiosta riippuen 6-12kk väliltä.

Voi kai sitä ottaa ton asenteen. Tai sitten voi vaan vaikka opiskella tai tehdä duunia ja olla kymppitonnin rikkaampi. Tai pelaa himas wowia, ei pitäis olla muilta pois.
 
Kyllä mun mielestä...

Ääh, kirjoitin tähän pitkät stoorit ja painoin vahingossa sivun kiinni.

Tiivistettynä: Totta kaikki nuo jutut mitä sanoit. Ehkä näin laajassa, mutta väestöllisesti pienessä maassa nykyinen järjestelmä on paras. Minulla ei kuitenkaan ole tähän keskusteluun tarvittavaa tietämystä asiasta, joten en viitsi mutuilla omia näkemyksiäni enempää. :)
 
Nykyisen reserviläisarmeijan maavoimat koostuisivat n. 230 000 miehestä ja niistä voitaisiin muodostaa seuraavat joukot:

Jos koulutettavien asevelvollisten määrää supistetaan merkittävästi (kuten vaikkapa tuo ehdottamasi 20% ikäluokasta), on mahdotonta muodostaa vastaavia joukkoja.


Miten niin mahdotonta?

Asepalveluksen suorittaa vuosittain kaiketi noin 25 tuhatta miestä ja sodanaikainen sa-vahvuus on noin 250 tuhatta. Tuohon sinun esittämään 230 tuhanteen on lisätty 20 tuhatta luonnonvoimien miestä.

25.000 suhde 250.000 osoittaa sen, että reserviläisuran pitäisi kestää 10 vuotta eli miehet potkittaisiin nostoväkeen hieman alle kolmekymppisinä. Todellisuudessahan asevelvollisuus kestää 60 ikävuoteen asti.

Jos nyt realistisesti oletetaan, että 50 vuotta olisi ikä rajana, niin silloin vuotuinen tarve uusille reserviläisille olisi sellaiset 8.500 uutta sijoitettavaa reserviläistä. Se olisi noin 15 %:a ikäluokan miehistä ja 7,5 %:a koko ikäluokasta.


Nykyisin reserviin siirtyvistä 25 tuhannesta miehestä vain osa saa ylipäätään jonkinlaisen sijoituksen sodanajan joukkoihin. Entäs ne loput? Heidät sijoitetaan mappiööhön eli lisäreserviin, ent. nostoväki. Heille ei pv:llä ole mitään käyttöä, eikä heitä tulla koskaan kutsumaan kertausharjoituksiin. Miehet ovat antaneet vähintään 6 kk elämästään pv:lle ja kiitoksena ei yhtään mitään.

Järjestelmä on tuolta kannalta mielettömän kallis, mutta siitä ei vaan voida keskustella ääneen. Jos näille varusmiespalveluksensa "turhaan" suorittaneiden uhrauksille laskettaisiin todellinen hinta, olisi asevelvollisuusjärjestelmän hinta jotain aivan muuta.
 
Jos nyt realistisesti oletetaan, että 50 vuotta olisi ikä rajana, niin silloin vuotuinen tarve uusille reserviläisille olisi sellaiset 8.500 uutta sijoitettavaa reserviläistä. Se olisi noin 15 %:a ikäluokan miehistä ja 7,5 %:a koko ikäluokasta.

Nyt täytyy myöntää että en hoksaa, mistä nappasit tuon laskelman? Eli sun mielestä joka vuosi puolustusvoimien määrävahvuudesta poistuu tasan 8500 miestä ja riittäisi kun nämä täydennettäisiin uusilla? Toisin sanoen, nykyisen 66% sijaan, ikäluokan miehistä voitaisiin kouluttaa vain 15% ja sillä saataisiin ylläpidettyä 250 000 miehen vahvuista reserviläisarmeijaa?

Kyllä tuo mulle sopisi vallan mainiosti :) Epäilen kuitenkin, ettei se käytännössä ole läheskään noin yksinkertaista.

Kuinka paljon tuo ikärajan pudottaminen 60 vuodesta 50:een pienentäisi armeijan kokoa? Huomioitko sen, että tällä hetkellä nostoväkeen siirtyvät ikäluokat ovat huomattavasti suurempia kuin varusmiespalveluksen suorittavat? Ihmisiä vapautetaan sodanajan palveluksesta myös monesta muusta syystä, kuten terveydelliset tai ammatilliset syyt. Täytyy vielä muistaa se, että SA-armeija ei ole pelkkä muodoton ihmismassa, vaan organisaatio. Tästä joudutaan toisinaan poistamaan kokonaisia yksiköitä ja tilalle koulutetaan uusia. Myös näiden yksiköiden rakenteet voivat muuttua, mikä asettaa uusia vaatimuksia koulutusmäärille.

Nykyisin reserviin siirtyvistä 25 tuhannesta miehestä vain osa saa ylipäätään jonkinlaisen sijoituksen sodanajan joukkoihin. Entäs ne loput? Heidät sijoitetaan mappiööhön eli lisäreserviin, ent. nostoväki. Heille ei pv:llä ole mitään käyttöä, eikä heitä tulla koskaan kutsumaan kertausharjoituksiin. Miehet ovat antaneet vähintään 6 kk elämästään pv:lle ja kiitoksena ei yhtään mitään.

Se, ettei jotain kutsuta kertausharjoituksiin, ei todellakaan ole merkki siitä että hänet on sijoitettu mappi-ööhön. Jos se olisi puolustusvoimista kiinni, jokainen kävisi varmasti kertaamassa elämänsä aikana vähintään pari kertaa. Tämä ei kuitenkaan ole nykyisillä resursseilla mahdollista ja siksi kertausharjoituksia priorisoidaan. Kaikkein tärkeintä on saada kertautettua nuo operatiiviset joukot, erityisesti valmiusprikaatit. Tämä vie jo leijonasosan kertausharjoituksiin varatusta ajasta/rahasta. Operatiivisiin joukkoihin sijoitetaan kaikkein nuorimmat reserviläiset ja ikääntyessään he pikkuhiljaa siirtyvät tuonne alueellisiin joukkoihin. Niiden kertauttaminen olisi niin ikään erittäin tärkeää mutta valitettavasti sitä ei läheskään aina pystytä toteuttamaan. Pääpaino alueellisilla joukoilla onkin johtajien ja erikoiskoulutettujen reserviläisten kertaamisessa.

Syy, miksi kaikkien varusmiesten sijoitus heti kotiuttamisen yhteydessä ei ole päivänselvä, on siinä että saapumiserät on lähes mahdotonta saada täsmäämään koulutustavoitteiden kanssa. Jos esimerkiksi varusmieskoulutusta antavalle perusyksikölle on annettu tehtäväksi tuottaa saapumiserästä yksi jääkärikomppania muutamine erikoisryhmineen, osa jätkistä jää väkisinkin määrävahvuuden ulkopuolelle. Kotiuttamisen yhteydessä joudutaan joskus ottamaan tylysti nimilista eteen ja päättämään, ketkä jäävät joukkotuotettuun yksikköön ja ketkä sijoitetaan muualle.

Nämä "ulkopuolelle" jäävät kaverit sijoitetaan myöhemmin täydennyksinä toisiin organisaatioihin ja joissakin tapauksissa suoraan alueellisiin joukkoihin. Tällöin se kertauskutsu voi hyvinkin jäädä tulematta. Siitä voidaan kuitenkin olla 100% varmoja, että jos isoon pilliin puhalletaan niin jokaiselle kyllä löytyy paikka.

Järjestelmä on tuolta kannalta mielettömän kallis, mutta siitä ei vaan voida keskustella ääneen. Jos näille varusmiespalveluksensa "turhaan" suorittaneiden uhrauksille laskettaisiin todellinen hinta, olisi asevelvollisuusjärjestelmän hinta jotain aivan muuta.

Kukaan ei edelleenkään ole väittänyt, että nykyjärjestelmä olisi täydellinen. Ilman muuta siitä löytyy "tyhjäkäyntiä", joskin en usko että siinä mittakaavassa mitä sinä esität. Tämä ei kuitenkaan ole mikään suuri salaisuus josta ei saisi keskustella ääneen, vaan asia on tiedostettu jopa uusimmassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa (ja asiasta uutisoi muistaakseni Suomen Sotilas 3/2010).
 
Miten houkuttelet palkka-armeijaan lääkäreitä, insinöörejä, IT-spesialisteja, kemistejä tai mekaanikkoja jos heillä on vaihtoehtonaan samat hommat siviilissä?

Onhan erikoisupseereita nykyisissäkin puolustusvoimissa, joten kyllä halukkaita löytyy. Tietysti toinen asia on se, löytyisikö heitä tarpeeksi kun varusmiehet eivät ole mukana nuppiluvussa.
 
Miten nykysodankäynti suomessa eroaisia teidän mielestä 40-luvun taisteluista? Jos rupeaa miettimään niin olisko sota ilmavoimien, laivaston sekä heitinyksiköiden taistelua? Suomessa on loistava maasto puolustautua hyökkäävää vihollista vastaan, paljon vesistöjä ja soita, jotka vaikeuttavat hyökkääjän läpimurtoa, huoltoa ja kaikkea tältä väliltä. Ydinaseita venäjä ei todennäköisesti käyttäisi, koska laskeumat leviäisivät venäjälle asti ja mitä hyötyä suomesta on jos se on asuinkelvoton ydinlaskeumien takia. Olisiko jalkaväki vielä pää-asemassa tälläisessä sodassa? Suomen valttikortit olisivat imo: Elektroninen sodankäynti..(radioliikennekuuntelu yms), ilmatorjunta ja täsmäohjusten yms vastaavien tuhoaminen ennen maaliin osumista, sekä sissisota vihollisen selustassa.

Mietteitä?
 
Miten nykysodankäynti suomessa eroaisia teidän mielestä 40-luvun taisteluista? Jos rupeaa miettimään niin olisko sota ilmavoimien, laivaston sekä heitinyksiköiden taistelua? Suomessa on loistava maasto puolustautua hyökkäävää vihollista vastaan, paljon vesistöjä ja soita, jotka vaikeuttavat hyökkääjän läpimurtoa, huoltoa ja kaikkea tältä väliltä. Ydinaseita venäjä ei todennäköisesti käyttäisi, koska laskeumat leviäisivät venäjälle asti ja mitä hyötyä suomesta on jos se on asuinkelvoton ydinlaskeumien takia. Olisiko jalkaväki vielä pää-asemassa tälläisessä sodassa? Suomen valttikortit olisivat imo: Elektroninen sodankäynti..(radioliikennekuuntelu yms), ilmatorjunta ja täsmäohjusten yms vastaavien tuhoaminen ennen maaliin osumista, sekä sissisota vihollisen selustassa.

Mietteitä?

Ei varmasi ole salaisuus eikä uusi asia, että nykysodankäynnissä ei ole selvää rintamaa niin kuin oli 40-luvulla.

Taistelut pohjautuvat maahanlaskuihin, nopeisiin iskuihin strategisesti tärkeisiin kohteisiin.
Tämä vaikeuttaa ja asettaa isoja haasteita hyökkäävän osaston huollon toiminnalle. Tykistöä ei enää käytetä juuri missää, sillä sen on korvannut kevyet heittimet ja raketit.

Tulevaisuudessa elektronisen sodankäynnin rooli varmasti korostuu.
 
Onhan erikoisupseereita nykyisissäkin puolustusvoimissa, joten kyllä halukkaita löytyy. Tietysti toinen asia on se, löytyisikö heitä tarpeeksi kun varusmiehet eivät ole mukana nuppiluvussa.

Oho, muotoilin tuon lauseen hieman huonosti. Tarkoitin sitä (mistä myöhemminkin mainitsin) että monenlaista ammattitaitoa ja erikoiskoulutusta tarvitaan sekä miehistön, että upseereidenkin keskuudessa. Lisäesimerkkinä voisin mainita, että pioneeripuolella voidaan nähdä aikamoisia eroja siinä, onko kaveri ammatiltaan metsuri/raksamies, vaiko vasta lukion käynyt opiskelijakloppi. Puhumattakaan ammattitaitoisista auton- ja työkoneiden kuljettajista yms. Olisi myös pitänyt sanoa, että "...heillä on vaihtoehtonaan todennäköisesti paljon paremmat hommat siviilissä".
 
Miten nykysodankäynti suomessa eroaisia teidän mielestä 40-luvun taisteluista? Jos rupeaa miettimään niin olisko sota ilmavoimien, laivaston sekä heitinyksiköiden taistelua? Suomessa on loistava maasto puolustautua hyökkäävää vihollista vastaan, paljon vesistöjä ja soita, jotka vaikeuttavat hyökkääjän läpimurtoa, huoltoa ja kaikkea tältä väliltä. Ydinaseita venäjä ei todennäköisesti käyttäisi, koska laskeumat leviäisivät venäjälle asti ja mitä hyötyä suomesta on jos se on asuinkelvoton ydinlaskeumien takia. Olisiko jalkaväki vielä pää-asemassa tälläisessä sodassa? Suomen valttikortit olisivat imo: Elektroninen sodankäynti..(radioliikennekuuntelu yms), ilmatorjunta ja täsmäohjusten yms vastaavien tuhoaminen ennen maaliin osumista, sekä sissisota vihollisen selustassa.

Mietteitä?

Mielestäni Suomella olisi todellakin jalkaväki pääasemassa. Ryssän tullessa taas rajan yli Suomi jäisi auttamatta kakkoseksi ilmaherruudessaa, eikä merivoimistakaan olisi todennäköisesti vastusta venäläisille. Sissisota varmastikin yksi suurimmista tekijöistä.

Kaverilleni eräs upseeri oli sanonut, että Suomi on valmistautunut 3kk kestävään sotaan, jonka jälkeen alkaa olla pikku hiljaa kaikki kortit pelattu.
 
Back
Ylös Bottom