Vammaisurheilija ei voi olla "vuoden urheilija"

[Metri]

Täällä ovat jotkut ottaneet esille sen pointin, että vammaisurheilu on marginaalilaji, ja että vammaisten on "helpompi" menestyä kuin "terveiden". Tuossa on varmasti jonkin verran perää, mutta ei se mielestäni Tähden suorituksen arvoa himmennä: mieshän on peräti KAKSINKERTAINEN olympiakultamitalisti. Ja mitä tulee harrastuspohjan laajuuteen, kilpailun selostaja kertoi, että vammaisurheilussa eniten harrastettu on nimenomaan tuo 100 metrin pyörätuolikelaus (josta Tähti sai toisen kultansa). Että Tähdelle ei varmasti ollut yhtään helpompaa saavuttaa nuo kultamitalit kuin jonakin vuonna esim. Marjo Matikaiselle ne kultamitalit, jotka silloin toivat hänelle Vuoden urheilijan tittelin.

Onhan tuo Vuoden urheilija -äänestys hiukka turhanpäiväinen. Kinastellaan eri urheilulajien kovuudesta, arvostuksesta, maailmanlaajuisuudesta, ja asetellaan lajeja keinotekoisesti "paremmuusjärjestykseen". Onhan se niin, että jos joku suomalainen hiihtäjä tai yleisurheilija voittaa jonkun arvokisakullan, se vie voiton jonkun marginaalilajin kultamitalilta. Mieleen muistuu eräs mennyt vuosi, jolloin pari maailmanluokan urheilijaa ei päässyt edes kymmenen parhaan listalle, koska olivat "väärän" lajin urheilijoita. Tai se kun Päivi Alafrantti voitti naisten keihään EM-kultaa ja tämän tittelin. Monen mielestä olisi juuri näissä marginaalilajeissa ollut varteenotettavampia ehdokkaita. Eikä heidän mielipiteensä varmasti väärä ollut.

Enemmistöhän ratkaisee. Jäädään katsomaan, kuka tänä vuonna saa sen puolelleen. Entäpä jos urheilutoimittajien enemmistö antaa palttua virallisille säännöille ja äänestää Tähteä? Yleisö ei tietääkseni ikinä ole päättänyt Vuoden urheilijasta, mutta yleisönkin suosikkia äänestetään ja tulos julkaistaan. Mie antaisin het' paikalla ääneni Tähdelle, mutta tässäkin ratkaisee enemmistö. Kaikki ääniä saaneet ovat arvostuksensa ansaitsevia. Ja jokainen saa olla vapaasti sitä mieltä, että enemmistö oli väärässä. Viimekin vuonna oli rutkasti niitä, jotka olivat Palanderin puolella, ja sanoivat tittelin menneen väärälle henkilölle. Tämä väärä henkilö vain sai enemmistön puolelleen. BTW kehonrakentaja ei meillä ole kai ikinä päässyt listoille (vai pääsikö Kike?), mutta voimanostaja Raija Koskinen valittiin eräänä vuonna Vuoden naisurheilijaksi.

 

[stranger]

mieshän on peräti KAKSINKERTAINEN olympiakultamitalisti.

Nusnus... paralympia.

 

[Francois]

Tähti on ÄIJÄ. Tekis mieli verrata tota saavutusta "terveiden" 100 ja 200 metrin pikamatkoihin... Mutta kaikki on suhteellista.
Tahti ja Kipru on tän kuluneen vuoden ylivoimaisesti parhaat suomalaisurheilijat...

 

[macg]

Tähti on ÄIJÄ. Tekis mieli verrata tota saavutusta "terveiden" 100 ja 200 metrin pikamatkoihin... Mutta kaikki on suhteellista.
Tahti ja Kipru on tän kuluneen vuoden ylivoimaisesti parhaat suomalaisurheilijat...

vertaa mihin haluat. mutta aivan älytöntä verrata paraolympialaisten kelausta sadan metrin juoksuun olympialaisissa. harrastajamäärissä on muutamia nollia eroa.

 

[Raven]

vertaa mihin haluat. mutta aivan älytöntä verrata paraolympialaisten kelausta sadan metrin juoksuun olympialaisissa. harrastajamäärissä on muutamia nollia eroa.

Ei ole mitään vittuilua vaan mielenkiinnosta. Jotain tilastoa noista?

 

[macg]

Ei ole mitään vittuilua vaan mielenkiinnosta. Jotain tilastoa noista?

kuten tossa aikaisemmin tuli sanottua vammaisurheilijat ovat jos ketkä todella kovia tyyppejä. eivät ole jääneet ruikuttamaan vaan urheilevat siinä missä kaikki muut. mutta jos oikeasti väitetään että pyörätuolikelaus ja satasen juoksu ovat edes suurinpiirtein yhtä kilpailtuja lajeja, niin rupeaa naurattamaan. eikä jaksa tosiaan ruveta etsimään mitään tilastoja..

 

[Hippa]

mutta jos oikeasti väitetään että pyörätuolikelaus ja satasen juoksu ovat edes suurinpiirtein yhtä kilpailtuja lajeja, niin rupeaa naurattamaan. eikä jaksa tosiaan ruveta etsimään mitään tilastoja..

Et vastannut edelliseen kysymykseeni, joten kysyn melkeen samaa uudelleen.

Millä mittarilla voi sanoa mikä laji on vaikeampi kuin toinen?

Ei se riitä perusteluksi, että susta tuntuu, että pyörätuolikelaus on niin noloa, ettei sitä voi verratakaan satasen juoksuun.

Nauratko myös autourheilijalle, joka voittaa Vuoden Urheilija -tittelin? Tai tennispelaajalle? Tai pyöräilijälle?

 

[Dr Evil]

Et vastannut edelliseen kysymykseeni, joten kysyn melkeen samaa uudelleen.

Millä mittarilla voi sanoa mikä laji on vaikeampi kuin toinen?

Ei se riitä perusteluksi, että susta tuntuu, että pyörätuolikelaus on niin noloa, ettei sitä voi verratakaan satasen juoksuun.

Nauratko myös autourheilijalle, joka voittaa Vuoden Urheilija -tittelin? Tai tennispelaajalle? Tai pyöräilijälle?

Hän tarkoitti varmaan juuri huipulle pääsemisen vaikeutta, eli kilpailijamäärää tai muulla tavoin vaikeutta esim. Formula ykkösiin on vaikea päästä vaikka kilpailijamäärä on pieni.

Tähti on epäilemättä kova jätkä, mutta minä äänestäisin ennenmin Kiprua tai Yli-Hannukselaa.

 

[onion]

vertaa mihin haluat. mutta aivan älytöntä verrata paraolympialaisten kelausta sadan metrin juoksuun olympialaisissa. harrastajamäärissä on muutamia nollia eroa.

Ei sitä vuoden urheilijaa minkään harrastajamäärien mukaan valita. Arvostatko jääkiekkoa ja jalkapalloa enemmän kuin esim. bodausta, koska lätkämiehiä ja futaajia on ihan varmana vitusti enemmän kuin punttaajia? Onko se muka arvostetuin ja kovin laji missä on eniten harrastajia? jokainen kisaa lestissään oli sitten harrastajamäärät mitkä tahansa.

Vuoden urheilijaksi voidaan valita hyvin henkilö joka ei ole edes lajinsa huipulla. Urheilja kuka on luonut hyvän julkisuuskuvan itsestään ja on urheilullisesti vaikuttanut tiettyihin asioihin on todennäköisesti vuoden urheilija. Vuoden urheilija voi mun mielestä olla vammaisurheilija ihan yhtä hyvin.

 

[Hannibal]

Totta helvetissä harrastajien lukumäärä vaikuttaa valintaan ja sen pitääkin vaikuttaa. Aika hyvin se harrastajien lukumäärä korreloi sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä. Sanoohan sen nyt terve järkikin, että esim. maailman paras jalkapalloilija ansaitsee vuoden urheilijan tittelin ennemmin kuin joku maailman paras saappaanheittäjä tai mummonkantaja.

 

[Raven]

kuten tossa aikaisemmin tuli sanottua vammaisurheilijat ovat jos ketkä todella kovia tyyppejä. eivät ole jääneet ruikuttamaan vaan urheilevat siinä missä kaikki muut. mutta jos oikeasti väitetään että pyörätuolikelaus ja satasen juoksu ovat edes suurinpiirtein yhtä kilpailtuja lajeja, niin rupeaa naurattamaan. eikä jaksa tosiaan ruveta etsimään mitään tilastoja..

Ei mua naurata ja en huvikseni kysy, vaan oikeasti mielenkiinnosta. Minkä verran pyörätuolikelaajia mahtaa olla..

 

[Raven]

Formula ykkösiin on vaikea päästä vaikka kilpailijamäärä on pieni.

Tietysti ei kaikilta onnistu, kun kaikilla ei ole rahaa. Mutta jos on vaikka laittaa muutama milj. euroa pätäkkää pöytään ja osaat edes jotenkin ajaa, niin tervetuloa joukkoon iloiseen.

 

[N.O.Kummonen]

Sanoohan sen nyt terve järkikin, että esim. maailman paras jalkapalloilija ansaitsee vuoden urheilijan tittelin ennemmin kuin joku maailman paras saappaanheittäjä tai mummonkantaja.

Tuosta olen samaa mieltä. Mutta jos ollaan valitsemassa vuoden urheilijaa, niin marginaalilajien edustajien pitäisi päästä edes mukaan äänestykseen riippumatta istuvatko he keinutuolissa, rullatuolissa vai sormi perseessä. Vammaisuus ei saisi olla este ehdokkuudelle, mutta lajin marginaalisuus voisi olla este tittelin voittamiselle. Lajin herättämistä mielikuvista riippuu lajin urheilijan menestys valinnassa. Olympiahopeaa tuli sekä painissa, että ammunnassa. Mitali on molemmilla "samanarvoinen", mutta mielummin äänestäisin vuoden urheilijaksi Yli-Hannukselaa vaikka saatanan monella on haulikkokin. Kyllä 2 olympiakultaa pyörätuolikelauksessa voittaa minun mielessäni aika monta välieräpaikkaa jossain YU-lajissa.

Mies se kuitenkin siinä kelaa eikä se tuoli liiku minnekään ilman sitä ukkoa siinä! :D

PS. Joukkuelajien edustajat eivät mielestäni ansaitse tulla valituksi yksinään vuoden urheilijaksi.

 

[Raven]

Totta helvetissä harrastajien lukumäärä vaikuttaa valintaan ja sen pitääkin vaikuttaa. Aika hyvin se harrastajien lukumäärä korreloi sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä. Sanoohan sen nyt terve järkikin, että esim. maailman paras jalkapalloilija ansaitsee vuoden urheilijan tittelin ennemmin kuin joku maailman paras saappaanheittäjä tai mummonkantaja.

Tässähän tapauksessa futaajat voittaisivat joka vuosi tittelin.
Joka vuosi siellä joku pärjää hyvin suomalaisessa mittakaavassa ja koska futiksen pelaajia on todella paljon, niin miksi ihmeessä mitään äänestyksiä enää pitää. Futaajille tittelit ja homma bueno.
Mutta toki jossain se raja menee, vaikka sitten tässä mummonkannossa.

 

[onion]

Totta helvetissä harrastajien lukumäärä vaikuttaa valintaan ja sen pitääkin vaikuttaa. Aika hyvin se harrastajien lukumäärä korreloi sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä. Sanoohan sen nyt terve järkikin, että esim. maailman paras jalkapalloilija ansaitsee vuoden urheilijan tittelin ennemmin kuin joku maailman paras saappaanheittäjä tai mummonkantaja.

No sanohaan sen nyt jo terve järkikin että tässä ei ole puhuttu mistään mummonheitosta tai saappaankannosta. Mutta jos teilläpäin pelataan jalkapalloa tai lätkää tai juostaan sataa metriä mummot selässä niin sitten sinä saat käyttää tuota vertauksena. Muuten et!

 

[Metri]

Totta helvetissä harrastajien lukumäärä vaikuttaa valintaan ja sen pitääkin vaikuttaa. Aika hyvin se harrastajien lukumäärä korreloi sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä. Sanoohan sen nyt terve järkikin, että esim. maailman paras jalkapalloilija ansaitsee vuoden urheilijan tittelin ennemmin kuin joku maailman paras saappaanheittäjä tai mummonkantaja.

Aivan. Harrastuspohja, levinneisyys maailmalla, lajin tunnettuus y.m. seikat vaikuttavat siihen, minkä lajin urheilijoita listoille otetaan. Ainahan on mahdollista äänestää sitä kuuluisaa "mustaa hevosta" listan ulkopuolelta. Mutta sitten tulee vaikeuksia, kun/jos yritetään panna "arvokkuusjärjestykseen" erilaisten lajien Maailmanmestaruutta, Euroopanmestaruutta, maailmancupin voittoa ja muita mahdollisia saavutuksia. Oma vaikeutensa on se, miten arvotetaan joukkuelajien harrastajien saavutukset, koska heidän kohdallaan on joukkueella ollut suuri merkitys. Siksi kai Jari Kurri ei koskaan ollut Vuoden urheilija vaikka moninkertainen Stanley-cup voittaja olikin. Kolmen parhaan joukkoon hän sentään pääsi.(Jääkiekko ei myöskään ole maailmalla kovin tunnettu/laajasti harrastettu.) Ajat olivat muuttuneet silloin kun Jari Litmanen pääsi Vuoden urheilijaksi, ja onhan jalkapallo ihan eri lailla harrastettu maailmalla.

Asteikko mennee suurin piirtein siten, että ensin tulee olympiakultamitali(t). Sitten maailmanmestaruus ja sen jälkeen ehkes maailmancupvoitto, sitten muut arvokisakullat, -mitalit ja muut saavutukset. Mutta miten vertailla vaikkapa olympiapronssia paljon harrastetun lajin maailmancupin voittoon? Tai yleisurheilun MM-hopeaa Mestarien liigan voittoon tai Stanley-cup loppuotteluun (eli hopeaan)? Tai viime vuonna maailmanmestaruutta maailmancupin voittoon? Sitten mukaan tulee vielä urheilijan n.s. pärstäkerroin. Mielipidekysymyksiä, joissa enemmistö ratkaisee. Omalta osaltani on monesti käynyt niin, että olen kyllä arvannut kärkiviisikon hyvin, mutta järjestys on miun mielestäni ihan pyllyllään. Mie kun arvo(s)tan saavutuksia eri tavalla kuin urheilutoimittajat. Miun mielipide on taatusti yhtä oikea kuin valitsijoidenkin, mutta se on vain mielipide, ei absoluuttinen totuus.

Jos nyt pitäisi valita joku muu kuin Tähti, mie antaisin tittelin Marko Yli-Hannukselalle. Kova jätkä, miellyttävä mies, vaativa ja laajalti harrastettu laji, olympiahopea ja aikaisemmatkin saavutukset komeita.

 

[Hannibal]

PS. Joukkuelajien edustajat eivät mielestäni ansaitse tulla valituksi yksinään vuoden urheilijaksi.

Minun mielestäni se ei ole este.

Se on ihan valitsijoiden oma häpeä, jos he eivät osaa arvioida mikä osa urheilijan menestyksessä on urheilijan ”omaa ansiota”, mikä joukkuetovereiden tai penkkipaidan jne. ansiota. Aivan samalla tavalla kuin se on valitsijoiden oma häpeä, jos he eivät osaa arvioida kumpi on kovempi suoritus: olympiakulta/-hopea/mm-mitali/whatever lajissa X vai lajissa Y.

 

[Francois]

Suomalaiset arvostaa liikaa noita kakkostiloja. Pitäis muistaa että voitto on aina voitto. Eihän esim. amerikkalaisessa ammattilaisurheilussa jaeta ollenkaan mitään hopea- tai pronssitiloja.
Tällä asenteella me hävitään vielä monta finaalia jääkiekossa puhumattakaan muista lajeista. Hyvä esimerkki oli taas tuo Hollanti-Suomi jalismatsi, alku pelattiin unelmaa ja kun mentiin johtoon niin muistettiin että ainiin mehän ollaan suomalaisia ei me voida pärjätä Hollannille... Et silleen...

 

[N.O.Kummonen]

Se on ihan valitsijoiden oma häpeä, jos he eivät osaa arvioida mikä osa urheilijan menestyksessä on urheilijan ”omaa ansiota”, mikä joukkuetovereiden tai penkkipaidan jne. ansiota. Aivan samalla tavalla kuin se on valitsijoiden oma häpeä, jos he eivät osaa arvioida kumpi on kovempi suoritus: olympiakulta/-hopea/mm-mitali/whatever lajissa X vai lajissa Y.

Tottakai he osaavat! Ainakin omasta mielestään. Se on sitten täysin eri asia kuinka moni on samaa mieltä. Kaikkia ei voi eikä pidäkään miellyttää (,mutta edes jotakuta! :D ).

Sanoisin kuitenkin, että yksilölajien urheilijalla muiden osuus urheilijan menestyksestä jää pienemmäksi. Sitä paitsi olen nähnyt "Pelinaisista" miten futisstarat elää.

 

[macg]

Et vastannut edelliseen kysymykseeni, joten kysyn melkeen samaa uudelleen.

Millä mittarilla voi sanoa mikä laji on vaikeampi kuin toinen?

Ei se riitä perusteluksi, että susta tuntuu, että pyörätuolikelaus on niin noloa, ettei sitä voi verratakaan satasen juoksuun.

Nauratko myös autourheilijalle, joka voittaa Vuoden Urheilija -tittelin? Tai tennispelaajalle? Tai pyöräilijälle?

pyörätuolikelaus ei ole noloa eikä autourheilu. entisenä kilpatenniksen pelaajana en pidä tennistäkään nolona.

mutta kysymykseen; eihän tässä kukaan väittele lajin vaikeudesta vaan siitä kuinka helppoa tai vaikeaa on kussakin lajissa menestyä verrattuna muihin urheilumuotoihin. mitä suositumpi ja harrastetumpi laji on sitä vaikeampi siinä on minun mielstäni pärjätä. tenniksessä, pyöräilyssä, autourheilussa ym. on tuhansia ammattilaisia. näiden urheilijoiden lisäksi apuna on erittäin suuri taustaorganisaatio. valmentajat, hierojat, lääkärit, henkinen valmennus ym. ym. vähän veikkaan että pyörätuolikelaus on vielä lapsen kengissä verrattuna vaikka edellä mainittuihin lajeihin.