Vammaisurheilija ei voi olla "vuoden urheilija"

Dr Evil sanoi:
Hän tarkoitti varmaan juuri huipulle pääsemisen vaikeutta, eli kilpailijamäärää tai muulla tavoin vaikeutta esim. Formula ykkösiin on vaikea päästä vaikka kilpailijamäärä on pieni.

Tähti on epäilemättä kova jätkä, mutta minä äänestäisin ennenmin Kiprua tai Yli-Hannukselaa.


Millä mittaat sen huipulle pääsyn vaikeuden?

Siihenhän vaikuttaa ihan hirveä määrä asioita ja geenit on siellä vähemmän merkittävässä päässä.

MACG: sinäkin voit vastata tuohon
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Harrastajien määrällä ei ole mun mielestä mitään tekemistä sen kanssa kuinka korkealle joku laji voidaan nostaa hierarkiassa. ON olemassa kovia lajeja joihin tarvitaan esim. tietynlainen fysiikka että lajia voidaan harrastaa tai lajissa voidaan ylipäätänsä pärjätä. Otetaan vaikkapa se jalkapallo. Tässä lajissa pärjää isot pienet ja siltäväliltä olevat, eli harrastajakunta on helvetin iso. Sitten herää kysymys että kenestä tulee sumopainia, seinäkiipeilijä, telionevoimistelija, jne.. jne..
 
Hippa sanoi:
Millä mittaat sen huipulle pääsyn vaikeuden?

Siihenhän vaikuttaa ihan hirveä määrä asioita ja geenit on siellä vähemmän merkittävässä päässä.

MACG: sinäkin voit vastata tuohon

eihän siihen mitään tieteellistä mittaustapaa ole. mielipideasioistahan tässä on lähinnä kyse. tuntuu vaan aika typerältä väitellä siitä että jos lajissa on 10 ammattilaista tai tuhat, kummassa on vaikeampi pärjätä.

mutta jos oot sitä mieltä että sadan metrin miesten olympiavoitto on verrattavissa pyörätuolikelauksen olympiavoittoon niin siitä vaan. mutta yhteisymmärrykseen ei ainakaan päästä tästä asiasta.
 
en jaksanut nyt lukea koko threadia, mutta voi jumalauta jos vammainen ei voi olla vuoden urheilija. Saatana, pitääkö sitä olla sellanen "atleetti" kuten threadin alottaja. Musta se on vaan hienoa, että jaksaa elää ja kilpailla, vaikka pyörätuolissa.
 
onion sanoi:
Harrastajien määrällä ei ole mun mielestä mitään tekemistä sen kanssa kuinka korkealle joku laji voidaan nostaa hierarkiassa. ON olemassa kovia lajeja joihin tarvitaan esim. tietynlainen fysiikka että lajia voidaan harrastaa tai lajissa voidaan ylipäätänsä pärjätä. Otetaan vaikkapa se jalkapallo. Tässä lajissa pärjää isot pienet ja siltäväliltä olevat, eli harrastajakunta on helvetin iso. Sitten herää kysymys että kenestä tulee sumopainia, seinäkiipeilijä, telionevoimistelija, jne.. jne..

:lol2: Taas oikein loogisen ajattelun riemuvoitto ja pökäle.
 
macg sanoi:
eihän siihen mitään tieteellistä mittaustapaa ole. mielipideasioistahan tässä on lähinnä kyse. tuntuu vaan aika typerältä väitellä siitä että jos lajissa on 10 ammattilaista tai tuhat, kummassa on vaikeampi pärjätä.

mutta jos oot sitä mieltä että sadan metrin miesten olympiavoitto on verrattavissa pyörätuolikelauksen olympiavoittoon niin siitä vaan. mutta yhteisymmärrykseen ei ainakaan päästä tästä asiasta.


Ei kyse nyt ole mielipiteistä, vaan siitä, kuka (ja miten) pystyy sanomaan missä lajissa on vaikeinta menestyä.

Eikä sitä voi sanoakaan ellei sitten keksi jotain pätevää menetelmää, jolla sen voi mitata.
 
Pohjimmiltani olen optimisti. Eli kaikesta huolimatta epäilen onionin vain esittävän tyhmää. Yritetään havainnollistaa esimerkin avulla. Esimerkkini liittyy vuoden urheilijan valintaan ja väitteeseeni "Totta helvetissä harrastajien lukumäärä vaikuttaa valintaan ja sen pitääkin vaikuttaa. Aika hyvin se harrastajien lukumäärä korreloi sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä.", johon onion vastasi jollain mukahauskalla aivopökäleellä. Esimerkkini on yksinkertaistettu ja kärjistetty, koska yksinkertaistamalla ja kärjistämällä jutun juoni uppoaa yleensä kovaankin päähän.

Esimerkki: 18-vuotias timppa päättää osallistua kehonrakennuskilpailuihin. Timppa menee kehonrakennuksen nuorten SM-kilpailuihin ja voittaa SM-kultaa. Suurin syy siihen, että timppa voittaa kehonrakennuksen SM-kultaa on se, että muita kilpailijoita ei ole. Harrastajia kehonrakennuksella on kohtalaisesti, mutta huomattavasti vähemmän kuin esim. samanikäisiä yleisurheilun harrastajia. Kilpailijoita on timpan lisäksi 0 kpl. Seuraavana vuonna timppa näyttää lavalla samalta kuin edellisenäkin vuonna ja uusii SM-tittelinsä. Kilpailijoita on timpan lisäksi edelleen 0 kpl. Ketään muuta ei kiinnosta mennä lavalle tavoittelemaan kehonrakennuksen nuorten SM-kultaa.

Simppa on timpan identtinen kaksosveli, joka päättää osallistua nuorten yleisurheilun SM-kisoihin 100 metrin juoksuun. Simppa ei pääse edes finaaliin, koska kilpailijoita on niin monta ja simppa on niin paska juoksija. Harrastajia on monta, kilpailijoita on monta. Simppa ei pääse edes koko kisoihin, koska on tuloksiensa puolesta niin paska, ettei koskaan alita karsintarajaa. Seuraavan vuoden kisoihin simppa treenaa kovaa ja alittaa karsintarajan, mutta itse SM-kisoissa karsiutuu alkuerissä. Simpan sijoitus SM-kisoissa on 27. Simppa olisi voittanut SM-kultaa, ellei kisoissa olisi ollut 26 muuta häntä nopeampaa juoksijaa, joita myös kiinnosti tavoitella SM-kultaa.

Korreloiko harrastajien/kilpailijoiden lukumäärä sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä?
 
Hannibal sanoi:
Pohjimmiltani olen optimisti. Eli kaikesta huolimatta epäilen onionin vain esittävän tyhmää. Yritetään havainnollistaa esimerkin avulla..... Esimerkkini liittyy vuoden urheilijan valintaan ja väitteeseeni "Totta helvetissä harrastajien lukumäärä vaikuttaa valintaan ja sen pitääkin vaikuttaa. Aika hyvin se harrastajien lukumäärä korreloi sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä.", johon onion vastasi jollain mukahauskalla aivopökäleellä. Esimerkkini on yksinkertaistettu ja kärjistetty, koska yksinkertaistamalla ja kärjistämällä jutun juoni uppoaa yleensä kovaankin päähän.

Esimerkki: 18-vuotias timppa päättää osallistua kehonrakennuskilpailuihin. Timppa menee kehonrakennuksen nuorten SM-kilpailuihin ja voittaa SM-kultaa. Suurin syy siihen, että timppa voittaa kehonrakennuksen SM-kultaa on se, että muita kilpailijoita ei ole. Harrastajia kehonrakennuksella on kohtalaisesti, mutta huomattavasti vähemmän kuin esim. samanikäisiä yleisurheilun harrastajia. Kilpailijoita on timpan lisäksi 0 kpl. Seuraavana vuonna timppa näyttää lavalla samalta kuin edellisenäkin vuonna ja uusii SM-tittelinsä. Kilpailijoita on timpan lisäksi edelleen 0 kpl. Ketään muuta ei kiinnosta mennä lavalle tavoittelemaan kehonrakennuksen nuorten SM-kultaa.

Simppa on timpan identtinen kaksosveli, joka päättää osallistua nuorten yleisurheilun SM-kisoihin 100 metrin juoksuun. Simppa ei pääse edes finaaliin, koska kilpailijoita on niin monta ja simppa on niin paska juoksija. Harrastajia on monta, kilpailijoita on monta. Simppa ei pääse edes koko kisoihin, koska on tuloksiensa puolesta niin paska, ettei koskaan alita karsintarajaa. Seuraavan vuoden kisoihin simppa treenaa kovaa ja alittaa karsintarajan, mutta itse SM-kisoissa karsiutuu alkuerissä. Simpan sijoitus SM-kisoissa on 27. Simppa olisi voittanut SM-kultaa, ellei kisoissa olisi ollut 26 muuta häntä nopeampaa juoksijaa, joita myös kiinnosti tavoitella SM-kultaa.

Korreloiko harrastajien/kilpailijoiden lukumäärä sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä?

Aijaa että nyt puhutaan oikeen SM-tasosta? Minä kun en puhunut mistään SM-tasosta vaan ihan maailmanluokan kilpailuista. Mietipä Hannibal tuota ylläolevaa tekstiäsi uudelleen kun vaihdat kirjanyhdistelmän SM kirjainyhdistelmään MM. Ihan tuossa threadin alussahan mainitaan että Leo-Pekka Tähti on Paraolymppialaisissa voittanut kaksi kultamitallia. Oliko paraolymppialaiset muka Imatralla järjestetyt kyläkohtaiset karsinnat? Tietty helppoahan se on tässä keskustelussa laskea rimaa vaikka paikallisiin piirimestaruuskisoihin asti. Täällä Suomessa ei montaa lajia ole jossa ollaan maailmanluokan kärjessä.
 
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154246956

Vammaisurheilijoita ehdolle Vuoden urheilijaksi

Vuoden urheilijan äänestyksestä vastaava Urheilutoimittajain liitto ja Paralympiakomitea ovat sopineet järjestelystä, jonka mukaan myös vammaisurheilijat tulevat huomioiduiksi äänestyksen ehdokaslistalla tänä vuonna.

Urheilutoimittajain liitto (UL) ja Paralympiakomitea päätyivät järjestelyyn Suomen olympiakomitean aloitteesta. Olympiakomitea on UL:n kanssa järjestämässä Vuoden urheilija -juhlaa joulukuussa.

Urheilutoimittajain liiton jäsenet äänestävät Vuoden urheilijan ehdokaslistan nimistä. Tämän vuoden äänestykseen otetaan mukaan kolme vammaisurheilijaa, joiden valinnasta vastaa Paralympiakomitea. Toistaiseksi kysymys on vain tämän vuoden äänestyksen kattavasta kokeilusta, ja jatkosta päätetään osapuolten kesken ensi vuonna.

Lisäksi Paralympiakomitea nimeää entiseen tapaan erikseen vuoden vammaisurheilijan, joka palkitaan suorana televisioitavassa Vuoden urheilija -tilaisuudessa Tampereella 22. joulukuuta.
 
Raven sanoi:
:anssi: Tietysti ei kaikilta onnistu, kun kaikilla ei ole rahaa. Mutta jos on vaikka laittaa muutama milj. euroa pätäkkää pöytään ja osaat edes jotenkin ajaa, niin tervetuloa joukkoon iloiseen.

Olipahan paskaa tekstiä. No joo ei todellakaan onnistu kaikilta,pointtini oli ehkä ennenminkin se, että Formuloissa on vaikea päästä voittotaisteluihin. Ehkä tuokin oli sitten niin vaikeaa ymmärtää.
 
Hippa sanoi:
Millä mittaat sen huipulle pääsyn vaikeuden?

Siihenhän vaikuttaa ihan hirveä määrä asioita ja geenit on siellä vähemmän merkittävässä päässä.

MACG: sinäkin voit vastata tuohon

Eiköhän se ole aika pitkälle kiinni siitä, että kuinka monta muuta pyrkii huipulle ja onko tietotaitoa mennä sinne lahjojen salliessa.
 
onion sanoi:
Aijaa että nyt puhutaan oikeen SM-tasosta? Minä kun en puhunut mistään SM-tasosta vaan ihan maailmanluokan kilpailuista. Mietipä Hannibal tuota ylläolevaa tekstiäsi uudelleen kun vaihdat kirjanyhdistelmän SM kirjainyhdistelmään MM.

Lainaan itseäni: "Esimerkkini on yksinkertaistettu ja kärjistetty, koska yksinkertaistamalla ja kärjistämällä jutun juoni uppoaa yleensä kovaankin päähän."

Eikö raksuta? No, vaihda SM MM:ksi. Seuraus: kehonrakennuskilpailussa on useampi kuin 1 osallistuja. Suomipojan sijoitus bodikisassa on tod.näk. huonompi kuin 1. 100 metrin juoksijan sijoitus on tod.näk. huonompi kuin 27. Kehoiluharrastajia ja -kilpailijoita on edelleen huomattavasti vähemmän kuin 100 metrin juoksun harrastajia ja -kilpailijoita. Eikö raksuta? Taitaa mennä vain monimutkaisemmaksi?

onion sanoi:
Ihan tuossa threadin alussahan mainitaan että Leo-Pekka Tähti on Paraolymppialaisissa voittanut kaksi kultamitallia. Oliko paraolymppialaiset muka Imatralla järjestetyt kyläkohtaiset karsinnat? Tietty helppoahan se on tässä keskustelussa laskea rimaa vaikka paikallisiin piirimestaruuskisoihin asti. Täällä Suomessa ei montaa lajia ole jossa ollaan maailmanluokan kärjessä.

Niin mainitaan. Minä en puhunut Leo-Pekka Tähdestä enkä pärälymppiäläisistä. Lueskele vaikka uudelleen nuo kirjoitukseni ja nuku yön yli jne. Kyllä sinun pitäisi ymmärtää ne. Ja mieti vielä kerran tätä: Korreloiko harrastajien/kilpailijoiden lukumäärä sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä? Tämän enempää en jaksa sinulle vihjeitä antaa, olen pahoillani. :)
 
Hyvin monen viinilasillisen jälkeen:

Eikö kysymys ole vain määrittelystä?
Onko 100 metrin juoksun voittaja parempi kuin 100 metrin pyörätuolailun voittaja ja miten heidän suoritustaan voi verrata 100 metrin runkkaajaan?

Ei tässä ole oikeaa näkokulmaa vain ainoastaan erilaisia näkökulmia.
Minun ehdotukseni on se, että valitaan lajit vaikka äänestyksellä ja sitte kaikki saavat osallistua niihin ilman apuvälineitä.

Jalaton voi osallistua 100 metrin juoksuun ja jalallinen voi osallistua 100 metrin pyörätuolailuun, jos he niin tahtovat.

Naiset ja miehet ottelemaan samoista lajeista ja kontaksilajeissa ilman painorajoja,

Miksi joillekin pitäisi antaa tasoitusta?
 
Cthulhu sanoi:
Hyvin monen viinilasillisen jälkeen:
Jalaton voi osallistua 100 metrin juoksuun ja jalallinen voi osallistua 100 metrin pyörätuolailuun, jos he niin tahtovat.
Otin ehtoolla tilkan absinttiä:
Paha muuten äkkiseltään sanoa olisko jalaton vaiko jalallinen heebo kovempi pyörätuolilla.
Mutta muutamassa lajissa olis vammaisetkin vahvoilla:
Leuanvedossa saisi kovan edun ilman koipia.
Purentavahvuus kisassa olis kevyimmän sarjan vahva voittajasuosikki kaveri, jolla olis pelkästään iso pää(sellanen futurama malli).
 
Hannibal sanoi:
Lainaan itseäni: "Esimerkkini on yksinkertaistettu ja kärjistetty, koska yksinkertaistamalla ja kärjistämällä jutun juoni uppoaa yleensä kovaankin päähän."

Eikö raksuta? No, vaihda SM MM:ksi. Seuraus: kehonrakennuskilpailussa on useampi kuin 1 osallistuja. Suomipojan sijoitus bodikisassa on tod.näk. huonompi kuin 1. 100 metrin juoksijan sijoitus on tod.näk. huonompi kuin 27. Kehoiluharrastajia ja -kilpailijoita on edelleen huomattavasti vähemmän kuin 100 metrin juoksun harrastajia ja -kilpailijoita. Eikö raksuta? Taitaa mennä vain monimutkaisemmaksi?
Selvä! Eli salibandyn harrastajia on Suomessa reippaasti enemmän kuin triathlonin harrastajia. Salibandyssä on siis teoriasi mukaan vaikeampi menestyä kuin thriatlonissa. :)

Edit: Jos otetaan 1000 henkilöä ja katsotaan näistä kenestä voisi tulla kehonrakentaja, niin oletetaan että fysiikaltaan riman ylittää noin 100 henkilöä joista voidaan teoriassa ruveta tekemään kehomiehiä/naisia. Kun katsotaan näistä tuhannesta ne joista voidaan ruveta tekemään juoksioita, niin oletettavasti tulos on helvetisti yli sen sadan.
 
onion sanoi:
Selvä! Eli salibandyn harrastajia on Suomessa reippaasti enemmän kuin triathlonin harrastajia. Salibandyssä on siis teoriasi mukaan vaikeampi menestyä kuin thriatlonissa. :)

Teoriani? Olen kysynyt: korreloiko harrastajien/kilpailijoiden lukumäärä sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä?

Yrittäisit tarkastella asioita hieman laajemmin ja nähdä kokonaisuuksia, älä keskity niinkään yksityiskohtiin. Selvitä itsellesi ensin vaikka mitä tarkoittaa sana korrelaatio.

onion sanoi:
Jos otetaan 1000 henkilöä ja katsotaan näistä kenestä voisi tulla kehonrakentaja, niin oletetaan että fysiikaltaan riman ylittää noin 100 henkilöä joista voidaan teoriassa ruveta tekemään kehomiehiä/naisia. Kun katsotaan näistä tuhannesta ne joista voidaan ruveta tekemään juoksioita, niin oletettavasti tulos on helvetisti yli sen sadan.

Oletapa niin. Olisiko näitä, joista voidaan tehdä juoksioita, vaikka noin 200? Kummassa porukassa on kilpailu kovempaa? 100 bodarin vai 200 juoksijan? Kummassa lajissa on vaikeampi olla Suomen paras tai Suomen sadanneksi paras?

Korreloiko harrastajien/kilpailijoiden lukumäärä sen kanssa kuinka vaikea kyseisessä lajissa on menestyä?

Olisko tää jo tässä?
 
Hannibal sanoi:
Yrittäisit tarkastella asioita hieman laajemmin ja nähdä kokonaisuuksia, älä keskity niinkään yksityiskohtiin. Selvitä itsellesi ensin vaikka mitä tarkoittaa sana korrelaatio.

Nyt ei jätkien aivoitukset niin sanotusti oikein kohtaa. Toivoisin mielen avoimmuutta molemmille.

Mä näen keskustelun näin:

Onion lipsuu hiukan aiheesta ohi puhuessaan esimerkiksi kuinka moni henkilö koko väestöstä voisi alkaa kilpailemaan vaikka sumopainissa - verrattuna siihen kuinka moni voisi alkaa kilpailemaan juoksussa. Sumopainin vaatiessa ehkä enemmän tietynlaisen fysiikan kuin juoksijoilla. Hän näkee näin ollen sumopainin kovempana lajina.

Hannibalin korrelaatio esimerkit ovat toki oikein, suuresta harrastajamäärästä on vaikeampi nousta 10. parhaan joukkoon kuin pienestä harrastajamäärästä. Mutta olenko väärässä jos sanon, että et edes yritä ymmärtää Onionin mielipidettä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom