- Liittynyt
- 21.12.2005
- Viestejä
- 786
Oikeus- ja kauppatieteilijöiden keskuudessa käsite sivistysyliopisto tuntuu olevan totaalisen unohdettu käsite - jos moisesta nyt on joskus ylipäätänsä kuultu. Yliopiston ja yliopisto-opiskelun tehtävänähän ei näkemykseni mukaan ole kuunnella sitä, mitä yritysmaailma ja markkinavoimat - julkiset tai yksityiset - tutkinnoilta haluavat. Sen sijaan yliopistoinstituution tehtävä on historiallisesti ollut, ja sen pitäisi yhä edelleen olla, yhteiskunnan perusolettamusten kyseenalaistaminen ja kritiikin esittäminen vallankäyttöä kohtaan. Tämän tavoitteena on mm. tehdä yhteiskunnasta paremmin toimiva yksikkö. Yhteiskunnan kehitys onnistuu mielestäni vain suuria linjoja ymmärtämällä, ei hankkimalla teknisluonteista tietoa juridiikasta tai markkinoiden toiminnasta.
Yksilön kannalta asian voisi kiteyttää niin, että mikäli tavoitteena elämässä on bemari ja mersu ison asunnon autotallissa, kolme lasta ja luksusloma kerran puolessa vuodessa kannattaa lukea teknisluontoisempia yhteiskuntatieteitä. Jos sen sijaan näkee enemmän arvoa sivistyksellä, suurten kokonaisuuksien ymmärryksellä ja kokee yliopiston paikkana, jossa kehitetään omaa ajattelua, ei niinkään tietoja, kannattanee lukea yhteiskuntatieteistä niitä laaja-alaisemmin yhteiskuntaa käsitteleviä. Näihin lasken ainakin valtio-opin ja kansainväliset suhteet eri variaatoineen (kehitysmaatutkimus jne), sosiologian, historialliset oppiaineet ja tietyin varauksin kansantaloustieteen ja julkisoikeuden.
Jotenkin tuohon viestiin tähän aikaan illasta (tentti huomenna, lukeminen aloitettu ajoissa =) sopii hyvin lainata Nietzscheä:
"Tieto tiedon vuoksi on perversio, koska kaikki tieto on elämän vuoksi"
Tähän jokainen sitten saa liittää oman käsityksensä elämästä ja ihmetellä mitäköhän helvettiä Friedrich tuolla lauseella tarkoitti ;)