Valtiotieteelliseen?

[Kampela]

Minä olen VTM (valtio-oppia, hissaa, kieliä ymv.) ja sain heti valmistuttuani duunin erään ministeriön politiikantutkimusryhmästä. Olin täysin keskitasoinen opiskelija, mulla ei ollut ihmeellistä työkokemusta tai suhteita, olen vieläpä alle 30-v. nainen. Olin vain sopiva henkilö haettuun hommaan.

Koulutus ei nykyään ole automaatti mihinkään, jos se nyt koskaan on ollutkaan, ja tulevaisuden työura riippuu pitkälti ihmisestä itsestään.

Juuri näin. Tutkinto on oikeastaan toissijainen tekijä kun töitä haetaan. Usein riittää, että täyttää muodolliset kelpoisuusehdot (ts. ylempi korkeakoulututkinto). Loput riippuu kokemuksesta, persoonasta, sosiaalisista taidoista, älykkyydestä, jne.

En siis väitä, että VTM/YTM torpedoisi täysin mahdollisuudet mielekkään työn löytämiseen. Kehoitan kuitenkin miettimään seuraavaa kysymystä:

"Miksi käyttää 5 vuotta yliopistolla oppien yleisluontoista "kiva tietää"-tietoutta, jos voisit käyttää saman ajan opetellen käytännön ns. teknisiä taitoja (oikeustiede, taloustieteet, jne.) tai vaikka uutta kieltä?"

Sitä kivaa yleistietoutta kun voi aina myöhemmin lukea omatoimisesti kirjoista, kun taas esim. lakimieheksi on aika vaikeaa oppia omillaan.

 

[Kampela]

tarkoitus on jotakuinkin koko opiskelu ja työura pohjustaa yhdelle valinnalle niin VTM on minulle se kaikkein kiinnostavin ja ajaa muiden edelle vaikka tulevaisuusnäkymät eivät välttämättä ne kaikkein ruusuisimmat olisikaan.

START :arvi:

Ei millään pahalla, mutta tästä syntyy sellainen vaikutelma, kuin olisit jo täysin varma tulevasta urastasi.

On toki olemassa ihmisiä, jotka ovat jo 9-vuotiaasta tietäneet haluavansa palomieheksi/lääkäriksi/pro bodariksi/tms. Mutta aika harvassa nuo ovat. Jos olet yksi heistä, niin onnea valitsemallesi uralle. Jos et, niin mieti, olisiko sittenkin jostain muusta kuin VTM:n tutkinnosta sinulle enemmän iloa.

END :arvi:

Vaikka nyt olenkin kovasti valittanut VTM:n surkeutta suhteessa muihin opintoihin, todettakoon kuitenkin, että yleensä on parasta lukea sellaista alaa mikä itseä kiinnostaa. Asioilla on tapana lutviutua.

 

[Kalypso]

"Miksi käyttää 5 vuotta yliopistolla oppien yleisluontoista "kiva tietää"-tietoutta, jos voisit käyttää saman ajan opetellen käytännön ns. teknisiä taitoja (oikeustiede, taloustieteet, jne.) tai vaikka uutta kieltä?"

Minulle tuohon on suhteellisen helppo vastata. Oikeustiede keskittyy juridiikkaan ja taloustiede kauppaan sekä rahaan. Valtiotieteet on sitä harmaata aluetta joka ei varsinaisesti ole oma niin spesifi alansa vaan laajempi kokonaisuus, joka ulottuu myös osittain kaikille muillekin aloille. Tämä siis hieman karrikoiden. Lisäksi itseäni kiinnostaa nimenomaan yhteiskunta ja sen toiminta sekä politiikan osuus siinä kaikessa. Ja kyllä siihenkin voi erikoistua aivan kuten lakimieheksi tai ekonomiksikin.

Sanottakoon vielä, että vertailukohteena on vuosi oikeustieteellistä takana (ei tosin Suomessa) ja kyllä varsin selväksi tuli, että se on "kapeampi" ala kuin valtiotieteet/politiikka ja senpä takia nyt matka vie kohti valtsikaa. :thumbs:


EDIT: Tarkennettakoon tässä vielä tuohon Kampelan postiin viitaten, että kokeilun kautta olen siis tähän alavalintaan päätynyt ja sen takia olen melko varma valinnastani. Aiemmin mietin valtsikan ja oikiksen välillä ja päädyin oikikseen, mutta kävi ilmi, että se ala ei ollutkaan se kaikkein sopivin. Kaipasin jotain, mikä jättäisi enemmän tilaa omien johtopäätösten teolle ja analysoinnille jne. Ja jossa käsiteltäisiin enemmän yhteiskunnallisia/poliittisia asioita.

 

[Pacem]

EDIT: Tarkennettakoon tässä vielä tuohon Kampelan postiin viitaten, että kokeilun kautta olen siis tähän alavalintaan päätynyt ja sen takia olen melko varma valinnastani. Aiemmin mietin valtsikan ja oikiksen välillä ja päädyin oikikseen, mutta kävi ilmi, että se ala ei ollutkaan se kaikkein sopivin. Kaipasin jotain, mikä jättäisi enemmän tilaa omien johtopäätösten teolle ja analysoinnille jne. Ja jossa käsiteltäisiin enemmän yhteiskunnallisia/poliittisia asioita.

No eipä sun sitten enää tarvitse muuta kuin valita se pääaine ja tsempata pääsykokeeseen. :thumbs:

Mikäli tuo boldattu osuus on sinulle todella tärkeää, niin suosittelen nimenomaan valtio-oppia.

 

[Eggman]

Mitäs nää nettiopot ehdottais lukemaan kansiksen ohessa sivuaineina?

 

[Amaryllis]

JOS:ista en tiedä hirveästi, mutta käsittääkseni se on arvostettu kokonaisuus. Kaverit jotka ovat sitä lukeneet, ovat sanoneet, että siitä on jopa konkreettista hyötyä.

Olen itse lukenut melkein kaikki mahdolliset Johtamisen sivuainekokonaisuuden opinnot...koska ne sai tehdä kirjatenttinä (4 kirjaa --> 4 helppoa opintoviikkoa) ja JOSsista on ollut ihan konkreettista ja olennaista hyötyä nykyisen (ja sitä edellisen) työpaikan saamisen. JOS on nimenomaan kriittisestä otteesta johtamiseen ja organisaatioihin kiinnostuneille hyvä vaihtoehto kauppakorkeakoulun vastaaville opinnoille. Kuitenkin kuulostanee tarpeeksi elegantilta CV:ssä että on noteerattu ja ihasteltu useammassakin työhaastattelussa, vaikkei ne työpaikat ole liittyneet johtamiseen mitenkään

Muita kommentteja tähänastiseen keskusteluun: Myös muilla kuin valtio-opin laitoksella on vastaavia harjoittelujärjestelyitä ja pakollinen harjoittelu (kait yleisimmin 3kk), mutta ei se harjoittelutuki nyt kovin kaukana ilmaistyöstä ole, muistaakseni jotain 800 e/kk. Mutta hyvä että jokin järjestelmä sentään on, eikä kuten AMK:ssa, että joudut olemaan puoli vuotta palkattomana orjana ja suolaat oman alasi valmistuneet, joita ei oteta töihin kun saman alan AMK-harjoittelijan saa ilmaiseksi (ja joskus vielä työllistäjälle maksetaan, kuten media/elokuvatuotannon teknisten hommien puolella).

Pieni pilkunnussinta tuohon OTK-->OTM -asiaan: OTK on OTM-tutkinnon vanha nimike; ennen oikeustieteen maisteritutkinnon (160 ov) suorittaneita sanottiin kandeiksi ja kanditutkinnon (120ov) suorittaneita taas oikeusnotaareiksi jos oikein muistan. Nimike on siis muuttunut, ei opetuksen sisältö tai laajuus.

 

[Pacem]

Mitäs nää nettiopot ehdottais lukemaan kansiksen ohessa sivuaineina?

Viestintä, JOS, EU-sivuainekokonaisuus. Tai sitten, jos viitseliäisyyttä vähän löytyy, niin tuon alan immeiselle erittäin hyödyllinen olisi JOO-opintojen kautta HKKK:lta esim. rahoitusta/laskentatoimea.

 

[Stander]

ulkopolitiikan ja diplomatian linja (kaikkein kiinnostavin)

Eli tuo sopisi minulle (diplomaatin ura haaveena )

Tiedätkö Setä Samuli, tai tietääkö joku ylipäätään, että pystyykö tuon ulkopolitiikan ja diplomatian linjan valitsemaan Turun yliopistossa?

 

[rocky6]

..Ehkä parhaiten työpaikkatakuun näkökulmasta menee oikislaisilla, mutta toisaalta oikiksessa opiskelu (huom ei pääsykoe vaan itse opiskelu) vaatii aika rautaista motivaatiota ja istumalihaksia ..

No en tiedä, kyllä aika olemattomalla vaivannäöllä pääsee tosi pitkälle ellei hieman vaatimattomammat arvosanat haittaa
nimim kaks tenttiä puuttu. Ja mitä tohon KTM/VTM/OTM-vertailuun tulee, niin lähtisin väittämään ettei suurta väliä minkä niistä lukee, eihän ne sido mihinkään tiettyyn työhön (no ok asianajaja, tuomari jne vaatii OTM) ja moni tuttu OTM-tutkinnon suorittanut ei ole työelämässä lakikirjoja avannutkaan.

Ja jep, nykyinen OTM vastaa entistä OTK:ta ja toisena muutoksena Bolognan myötä tuli tuo että kaikkien pitää lukea myös tuo alempi (oikeusnotaari,ON) ja jatkaa siitä eteenpäin.

 

[Janne22]

Onkos täällä kansantaloustiedettä opiskelleita? Millaista opiskelu on?

 

[Stander]

Onkos täällä kansantaloustiedettä opiskelleita? Millaista opiskelu on?

En tiedä millaista on, mutta kuulostaa vitun kamalalta :D

 

[Janne22]

En tiedä millaista on, mutta kuulostaa vitun kamalalta :D

Miten niin? Ainakin kauppiksessa mielestäni kaikkein mielenkiintoisin aine. Nimenomaan tahtoisin kuulla siitä millaista se on valtsikassa. Kuinka matemaattista? Ei sillä, että mitään matematiikkaa vastaan olisi.

 

[Raejuusto]

Eiköhän valtsikan kansiksesta selviä ihan lukion lyhyelläkin matikalla, mutta jos haluaa syvällisemmin oppia niin ainakin mikrotaloustiede on riittävän teoreettisella tasolla ihan puhtaasti sovellettua matematiikkaa. Kait siellä kauppiksessakin joutuu derivoimaan kansantaloustieteen peruskurssilla?

Tuosta voi katsella kursseja: http://www.valt.helsinki.fi/katal/opiskelu/kurssisivut.htm

 

[Stander]

Miten niin? Ainakin kauppiksessa mielestäni kaikkein mielenkiintoisin aine. Nimenomaan tahtoisin kuulla siitä millaista se on valtsikassa. Kuinka matemaattista? Ei sillä, että mitään matematiikkaa vastaan olisi.

No, tuo mun tokaisu oli enemmänkin vitsi :piis: Mä olen itse kiinnostunut enemmän tuosta ulkopolitiikan ja diplomatian linjasta. Harmi vaan että sitä löytyy lukemani mukaan vain Hesasta. Turku olisi kotipaikka meinaan.

 

[Morgenthau]

Oikeus- ja kauppatieteilijöiden keskuudessa käsite sivistysyliopisto tuntuu olevan totaalisen unohdettu käsite - jos moisesta nyt on joskus ylipäätänsä kuultu. Yliopiston ja yliopisto-opiskelun tehtävänähän ei näkemykseni mukaan ole kuunnella sitä, mitä yritysmaailma ja markkinavoimat - julkiset tai yksityiset - tutkinnoilta haluavat. Sen sijaan yliopistoinstituution tehtävä on historiallisesti ollut, ja sen pitäisi yhä edelleen olla, yhteiskunnan perusolettamusten kyseenalaistaminen ja kritiikin esittäminen vallankäyttöä kohtaan. Tämän tavoitteena on mm. tehdä yhteiskunnasta paremmin toimiva yksikkö. Yhteiskunnan kehitys onnistuu mielestäni vain suuria linjoja ymmärtämällä, ei hankkimalla teknisluonteista tietoa juridiikasta tai markkinoiden toiminnasta.

Yksilön kannalta asian voisi kiteyttää niin, että mikäli tavoitteena elämässä on bemari ja mersu ison asunnon autotallissa, kolme lasta ja luksusloma kerran puolessa vuodessa kannattaa lukea teknisluontoisempia yhteiskuntatieteitä. Jos sen sijaan näkee enemmän arvoa sivistyksellä, suurten kokonaisuuksien ymmärryksellä ja kokee yliopiston paikkana, jossa kehitetään omaa ajattelua, ei niinkään tietoja, kannattanee lukea yhteiskuntatieteistä niitä laaja-alaisemmin yhteiskuntaa käsitteleviä. Näihin lasken ainakin valtio-opin ja kansainväliset suhteet eri variaatoineen (kehitysmaatutkimus jne), sosiologian, historialliset oppiaineet ja tietyin varauksin kansantaloustieteen ja julkisoikeuden.

 

[Morgenthau]

Mä olen itse kiinnostunut enemmän tuosta ulkopolitiikan ja diplomatian linjasta. Harmi vaan että sitä löytyy lukemani mukaan vain Hesasta. Turku olisi kotipaikka meinaan.

En tiedä kuinka paljon turkulaista lohduttaa, mutta ulkopolitiikan ja diplomatian linjoja käsitellään myös Tampereen Yliopiston kansainvälisessä politiikassa, käsitykseni mukaan enemmänkin kuin Helsingissä.

 

[Raejuusto]

Oikeus- ja kauppatieteilijöiden keskuudessa käsite sivistysyliopisto tuntuu olevan totaalisen unohdettu käsite - jos moisesta nyt on joskus ylipäätänsä kuultu. Yliopiston ja yliopisto-opiskelun tehtävänähän ei näkemykseni mukaan ole kuunnella sitä, mitä yritysmaailma ja markkinavoimat - julkiset tai yksityiset - tutkinnoilta haluavat. Sen sijaan yliopistoinstituution tehtävä on historiallisesti ollut, ja sen pitäisi yhä edelleen olla, yhteiskunnan perusolettamusten kyseenalaistaminen ja kritiikin esittäminen vallankäyttöä kohtaan. Tämän tavoitteena on mm. tehdä yhteiskunnasta paremmin toimiva yksikkö. Yhteiskunnan kehitys onnistuu mielestäni vain suuria linjoja ymmärtämällä, ei hankkimalla teknisluonteista tietoa juridiikasta tai markkinoiden toiminnasta.

Yksilön kannalta asian voisi kiteyttää niin, että mikäli tavoitteena elämässä on bemari ja mersu ison asunnon autotallissa, kolme lasta ja luksusloma kerran puolessa vuodessa kannattaa lukea teknisluontoisempia yhteiskuntatieteitä. Jos sen sijaan näkee enemmän arvoa sivistyksellä, suurten kokonaisuuksien ymmärryksellä ja kokee yliopiston paikkana, jossa kehitetään omaa ajattelua, ei niinkään tietoja, kannattanee lukea yhteiskuntatieteistä niitä laaja-alaisemmin yhteiskuntaa käsitteleviä. Näihin lasken ainakin valtio-opin ja kansainväliset suhteet eri variaatoineen (kehitysmaatutkimus jne), sosiologian, historialliset oppiaineet ja tietyin varauksin kansantaloustieteen ja julkisoikeuden.

Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä että sivistyksen merkitys, tai jos mielummin puhuttaisiin akateemisen tiedon merkityksestä itseisarvona, on jotakuinkin unohdettu tai ainakin väheksytty seikka ylioppilaiden keskuudessa. Suomessa koulutetaan fakki-idiootteja jotka hakevat koulusta vain paperit eivätkä välttämättä osaa arvostaa sitä tietoa minkä voisivat koulustansa saada -- yliopisto-opiskeluista kun voi selviytyä monella eri tavalla, ulkoaopettelulla useimmissa tapauksissa. Joku perus KTM ei välttämättä ymmärrä hönkäsen pöläystä talouden toiminnasta, tai ainakaan niitä suuria linjoja ja tärkeimpiä teorioita mitkä sitä määrittävät.

Mutta mielestäni sinä itse teet virheen kun jaottelet "tekniset" tieteet ja sitten jotkut ylevämmät. Eniten olen itse mielestäni sivistynyt kun olen lukenut erittäin teknisiä insinööritieteitä jotka avaavat maailmankuvaa ihan eri suunnasta kuin esim. valtio-oppi. Sama maailma näiden eri tieteiden reunoilla kuitenkin on. Uskon myös että esim. se perus kauppatieteilijä voi sivistyä lukemalla laaja-alaisesti omaa kapeaa alaansa, vaikkapa markkinointia, ja koittaa ymmärtää mitkä yleismaailmalliset lait ja rakenteet määrittävät sitä mitä markkinointi-ihmiset tekevät työkseen. Kehitysmaatutkimus ja sosiologia ovat ehkä teoreettisempia siinä mielessä että ne ovat enemmän irrallaan todellisuuden työelämän tarpeista, mutta se ei tee niistä sen laaja-alaisempia kuin vaikkapa konetekniikka ja markkinointi. Eivät ne myöskään sen enempää kehitä ajattelua ja ymmärtämiskykyä, sillä missä tahansa kunnollisessa yliopistossa opetuksen pohjana on tieteellinen tutkimustyö jonka menetelmät ovat ihan samanlaisia eri tieteenaloilla.

 

[Morgenthau]

Joo, jaotteluni oli tietoisen kärjistetty. Toki minkä tahansa alan opiskelija voi suhtautua yliopisto-opintoihinsa sivistysyliopistoperiaatteen mukaisesti. Mainitsemillani aloilla vaan on ehkä helpompaa "käydä koulua" ja hakea paperit sen kumemmin pohtimatta omaa paikkaansa ja arvojansa tiedeyhteisössä tai yhteiskunnassa.

 

[Vinho Tinto]

Yksilön kannalta asian voisi kiteyttää niin, että mikäli tavoitteena elämässä on bemari ja mersu ison asunnon autotallissa, kolme lasta ja luksusloma kerran puolessa vuodessa kannattaa lukea teknisluontoisempia yhteiskuntatieteitä. Jos sen sijaan näkee enemmän arvoa sivistyksellä, suurten kokonaisuuksien ymmärryksellä ja kokee yliopiston paikkana, jossa kehitetään omaa ajattelua, ei niinkään tietoja, kannattanee lukea yhteiskuntatieteistä niitä laaja-alaisemmin yhteiskuntaa käsitteleviä. Näihin lasken ainakin valtio-opin ja kansainväliset suhteet eri variaatoineen (kehitysmaatutkimus jne), sosiologian, historialliset oppiaineet ja tietyin varauksin kansantaloustieteen ja julkisoikeuden.

Yleviä ajatuksia sulla. Mäkin ajattelin tolla tavalla lukion jälkeen kun astelin yliopiston kirjastoon ja tunsin sen kaiken ikivanhan tiedon musertavan painon ylläni. Mä halusin ymmärtää maailmaa ja vaalin ajatusta omasta intellektuelliudestani.

Se ei kuitenkaan ollut mun juttu. Mä tajusin vähitellen, että mä fiilistelen enemmän italialaista pukuani, kalliita viinejä ja hienoja autoja. Sisällä mä olin jo myynyt itseni, eikä musta saanut puhtaan tiedon vaalijaa tekemälläkään. Nykyään oon jo täysin uponnut tähän markkinatalouden oravanpyörään, ja odotan lähellä häämöttävää valmistumistani rahan kiilto silmissä.

Olenko nyt sitten sivistymätön moukka, joka on uhrannut ylevän yliopistojärjestelmän perusajatuksen omien egoististen päämäärien edessä? Ehkäpä. Oon silti aika vakuuttunut, että tällä valitsemallani tiellä voin saada enemmän aikaan myös yhteiskunnan hyväksi kuin koettaessani epätoivoisesti saavuttaa jonkun "suuren kokonaisuuden ymmärryksen".

Mutta onnea ymmärryksen etsimisessä, sinunlaisia tarvitaan. Jonkunhan meitä moukkiakin on sivistettävä.

 

[Shane]

Kuulemani mukaan kansainvälisen politiikan ja viestinnän laitoksille on ainakin Helsingin yliopistossa kova tunku... (Helsinkiin siis olen itse aikeissa pyrkiä). Mitä laitoksia suosittelette?

Mitä mieltä olette valmennuskursseista pyrkimisen yhteydessä? Onko lähes pakollinen vai selviääkö ilmankin? Tai riittääkö esim. vastaustekniikkamateriaalien osto ja muuten itsenäistä lukemista? Entä jos tekee töitä samalla?

Sitten tärkeä kysymys: vaihtelua eri laitosten välillä lienee paljon, mutta minkälaiset työllistymismahdollisuudet valtsikasta on? Onko jotain "varmaa" reittiä hyvään työpaikkaan tai ehkä toinen tapa miten päätyy helposti kortistoon? Ja minkälaisiin tehtäviin valtsikasta ylipäätään valmistuu? (Paitsi ehkä poliitikoksi? )

Enpä jaksa lukea koko threadia, joten lyhyet kommentit alkuperäiseen postaukseen. Tulee ehkä siis päällekkäistä asiaa.

Työllistymismahdollisuuksista ei varmaan kukaan pysty nyt sanomaan oikeasti mitään varmaa. Silloin 5-6 vuoden päästä tilanne voi työmarkkinoilla olla aivan toisenlainen kuin nyt.

Mutta jos jonkinlaista varmuutta haluaa nimenomaan työllistymiseen, ensinnäkin voi tietysti tsekata mitkä tutkinnot tuovat muodollisen ammattipätevyyden (niitä on valtsikassa ainakin yksi).

Toisekseen, kannattaa huomioida mahdollisuus suorittaa opettajapätevyys valtsikan jälkeen, mikä mahdollistaa menemisen opettajaksi vaikka johonkin ammattikorkeaan.

Kolmanneksi, jos yhteiskunnalliset asiat oikeasti kiinnostaa, erilaiset tutkimushommat on tietysti yksi vaihtoehto. Viiden pisteeen vihje: kvantimetodeihin kannattaa panostaa.

Ja sitten on tietty erilaiset suunnitteluhommat, järjestötyö, jne. Noista jälkimmäiset voi olla kiinnostavia mutta palkka todennäköisesti ei. Ja valtion ja kuntien hallinto, jos ne hommat ketään elävää kiinnostaa. :D

Mutta älä mieti vielä niin vakavasti, meet nyt vaan johonkin juomaan kaljaa viideksi vuodeksi. ;) Ja mietit sitä mikä sua kiinnostaa, jolloin motivaatio on korkea, jne. Hyvät kehät...