Valtiotieteelliseen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kalypso
  • Aloitettu Aloitettu
Kelaillu ihan yleistä valtio-oppia Helsinkiin, tai sitten kansainvälistä politiikkaa Tampereelle. Kansantaloustiedekin kiinnostaisi.

EDIT: haha aika negatiivista valtsikkaan suhtautumista edellisellä sivulla:D
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mulla on ollut tuo yleinen puoli (politiikan tutkimus) myöskin korvan takana, tosin tällä hetkellä vielä toisen alan opinnot alla, jotka saatettava loppuun. Mutta vieläkin oivallisempi valinta meikälle olisi oikeustieteellinen, vaikka valtsikan kirjoja olenkin lähinnä kahlaillut läpi. Kv- ja maailmanpolitiikka ovat EI-listalla.
 
Ranger sanoi:
Kelaillu ihan yleistä valtio-oppia Helsinkiin, tai sitten kansainvälistä politiikkaa Tampereelle. Kansantaloustiedekin kiinnostaisi.

EDIT: haha aika negatiivista valtsikkaan suhtautumista edellisellä sivulla:D
Click to expand...

Olen tassa seurannut suomalaisen tutun tyonhakua viime aikoina Yhdysvalloissa (naimisissa amerikkalaisen kanssa). Jos haluat toita ulkomailta, niin suosittelen kansista. On kaikista noista ylivoimaisesti tyollistavin, koska silla paasee kaytannossa samoihin hommiin kuin yleisella valtio-opilla. Suurin ero on siina, ettet sulje mitaan ovia, koska jos haluat mahdollisesti toihin paikkoihin kuten IMF, YK, Maailmanpankki jne. niin lahes kaikkiin hommiin vaaditaan vankka kansiksen osaaminen, jotta paasee edes haastatteluun. Lisaksi kansiksella tyollistyy myos esim. pankkisektorille, jos haluaa yksityiselle puolelle. Valtio-oppia yms. voit lukea vaikka sivuaineena.

Suomessa kansista tunnutaan karsastavan sen takia, etta kansista opiskelemaan on helppo paasta ja ihmiset ovat perimmaltaan ns. "prestige whores"...
 
Itselläni on tilanne seuraava: Pääaineenani aloitin Historian HY:n humanistiselta puolelta nyt syksyllä. Olen nyt syksyn aikana kuitenkin ryhtynyt samantien suorittamaan myös poliittisen historian perusopintoja valtsikan puolelta. Nyt mielessä pyörii että pyrkisikö sitä keväällä pääsykokeiden kautta pol.hissan pääaineopiskelijaksi. Muutenkin tuntuu omat kiinnostuksen kohteet löytyvän valtsikan puolelta enemmän kuin humanistiselta. Kysymys kuuluukin että näettekö järkeväksi lähteä pääsykoerumbaan uudestaan jotta pääaineeksi tulisikin poliittinen historia? Onko loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä että onko pääaineena tavallinen historia ja sivuaineet sitten valtsikan puolelta vrt. että pääaine olisi myös valtsikan puolelta ja siihen sitten järkeviä/oman mielenkiinnon kohteita samaisesta tdk:sta sivuaineiksi? Koska ei tonne pol.hissaan ihan helppo kuitenkaan ole päästä,mutta toisaalta motivaatiota kyllä lukemiseen löytyy..mutta lähinnä tosiaan mietin että onko täysin turhaa vaivannäköä..:)
 
Vaihtoehtoisesti voit suorittaa kandin hissalta ja hakea maisteriopiskelijaksi. Tuolloin katsotaan periaatteessa, etta on suoriutunut uuden aineen kanditason kurssit kunnialla eika siis ole pakko kayda paasykokeessa. Joudut kylla selvittamaan mitka kurssit ovat pakollisia esitietoja poliittisen hissan maisterikursseille, ts. suorittaessasi sielta sivuainetta suorita paaaineopiskelijoiden pakolliset kurssit pois. Luultavasti joudut suorittamaan enemman kursseja kuin mita pelkka sivuaine vaatisi, mutta nakisin taman paljon jarkevampana ajankayttona kuin paasykokeisiin panttaamisen.

Kannattaa kayda tosin poliittisen hissan opintotoimistossa kyselemassa miten suhtautuvat maisteriopiskelijoihin ja mita kursseja pitaisi olla suoritettuna ennen vaihtoa. Bologna on olemassa juuri tata varten...
 
Juu tosta olenkin tietoinen että maisterivaiheessa voi hakea erillishaun kautta pääaineen vaihtoa. :) Siinä vaatimuksena on 60op vähintään poliittisen hissan opintoja ja keskiarvon oltava vähintään 3/5..niin olen tässä miettinyt että olisiko pääsykoe kuitenkin helpompi tapa päästä sisään. Muutama kuukausi intensiivistä lukemista ja hyvällä tuurilla sen jälkeen homma olisi siinä eikä tarvitsis stressata joka tentin kohdalla että tuleeko vähintään se 3..Mutta mukava kuulla muidenkin mielipiteitä ja mielelläni niitä lisääkin kuulisin.. :)
 
Marvin sanoi:
Olen kuluttanut jo hyvän aikaa lueskellen tätä topikkia ja täytyy tunnustaa, että mieli on aika maassa (en voinut mitään, on ollut niin masentavaa luettavaa): koko valtiotieteellinen tiedekunta kuulostaa kaikin puolin sekavalta, epämääräiseltä, hämärältä ja hassulta paikalta opiskella. Työllistymisestä puhutaan ensin negatiivisesti, sitten ihan positiivisesti - lopulta todetaan, että kaikki on kiinni vain omista persoonallisuuden piirteistä. Tosin niin se varmasti on vaikka missä kun työpaikkaa haetaan, mutta erityisesti valtsikassa viesti taitaa kuulua: voit tehdä tutkintosi jälkeen periaatteessa mitä työtä vain, voit räätälöidä kasaan sitä sun tätä ja tehdä vaikka tuota tai sitten tätä. Juuri tämä onkin suoraan sanottuna v**uttanut, kun ensi keväänä valmistuvana abina olen lueskellut hakuoppaita; valtiskassa ei tunnu olevan selkeää kuvaa siitä, mihin työhön pääsee yliopiston jälkeen. Ymmärrän kyllä, että tämä johtuu valinnanmahdollisuuksien laajuudesta, mutta arvatkaa ahdistaako, kun kysyttäessä "Mitä sitten haluaisit tehdä jos menet opiskelemaan valtiotieteitä?" en keksi vastaukseksi muuta kuin hakuoppaista lukemani tiedot: "Niin no, VTM voi tehdä työtä, tuota, kaiken näköisissä tutkimus-, kehittämis- ja opetustöissä." Onko olemassa mitään abstraktimpaa? Voisinko antaa itsestäni epävakuuttavamman kuvan, kun vieressä seisova osaa sanoa suoraan, että haluaa vaikkapa lääkäriksi, opettajaksi tai yrittäjäksi jne. ?

Olen harkinnut meneväni opiskelemaan valtiotieteitä kaikesta yllä luetellusta ahdingosta ja kritiikistä huolimatta. Tämä siksi, että loppujen lopuksi valtsikassa tuntuu olevan paljon kiinnostavia aineita, ja jos en opiskelupaikassani viihdy niin helpottaa tietää, että aina voi vaihtaa pääainetta tai kokonaan jopa opiskelupaikkaa.
Ostin hiljattain pääsykoekirjan kehitysmaatutkimukseen. Kadun, pelkään ja samalla ihailen valintaani jatkuvasti. Olen sisäisten ristiriitojen repimä: kehitysmaatutkimus kuulostaa tärkeältä mutta pääaineena ehkä liiankin "hihhuli-idealistiselta", ja toisaalta, olen osittain globalisaation vastainen, hivenen maahanmuuttokriittinen ja lisäksi tiedostan olevani luonteeltani niin haaveileva ja naiivi, että pelkään hirvittävästi osoittautuvani hyödyttömäksi pelkuriksi köyhyyden ja riiston repimissä valtioissa. Mutta kaiken tämän tietoisuuden myötä ahdistukseni vain kasvaa, sillä kuitenkin olen suunnattoman idealistinen, solidaarisuutta ja yhteistyötä puolustava hihhuli, joka on erittäin kiinnostunut Lähi-idän ja erityisesti Afrikan maista, kulttuureista ja kansoista, mutta samalla ajatus paperinmakuisesta toimistotyöstä jossain virastossa inhottaa ja politiikka ja byrokratia tuntuu enimmäkseen kuvottavan pitkäpiimäiseltä ja tervanmakuiselta - miten tällainen ihminen voi muka koskaan löytää itselleen käytännöllisen ja tarpeellisen työn, jossa viihtyisi? (ja tiedän kyllä humanistisessa olevasta afrikan maiden ym. tutkimuslaitoksesta, mutta luovuin ajatuksesta koska se kuulosti nin epäkäytännölliseltä paikalta - aika ironista, kun miettii nykyistä valintaani). Ainahan voin luovuttaa, heittää hyvästit suurille, hitusen ruusunpunaisille ja maapallon kokoisille haaveilleni ja mennä sinne ammattikorkeaan opiskelemaan englanniksi tradenomiksi, kuten alkusyksystä myös harkitsin - ehkä päädyn töihin johonkin v**un vakuutusyhtiöön ja elän iloisesti vakituisen työpaikkani kanssa koko loppuelämäni, tapan tämän halveksittavan ja heikon hihhuli-ääliön pois sisältäni ja sitä rataa.

Ääh, ihan oikeasti, nyt ei tunnu hyvältä - olin jo niin varma suunnitelmistani kansainvälisissä työympäristöissä sun muuta, mutta nyt taas epäilyttää ja raivostuttaa tämä saamarin aivonystyröiden ja peukaloitten pyörittely. Enkä edes abina voi mitenkään tietää, millaista "tuolla lukion ulkopuolella" on - monet käyttämistänne lyhennyksistä esimerkiksi ovat olleet täyttä hepreaa (kuten UM, mutta onneksi on olemassa google). Kai olen edelleen hakemassa sinne kehitysmaatutkimukseen (vaikka ahdistaa, että sinne pääsee vuosittain sisään niin vähän eikä mulla ole varaa mihinkään hiton valmennuskurssiin). Sydäntäni kuitenkin kalvaa jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta ja mietin kaiken aikaa, josko sittenkin löytäisin jonkun "arvostetumman" ja "hyödyllisemmän" opiskelupaikan, jolla voisin konkreettisemmin auttaa ihmisiä.
Click to expand...

Tästä vuodatuksesta heräsi seuraavia ajatuksia:

1. Toisin kuin usein luullaan, opiskelulinja ei määritä koko loppuelämääsi. Tiedän liikkeenjohdon konsultteja, jotka ovat kyllästyneet rahan maailmaan ja vaihtaneet uran kehitysyhteistyötehtäviin. Tiedän myös humanistihihhuleita, jotka menestyvät varsin mainiosti finanssialalla.

2. Kannattaa lähteä opiskelemaan jotain sellaista, joka oikeasti kiinnostaa sinua. Jos koet muutaman opintovuoden jälkeen tehneesi suuren virheen voit aina vaihtaa ainetta.

3. Jos sinua kiinnostaa kansainvälinen työ jossa ei tarvitse pyöritellä papereita toimistossa, niin lähde humanitäärisiin hommiin kentälle. Työ on raskasta, se pilaa sosiaalisen- ja perhe-elämäsi ja mahdollisesti myös terveytesi, mutta pääset matkustelemaan ympäri maailmaa ja pelastamaan ihmishenkiä äärimmäisissä olosuhteissa. Alalle on aluksi vaikea päästä, mutta esim. kehitysmaatutkimus antaa hyviä lähtövalmiuksia (myös kielet, projektihallinta, logistiikka, teveydenhuolto, farmakologia, maa- ja metsätalous, ym. ovat hyödyllisiä aineita).
 
Jabrucinho sanoi:
Juu tosta olenkin tietoinen että maisterivaiheessa voi hakea erillishaun kautta pääaineen vaihtoa. :) Siinä vaatimuksena on 60op vähintään poliittisen hissan opintoja ja keskiarvon oltava vähintään 3/5..niin olen tässä miettinyt että olisiko pääsykoe kuitenkin helpompi tapa päästä sisään. Muutama kuukausi intensiivistä lukemista ja hyvällä tuurilla sen jälkeen homma olisi siinä eikä tarvitsis stressata joka tentin kohdalla että tuleeko vähintään se 3..Mutta mukava kuulla muidenkin mielipiteitä ja mielelläni niitä lisääkin kuulisin.. :)
Click to expand...


Saat kyllä ihan ongelmitta jokaisesta polhon tentistä vähintään kolmosen (harvoin kuulee, että ihmiset niin kehnoja arvosanoja edes sais: "yhiksessä ero nelosen ja vitosen suorituksen välillä on se et onks lukenut kirjat"), joten siitä ei kannata tehdä mitään kynnyskysymystä.

Sanoisin kuitenkin että mee vaan pääsykokeeseen. Kandin tekeminen humanistisessa voi olla melko ponnistus jos ainut tarkoitus on päästä maisteriohjelmahakuun ja lisäksi kun tuut pääsykokeen kautta pääset luontevasti mukaan kaikkiin polhon uusille opiskelijoille järjestettäviin tapahtumiin ja siten yhiksen opiskelijayhteisöön.

Pääaineen vaihto on ihan järkevä suunnitelma, jos kerran polhissa kiinnostaa enemmän. Yhteiskuntahistorialla on musta muutenkin huomattavia etuja yleiseen hissaan nähden:
1) opintojen sisältö, ja yhteiskuntahistoriallinen lähestymistapa muutenkin, mistä lienet samaa mieltä kun kerran polhissaan hakemista pohdit
2) tää voi kuulostaa vähän tyhmältä ja epäolennaiselta pääaineen valinnan kannalta, mutta sanon silti koska minusta tämä on ihan vakavasti ottaen keskeinen syy hankkiutua mahdollisimman nopeasti humanistisesta valtsikaan: yhteiskunhistorian ainejärjestöissä on kronosta parempi meininki ja valtsikalaiset tuntuu muutenkin olevan noin yleisesti ottaen seurallisempaa väkeä :)
3) valtsika tarjoaa monipuolisemmin työllistymismahdollisuuksia kuin yleinen hissa.


Ja muuten nyt keväällä on Marjatta Rahikaisen pitämiä yhiksen perusopintojen luentokursseja joita suosittelen jos poliittinen historia kerran kiinnostaa!



Niin ja kannattaa harkita myös talous- ja sosiaalihissaa. Ihan kuin polhissa (mm. yhteiset perusopinnot), mutta vähemmän suurmiehiä ja enemmän kaikkea jännittävää! Lisäksi semisti (tosin ei mitenkään olennaisesti) helpompi valintakoe kuin polhissaan.





Muuten aika ankaraa kritiikkiä edellisillä sivuilla. Älkää ihmiset uskoko, valtsikassa opiskelu on parasta. Valtsikalaiset eivät myöskään ole mitenkään erityisen tyytymättömiä opintoihinsa, vaikka toki monia aivan perusteltuja valittamisen aiheita riittää.
Kannunvalajat ry. teki keväällä kyselyn opiskelijoille, ja raportti löytyy mm. täältä http://kannunvalajat.fi/opintokyselyraportti2010.pdf (tiivistettynä: opiskelijat kokevat valtsikassa opiskelun mielekkäänä ja opetuksen tasoltaan pääsääntöisesti hyvänä, vaikka massaluennot ja kirjatentit näyttelevätkin aiheettoman suurta roolia opiskelussa.)
 
Kiitos auffenpuffer vinkeistä :) Joo itse olen ainakin tähän asti saanut noista polhon perusopinnoista (joita olen nyt 4 kurssia käynyt) saanut ihan hyviä arvosanoja,eli toi 3 keskiarvo ei näytä ainakaan vielä mitenkään mahdottomalta..:) Itse olen kuitenkin ainakin tällä hetkellä päätynyt yrittämään erillishaun kautta, ei vaan suoraansanoen ole tarpeeksi motivaatiota jotta jaksaisi parin kk päästä alottaa taas alusta luku-urakan..Totta on kyllä tuo pointti että pääsisi tutustumaan polholaisiin paremmin mikäli pääsykokeiden kautta menisi. Itsellä on harmittava tilanne kun en tunne polhon luennoilta ketään ja toisaalta taas erkaantuu yleisen hissan opiskelijoista myös koska itsellä alkoi heti kiinnostus polhoa kohtaan sen verran että hissan laitoksella pyöriminen on jäänyt aika vähäiseksi..:S
 
Vielä sellainen kysymys valtsikassa jotain ainetta oleville, Oletteko saaneet osa-aika/kesätöitä jotka jollain tavalla liittyvät opintoihinne tai ovat muuten vaan olleet mielenkiintoisia? Itselläni vasta eka vuosi menossa yliopistolla, mutta nyt jo vituttaa oma stressaamiseni työnsaannista ja ylipäätään siitä, että mistä niitä potentiaalisia kesätöitä kannattaisi lähteä hakemaan..Jos jollain tulee mieleen joitakin hieman erikoisempia,mutta positiiviseksi osoittautuneita työelämän sektoreita joista kokemusta kannattaisi lähteä hakemaan, niin mielelläni niitä kuulisin :) Ja todennäköisesti muitakin aihe saattaisi kiinnostaa..
 
Sellaista kyselisin, että mihin noin yleisesti talous- ja sosiaalihistoriaa pääaineenaan lukenut suuntautuu työelämässä? Onko tällä alalla ns. tulevaisuutta? Olen ajatellut hakea nyt keväällä kyseiselle linjalle.
 
Kannattaa ihan tosissaan miettiä syitä, miksi hakee lukemaan ainetta x paikkaan A. Valtsikkaan hakiessa tuskinpa monellekaan on selvää, mitä tulisi tekemään sitten "isona". Luettavat oppiaineet varmasti ovat mielenkiintoisia ja opiskeluaika palkitsevaa, mutta kyllä aika moni valtsikalainen miettii päänsä puhki tuota työllistymisasiaa. Asian hahmottamista vaikeuttaa se, että töitä voi löytää mitä ihmeellisimmistä paikoista mitä erikoisimmilla pää- ja sivuaineyhdistelmillä. Valtsikasta ei oikein valmistuta sellaisiin duuneihin, joissa jokin laki tai asetus vaatisi tietynlaista tutkintoa, kuten on lääkäreillä, lakimiehillä, opettajilla jne.

Ongelma on mielestäni sukua sille, kun lapsena kysyttiin faijoilta että mitä ne tekee työkseen. Se moneen kertaan selitettiin ja aina unohdettiin. Tavallisen tallustajan käsitys yhteiskunnassa olevista ammateista ja toimista karrikoituna rajoittuu poliiseihin, kassatäteihin, bussikuskeihin, rakennusmiehiin ja toimitusjohtajiin, vaikka kirjo on oikeasti mahdottoman laaja. Valtaosa suunnittelu- ja tutkimustyöstä jää yleisöltä huomaamatta. Yhtä kaikki, kyllä valtsikasta on helppo tie myös kortistoon, eikä kaikki tietenkään löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Mahdollisen työn palkkaus ei välttämättä ole tyydyttävä, mutta homma muutoin varmasti palkitsevaa.

Jos mulla olisi ollut intoa ja aikaa lukea koko kevät, käydä valmennuskurssilla jne. en todellakaan olisi hakenut valtsikaan, vaan käyttänyt aikani oikiksen tai kauppiksen kokeeseen lukemiseen. Jos jokin tietty valtsikan suunta ei nimenomaan tunnu omalta unelmalta, sinne hakeminen on mielestäni hiukan liian yliarvostettua.

Mä arvoin lukion jälkeen muutaman vuoden tulevaisuuttani ja päädyin hakemaan valtsikaan lukemaan tilastotiedettä, mikä osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Jos matikka ei ole vihollinen, aihe on erittäin mielenkiintoinen. Työllisyysaste on korkea ja analysoitavan tiedon määrä muutenkin yhteiskunnassa vain kasvaa. Lisäksi palkat ovat keskimäärin kohtuullisella tasolla. Myös työnkuvaus on selkeähkö. Ja kuten arvata saattaa, tilastotieteisiin pääsee naurettavan helposti. Vuonna 2009 sisäänpääsyyn riitti 20/36p, mikä on myös minimipistemäärä, millä voidaan ottaa. Siihen kylkeen joku kiinnostava sivuaine vaikkapa kansantaloustieteestä, sosiaalipsykologiasta, you name it.

Olen ymmärtänyt, että kansantaloustieteilijöillä olisi valtsikan keskiarvoa hieman valoisammat työllisyysnäkymät? Suosittelen joka tapauksessa hakemaan sinne, mikä tuntuu omimmalta, ei niinkään sinne mikä kuulostaa hienoimmalta tai arvostetuimmalta. Todellisuus voi olla toista. Se oma juttu voi löytyä vaikka ammattikorkeasta :-).
 
Sellaista kyselisin, että mihin noin yleisesti talous- ja sosiaalihistoriaa pääaineenaan lukenut suuntautuu työelämässä? Onko tällä alalla ns. tulevaisuutta? Olen ajatellut hakea nyt keväällä kyseiselle linjalle.
Click to expand...

Talous- ja sosiaalihistoriasta työllistytään aika lailla samoin kuin muistakin valtsikan pääaineista. SVOL:n mukaan
Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneiden asema työmarkkinoilla on säilynyt vakaana viime vuosina. Työllistymisnäkymät ovat varsin hyvät ja SVAL:n varsinaisten jäsenten keskipalkka on reilut 3000 euroa kuukaudessa.

Yhä useampi valtiotieteilijä työskentelee yksityisellä sektorilla tai yrittäjänä, vaikka suurin osa edelleen sijoittuukin julkishallinnon tai järjestöjen palvelukseen. Tyypillisesti valtiotieteilijä voi työskennellä esimerkiksi asiantuntija- ja johtotehtävissä, tutkijana, opettajana/kouluttajana tai tiedotusalan tehtävissä.
Click to expand...
.

Toimittaja, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, julkishallinnon työ, tutkija yms. lienee erityisesti tasosta valmistuneille aika tyypillisiä ammatteja. Tutkittua tietoa työllistymisestä http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/tyoelama/sijoittumisselv.htm

Tulevaisuutta siis on.


Totta on kyllä tuo pointti että pääsisi tutustumaan polholaisiin paremmin mikäli pääsykokeiden kautta menisi. Itsellä on harmittava tilanne kun en tunne polhon luennoilta ketään ja toisaalta taas erkaantuu yleisen hissan opiskelijoista myös koska itsellä alkoi heti kiinnostus polhoa kohtaan sen verran että hissan laitoksella pyöriminen on jäänyt aika vähäiseksi..:S
Click to expand...

noo kannattaa sit rohkeasti vaan mennä polhon tapahtumiin ja tutustumaan ihmisiin. esim. hissasitseillä lienee helppoa ja hauskaa tutustua tyyppeihin.
 
Kansiksen sivuilla mainitaan että kokeessa aineisto-osuus edellyttää pitkän matikan tietoja. Kuitenkin kysyisin mitä/mitkä ovat ne matematiikan osa-alueet joita opinnoissa/pääsykokeissa tarvitsee? Vai onko todellakin niin että tarvitsee koko matikka kahlata läpi?

Ja itse opiskelusta: Onko siellä minkälainen läsnäolo-pakko? Luento-kurssi kuulostaa juuri sellaiselta jossa on pakko olla paikalla. :whip: Nyt en ottanut kantaa läsnä-olon järkevyyteen. :rolleyes:
 
Tiedän että tää on ollu aika kuollut keskustelu, mutta jos joku viitsisi vielä auttaa? Haen nyt helsinkiin talous- ja sosiaalihistoriaan, enkä ole millään valmennuskurssilla ja vielä aika alku tekijöissä ton lukemisenkii suhteen. Eniten huolestuttaa toi aineisto-osa, koska en oikein tiedä miten siihen voisi harjoitella, kun ainakin vanhojen kokeiden perusteella ne kysymykset nyt on ollu esimerkiksi sellasia, että ovat koskeneet suomen tapahtumia, joista ei siis tuossa pääsykoekirjassa (verkostunut ihmiskunta) paljoakaan puhuta? Onko kellään mitään vinkeejä noiden aineistojen suhteen? Kaikki apu tulisi tosiaan tarpeeseen.. :D nyt alkaa kyllä hullulukeminen, koska tajusin taas mite aika onkii nopeesti vierähtänyt.

onko kellään mitään tietoa noista talous- ja sosiaalihissan itseopiskelumateriaaleista? katoin ite tätä http://www.eximia.fi/info/727/valtiotieteet/ ja olen aikeissa tilata. Toi talous ja sosiaalihissa siis karsitumpi kun muut, eikä tuu noita aineisto-osioita mukana? Mitä mieltä ootte :DD
 
Heimoi, elvytän myös tätä keskustelua, jos täällä ois joku joka osaa antaa uutta näkökulmaa pohdintoihini tai ylipäätään sanoa jotain :D.

Elikkä opiskelen tällä hetkellä Aallossa kauppatieteitä ja alan lukemaan sitten syksystä alkaen kansantaloustiedettä. Tarkoitus on suuntautua kehitysekonomiaan/development economicsiin heti kun vain voin ja olen miettinyt ottaa kehitysmaatutkimuksen toiseksi sivuaineeksi (lähden ensi keväänä vaihtoon, joka on kouluni sääntöjen mukaan sivuaine......), jotta saan myös humanistisempaa näkökulmaa opiskeluihin. Ja no, kehitysmaatutkimus kiinnostaa. Kuullostaako tämä miltään, vai onko viisaampaa lukea enemmän matematiikkaa/tilastotieteitä/rahoitusta/yleistä valtiotiedettä jos haluaa töihin tasolle YK/IMF/EU? Jep, suuret on unelmat, mutta pitää niitä tavoitteita olla, että pääsee edes johonkin :).

Ja sitten! Omalta koulultani löytyy ainakin näin vielä pääaineettamana erittäin huonosti infoa taloustiedon työllistymismahdollisuuksista (paitsi tutkija ja pankit), osaatko joku yliopistolla, ihan missä tahansa, opiskeleva kertoa enemmän muista mahdollisuuksista? Tai antaa jotain suuntaa mistä tätä infoa voin löytää? Vaikka sinänsä myös pankkitoiminta kiinnostaa, ei vain niin paljon kuin esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävät tai jopa tutkiminen...
 
Back
Ylös Bottom