Vallankumouksellinen Atkins-tutkimus..

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL
No helvetti satun olemaan yksi ko. lehden Associate Editoreista, joten pistää v--maan tollaiset perusteettomat spekuloinnit, puhumattakaan Ostos-TV vertailuista.
 
Anssi Manninen sanoi:
Tällä miehellä ei hajuakaan mistä puhuu. Nutrition & Metabolism -lehti ei löydy pelkästään PubMed-hausta (www.pubmed.com), vaan kaikki artikkelit on luettavissa myös US:n hallituksen ylläpitämässä PubMed Central -artikkelitietokannassa, jonne on taltioitu vain alan parhaat lehdet. Jos et usko niin ks.: http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=15507148
Mainittakoon myös, että BioMedCentralin kaikki lehdet ovat impact-arvoltaan omien alojen eliittiä. Science ja Nature harvoin julkaiset tälläisiä kliinisiä tutkimuksia.

Kriittinen/skeptinen suhtautumistapa on aina tervettä eikä siitä kannata vetää herneitä nenään. En tunne tarkemmin ravitsumistieteitä enkä siihen liittyviä lehtiä, mutta olen kyllä nähnyt kliinisiä julkaisuja myös Nature:ssa ja Science:ssa. Yleensä ottaen lääketieteellisistä julkaisuista arvostetuimpia ovat New Engl J Med, JAMA ja Lancet - näissä on varmasti tullut myös ravitsemukseen liittyviä juttuja. Äkkiä ISI:sta katsottuna ravitsemuksen alalta korkeimmat impactit (tietysti poislukien review lehded ja yksi biokemian lehti) ovat American J of clinical nutrition, journal of nutrition ja nutrition. Metabolism lehti oli impactin perusteella kategoriassaan 49. tosin siinä oli myös endokrinologian lehtiä. Impact factor ei kuitenkaan ole ainut asia, jota kannattaa tuijotella - lehden laatuun en ota kantaa kun en ole ainuttakaan kyseisen lehden artikkelia lukenut.

Ehkäpä on myöskin syytä mainita että ainakaan seuraamiltani aloilta (mm. biology, physiology, neuroscience, physics) BioMedCentralin lehdet ovat todella kaukana eliitistä. Lisäksi kannattanee muistaa, että aina välillä kaikenlaista paskaa ilmestyy erinäisissä paikoissa lehden laadusta riippumatta (mukaanlukien Nature ja Science). Enkä tarkoita ainoastaa huijauksia, mistä on viime vuosina ollut kohua...

Alkuperäisestä aiheesta. Kaikkien vähähiilarista ruokavaliota noudattavien kannattaa varmasti lueskella kaikki jutut mihin riittää aikaa ja kiinnostusta. Mulla on skeptinen suhtautumista voimakkaisiin johtopäätöksiin mitä näistä tutkimuksista vedetään, koska näihin liittyy aina niin paljon kontrolloimattomia parametreja. Lisäksi tutkimuksien kesto on lähes poikkeuksetta liian lyhyt, jotta voitaisiin varmasti sanoa mitään pitkäkestoisista vaikutuksista (enkä puhu kuukausista tai parista vuodesta). Itselle ei vähähiilarinen ruokavalio tuntunut oikein hyvin sopiva, mutta eipä mun tavoitteetkaan ole rasvanpoltossa tai bodauksessa. Tietääkö kukaan palstalainen että onko kukaan tuttu kilpaurheilija esim. yleisurheilija, painija, jääkiekkolija etc. koittanut vähähiilarista ruokavaliota. Mulla tuntui ainakin energiat loppuvan, kun viikottaista treenimäärää kasvatti yli 10. tunnin (voimaharjoittelua, aerobista, lajitreeniä).
 
urkki sanoi:
Kriittinen/skeptinen suhtautumistapa on aina tervettä eikä siitä kannata vetää herneitä nenään. En tunne tarkemmin ravitsumistieteitä enkä siihen liittyviä lehtiä, mutta olen kyllä nähnyt kliinisiä julkaisuja myös Nature:ssa ja Science:ssa. Yleensä ottaen lääketieteellisistä julkaisuista arvostetuimpia ovat New Engl J Med, JAMA ja Lancet - näissä on varmasti tullut myös ravitsemukseen liittyviä juttuja. Äkkiä ISI:sta katsottuna ravitsemuksen alalta korkeimmat impactit (tietysti poislukien review lehded ja yksi biokemian lehti) ovat American J of clinical nutrition, journal of nutrition ja nutrition. Metabolism lehti oli impactin perusteella kategoriassaan 49. tosin siinä oli myös endokrinologian lehtiä. Impact factor ei kuitenkaan ole ainut asia, jota kannattaa tuijotella - lehden laatuun en ota kantaa kun en ole ainuttakaan kyseisen lehden artikkelia lukenut.).

Ei tietenkään kannata pelkkää IF:ää tuijoittaa. Ja monasti suurissa yleislääketieteen lehdissä on paskatasoisia artikkeleita; esim. Lancetissa oli muutama viikko takaperin lyhyt review vähähiilihydraatista ruokavalioista, jossa kirjoittajat mm. sekoittivat dietaarin ketoosin ja diabeettisen ketoasidoosin.
 
urkki sanoi:
mutta olen kyllä nähnyt kliinisiä julkaisuja myös Nature:ssa ja Science:ssa..

Joo, onhan niissä silloin tällöin mutta niissä pitää silloin olla jotain todella vallakumouksellista :) Toi otsikon "Vallankumouksellinen"- sana olisi pitänyt olla suluissa.
 
Ja jos vielä näistä arvovaltaisista yleislääketieteen lehdistä: JAMA eli Amerikan Lääkärilehti on pääsääntöisesti erittäin pätevä läpyskä, mutta kyllä sielläkin on ihan skeidaa. Tämän tyyppisten lehtien ongelma on se, että artikkelit tuppaavat olemaan johtopäätöksiltään "politiittisesti korrekteja". Esim. muutama vuosi sitten siellä oli mukamas syntemaattinen katsaus vähähiilarisiin, joka oli todellisuudessa ihan potaskaa; ks. Manninen AH. Is a calorie a calorie? Biologically speaking, no. American Journal of Clinical Nutrition (uusin nro). Mielenkiintoista nähdä tuleeko "puolustuspuheenvuoro" JAMA-artikkelin kirjoittajilta.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
suolasta ja verenpaineesta

En tunne tarkemmin ravitsumistieteitä enkä siihen liittyviä lehtiä, mutta olen kyllä nähnyt kliinisiä julkaisuja myös Nature:ssa ja Science:ssa. Yleensä ottaen lääketieteellisistä julkaisuista arvostetuimpia ovat New Engl J Med, JAMA ja Lancet - näissä on varmasti tullut myös ravitsemukseen liittyviä juttuja.

Osoittaa tietämättömyyttä tieteellisestä - ja varsinkin lääketieteellisestä - julkaisukulttuurista jos kuvittelee, että kaikki hyvät jutut on julkaistu tuollaisissa arvostetuissa yleislehdissä.

Kaikkihan tietävät että suola nostaa verenpainetta? En ole vain löytänyt yhtään tieteellistä tutkimusta asiasta. Lääketiedettä vai puoskarointia?
Sulla on vissiin aika hyvät tiedot kun peittoat alan tunnustetut osaajat.

Natriumin runsas saanti lisää iänmukaista verenpaineen nousua 60, 61 ja suurentaa aivohalvauksen 62, 63 sekä sydän- ja verisuonitautitapahtumien ja -kuolemien vaaraa 64, 65.
Yhteys on selvin ylipainoisilla 65.
Natriumin päivittäisen saannin vähentäminen enintään 2 000 mg:aan (87 mmol vastaa ruokasuolan käytön vähentämistä keskimääräiseltä kymmenen gramman nykytasolta viiteen grammaan vuorokaudessa ja alentaa hypertensiivisten henkilöiden verenpainetta keskimäärin 6/4 mmHg A.
Natriumin saannin rajoittaminen parantaa erityisesti ACE:n estäjien B ja beetasalpaajien B mutta myös diureettien vaikutusta B kohonneeseen verenpaineeseen.
Natriumrajoitus myös vähentää verenpainelääkkeiden tarvetta B.
Natriumin runsas saanti ja ylipaino ovat tärkeimmät sydämen vasemman kammion hypertrofiaa selittävät elintapatekijät 37, 38, 66.
Natriumrajoitus B, laihduttaminen B ja näiden yhdistelmät C pienentävät sydämen vasemman kammion massaa.
(A,B,C kuvaavat näytönastetta A=erittäin vahva)
60.Intersalt Cooperative Research Group. Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Result for 24 hour urinary sodium and potassium excretion. BMJ 1988;297:319–28
61. Elliott P, Stamler J, Nichols R ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. BMJ 1996;312:1249–53
63. Perry IJ, Beevers DG. Salt intake and stroke: a possible direct effect. J Hum Hypertens 1992;6:23–5
64. Yamori Y, Nara Y, Mizushima S, Sawumara M, Horie R. Nutritional factors for stroke and major cardiovascular diseases: international epidemiological comparison of dietary prevention. Health Rep 1994;6:22–7
64. Alderman MH, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998;351:781–5
65. Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland. A prospective study. Lancet 2001;357:848–51
66. Jula AM, Karanko HM. Effects on left ventricular hypertrophy of long-term nonpharmacological treatment with sodium restriction in mild-to-moderate essential hypertension. Circulation 1994;89:1023–31

Lähde: Käypä Hoito, Duodecim
 
Minä en ymmärrä näissä tutkimuksissa, miksi sitä proteiinin määrää ei voida vakioida, jos tiedetään, että sillä on vaikutusta? Tässäkin miesten ryhmässä toinen ryhmä syö reilusti enemmän proteiinia, ihmekö sitten, jos lihasmassa säilyy paremmin. Vai oliko tarkoitus verrata ns. "normaaliin" ruokavalioon?
 
Tahvo Tohveli sanoi:
Minä en ymmärrä näissä tutkimuksissa, miksi sitä proteiinin määrää ei voida vakioida, jos tiedetään, että sillä on vaikutusta? Tässäkin miesten ryhmässä toinen ryhmä syö reilusti enemmän proteiinia, ihmekö sitten, jos lihasmassa säilyy paremmin. Vai oliko tarkoitus verrata ns. "normaaliin" ruokavalioon?


Toi on suuri ongelma, siksi otsikointi pitäisi usein olla tarkentavammin low-carb and high prot vs. low fat and high carb and medium prot tai vs. high fat and high carb and low prot tms. Mut eiköhän tutkimuksia tule jatkossa paljon lisää. Kriittiset lukijat osaa tuon proteiinin poimia tuolta ja tietävät, että sillä on jo pelkästään paljon vaikutusta. Olis pitänyt Volekilta kysyä ku viime viikolla näin. Tosin onnistuuhan se mailina. Nyt ei kyl viitti v*&%:lla kun mies on mukana avittamassa mun artikkeleissa ja tulevissa projekteissa :worship: :kippis1: Mut ehkä joskus :evil:
 
Oho. Olipas täällä reaktio...

<i>Vittu mikä idiootti.</i>

Kieltämättä ansaitsin tuon kun kirjoitin oman viestini noin tyylittömästi ja lienee reilua hoitaa tämä anteeksipyyntö näin julkisesti. :whip:

Eli, pahoittelen ihan oikeasti tuota TV-shop vertausta, "verkkojulkaisu"-vinoilua ja peer-reviewed kuittausta, jonka olisin voinut todeta turhaksi lukemalla lehden web-sivun kunnolla ennenkuin postasin. Sitä näköjään tulee postattua todella idioottimaisia juttuja, kun vain näkee sanat Atkins ja "open access, online journal"...

Se ainoa asia, mitä en vedä takaisin on luja luottamukseni siihen, että oikeasti Vallankumoukselliset julkaisut julkaistaan Sciencessä ja Naturessa alasta riippumatta. Tiedettä muuten vain eteenpäin vievät hyvät jutut julkaistaan sitten muualla.

-Nimim. Sitä Science/Nature-julkaisua yhä hakeva post-doc fyysikko, jonka voisi olla parempi olla kommentoimatta muiden alojen julkaisujen laatua.
 
Esim. urheiluravitsemus ja urheilu yleensäkin ovat tutkimuksina sellaisia aloja, että ei ne oikein taida koskaan sopia em. mainitsemiisi lehtiin. Mutta on sitten vaikea sanoa voiko noiden alojen tuloksia sanoa "vallankumouksellisiksi" vaikka ne olisi mitä. Mielestäni kyllä, esim. lihasmassa ja voima tai niiden puute on vanhoilla ihmisillä todella suuri ongelma ja yhteiskunnallinen haitta ja jos urheilututkimuksessa löytyisi jotain tärkeää tämän hoitoon ja ehkäisyyn, niin "vallankumouksellistahan" se olisi. Tai lihavuuteen :) Aika shittiä tosiaan pääsee noihin ja esim. New Engl J Mediin välillä. Korkein IF taitaa olla Annual review of Immunologyllä:
http://www.sciencegateway.org/impact/impact2003-1.htm

Mut tosiaan IF:iä turha kattella liian tarkkaan, ei jollain käytännön voimatutkimuksella esim. ole samanlaista lukijakuntaa ja viittausten määrää kuin lääketieteellisellä tutkimuksella, mutta kohdeyleisölleen se on toki tärkeämpää kuin moni muu.
 
Ois pikku kyssäri atkinsiin liittyen. Eli miksei aamulla ole ketoaineita? Päivällä varsinkin ruuan jälkeen ketoaineita on runsaasti mutta päivisinkin ketoaineet häviävät kun ruokailusta on pitkän (3-4h) aikaa. Se että päivällä ei ketoaineita ole voi selittyä kulutuksella mutta öisin kulutus ei liene massiivista. Onko mahdollista että keho on jossain umpisolmussa eikä osaa käyttää kunnolla kehon omia laardeja energiaksi?

Syön n. 1500kcal vapaapäivinä ja 1800kcal treenipäivinä. Ketoa takana 1kk, välissä yksi hiilaritankkaus. Painoa lähtenyt n.5kg mukaan lukien alun nesteiden poistumisen.
 
apina-arska sanoi:
Osoittaa tietämättömyyttä tieteellisestä - ja varsinkin lääketieteellisestä - julkaisukulttuurista jos kuvittelee, että kaikki hyvät jutut on julkaistu tuollaisissa arvostetuissa yleislehdissä.

Missäkähän kohtaa sanoin, että kaikki hyvät jutut julkaistaan noissa lehdissä? IF on hyvä mittari lehden laadusta jollain aloilla, mutta kuten jhulmi mainitsi ei se ole mikään yleispätevä paremmuuden mittari. Siksi laitoin alkuperäiseenkin postiin siitä maininnan.

Kuvittelisin lisäksi omaavani kohtuullisen tietämyksen tieteellisestä ja lääketieteellisestä julkaisukulttuurista, kun olen alalla tutkiskellut ja myöskin julkaissut. Myös Naturessa.

Kaikki kunnia tällekin palstalle postaaville ravitsemustieteilijöille - paljon tulee hyvää tietoa ja hyviä vinkkejä mitä voi itsekukin kokeilla. Joskus kummastuttaa kun näihin tutkimustuloksiin liittyen tulee kärkkäitä vasta-argumentteja, joiden lähteenä toimii usein esim. lääkiksen oppikirja. Kaikki tutkijat ovat varmaan huomanneet miten paljon perässä yleisessä käytössä olevat oppikirja yleensä ovat sen hetkisestä huippututkimuksesta.
 
jhulmi sanoi:
Toi on suuri ongelma, siksi otsikointi pitäisi usein olla tarkentavammin low-carb and high prot vs. low fat and high carb and medium prot tai vs. high fat and high carb and low prot tms.
Kai on kuitenkin tarkoituksella valittu että kohderyhmät syövät juuri tuolla tavalla, vai meneekö se niin että niiden pitäisi syödä tietyllä tavalla ja merkkaavat sitten muistiin mikä on toteutunut syöminen?

Toi "slightly higher during the VLCK (1855 kcal/day) compared to the LF (1562 kcal/day)" näyttää siltä ettei ole ollut edes tarkoitus pitää kaikkea paitsi hiilari / rasva-määrä vakiona, mikä ainakin mun mutun mukaan tuntuisi järkevältä. Johtuuko toi ero pelkästään ruokahalun erosta eri dieteillä, vai onko tossa jotain muuta?
 
Dippi sanoi:
Oho. Olipas täällä reaktio...

<i>Vittu mikä idiootti.</i>

Kieltämättä ansaitsin tuon kun kirjoitin oman viestini noin tyylittömästi ja lienee reilua hoitaa tämä anteeksipyyntö näin julkisesti. :whip:

Eli, pahoittelen ihan oikeasti tuota TV-shop vertausta, "verkkojulkaisu"-vinoilua ja peer-reviewed kuittausta, jonka olisin voinut todeta turhaksi lukemalla lehden web-sivun kunnolla ennenkuin postasin. Sitä näköjään tulee postattua todella idioottimaisia juttuja, kun vain näkee sanat Atkins ja "open access, online journal"...

Se ainoa asia, mitä en vedä takaisin on luja luottamukseni siihen, että oikeasti Vallankumoukselliset julkaisut julkaistaan Sciencessä ja Naturessa alasta riippumatta. Tiedettä muuten vain eteenpäin vievät hyvät jutut julkaistaan sitten muualla.

-Nimim. Sitä Science/Nature-julkaisua yhä hakeva post-doc fyysikko, jonka voisi olla parempi olla kommentoimatta muiden alojen julkaisujen laatua.

Sori Ylireagoin kommenttiisi. Noi Science ja Nature haluaa sellaisia juttuja, että kaverille kasvoi toinen nenä pottuvarpaan päähän syötyään uuttaa lääkettä YRTD. Tätä tarkoitin vallankumouksellisella :)
 
Tahvo Tohveli sanoi:
Minä en ymmärrä näissä tutkimuksissa, miksi sitä proteiinin määrää ei voida vakioida, jos tiedetään, että sillä on vaikutusta? Tässäkin miesten ryhmässä toinen ryhmä syö reilusti enemmän proteiinia, ihmekö sitten, jos lihasmassa säilyy paremmin. Vai oliko tarkoitus verrata ns. "normaaliin" ruokavalioon?

Proteiinin saannin ero oli melko pieni ja ainakaan se ei pysty selittämään eroa rasvan palamisessa.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom