Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?

[kukkovesa]

Eikös ÄO lähinnä liity sekin matemaattiseen- ja loogiseen päättelykykyyn?

Ei. Suomessa käytettävä Mensan testi mittaa noita pääasiassa mutta muunkinlaisia IQ-testejä on. Joten riippuu siitä, mitä älykkyyttä testi mittaa,

 

[Kisumisu]

Vaikka itse kannatin edellä koulujen käymistä, voi joku haluta käyttää kapasiteettinsa vaikka harrastuksiin ja viihtyy suorittavan tason töissä älykkyydestään huolimatta.

Mutta. Näin tänään yhden miehen joka oli samaan aikaan lukiossa. Hän oli tosi fiksu ja ns. yhteiskunnallisesti valveutunut, oli ystäviä ja oli tyttöystävä. Lukion jälkeen kuitenkin erosi ja keskittyi jatko-opiskelujen sijaan huumeidenkäyttöön. Nyt näytti ulkoasusta päätellen, että sillä tiellä taitaa edelleen olla. Jos yhteiskunta jollain keinoilla olisi saanut pidettyä hänet systeemissä ja opiskelussa, olisiko nyt ties missä asemassa? Tulee mieleen yksi toinenkin fiksu poika jonka elämä meni hunningolle. Ehkä jurisyy oli molemmilla huumeet ja mielenterveysongelmat, tai ehkä mopo karkasi käsistä siksi että pitkästyivät muiden tyhmyyteen, eikä järjestelmä tukenut oikein ja haastanut riittävästi?

 

[Kisumisu]

Kysymys: millaista älykkyyttä itselläsi omasta mielestäsi on, ja onko siitä ollut minkälaista hyötyä koulussa tai töissä? Saa itse määritellä älykkyyden muodon.

 

[Latye]

Tuleeko sinusta huippujuoksija, jos sinulla on asenne ja motivaatio kohdallaan mutta lahjoja ei? Kyllä sinusta tulee parempi ja nopeampi juoksija kuin aiemmin, mutta ei sinusta huippua tule.
Tuleeko sinusta huippua, jos on lahjoja, mutta ei asennetta ja motivaatiota? Ei tietenkään.

Kyllä älykyyttä vaaditaan taustalle moniin asiouhin, vaikka kuinka olisi asennetta ja motskua.

Tuo tunneäly....surkeimpia vajakkeja ihmissuhteissa mitä tiedän, ovat tyypit, jotka mainostavat muille tunneälyään...välillä vaikuttaa että se on keskimääräistä tyhmempien ihmisten keino päteä edes jossain etenkin kun siihen liittyy tämä ainainen klisee siitä, että matemaattinen älykkyys ja s. tunneäly eivät korreloisi tai eivät voisi korreloida...
...niinpä pahimmillaan olet tekemisissä tyyppien kanssa, jotka mainostavat suureen ääneen tunneälyään, mutta jota näillä ei ole tippaakaan (päätellen jo siitä ihmismäärästä, jota he kykenevät loukkaamaan muutaman minuutin keskustelulla julkisessa ympäristössä) ja sen normiälynkin kanssa on hemmetinmoisia haasteita...ei liene yllätys, että yksi tällainen tuttavapiirissä oleva veijari on hakeutumassa politiikkaan, tietenkin kykypuolueen listoilta...

Miksi minusta pitäisi tulla juuri pikajuoksija, eikä vaikka jalkapallon huippuammattilainen?

Ajattelet aivan liian kapeakatseisti. Jokaisella on ÄLYKKYYTTÄ JOHONKIN aivan sataprosenttisen varmasti, sikäli mikäli nyt älykkyydellä samaa tarkoitamme.

 

[Mattih3]

Ajattelet aivan liian kapeakatseisti. Jokaisella on ÄLYKKYYTTÄ JOHONKIN aivan sataprosenttisen varmasti, sikäli mikäli nyt älykkyydellä samaa tarkoitamme.

Siis eihän meillä ole mitään syytä olettaa, että eri ihmisillä olisi jotenkin yhtä paljon "totaalista lahjakkuutta", joka olisi vain jakautunut erilaisiin kykyihin. Todellisuudessa osa ihmisistä on lähes kaikessa hyviä, ja jotkut eivät ole hyviä missään, vaikka miten yrittäisivät. Ja suurin osa sitten jotain siltä väliltä.

Kun teet roolipelissä hahmoa, niin sinulla on tietty määrä pisteitä käytössä, jotka sitten saat jakaa eri attribuutteihin. Tosielämässä joillakin on niitä hahmonluontipisteitä aivan hitosti, ja osalla ei juuri lainkaan. Ei ole mitään luonnonlakia joka määräisi, että elämä on reilua ja kaikilla on synnynnäisesti yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä.

 

[Mies847]

Kysymys: millaista älykkyyttä itselläsi omasta mielestäsi on, ja onko siitä ollut minkälaista hyötyä koulussa tai töissä? Saa itse määritellä älykkyyden muodon.

Matemaattista ja loogista. En ole niitä tyyppejä, jotka ratkoivat kaikki supervaikeatkin tehtävät oikein, mutta pystyn pyörittämään päässä helposti isojakin numeroita ja hahmottamaan kokonaisuuksia. Koulussa suurin hyöty oli ala-asteella Pokerissa 6-12 pöytää yhtä aikaa pelatessa, kun pystyi laskemaan todennäköisyyksiä nopeasti. Siinä urassa taas muut ominaisuudet eivät riittäneet.

Työelämässä ehkä aikataulutus/ suurten kokonaisuuksien hallinta. Olen tosin edelleen sitä mieltä, että työelämässä loistavasti sosiaalisen puolen hallitseva kaveri painaa kaikkien muiden ohi. Voidaan ottaa esimerkiksi vaikka PT Vatanen. Sali pystyyn ja nyt jo tehdään voittoa. En sano, etteikö Vatanen olisi raha-asioitakin miettinyt, mutta väitän että sillä puolella on paljon pätevämpiä kavereita, jotka taas eivät pysty pyörittämään voitollisesti kuntosalia.

 

[kukkovesa]

Miksi minusta pitäisi tulla juuri pikajuoksija, eikä vaikka jalkapallon huippuammattilainen?

Ajattelet aivan liian kapeakatseisti. Jokaisella on ÄLYKKYYTTÄ JOHONKIN aivan sataprosenttisen varmasti, sikäli mikäli nyt älykkyydellä samaa tarkoitamme.

Pahoitin nyt mieleni tästä. Kommentissani oli aivan selkeä ja ymmärrettävä analogia, jonka merkityksen kyllä hoksaa, kun sitä hivenen pohtii. Tulkitset itse sitä liian kapeakatseisesti.

 

[kukkovesa]

Siis eihän meillä ole mitään syytä olettaa, että eri ihmisillä olisi jotenkin yhtä paljon "totaalista lahjakkuutta", joka olisi vain jakautunut erilaisiin kykyihin. Todellisuudessa osa ihmisistä on lähes kaikessa hyviä, ja jotkut eivät ole hyviä missään, vaikka miten yrittäisivät. Ja suurin osa sitten jotain siltä väliltä.

Son juuri näin. Nykyään kuitenkin pitää ajatella, että kaikki ovat hyvi eikä kukaan ole huono missään. Sitten kun tarpoo elämää tällaisessa ristiriidassa, että luulot on kyllä hemmetin kovat mutta todellisuus yrittää kertoa, ettei ne kyvyt muuten poika ole sulla kummoset, alkaa kaikenlainen uhriutuminen, muiden syyttely ja kgnitiivinen dissonanssi asian tiimoilta.
Itsehän olen toki nero.

Ja tuo sosiaalisen älykkyyden korostaminen nykyaikana....psykopaateillakin on aivan ylivoimainen kyky sosiaalisessa älykkyydessä, jos menestyvät siinä mitä tekevät. Kertoo paljon nykyajasta...tai sitten ei. Oletuksen mukaan meitä on 1 % väestöstä.

 

[Latye]

Son juuri näin. Nykyään kuitenkin pitää ajatella, että kaikki ovat hyvi eikä kukaan ole huono missään. Sitten kun tarpoo elämää tällaisessa ristiriidassa, että luulot on kyllä hemmetin kovat mutta todellisuus yrittää kertoa, ettei ne kyvyt muuten poika ole sulla kummoset, alkaa kaikenlainen uhriutuminen, muiden syyttely ja kgnitiivinen dissonanssi asian tiimoilta.
Itsehän olen toki nero.

Ja tuo sosiaalisen älykkyyden korostaminen nykyaikana....psykopaateillakin on aivan ylivoimainen kyky sosiaalisessa älykkyydessä, jos menestyvät siinä mitä tekevät. Kertoo paljon nykyajasta...tai sitten ei. Oletuksen mukaan meitä on 1 % väestöstä.

Ymmärsin kyllä pointtisi, yritin vain avata keskustelua eri näkökulmasta. Silti vastaus apn aiheeseen on "ei", ihan "perusälykkyys" riittää kyllä koulutukseen. Se miten se kantaa muuten onkin eri asia. Itselleni ei ole tullut vielä vastaan kaveria, joka olisi huono kaikessa

 

[Mattih3]

Itselleni ei ole tullut vielä vastaan kaveria, joka olisi huono kaikessa

Näitä voi etsiskellä esim sellaisesta porukasta, joka toistuvasti saa tuomioita pahoinpitelyistä, varkauksista, lähikaupan ryöstöistä jne. Sellaista porukkaa jolla ei elämässä mikään onnistu, vaikka kuinka monta kertaa on yritetty auttaa ja tarjota tukea.

Jos sun tuttavapiiri koostuu lähinnä yliopistokoulutetuista ihmisistä, niin ei niitä laaja-alaisia epäonnistujia siihen silloin kuulu, koska ne karsiutuvat pois tuolta tieltä jo paljon ennen kuin yliopistoon hakeutuminen on edes ajankohtaista.

Enemmän ketjun aiheeseen liittyen, normaaliälyinen toki suoriutuu yliopistotutkinnosta alalta kuin alalta, jonka voi päätellä jo ihan siitä että tutkinnon suorittaneita on merkittävä osuus väestöstä (oliko luokkaa ~40%?). Mutta ei varmaan tarvitse kovin kauas alaspäin mennä keskiarvosta, kun alkaa jo tulla ongelmia, jonkun verran alasta riippuen toki. Ja sitten on tietysti syytä ymmärtää, että tutkinnon suorittaminen on vain jonkinlainen minimitaso. Opiskelijoiden ja valmistuvienkin maistereiden lahjakkuudessa ja osaamisessa on aivan valtavia eroja, ainakin omalla alalla (fysiikka) jota on varsin helppo päästä opiskelemaan, ja jossa ei sitä kautta tapahdu kovin merkittävää esikarsintaa.

 

[Kisumisu]

Opiskelijoiden ja valmistuvienkin maistereiden lahjakkuudessa ja osaamisessa on aivan valtavia eroja, ainakin omalla alalla (fysiikka) jota on varsin helppo päästä opiskelemaan, ja jossa ei sitä kautta tapahdu kovin merkittävää esikarsintaa.

Jos lähtökohta on se että ei ihmeemmin ole matemaattisia lahjoja tai loogista päättelylykyä, mutta lukisi fysiikan kurssit lukiossa huolella, päsisikö sisään laitokselle? Jos pääsisi, niin pystyisikö opiskelemaan peruskursseja pidemmälle ja jopa valmistumaan? Eihän sinne kai matemaattisesti lahjattomia hakeudu, joten paha verrata, mutta mitä silti veikkaisit?

Ehkä eläkkeellä ennen dementiaa alan opiskella uudestaan ja ajattelin että se olisi fysiikkaa, koska se olisi kiinnostavaa, ja olisi jännä nähdä, voiko oppia jotain sellaista mihin ei ole lahjoja. :p

 

[Latye]

Näitä voi etsiskellä esim sellaisesta porukasta, joka toistuvasti saa tuomioita pahoinpitelyistä, varkauksista, lähikaupan ryöstöistä jne. Sellaista porukkaa jolla ei elämässä mikään onnistu, vaikka kuinka monta kertaa on yritetty auttaa ja tarjota tukea.

Jos sun tuttavapiiri koostuu lähinnä yliopistokoulutetuista ihmisistä, niin ei niitä laaja-alaisia epäonnistujia siihen silloin kuulu, koska ne karsiutuvat pois tuolta tieltä jo paljon ennen kuin yliopistoon hakeutuminen on edes ajankohtaista.

Enemmän ketjun aiheeseen liittyen, normaaliälyinen toki suoriutuu yliopistotutkinnosta alalta kuin alalta, jonka voi päätellä jo ihan siitä että tutkinnon suorittaneita on merkittävä osuus väestöstä (oliko luokkaa ~40%?). Mutta ei varmaan tarvitse kovin kauas alaspäin mennä keskiarvosta, kun alkaa jo tulla ongelmia, jonkun verran alasta riippuen toki. Ja sitten on tietysti syytä ymmärtää, että tutkinnon suorittaminen on vain jonkinlainen minimitaso. Opiskelijoiden ja valmistuvienkin maistereiden lahjakkuudessa ja osaamisessa on aivan valtavia eroja, ainakin omalla alalla (fysiikka) jota on varsin helppo päästä opiskelemaan, ja jossa ei sitä kautta tapahdu kovin merkittävää esikarsintaa.

Hyvä pointti, melko lailla korkeasti kouluteituista kaveripiirini koostuukin. Siksi en myöskään uskalla ottaa kantaa näihin "elämänkoululaisiin" koska en tunne heitä ollenkaan. Taustallahan voi olla vaikka mitä syitä tms henkisiä ongelmia.

 

[Mattih3]

Jos lähtökohta on se että ei ihmeemmin ole matemaattisia lahjoja tai loogista päättelylykyä, mutta lukisi fysiikan kurssit lukiossa huolella, päsisikö sisään laitokselle? Jos pääsisi, niin pystyisikö opiskelemaan peruskursseja pidemmälle ja jopa valmistumaan? Eihän sinne kai matemaattisesti lahjattomia hakeudu, joten paha verrata, mutta mitä silti veikkaisit?

Ehkä eläkkeellä ennen dementiaa alan opiskella uudestaan ja ajattelin että se olisi fysiikkaa, koska se olisi kiinnostavaa, ja olisi jännä nähdä, voiko oppia jotain sellaista mihin ei ole lahjoja. :p

No vähän riippuu, mitä tarkoittaa että ei ole lahjoja. En ole ihan perillä tämänhetkisistä pääsyvaatimuksista, mutta ainakin aikanaan pääsi suoraan sisään ilman valintakoetta jos oli kirjoittanut pitkästä matematiikasta vähintään eximian ylioppilaskirjoituksissa.

Jos lukion pitkä matematiikka ei aiheuta suurempia ongelmia, niin olen melko varma että motivoitunut opiskelija pystyy suorittamaan myös maisterin tutkinnon fysiikasta. Mikäli matemaattista lahjakkuutta ei ole, niin tämä kuitenkin vaatii hyvin paljon työtä, jotta pystyy oppimaan kaikki ne matemaattiset menetelmät ja analyyttisen ajattelutavan joka tarvitaan. Ja tämä vaadittu työmäärä voi syödä sitä motivaatiota. Jos on lahjakkaampi, niin asiat oppii nopeammin ja pienemmällä vaivalla. Käytännössä harva täysin lahjaton varmaan jaksaa loppuun asti, eli arvoisin että matemaattisen lahjakkuuden (siltä osin kuin sellainen on synnynnäisenä ominaisuutena kovin hyvin määriteltävissä, uskoakseni melko hyvin on) täytyy olla vähintään jotakuinkin väestön keskitasolla jotta fysiikan opiskelussa voi ja jaksaa menestyä. Mutta tällaista on vaikea arvioida ennen kuin itse kokeilee.

 

[Homo habilis]

Kysymys: millaista älykkyyttä itselläsi omasta mielestäsi on, ja onko siitä ollut minkälaista hyötyä koulussa tai töissä? Saa itse määritellä älykkyyden muodon.

Jos nämä on älykkyyden osa-alueet tummennettu kohta vastaa parhaiten itseäni, en ole kuitenkaan syventynyt sen syvemmin kyseiseen älykkyyden osa-alueeseen. Mutta arvioisin itselläni olevan....

"Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena.

Luonnon ymmärtämisen kyky: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen.

Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen.

Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu.

Intrapsyykkinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen.

Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisykyky.

Liikunnallinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky.

Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen.

Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu."

http://m.iltalehti.fi/terveys/2016090522265227_tr.shtml


Hyötyä en tiedä, pyrin olemaan hyvin vaatimaton sekä tulla toimeen erillaisten ihmisten kanssa myös vaikeiden tapausten kanssa, vaadin aikaa ennenkuin alan toimia sekä pohdin ja suunnittelen asioita pitkään ja hartaasti.

Ehkä ennemmin olen järkevä kuin älykäs. Välillä tosin niin pitkät piuhat että varmasti moni pitää helvetin tyhmänä. Käyn toisinaan hieman hitaalla, lamppu sytyttää myöhään.

 

[D.Yates]

Hyvä pointti, melko lailla korkeasti kouluteituista kaveripiirini koostuukin. Siksi en myöskään uskalla ottaa kantaa näihin "elämänkoululaisiin" koska en tunne heitä ollenkaan. Taustallahan voi olla vaikka mitä syitä tms henkisiä ongelmia.

Onhan kai sekin henkinen ongelma jos on helvetin tyhmä?
Ootko käynyt armeijaa? Siellä näki oikeasti sen heikkolahjaisemmankin porukan, oli sellaisia daijuja että ei omalla ala-asteella ollut vastaavia. Kerron esimerkin:
Jonotettiin päivärahoja toimiston edessä ja toimistoalik kävi siinä moneen kertaan sanomassa porukalle että astelette vääpelin pöydän eteen ja sanotte: "Herra vääpeli, alokas *omanimi*. Olen kuitannut päivärahani, x markkaa"
Noh, alokas nönnönnööllä ei oikein tunnetusti leikannut, lompsi toimistoon hoomoilasena: "herra vänrikki, alokas nönnönnöö. En mä nyt oikein muista mitä mun piti sanoa..."
- samaiselle kaverille annettiin kerran aseeseen kovia ampumaradalla, ei enää sen jälkeen kun se pyöri ympyrää samalla kun toiset ampui maaleihin.

Kysymys: millaista älykkyyttä itselläsi omasta mielestäsi on, ja onko siitä ollut minkälaista hyötyä koulussa tai töissä? Saa itse määritellä älykkyyden muodon.

Jos mennään tällä listalla ja määritelmillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria

1. Kielellinen älykkyys
Olen ihan hyvä kielissä ja kielellisessä ilmaisussa.

2. Matemaattis-looginen älykkyys
Työssä käytän kyllä

3. Musiikillinen älykkyys
Harrastan soittamista ja hiffaan suht hyvin niin rytmiset kuin melodialliset nyanssit. Voisin soittaa ammatikseni ellei olisi niin perhanan haastava homma tulla kunnolla toimeen. Tämähän kaiketi on usein yhteyksissä matemaattis-loogiseen älykkyyteen.

4. Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys
Joo. Taskupysäköinti, peräkärryn kanssa peruutus menee helposti. Visuaalisuus noin muuten on tietty makuasia... piirtämään olen hemmetin huono.

5. Liikunnallinen älykkyys
Tää on ehkä heikoin lenkki. Oon enemmänkin kömpelö enkä oikein osaa tanssia. Osaan kyllä tulkita kehon kieltä ja arvostan esim hyviä tanssijoita.

6. Intrapsyykkinen älykkyys
Kyllä. Tosin ehkä turhan itsekriittinen

7. Interpsyykkinen älykkyys
Toinen ehkä vähän heikompi, tai keskinkertainen. Tulen kyllä ihmisten kanssa toimeen, mutten persoonallisuudellani valloita myrtsinokkia ja ole juhlien ilopilleri niinkuin jotkut.

 

[Tom_i]

Ei onnistu kaikilta ei, niin kuin ei puusepän työt, piirtäminen, laulaminen jne. Eli tietyn tason älykkyys toki vaaditaan. Ehkä se lisääntyy keskimäärin koulutusportaittain, mene ja tiedä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenkin vertailu on aika hankalaa. Tasoeroja löytyy ihan koulukohtaisestikin. Yliopisto painottaa enemmän teoriaa ja valinnanvapautta, amk käytäntöä. Kuitenkin työelämässä niin koneinsinööri (amk) kuin konetekniikan DI voivat tehdä täysin samoja tehtäviä täysin samalla palkkatasolla.

Kyky omaksua ja ymmärtää asioita, sekä soveltaa omaksumaansa tietoa.
Melkein tiivistäisin omat ajatukseni näin: Oletuksena keskimäärin korkeammin koulutettu voi olla hieman älykkäämpi, kuin matalammin koulutettu. Onko sitten menestyvää autokorjaamoa pyörittävä autoasentaja Pertti keskimäärin tyhmempi, kuin rivimiehenä työskentelevä suunnitteluinsinööri Jorma? Väittäisin ettei esimerkissä koulutustausta kerro asiasta yhtään mitään. Sama tilanne on monesti muutenkin. Jos 41% omaa korkeakoulututkinnon, en näe että tänä päivänä se olisi enää niin iso asia, kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

" Oletuksena keskimäärin korkeammin koulutettu voi olla hieman älykkäämpi, kuin matalammin koulutettu"

Sanoisin että tuo "voi olla" voi vaihtaa ihan suoraan "on". En tiedä löytyykö Suomesta ihan tilastoja asiasta, mutta jenkeistä ainakin löytyy ja vaihtelee vahvasti ihan koulutusaloittain esim. Yliopiston sisällä. Keskimääräisellä Fysiikan/Matematiikan opiskelijalla maisteritasolla jopa 20 pistettä korkeampi ÄO kuin vaikka sosiaalialaa yliopistossa opiskelevalla. Jos sitten aletaan verrata KESKIMÄÄRÄISTÄ yliopiston käynyttä ja vaikka peruskoulutasoon jäänyttä niin kyllä ensimmäinen on KESKIMÄÄRIN älykkäämpi. Poikkeuksia toki on, mutta kyllä tuon voi ihan varmuudella sanoa.



Lähde:https://www.statisticbrain.com/iq-estimates-by-intended-college-major/

 

[SIC-]

Moniälykkyysteorian mukaisia älykkyyksiä eli ainakin kielellistä, intrapsyykkistä ja interpsyykkistä älykkyyttä voi kehittää.

 

[Mies847]

" Oletuksena keskimäärin korkeammin koulutettu voi olla hieman älykkäämpi, kuin matalammin koulutettu"

Sanoisin että tuo "voi olla" voi vaihtaa ihan suoraan "on". En tiedä löytyykö Suomesta ihan tilastoja asiasta, mutta jenkeistä ainakin löytyy ja vaihtelee vahvasti ihan koulutusaloittain esim. Yliopiston sisällä. Keskimääräisellä Fysiikan/Matematiikan opiskelijalla maisteritasolla jopa 20 pistettä korkeampi ÄO kuin vaikka sosiaalialaa yliopistossa opiskelevalla. Jos sitten aletaan verrata KESKIMÄÄRÄISTÄ yliopiston käynyttä ja vaikka peruskoulutasoon jäänyttä niin kyllä ensimmäinen on KESKIMÄÄRIN älykkäämpi. Poikkeuksia toki on, mutta kyllä tuon voi ihan varmuudella sanoa.



Lähde:https://www.statisticbrain.com/iq-estimates-by-intended-college-major/

Oli vähän hätäisesti muodostettu lause, myönnetään. Hain ihan tarkoituksella näkökulmaa, missä korkeampi koulutus ei ole tae mistään. Kuitenkin jos otat kadulta satunnaisesti kymmenen vastaantulijaa, melkein puolet heistä omaavat korkeakoulutuksen. En tiedä voiko meitä vertailla tässä asiassa jenkkeihin, koska suomen peruskouluopetuskin on maailmanlaajuisesti todella hyvää tasoa. Tämän voi todeta ihan PISA-tuloksista, joissa eroa jenkkeihin on lähes kymmenen prosenttia. http://static.blogit.*******.net/uploads/sites/78/2016/04/STEM_pisa.jpg

Lisäksi kun nykyhetkestä mennään 20 vuotta eteenpäin, korkeakoulutettujen määrä kasvaa entisestään. Mielestäni se ei tarkoita muuta, kuin että koulutusta ja ÄO verratessa keskimääräinen erotus tulee kapenemaan. Toinen vaihtoehto on, että osa porukasta tulee kulkemaan kadulla kuola valuen sekavia mongertaen, samalla kun valtaväestö keskustelee sujuvasti Higgsin hiukkasesta.

 

[Obnoxio]

Löydä itsesi:

http://www.iqcomparisonsite.com/occupations.aspx

 

[Tom_i]

Oli vähän hätäisesti muodostettu lause, myönnetään. Hain ihan tarkoituksella näkökulmaa, missä korkeampi koulutus ei ole tae mistään. Kuitenkin jos otat kadulta satunnaisesti kymmenen vastaantulijaa, melkein puolet heistä omaavat korkeakoulutuksen. En tiedä voiko meitä vertailla tässä asiassa jenkkeihin, koska suomen peruskouluopetuskin on maailmanlaajuisesti todella hyvää tasoa. Tämän voi todeta ihan PISA-tuloksista, joissa eroa jenkkeihin on lähes kymmenen prosenttia. http://static.blogit.*******.net/uploads/sites/78/2016/04/STEM_pisa.jpg

Lisäksi kun nykyhetkestä mennään 20 vuotta eteenpäin, korkeakoulutettujen määrä kasvaa entisestään. Mielestäni se ei tarkoita muuta, kuin että koulutusta ja ÄO verratessa keskimääräinen erotus tulee kapenemaan. Toinen vaihtoehto on, että osa porukasta tulee kulkemaan kadulla kuola valuen sekavia mongertaen, samalla kun valtaväestö keskustelee sujuvasti Higgsin hiukkasesta.

Ja tässä mielestäni kuuluisi jotenkin ottaa huomioon se korkeakoulututkinto, jonka nämä ihmiset ovat opiskelleet. Sen enemmän minkään koulutuksen arvoa sinänsä väheksymättä, on aivan selvä että esimerkiksi sukupuolentutkimuksen tai sosiaalialan tutkinnon omaava on todennäköisesti ainakin ÄO:n perusteella eri kastia kuin vaikka DI, Filosofian maisteri(Matematiikka, Fysiikka jne.) tai vastaava. Tutkimukset sikseen, uskon että jokainen joka tunteeä näiltä molemmilta aloilta valmistuneita(esimerkiksi jotkin DI ja luonnontieteen alat helppoja päästä opiskelemaan, vaikea valmistua) voivat sanoa tämän pitävän keskimäärin paikkansa.


edit: Ja tämä lähinnä vastauksena tuohon korkeakoulutettujen määrään. Varsinkin jenkeissä noiden "turhien" tutkintojen opiskelu kasvaa entisestään, ja koska opiskelijat ovat maksavia "asiakkaita" niin jos nämä haluavat nais- tai kulttuurintutkimusta niin niihin sitten panostetaan.