Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mies847
  • Aloitettu Aloitettu
Niinhän tuossa otsikossa lukee, mutta suuren osan kommenteista mukaan ei tarvisi olla ollenkaan älykäs. Ei se niin ole. Jos esim. yliopisto-opiskelija vaikuttaa tyhmältä, ei se sulje älykkyyttä pois. Ko. yksilöä ei vaan ole opetettu käyttämään älyään ja saman oppialan vertaisryhmässäkin joukkopaine saa ajattelemaan asioista juuri tietyllä tavalla riippumatta ajatuksen pösilöydestä. Vaikka muuta väitetään, natsi-Saksankin kiimaisimpia kannattajia olivat a) nuoret tytöt ja b) akateemisesti koulutetut ihmiset.

Niin minkä verran riittää että on ollenkaan älykäs? Jos minulla on äo vaikka 90 niin kai olen "ollenkaan" älykäs, vaikka en keskimääräistä älykkäämpi vaan tyhmempi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Niin minkä verran riittää että on ollenkaan älykäs? Jos minulla on äo vaikka 90 niin kai olen "ollenkaan" älykäs, vaikka en keskimääräistä älykkäämpi vaan tyhmempi.

Et tietenkään ole "älykäs" jos ÄO on 90.

90 pisteen ÄO viittaisi jopa siihen, että henkilö on idiootti - ns. indikaattori,
 
Et tietenkään ole "älykäs" jos ÄO on 90.

Nimenomaan, ei tarvitse suurta älykkyyttä koulutukseen. Eikö tässä juuri siitä ole puhuttu? Se sitten on eri asia että minkä verran järjenjuoksua riittää.

Ja valitettavasti en tiedä omaa älykkyysosamärääni niin en voi sanoa millä vielä saa tutkinnon, mutta kuten kerroin, työnhakutestissä vuosia sitten olin hakemassa tehtävään jossa pärjäisi toisen asteen koulutuksella ja muistan, että tuloksien perusteella olin keskiverto muussa paitsi jossain heikompi - vaikka minulla on se akateeminen tutkinto.
 
Viimeksi muokattu:
Silloinhan kyse nimenomaan on "älykkyydestä".

Nimenomaan, ei tarvitse suurta älykkyyttä koulutukseen. Eikö tässä juuri siitä ole puhuttu? Se sitten on eri asia että minkä verran järjenjuoksua riittää.

Jep - voit olla vaikka kuinka viisas omalla alallasi, mutta opit uutta hitaammin. Älykkyyden puute ei IMO estä viisautta.
 
Kyllä mun mielestä intohimo ja motivaatio vaikuttavat merkittävästi tutkintojen ja koulutuksen hankinnassa ja saavuttamisessa. Jos ihmisellä on yksi intohimoinen kiinnostuksen kohde ja löytyy opinahjo, jossa pääsee tavoittelemaan tutkintoa juuri nimenomaisessa intohimonsa kohteessa eli opiskelemaan asiaa, josta muutenkin haluaa tietää mahdollisimman paljon niin onhan se vähän eri viivalla kuin yhtä älykäs kaveri, jonka kiinnostus ja motivaatiot vetävät vähän sinne sun tänne, mutta se opiskelee jotain semisti kiinnostavaa, koska se tietää, että tarvitsee koulutuksen ja tietää, että sen rahkeet riittää muuhunkin kuin liukuhihnan varrella seisomiseen tai lautojen kantamiseen.
 
Mikäs sitten on viisautta, mulla tulee ekana mieleen henkilö joka puhuu järkevästi kokemuksen pohjalta, teot ei välttämättä tarvitse viisaalla kohdata sanojen kanssa, viisas on opettajaluonne.

Järkevä taas toimii fiksusti, pitää tilillä puskuria, ajaa nopeusrajoituksien mukaan, ei ota turhia riskejä elämässä.


Edellämainitut ei vaadi älyä ollenkaan. Järkevä vaikuttaa jopa hieman yksinkertaiselta. Järkevä on se tyyppi mikä mulla tulee mieleen insinööristä.

Älykäs ei ole vertailukelpoinen näiden määritteiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Et tietenkään ole "älykäs" jos ÄO on 90.

90 pisteen ÄO viittaisi jopa siihen, että henkilö on idiootti - ns. indikaattori,

Mistä mies repii näitä horinoita. Idiootti ja infantiili ovat alun perin lääketieteessä käytettyjä termejä, joilla on kuvattu ihmisen älykkyyden tasoa. Idiootin taso on 0-25 jne. Kehitysvammaisen määritelmään Suomessakin on aiemmin kuulunut vaatimus siitä, että äo on korkeintaan 70. Kun äo on 90, ihminen on kaukana idiootista. Hän keskimääräinen talonmies tai lähihoitaja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Imbecile
 
Viimeksi muokattu:
Nimenomaan, ei tarvitse suurta älykkyyttä koulutukseen. Eikö tässä juuri siitä ole puhuttu? Se sitten on eri asia että minkä verran järjenjuoksua riittää.
Mistä mies repii näitä horinoita. Idiootti ja infantiili ovat alun perin lääketieteessä käytettyjä termejä, joilla on kuvattu ihmisen älykkyyden tasoa. Idiootin taso on 0-25 jne. Kehitysvammaisen määritelmään Suomessakin on aiemmin kuulunut vaatimus siitä, että äo on korkeintaan 70. Kun äo on 90, ihminen on kaukana idiootista. Hän keskimääräinen talonmies tai lähihoitaja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Imbecile

Totta. Taisin puhua kliinisin termein, vaikka tarkoitin puhekieltä. Idiootilla itse tarkotin juurikin vähälahjaista, mutta en kliinistä idioottia. Hyvä tarkennus.
 
Totta. Taisin puhua kliinisin termein, vaikka tarkoitin puhekieltä. Idiootilla itse tarkotin juurikin vähälahjaista, mutta en kliinistä idioottia. Hyvä tarkennus.
Siis älykkyysosamäärä 90 on alle yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta, eli siis täysin tavallinen ihminen. Onko mielestäsi jokainen alle keskiarvon älykkyysosamäärän omaava ihminen "vähälahjainen", tai "puhekielellä idiootti"? Eli siis puolet väestöstä?
 
Mikäs sitten on viisautta, mulla tulee ekana mieleen henkilö joka puhuu järkevästi kokemuksen pohjalta, teot ei välttämättä tarvitse viisaalla kohdata sanojen kanssa, viisas on opettajaluonne.

Järkevä taas toimii fiksusti, pitää tilillä puskuria, ajaa nopeusrajoituksien mukaan, ei ota turhia riskejä elämässä.


Edellämainitut ei vaadi älyä ollenkaan. Järkevä vaikuttaa jopa hieman yksinkertaiselta. Järkevä on se tyyppi mikä mulla tulee mieleen insinööristä.

Älykäs ei ole vertailukelpoinen näiden määritteiden kanssa.

Subjektiivinen käsitys älykkyydestä on kaikkea mitä kuvasit.
 
Siis älykkyysosamäärä 90 on alle yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta, eli siis täysin tavallinen ihminen. Onko mielestäsi jokainen alle keskiarvon älykkyysosamäärän omaava ihminen "vähälahjainen", tai "puhekielellä idiootti"? Eli siis puolet väestöstä?

No ei tietenkään. Oli harkitsematon kommentti. Varsinkin kun en ole kummoinen operoija itsekään. Olisi pitänyt tutustua enemmän sekä keskihajontaan, että miettiä sanomaani.

Ei kuitenkaan poista ajatustani koulutuksen tarpeellisuudesta tai siihen kyvykkäistä ihmisistä. Huomattavasti minua viisaampi ihminen sanoi opettaessaan minulle hänelle yksinkertaista matematiikkaa "Tyhmä joutuu opiskelemaan enemmän".
Tätä olen itse noudattanut siitä syksyisestä päivästä vuonna 2005 asti.
 
Viimeksi muokattu:
Olihan se kieliposkessa heitetty, mutta ei tuota näemmä ihan yksikertaista ole selittää ja jopa Mythbusterssit on asiaa tutkineet. Muutenkin olen miettinyt, että nykyihmiset pitävät itseään ylivertaisen älykkäinä, mutta kyseessä on enemmän kertynyttä ja todistettua tietoa, jota on opeteltu ulkoa. Yliopistokoulutuskin on valittavasti pitkälti tuota ulkoaopettelua, ainakin mulla oli, ei sieltä mitään heureka-hetkiä ole mieleen jäänyt. Kuinka moni ymmärtäisi ilman lähtötietoja lähteä kiistämään maan pannukakkumaisuuden ja vielä pystyisi sen todistamaan?
No ei ja siksi otinkin mutkia oikoen tuohon rinnalle sen " katkaistu lauta kerrostalon katolla" -esimerkin.

Siitä syystä en pidä itse koulutuksia minään suurina meriitteinä. Mulle on ihan sama onko joku siivooja vai professori, kohtelen sen mukaan millaisia he ovat ihmisinä enkä koulutuksen perusteella. Siitäkin kun on tullut osalle pelkkää pippelin mittailua.

Mä en muuten tiedä kuin yhden kaverin joka oikeasti lopputyössään sovelsi kunnolla opittuja tietoja ja hankki lisää. Mitoitti, suunnitteli, rakensi ja käyttöönotti röntgenlaitteen amk-inssin koulutuksella. :hyper:
 
No ei ja siksi otinkin mutkia oikoen tuohon rinnalle sen " katkaistu lauta kerrostalon katolla" -esimerkin.

Siitä syystä en pidä itse koulutuksia minään suurina meriitteinä. Mulle on ihan sama onko joku siivooja vai professori, kohtelen sen mukaan millaisia he ovat ihmisinä enkä koulutuksen perusteella. Siitäkin kun on tullut osalle pelkkää pippelin mittailua.

Mä en muuten tiedä kuin yhden kaverin joka oikeasti lopputyössään sovelsi kunnolla opittuja tietoja ja hankki lisää. Mitoitti, suunnitteli, rakensi ja käyttöönotti röntgenlaitteen amk-inssin koulutuksella. :hyper:

Ainakaan perinteisillä yliopistoaloilla "lopputyön" tarkoitus ja vaatimuskaan ei ole tuottaa uutta tietoa, toki siitä ei rangaista. Uuutta tietoa edellytetään lisurityöltä mutta ennen kaikkea väitöskirjalta.
 
Ainakaan perinteisillä yliopistoaloilla "lopputyön" tarkoitus ja vaatimuskaan ei ole tuottaa uutta tietoa, toki siitä ei rangaista. Uuutta tietoa edellytetään lisurityöltä mutta ennen kaikkea väitöskirjalta.

Tämä on totta, mutta myöskin harmillista.

Oma graduni joka käsitteli rahanpesun ja petoksien vaikutusta rahoitusalan toimijoihin - oli vain ja ainoastaan yhdestä kulmasta tehty otos.

Olisin halunnut tehdä syvemmän tutkimuksen aiheesta, mutta _kaikki_ kehottivat pitämään asian simppelinä.

e. elettiin armon vuotta 2009
 
Viimeksi muokattu:
Ainakaan perinteisillä yliopistoaloilla "lopputyön" tarkoitus ja vaatimuskaan ei ole tuottaa uutta tietoa, toki siitä ei rangaista. Uuutta tietoa edellytetään lisurityöltä mutta ennen kaikkea väitöskirjalta.
Oma kokemus lopputöistä (amk) on, että oikeita aiheita ei ole tarpeeksi ja sitten tehtaillaan kaikkia turhanpäiväisiä lopputöitä. Surullisin tapaus oli sellainen, jossa käytännössä laskimen käyttöohjeet suomennettiin. Omissa lopputöissäni olen saanut ihan soveltaa koulutustani vaikken mitään uutta ole kehittänytkään. Mutta tuokin on paljon kiinni ohjaavasta opettajasta, että saako siitä työstä tehdä omanlaisensa vai yritetäänkö siinä elää uudelleen opettajan opiskeluvuosia.
 
Siis älykkyysosamäärä 90 on alle yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta, eli siis täysin tavallinen ihminen. Onko mielestäsi jokainen alle keskiarvon älykkyysosamäärän omaava ihminen "vähälahjainen", tai "puhekielellä idiootti"? Eli siis puolet väestöstä?
Omasta mielestäni suurin osa ihmisistä on idiootteja.
 
Todennäköisesti et nyt käsitä kuinka laaja termi "älykkyys" on. Eihän ÄO mittaa kuin tietylle osa-alueelle kulminoitunutta kyvykkyyttä hahmottaa/tehdä asioita.
Tämäpä juuri.

Googlaamalla esimerkiksi "types of intelligence" löytää kategorisoinnin 9 erilaiseen älykkyyden tyyppiin. Havainnollistaa hyvin, että ei älykkyydessä todellakaan ole aina kyse niistä matemaattisloogisista päättelyä vaativista asioista.
 
Jep - voit olla vaikka kuinka viisas omalla alallasi, mutta opit uutta hitaammin. Älykkyyden puute ei IMO estä viisautta.
Eikös ÄO lähinnä liity sekin matemaattiseen- ja loogiseen päättelykykyyn? Nämähän eivät vielä kerro kovinkaan kattavasti kapasiteetista oppia uutta, ratkasta ongelmia tai etenkään esimerkiksi musikaalisesta älykkyydestä.

Älykkyyden puute ei estä viisautta, mutta kyllähän älykkyys ja viisaus tavallaan tukevat toisiaan vahvasti. Kyky ratkaista ongelmia ja sisäistää asioita helpottaa uuden oppimista, joka taas kasvattaa viisautta. Viisaus (eli tieto ja kyky palauttaa oppimiaan asioita mieleen) taas tukee ongelman ratkaisua vahvasti. Joskus tosin tulee vastaan ihmisiä, jotka ovat älyttömän (kirja)viisaita, mutta vailla minkäänlaista kykyä soveltaa asioita mihinkään.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom