Oletko saanut l4-5 välin kuntoon? Ja miten selvisit yöt tuon kanssa? Jos nukun 3h putkeen, ihan sama mikä lääkitys päällä, niin hankala päästä sängystä pois. Kun olen päässyt jotenkin makuulta ylös, alkaa tunnin raahustaminen asuntoa ympäri. Tämän jälkeen voi taas miettiä nukkumista. Melkein pitäis jättää tramalit ja gabrionit pois, niin nukkusin yöt tunnin pätkissä, samalla kävelyajatkin lyhenis.
On tää kyllä touhua.. Vielä heinäkuussa olisin juossut reilusti yli 3000m cooperissa vaikka keskellä yötä heti herätyksen jälkeen, niin nyt saa taistella, miten pääsen tosiaan sängystä pois.
No siis kyllähän se leikkaus autto ihan perkeleesti. Kivut jäi hyvin pitkälti leikkauspöydälle. Vieläkin on satunnaisesti kipuja mutta johtunee siitä että on sit alemmissa nikamaväleissä kulumaa ja koska tää mun oikea polvi on niin paskana ja aiheuttaa sit virheasentoa lantioon niin se vetää sit ruotoa vinoon = kipuja. Yöt oli vaikeita. Välillä nukuin lattialla jalat sohvalla (L-asennossa) ja välillä en nukkunu ollenkaan. Vartalotyyny jeesas myös vähän. Ja siis ofc lääkkeet. Ilman niitä ei ois tullu mitään mistään.
Mutta älä todellakaan menetä toivoa! Nää selkähommat voi olla pitkäkestosia juttuja mutta useimmat selviää niistä kyllä. Tsemppiä ja jaksamista siis sinne!
Yöllä miettii, että pitäiskö lähteä päivystykseen hakeen apua. Ilmeisesti pitäisi tulla paskat housuun, olla tuntopuutoksia tai voimat mennä raajasta ennen kuin päivystys auttaisi. 
Ja välillä tietty pakkokin jos liikaa painaa hermojuurta ja jalan toiminta uhattuna. Mulla ollut alaselässä neljässä eri nikamvälissä ja niskassa kahdessa. Niskassa painoi toisella kertaa C6-juurta ja toisella C7. Molemmilla kerroilla lähti puolet oikean käden lihaksista menemään. Toisella kertaa meni ojentajan voima niin vähäiseksi että juuri ja juuri pystyi pelkän oman käden painon nostamaan. Alkuun oli vaan pari kuukautta kipua kunnes alkoi edetä voimapuutokseksi. Hyvin eteni julkisella hoitopolku. Parissa päivässä terkkariin, siitä viikko kirurgille, siitä viikon päästä magneetti ja sitten taas kirurgille. Toisella kirurgikäynnillä oli käden voima noussut 5% tasosta 10% tasoon, niin ajateltiin hieman seurata. Siitä se sitten olikin parissa kuukaudessa jo 80% terveestä kädestä. Ja lopulta sitten toipui ennalleen.
