Välilevynpullistuma ja sen hoito

[Poppis]

Riippuen kuinka paha se tyrä on ollut välilevyssä niin et välttämättä pysty enää juoksemaan kun se rassaa selkää jos välilevyn ei vaimenna enää iskuja.

 

[Täysiii!]

Minkälaista treenia pullistuman jälkeen kannattaisi suosia/miten olette toipumisen jälkeen treenanneet tai muuttaneet treenaustyyliä? Selkä kun ei koskaan ole entisensä niin ei halua uudestaan olla siinä kunnossa että 50m matkalla tuntuu että puukko uppoaa pohkeeseen.

Itselläni tilanne se että oireet alkaa olla todella minimaalisia ja olen käynyt 3km hölkkälenkeillä ja kokeilin sählyn pelaamista. Selkä ei tästä oireillut, mutta jalat meni aivan tönköiksi pukkijaloiksi viikon ajaksi ja hirveet jumit pakaraan, etu ja takareisiin, selkään myös tervettä jumia ei mitään pullistumatyylistä viiltävää hermokipua. Ymmärtää toki kun 2 vuotta ollut juoksematta. Oikean jalan polvi kipeytyy kun rasitusta tulee tarpeeksi ja jalat tuntuvan olevan vielä vähän "eri paria" tosin tätä tunnetta on ollut jo aikana ennen pullistumaa. Oisko siis oikea suunta tarkistaa askel fyssarilla, liekkö tämä epätasaisuus myös pullistuman taustalla.

Salilla olen vältellyt kyykkyä, mavea ja tankopenkkiä. Käsipainoliikkeeitä, taljoja ja kuntopyörää vaan lähinnä. Näitä kokeilen taas joskus, mutta ajattelin näidenkin tekniikkaan panostaa niin että ostan fyssarin/pt:n tarkistamaan tekniikat kuntoon.

Mulla palautunut selkä vammasta tosi hyvin kymmenessä viikossa ja kroppa kestää melko hyvin treeniä. Maastavetoa ja takakyykkyä en uskalla ottaa mutta etukyykky menee jo ihan ok kunhan jättää reilusti varaa, punnerrusliikkeet menee ihan ok, pystärikin minkä aluksi epäilin olevan todella huonoksi selälle. Pahin on ollut juoksu. Aloittelin reippailla kävelylenkeillä mikä toimikin tosi hyvin. Tästä innostuneena päätin kokeilla hölkkää ja lyhyitä spurtteja, seuraavana päivän olikin alaselkä aivan lukossa ja nilkat ei meinannut totella ollenkaan. Uinti toimii hyvin mikäli tekniikka edes ok.

 

[Pale]

Itselläni on alaselän vähän niin kuin oikea puoli jumissa jos venyttelen sillain että kumarrun eteen tunnen että siihen tuntuu onko se pullistuma vai jumi? Säteilee tosijaan oikeaseen jalkaan myös ja sattuu myös samalle puolelle lonkkaa. Olisi hauska tietää mikä siinä on jos täällä on joku joka osaa kertoa enemmän.

 

[wildindian]

Riippuen kuinka paha se tyrä on ollut välilevyssä niin et välttämättä pysty enää juoksemaan kun se rassaa selkää jos välilevyn ei vaimenna enää iskuja.

Varmasti pystyn tulevaisuudessa juoksemaan mutta ekstrahommia se tulee vaatimaan, alaselän notkon kontrolli, syvät vatsat pitää olla kunnossa ja liikkuvuutta riittävästi. Näitä ominaisuuksia pyrin kokoajan kehittämään ja ne kehittyykin. Minulle riittää jos selkä kestäisi 5-10km juoksulenkkejä ja 1h sähly höntsäpelejä silloin tällöin.

Juoksufoorumilla tuntuu paljon pullistumista kärsineitä myöskin olevan ja hyvin ovat treenaamalla saaneet itsensä kuntoon.

 

[wildindian]

Itselläni on alaselän vähän niin kuin oikea puoli jumissa jos venyttelen sillain että kumarrun eteen tunnen että siihen tuntuu onko se pullistuma vai jumi? Säteilee tosijaan oikeaseen jalkaan myös ja sattuu myös samalle puolelle lonkkaa. Olisi hauska tietää mikä siinä on jos täällä on joku joka osaa kertoa enemmän.

Mahdotonta sanoa netin kautta hirveästi mutta jalkasäteily ja lonkan jomotus kyllä viittaa iskias oireeseen. Keho viestii että nyt pitäisi antaa lepoa. Lääkäriä ja fyssaria menisin tapaamaan jos ei parissa päivässä helpota. Jos vaan taivuttaessa tuntuu niin ei kuulosta tilanne kovin pahalta, arvaan että levolla asettuu.

Onko jalan säteily polven alapuolella?
Mitä olet tehnyt että selkä on jumiin mennyt? (Onko syytä tarkistaa liikkuvuus/treeniliikkeiden suoritustekniikat)

 

[Pale]

Mahdotonta sanoa netin kautta hirveästi mutta jalkasäteily ja lonkan jomotus kyllä viittaa iskias oireeseen. Keho viestii että nyt pitäisi antaa lepoa. Lääkäriä ja fyssaria menisin tapaamaan jos ei parissa päivässä helpota. Jos vaan taivuttaessa tuntuu niin ei kuulosta tilanne kovin pahalta, arvaan että levolla asettuu.

Onko jalan säteily polven alapuolella?
Mitä olet tehnyt että selkä on jumiin mennyt? (Onko syytä tarkistaa liikkuvuus/treeniliikkeiden suoritustekniikat)

Takareidessä ja selkä meni kuntosalilla kun tein sellaista alaselkä konetta liikaa sillon kun aloitin salilla käynnin ja en ymmärtänyt silloin mitään oikein miten treenaat mutta tuoki on vaivannut jo aika kauvan aika on jo varattu fyssarille.

 

[Dr.Faustus]

Varmasti pystyn tulevaisuudessa juoksemaan mutta ekstrahommia se tulee vaatimaan, alaselän notkon kontrolli, syvät vatsat pitää olla kunnossa ja liikkuvuutta riittävästi. Näitä ominaisuuksia pyrin kokoajan kehittämään ja ne kehittyykin. Minulle riittää jos selkä kestäisi 5-10km juoksulenkkejä ja 1h sähly höntsäpelejä silloin tällöin.

Juoksufoorumilla tuntuu paljon pullistumista kärsineitä myöskin olevan ja hyvin ovat treenaamalla saaneet itsensä kuntoon.

Juu ei ole juoksut jäämässä pois. Itsellä useasta välistä pullistumia aikanaan ollut. Parikin vuotta yhteensä saikkuiluja. Nykyään nelikymppisenä selkä vahvempi kuin koskaan. Menee yli 100kg massalla 10km juoksut ja raskaat mavet ja kyykyt sujuu selän osalta.

 

[Poppis]

Varmasti pystyn tulevaisuudessa juoksemaan mutta ekstrahommia se tulee vaatimaan, alaselän notkon kontrolli, syvät vatsat pitää olla kunnossa ja liikkuvuutta riittävästi. Näitä ominaisuuksia pyrin kokoajan kehittämään ja ne kehittyykin. Minulle riittää jos selkä kestäisi 5-10km juoksulenkkejä ja 1h sähly höntsäpelejä silloin tällöin.

Juoksufoorumilla tuntuu paljon pullistumista kärsineitä myöskin olevan ja hyvin ovat treenaamalla saaneet itsensä kuntoon.

Hyvä että olet päättänyt pystyä vielä juoksemaan.
Siltikään kaikki ei pysty vaikka kuinka kuntouttaa.

 

[Mikki77]

Päivitystä. Leikkauksesta on nyt 6 viikkoa. Hermovaurio peräistäö lihasheikkoutta on pohkeessa vieläkin niin etten pysty juoksemaan. Ennen leikkausta pohkeessa oli voimaa noin 40-50kg. Pohje ei kannattanut omaa painoa vaan kantapää putosi heti lattiaan. Tilanne oli itseasiassa vastaava pari viikko leikkauksen jälkeenkin. Tässä kohtaan oli jo kyynel silmässä että tähänkö tämä jäi. Nyt suunta on kuitenkin hyvä. Eli seuraavan 4 viikon aikana alkoi tapahtua ja voimaa on tullut enemmän kuin 1kg/päivä. Nyt saan pohjenousussa jo kantapään hiukan irti maasta. Hidas negatiivinen varpailta lasku tulee myös siististi kontrolloidusti. Pohkeen poweri lienee nyt noin 80kg (oma paino plus pari kiloa). Juoksuun varmaan tarvitaan pohkeeseen voimaa 1½-2 kertaa oma paino?

Fillaria olen ajanut paljon. Ajoasento on superpysty selän suojaamiseksi. Fillaroidessa tuntuu että kieputtava jalan liike aktivoi mukavasti hermoa ja auttaa sen paranemista. Jos selkä kestää niin hermon kuntoutukseen voin fillaria suositella. Jonkun aikaa on selässä jo leikkauskohdassa ollut jäykkyyttä. Ei siis kipua vaan kuin selältä öljyä puuttuisi. Onkohan toikin pysyvää? McGill:n Big3:sta pitäisi muistaa tehdä kun tuntuu että se auttaa tuohon. Niin vaan tollaset unohtuu kun olo paranee.

Kokonaisuutena lähes kivutonta elämää, mutta edeleen pelkään mitään selän rasittamista.

Riippuen kuinka paha se tyrä on ollut välilevyssä niin et välttämättä pysty enää juoksemaan kun se rassaa selkää jos välilevyn ei vaimenna enää iskuja.

Välilevyt menee iän myötä kasaan kaikilta oli pullistumaa tai ei. Eli tällöin kukaan ikäihminen ei voisi juosta.

 

[Poppis]

Välilevyt menee iän myötä kasaan kaikilta oli pullistumaa tai ei. Eli tällöin kukaan ikäihminen ei voisi juosta.

No ainakaan tuo läheinen selkävammainen jolla jäi hermovaurio, ei voi juosta koska jalat lähtee alta. Lähes kaikkea muuta voi tehdä.

 

[Sam79]

Omat selkävaivat täytti juuri 21 vuotta
Oireilee lähinnä silloin kun ei ole aktiivisesti liikkunut eli liian usein.
Alaselän kipu joka pakaraa pitkin säteilee jalkaterään, siihen on jo tottunut jotenkin että sitä nyt vaan on. Kipulääkityksellä + relaksanteilla ei juuri vaikutusta ole, ehkä sen kaikista pahimman terän vie kivuista pois tai ainakin rentouttaa niin että sen kanssa voi elää.
Pahempia on mielestäni rintarangan jumit/lukot, hengittää ei pysty kunnolla, ihan pikkuisen voi vetää sisäänpäin kunnes pistää niin rajusti että jalat lähtee alta.
Samoin käsiä tai päätä ei pysty juurikaan liikuttamaan koska se aiheuttaa saman rajun pistoksen. Sitten vain varovasti haetaan asento jossa pystyy olemaan sen aikaa että kipulääkitys hieman auttaa jotta pääsee liikkeelle ja lekuriin kipupiikille.
Pilates ja kävely on minulla parhaat lääkkeet oireiden poissapitämiseen mutta siltikin välillä iskee aivan yhtäkkiä esim. tuolilla istuessa kun hieman vaihtaa asentoa.
Näiden kanssa on oppinut elämään, en edes tiedä olisiko mikään leikkaus mahdollinen, ei ole koskaan ehdotettu vaikka aika säännöllisesti lääkärillä käynkin näiden vaivojen takia.

 

[Mikki77]

No ainakaan tuo läheinen selkävammainen jolla jäi hermovaurio, ei voi juosta koska jalat lähtee alta. Lähes kaikkea muuta voi tehdä.

Hermovauriot on pahoja eikä niiden kuntoutumista osata ohjeistaa. Johtuuko kyvyttömyys juosta siitä että hermovaurion takia voima eil lihaksissa riitä vai siitä että juoksun tärinä ärsyttää hermoa jolloin voima katoaa tilapäisesti? Jälkimmäinen viittaisi siihen että välilevyn aiheuttama hermopinne on edelleen olemassa.

Sairaalasta saadut ohjeet omaan lihasheikkoutta aiheuttavaa hermovammaan oli ylimalkaisia. Suosittelivat voimatyyppistä treeniä. Lähinnä avustettu ja varpaillenousuja eikä muuta. Itse huomasin että dynaamiset on parempia esim. varpailla kävely. Lisäksi sähköstä EMS voi hakea lisäaktivaatiota. Tärkein treeni mulle on ollut makuulla tehtävä lihaksen supistus. Haen mallia terveeltä jalalta ja koitan saadan samanlaisen supistuksen heikoille puolelle. Noita voi tehdä vaikka pari tuntia illassa kun katsoo televisiota.

Hermovaurioista lihasta ei myöskään pidä ajaa loppuun. Alkuun tein aivan liian kovia treenejä joista ei ollut huötyä. Tällä
hetkellä treeninä mulla 1km kävely jossa huilaan noin 100m välein. Toi 100m on sellainen matka jonka huono pohje jaksaa kunnolla supistaa.

 

[Poppis]

Hermovauriot on pahoja eikä niiden kuntoutumista osata ohjeistaa. Johtuuko kyvyttömyys juosta siitä että hermovaurion takia voima eil lihaksissa riitä vai siitä että juoksun tärinä ärsyttää hermoa jolloin voima katoaa tilapäisesti? Jälkimmäinen viittaisi siihen että välilevyn aiheuttama hermopinne on edelleen olemassa.

Sairaalasta saadut ohjeet omaan lihasheikkoutta aiheuttavaa hermovammaan oli ylimalkaisia. Suosittelivat voimatyyppistä treeniä. Lähinnä avustettu ja varpaillenousuja eikä muuta. Itse huomasin että dynaamiset on parempia esim. varpailla kävely. Lisäksi sähköstä EMS voi hakea lisäaktivaatiota. Tärkein treeni mulle on ollut makuulla tehtävä lihaksen supistus. Haen mallia terveeltä jalalta ja koitan saadan samanlaisen supistuksen heikoille puolelle. Noita voi tehdä vaikka pari tuntia illassa kun katsoo televisiota.

Hermovaurioista lihasta ei myöskään pidä ajaa loppuun. Alkuun tein aivan liian kovia treenejä joista ei ollut huötyä. Tällä
hetkellä treeninä mulla 1km kävely jossa huilaan noin 100m välein. Toi 100m on sellainen matka jonka huono pohje jaksaa kunnolla supistaa.

Tärinä ärsyttää hermoa. Pullistuma on vaurioittanut hermoa ja on jäänyt ikuinen tunnottomuusjalkaan varpaista lantioon ja ratsupaikka-alueelle vai miksi sitä kutsutaan sp-elinten aluetta ja varpaat ei toimi normaalisti puhumattakaan päivittäisestä hermokivusta.

 

[Mikki77]

^ Karua luettavaa ja toisaalta ymmärtää olla kiitollinen omasta terveydestä.

Lueskelin lisää tieteellisiä artikkeleita hermovaurion kuntoutuksesta. Käytännössä eläinkokeita joissa hiirille tai rotille on leikkauksella aiheutettu iskiaksen tuottamat ongelmat -> hermovaurio josta lihasheikkoutta. Varmasti hiirillä myös kipua tästä mutta kipupuolta en ole niin tarkkaan seurannut kun se ei ole mulla ongelma. Joka tapauksessa useammasta artikkelista on löytynyt tulos että matalatehoinen kardio on parasta kuntoutusta hermovaurion aiheuttamalle lihasheikkoudelle. Erokin on ollut varsin suuri. Vertailukohtana on ollut ei treeniä tehneet ja lihaskuntoa tehneet (koska hiiret ei varsinaisesti nosta punttia lihaskunto on käytännössä ollut kiipeilyrata).

Hermot vaan näköjään tykkää kardiosta. Toinen mahdollinen selitys on että kardiossa tulee tuhansia matalatehoisia supistuksia lihakseen jossa motorinen heikkous. Voimaharjoittelussa supistuksia tulee maksimissaan alle 100. Toki supistukset on voimaharjoittelussa kovatehoista, mutta jos lihas ei supista kunnolla voi olla että kovatehoisesta supistuksesta ei saada mitään iloa. Muistaakseni olen jostain lukenut että kardion hermoja parantava vaikutus toteutuu myös aivoissa ettei vain ääreishermostossa.

Omassa kuntoutuksessa pahalla pohkeella menee aamuun jo 2½ varpaille nousua. Aivan yhtä korkealle en pääse kuin terveellä jallalla. Juoksua olen myös koittanut. Kyllä hölkkäily onnistuu eikä aiheuta kipua. Mihinkään juoksutreeniin ei näillä voimilla vielä ole asiaa. Koska tiede sanoo että kardio hyvä olen polkenut salilla krossaria. Fillarilla en tahdo saada sykettä edes PK2-alueelle. Tunnin krossari 120sykkeellä meneen helposti.

 

[Deleted member 40111]

Nyt on minullakin todennäköinen välilevytyrä diagnosoitu fyssarin toimesta ja kun oirehistoriaa miettii, niin melko varmasti onkin sitä. Kyllähän sitä toivoi, että piriformis-syndroomaa olis, koska vasen pakara ollut jatkuvassa jumissa ja hermokipu säteilee vasempaan pakaraan ja vasemmalle puolen alaselkään. Mutta kuulemma todennäköisesti se ärtynyt hermo rangassa aiheuttaa pakaran yliaktiivisuutta ja sen takia on kireä jatkuvasti. Selkä kipeytyi aika rajusti fyysisessä työssä 2018 kesällä ja 2018 joulukuussa tein maastavetoprogressiota ja yhden treenin jälkeisenä päivänä oli pakara krampissa ja selkä tuli todella kipeäksi. Pihinä ajattelin, että kyllä aika sen korjaa kun välttelen kaikkea mikä kipua aiheuttaa. Sirdaludeilla pääsi pahimman vaiheen yli. No ei ajan kanssakaan tullut kuntoon, kaikki liikkeet mahdottomia suorittaa, joissa ollaan etukumarassa asennossa tai joissa lonkkanivel ojentuu pitkällä liikeradalla. Eli myöskään staattisesta pidosta ei tykkää eli kulmasoutua ym. ei ole voinut tehdä ollenkaan. Vain tuettuina. Maastavetoon ei mitään jakoja. 150kg vedät kerran niin oireet tuplaantuu. Vapaata kyykkyä pystyy sillontällöin tekemään ilman selän ärtymistä, mutta siinäkin häiritsee se kun pakaran kireyttä ei ole lihashuollolla ja venyttelyilläkään kuntoon saanut. No nyt sitten aloitan kuntoutuksen ja kyllä masentaa hemmetisti, kun muutenkin kuukausi totaalista treenitaukoa tuli tässä syksyllä hammasoperaation jälkikomplikaatioiden takia ja oon aivan rapakunnossa. Sen tauon aikanahan nuo selkäkivut paheni, kun makasin hirveissä hermosäryissä sohvalla monta viikkoa vahvoissa kipulääkkeissä. Sekin täsmää, että kun coretuki häviää/lihakset surkastuu niin oireilu pahenee. Jos kuntoutus ei ala pelittää niin täytyy sitten kuvauttaa tuo selkä yksityisellä, kun julkisella tuskin pääsee mihinkään.

 

[kumi.ankka]

Liityn ketjuun.
Selkäkipuja ollut iät ja ajat. Pullistumaa diagnosoitu jo 10vuotta sitten, mutta sen kanssa pystyi elämään.
Noin kuukausi sitten homma paheni rajusti. Välilevyneste vuoti hermoihin. Kemiallinen ärsytys ja hermovaurio.
Vasen jalka on heikko ja osin tunnoton. Pystyn kuitenkin nyt jo kävelemään kivuitta. Nilkan asennon kontrollointi on vielä vähän vaikeaa.

Toiveena päästä vielä joskus lenkille, salille ja matolle. Taitaan vaan viedä aikaa ennen toteutumista.

 

[Lawnmoaner]

Hei,

Oma alaselkä on ollut herkkä kipeytymään vuosien saatossa. Imurointi, ruohonleikkuu, nostelu, kaikki aiheuttavat alaselkäkipua. Vähän yli viikko sitten nostin painavaa tasoa. Pari päivää meni ja sitten iski hirveät kivut. Säteili vasempaan jalkaan, reisi, pohje, nilkka. Meni ohi parissa päivässä. Tramalia söin kipuun ja makasin sängyssä.

Vaivaksi jäi puutunut ja heikko jalka. Reisi hieman puutunut, pohje ja jalan ulkosyrjä sekä ulommat varpaat puutuneimmat. Kävin itse MRIssä kun ei lähetettä saanut. Pullistuma painaa (L5) S1 juuren tyvialuetta.

Kävin ortopedillä, sanoi että näyttää kyllä pieneltä pullistumalta. Antoi 1.5 viikkoa aikaa tunnon palautumiselle. Jos ei palaudu, harkitaan leikkausta. Kipuja ei juurikaan ole. Varpailla seisominen ei onnistu. Yhdellä jalalla pysyy jo pari sekuntia. Voimaa on tuntunut tulevan päivittäin lisää. Alussa piti ottaa tukea ihmisistä, nyt voi jo kävellä itse melkein normaalisti kunhan varoo enemmän epätasaista maastoa. 3pv sitten kytkimen käyttö autolla oli todellisen työn takana, nyt se onnistuu jo melkein normaalisti.

Tuollaista kirjottelin huhtikuussa. Kirurgi sanoi, että ei leikata, menee ohi vuodessa. Jalan voimat tuli takaisin, tunnottomuus hävisi. On kuitenkin ollut selkä tosi väsynyt, ja jalka. Esim. toisinaan 50 metrin kävely postilaatikolle tarkoittaa että pari päivää jalka taas hiukan särkee. Toisinaan voin kävellä ostoskeskuksessa vähän aikaa, ja sen päivän se särkee mutta menee ohi. Alaselkä kyllä edelleen sellainen kipuinen varsinkin siivotessa yms. No nyt nostin tyynyn lattialta, ilmeisesti vähän huonossa asennossa ja tuli sähköisku alaselkään, kipeytyi heti. Ei mitenkään erityisen pahasti, mutta kankealta selkä tuntuu. Saa nähdä meneekö huomenna pahemmaksi. Fysioterapia tässä alkaisi piakkoin, mutta viimeksi siellä kokeiltiin vähän miten jalka liikkuu, ja silloinkin tuli pieni sähköisku. Tiedä oikein mitä tuon selän kanssa tekee. Eihän tässä vielä vuota ole aivan kulunut, mutta on jääty vähän tällaiseen vaiheeseen niin sanotusti.

 

[tankojuoppo]

Mulla, kans aikoinaan tuon tyyppistä ongelmaa. Osittain jalka halvaantui ja jouduttiin leikkaamaan(pullistuma), kun ei alkanut palautumaan.
Onneks leikkauksen jälkeinen vuosi toi tunnon ja voiman 80- 90% takaisin.
Itse huomasin, että esim. kävelyssä pitää olla tarkkana olla ontumatta ja varomatta jalkaa, jos sieltä vaan löytyy poweria normaaliin kävelyyn.
Supinaatiot+päkiätyönnöt ja muut jutut pitää olla aktiivisena, muuten lantion tuki häipyy ja lantio kippailee/kiertyy/kitkuu sieltä ongelmakohdasta.
Samaten tuo imurointi, kun siinä paino on yleensä yhdellä jalalla ja kurkotellaan, niin vähän viittaa lantion hallinnan puutteeseen, jos ongelmia tulee.
Mun ohje olisi mennä asiaan perehtyneelle fysioterapeutille/askelklinikalle yms. joka tsekkaisi jalan ja nilkan toiminnot kävellessä.
Samalla core kuntoon ja elämässä eteenpäin.

 

[sonkkis]

Tuollaista kirjottelin huhtikuussa. Kirurgi sanoi, että ei leikata, menee ohi vuodessa. Jalan voimat tuli takaisin, tunnottomuus hävisi. On kuitenkin ollut selkä tosi väsynyt, ja jalka. Esim. toisinaan 50 metrin kävely postilaatikolle tarkoittaa että pari päivää jalka taas hiukan särkee. Toisinaan voin kävellä ostoskeskuksessa vähän aikaa, ja sen päivän se särkee mutta menee ohi. Alaselkä kyllä edelleen sellainen kipuinen varsinkin siivotessa yms. No nyt nostin tyynyn lattialta, ilmeisesti vähän huonossa asennossa ja tuli sähköisku alaselkään, kipeytyi heti. Ei mitenkään erityisen pahasti, mutta kankealta selkä tuntuu. Saa nähdä meneekö huomenna pahemmaksi. Fysioterapia tässä alkaisi piakkoin, mutta viimeksi siellä kokeiltiin vähän miten jalka liikkuu, ja silloinkin tuli pieni sähköisku. Tiedä oikein mitä tuon selän kanssa tekee. Eihän tässä vielä vuota ole aivan kulunut, mutta on jääty vähän tällaiseen vaiheeseen niin sanotusti.

Mulla on kaks kertaa operoitu selkä, 07 2012 muistaakseni. Tokan leikkauksen jälkeen joku lekuri meinas että pyörätuoli voi kutsua parin vuoden päästä. Se kommentti alko sen verran vituttaan, että päätin sitte kokeilla vähä erilaista löhestymistä kuntoutukseen.
Otin valmentajan, alettiin hakeen liikkuvuutta, voimaa ja pakaran kasvatusta. Kustansi joku 1300€, mutta oli kyllä sen arvonen. Nyt on saliohjelmassa vetoa ja takakyykkyä voimanosto tyyppisesti ja silti kunnossa. Eli liike on lääkettä, niin klisee ku se onkin.
Tsemppiä projektiin, kyllö se siitä ku ottaa vaan heti vuoden projektin siihen.

 

[wildindian]

Mitäs ihmisten selille kuuluu? On tullut nyt korona-aikaa vietettyä 24/7 kotona ja miltei joka päivä teen erilaisia liikkuvuus, jooga, pilates treenejä video ohjauksella. Eilen meni pisin lenkki 4 vuoteen, noin 8km. Vanhat Salomonin maastojuoksukengät tuntuu vähän tönköiltä juosta, uudet juoksukengät olisi hankintalistalla, ei vaan mitään hajua mitkä olisi hyvät. Selkä ei ole entisensä, mutta alkaa tuntua siltä että koko ajan pystyy siitä huolimatta enemmän tekemään ja kehon kontrolli kehittyy.

 

[Mitnick]

Meikäläisellä (kolmekymppinen mies) meni vuosi sitten selkä lopulta niin rikki, ettei koko kesänä oikein muuta tullut tehtyä kuin käveltyä pikkumatkoja ja maattua kyljellään. Syynä oli erittäin suuri välilevytyrä alaselässä joka painoi vasemman jalan hermoja. Voimat säilyivät joten kuten, mutta kävellä ei juuri voinut, tai siis kävely oli pitkään katkokävelyä muutaman kymmenen metrin matkoja ja sitten lepoa. Pidempään ei voinut kipujen ja jalkojen toimimattomuuden takia kävellä.

Suurin kipu oli aina vas. jalassa. Selkään sattui kuin olisi puukolla kaiveltu, mutta jalka tuntui siltä, että siinä on jotain aivan helvetin pahasti vialla. Yhtenä yönä mietin puolitosissani, että jalka pitää leikata irti (se kipu oli valtava) jotta voisin edes hengittää normaalisti. Kipu tuntui siltä kuin jalan sisällä oltaisiin rassattu vaijerilla ylös-alas. Nukkua ei juuri voinut. Sen jälkeen vasta menin magneettikuviin jossa näkyi hirveä musta mötkylä selässä. Pahimmat kivut menivät kuitenkin ohi muutamassa viikossa. Kipulääkettä kului.

Aluksi selästä muuten otettiin röntgen ja sanottiin, että selkä on kunnossa. Tuo pahin kipuvaihe alkoi 3kk sen röntgenin jälkeen. Röntgen on selkädiagnoosissa kuulemma aivan hyödytön, joten välttäkää sitä.

Jo oireen alkuvaiheessa selkä oli vino ja vas. pakara pienempi suhteessa oikeaan. Hermotusongelma oli siis vaivannut pidempään. Selkä oli oireillut pitkin vuosia, mutta en ollut ottanut asiaa tarpeeksi vakavasti. Hermovaurio lopulta diagnosoitiin mittauksilla lieväksi/kohtalaiseksi. Toipumisennusteeksi annettiin hyvä. Vasen takareisi oli akuutin vaiheen aikana ja jälkeen erityisen laiska ja hidas. Varpaat ja nilkka toimivat suhteellisen hyvin. Vas. jalan pikkuvarvas ja muut tuntuivat puutuneita.

Nyt vuotta myöhemmin selkä ei ole missään nimessä täysin kunnossa, vas. jalka puutuu paikoin vieläkin ja vas. pohje/pakara pienemmät suhteessa oikeaan. Ei onneksi kovinkaan näkyvästi. Sormet eivät mene venytellessä lattiaan ja vas. takareisi kiristää ilmeisesti hermo-ongelman takia (hermo ei pääse liikkumaan normaalisti pitkään jatkuneen tulehduksen vuoksi). Kävelyä olen tehnyt päivittäin ja akuutin vaiheen jälkeen fysioterapiaa ja kevyttä kotitreeniä väh. joka toinen päivä. Selkää ei siis leikattu, vaikka olin jonossa kahdesti. Selkäleikkauksen haitat pelottivat liikaa. Pelkäsin myös ettei pää kestä kuntoutusta ja homma menee enemmän pipariksi. Omiin selkävaivoihin liittyy siis myös henkisen puolen jaksaminen - järkevällä treenillä ja stressittömällä arjella selkä ei ehkä olisi mennyt niin rikki.

Yhteenvetona siis: aika pahastakin selkävammasta voi toipua vuodessa kohtalaisesti, mutta ei missään nimessä täyteen kuntoon. Vielä on matkaa terveeksi asti, mutta alkaa vaikuttaa siltä, että kohtalaisen hyvä toimintakyky kyllä palautuu. Osittain selkä ja takareidet toimivat nyt jopa paremmin kuin ennen akuuttia selkävammaa, sillä hermo oli ollut pinteessä jo pitkään ja olin ylläpitänyt hermopinnettä huonolla työergonomialla sekä surkealla salitreenillä. Selkä vieläkin välillä kipeä (yllättävän vähän kylläkin), mutta oireet painottuvat enemmän vas. jalan kipuiluun ja puutumiseen. Yhtenä riesana ovat myös elohiiret. Hermo paranee, jos paranee, mutta kyllä tämänkin kanssa voi elää. Huippu-urheilijalle tämä olisi varmaankin uran loppu, mutta tavalliselle pulliaiselle vain yksi vaiva muiden joukossa.

Selkävaivat ovat ennen kaikkea hyvin ahdistavia ja voivat aiheuttaa masennusta (tiedän kokemuksesta), mutta hitaasti ja luottavaisin mielin kuntouttumalla pahempikin selkävaiva varmastikin hellittää tasolle jonka kanssa voi suhteellisen normaalisti elää. Hermovaurio on sitten toinen juttu, mutta nuoremmilla nekin ilmeisesti paranevat ajan kanssa, mutta hitaasti (kuten itsellänikin). Tsemppiä ja voimia selkävaivaisille, ette ole yksin!