Kerrompa oman tarinani, jos siitä joku saisi vaikka jotakin irti :D
Elikkä itselläni noin vuoden ajan kummallista jäykkyyttä ja lihaskramppeja selässä. Maastavedon ja kyykyn treenaaminen ollut hyvin vaikeaa. Ei kuitenkaan ollut tuona aikana iskiaskipuja, lähinnä lantionseudulla ja alaselässä ongelmat.
Viime helmikuussa alkoi kunnon ongelmat. Istuin paljon toimenkuvani vuoksi ja alaselkä alkoi kenkkuilemaan. Istuessa selkä alkoi jumittamaan ja selkä kramppailemaan, siten että se väänsi lantioni vinoon. Lääkäriin ja sieltä lihasrelaksantteja. Epäilin tuolloin SI-nivelen ongelmia. Lihasrelaksantit auttoivat ja lantio suorenikin.
Tämän jälkeen alkoi kumma kipu ristiselässä, ristiluuhun pisti kun taivutti itseään taaksepäin. Lisäksi kävellessä pakaroissa tuntui omituinen "kipu", välillä vihloi nivusen läpi lonkkaan kuin olisi miekalla suikattu läpi. Kipuja lantion seudulla siis. Sitten maaliskuun alussa eräänä aamuna kyykistyessä lähti jalat alta ja kipu oli sietämätön. Kipu oli lantion alueella ja alaselässä jos muistan oikein, tajunta oli vähän hukassa koska kipu oli niin valtava. Jalka puutui kun yritti ylös. Huusin puolituntia lattialla täyttä kurkkua kunnes tyttökaveri soitti piipaa-auton. OYSSIN päivystyksessä 5 tuntia makoilin ja sitten tutkittiin heijasteet, iskiashommat ja muut. Kaks piikkia perseeseen nappi suuhun ja kotia. Sitte vasta kotimatkalla alkoi iskiaskivut vasemmassa jalassa. Kotona makoillessa ei mitään kipua. Tässä vaiheessa oli vielä voimat jaloissa tallella.
Seuraavana aamuna nilkutin tuskissani YTHS:lle. Lääkäri tutki, voimat jaloissa tuolloin hyvät. Laittoi kiireellisen lähetteen OYSSin fysiatriselle polille, lisäksi verikokeisiin reumatesteihin (suvussa reumaa). Sitten kotia makoilemaan. Öisin tuli iskiaskipuja alkaen pakarasta liukuen sitten polvitaipeeseen ja lopuksi nilkkaan. Odottelin ilmoitusta, että milloin pääsee erikoislääkärille sillä "kiireellisellä lähetteellä". Muutaman päivän päästä tajusin että varpaat ei toimi kunnolla. Voimat myös katoamassa nilkasta. Tässä vaiheessa kivut katosivat kun jalka oli polvesta alaspäin halvaantunut?!
Kun jalka oli halvaantunut möngersin lääkäriin, joka pisti samantien päivystykseen lähetteellä. Varpaita en saanut vasemmasta jalasta liikkumaan laisinkaan. Päivystyksessä työnnettiin sormi perseeseen (testas toimiiko persereikä) ja eikun magneettikuvaukseen. Sieltä sitten löytyikin kaksi pahaa välilevynpullistumaa väleistä L3/4 ja L4/5. Pullistumat painoivat hermojuuria. Kipuja ei ollut tässä vaiheessa ollenkaan jota ihmettelin suuresti. Seuraavana aamuna leikattiin molemmat välit. Leikkaus sujui hyvin. Heti leikkauksesta herättyäni ei ollut kipuja, mutta jalkani oli "hukassa" enkä tuntenut missä se oli. Sairaalassa sitten tajusin että kyllä se nilkka hieman liikkuu, ehkä tässä ei halavaantuneeksi jäädäkkään. Käveleminen keppien kanssa oli vaikiaa ja raskasta alussa. Fysioterapeutit antoivat treeniohjeita. Sairaalassa oli mielestäni hyvä hoito ja pätevä lääkäri, joka leikkasi minut. Kiitos siittä heille. 3 yötä olin osastolla yhteensä.
Kotona sain varpaisiin ja nilkkaan hieman tuntoa takaisin ja varpaitakin liikkkumaan. Reenasin paljon fyssareitten ohjeitten mukaan nilkkaa ja varpaita. Kotona 2 viikkoa kuljin keppien avulla, sitten jätin ne pois. Istuminen oli pannassa eikä voimakkaita taivutuksia saanut tehdä. 2 kuukautta salikieltoa, 3 viikon jälkeen leikkauksesta sai kevyttä liikuntaa ruveta harrastamaan, kuten sauvakävelyä, pyöräilyä ja vesijumppaa. Nyt 5 viikkoa leikkauksesta ja jalka tuntuu jo paljon paremmalta, käveleminenkin on jo "normalisoitunut". heikkoutta säärilihaksessa ja tunnottomuutta hieman sääressä, varpaissa tunnottomuutta. Kokoajan kuitenkin tuntuu paremmalta ja tunto palaa pikkuhilijaa. Tämä viikko vielä sairaslomalla ja sitten töihin. Kipulääkkeitä sain ämpärillisen, mutta kipuja ei leikkauksen jälkeen ole ollu paljon yhtään. Välillä tuntuu lievää iskiaskipua polvitaipeessa mutta kuvittelen/luulen sen olevan hermon palautumisesta johtuvaa. Paino on tippunut lähes 10 kilua vammasena ollessani.
Pahoittelen huonoa kerrontaa ja kirjoitusta, toivottavasti joku sai tästä jotakin selvää :D Tärkeää on pysyä positiivisena omien vammojen kanssa, eikä vajota epätoivoon. Jaksamista selkävaivasille ja muillekkin vammaisille ja hyvää kevättä.
pikkuhiljaa saa alkaa tekee lihaskuntojuttuja kunhan korsetti pysyy kasassa. No syviä lihaksia onkin treenattu ja niitä tulen jatkossaki vahvistamaan säännöllisesti 
