Ja kuitenkin tuotannon siirtoa koskevien YT-neuvotteluiden yhteydessä työnantajapuoli tuo aina esille ettei palkkatasolla ole juuri merkitystä, koska palkkojen osuus kokonaiskustannuksista on niin pieni, vaan tärkeämpää on olla lähempänä päämarkkina-aluetta yms.
Vaan eipä tuo paljoa ilahduta esimerkiksi vastavalmistunutta opiskelijaa, jonka on vaikea löytää työtä, koska hänen odotettu työn tuottavuutensa on alempi kuin Hakaniemessä määritelty palkkataso, eikä ketään siten häntä kiinnosta palkata. Tai taloudellista itsenäisyyttä tavoittelevaa insinööriä, joka paiskisi mielellään töitä 60h viikossa ja ottaisi lomatkin rahana.
Mikä on ylisääntelyä? Se että yhtiö joutuu kertomaan todenmukaisesti tulevaisuudennäkymistään IPO:n yhteydessä?
Vastaus kysymykseesi oli samassa viestissä: "Ongelmat näkyvät niin, että pidättäydytään liiketaloudellisesti muuten järkevistä liiketoimista, koska verotukselliset tai vastaavat syyt vähentävät hankkeen houkuttelevuutta." Eli ei, tulevaisuudennäkymistä kertomista tuskin voinee pitää tällaisena ongelmana. Informaationtuottamiseen tosin liittyy toisenlaisia ylisääntelyn ongelmia, joka yleensä näkyy siinä, että velvoitetaan julkistamaan liikaa informaatiota, jolloin informaatiota on vaikeampaa, hitaampaa ja kalliimpaa hyödyntää, koska vaadittavan asiantuntemuksen määrä kasvaa, ja toisaalta informaationtuottajan kustannukset kasvavat. Toisaalta liian rajaava säännöstely esim. kirjanpitolaissa usein polkee omaan nilkkaansa, ja kuluina velvoitetaan vähentämään sellaisia kustannuksia, joille on odotettavissa tulevaisuudessa tuottoja. Tällöin tavallisesti veroseuraamus tapahtuu ennen tuloa ja tämä voi vaikuttaa tehtäviin liiketoiminnallisiin päätöksiin. Lopputuloksena kukaan ei hyödy. EU myös suunnitelee tällä hetkellä isoille tilintarkastusyrityksille sellaisia rajoituksia, jotka tulevat todennäköisesti vain heikentämään tehtävien tilintarkastusten laatua kuitenkin nostaen tilintarkastuspalvelujen hintoja, mikäli menevät läpi.
Muitakin esimerkkejä varmasti keksii helposti. Muun muassa Helsingin asuntomarkkinat ovat aika mielenkiintoisessa tilassa, kun asuntotarjonta halutaan keinotekoisesti vääntää kysyntää vastaamattomaksi. Ainakin yksiöiden hinnat ovat erikoisella tasolla tämän takia.
Edelleenkään et tuo esille esimerkiksi mitään mittareita tai muuta vastaavaa, josta voisi päätellä pitääkö yksikään väitteistäsi paikkaasi. Suomi on ollut esimerkiksi vaihtotaseeltaan pitkään ylijäämäinen maa, yksinkertainen fakta jonka voi tarkistaa helposti. Joku voisi jopa sanoa, että Suomella on siis ollut jopa liikaa kilpailukykyä.
Kritisoin viesteissäni Edistyspuolueen linjaa, joten ei minulle tullut mieleenkään lähteä mitään mittareita kaivamaan. Mitäköhän mittareita nyt mahdat haluta? Siis yritätkö sanoa, että Suomi on ollut jopa liian yrittäjähenkinen, ihmiset ovat täällä liian vauraita ja tämä huikea tuottavuus pitäisi jo pikku hiljaa saada taltutettua...?
Mikä määrä kilpailukykyä on riittävästi? Kuinka monta uutta yritystä Suomeen pitäisi esimerkiksi perustaa vielä siinä vaiheessa kun täystyöllisyys on saavutettu?
Kuules, se määrä yrityksiä, työtunteja ja vaurautta on riittävä, jonka suomalaiset itse haluavat omassa henkilökohtaisessa elämässään tehdä. Jos joku haluaa pyörittää viittä yritystä, työskennellä 112h viikossa ja rakentaa linnoja tienaamillaan rahoilla, niin ei se ole minulta pois. Myös mikäli joku haluaa tehdä 10h viikossa töitä ja elää metsästäjä-keräilijänä Ahvenanmaalla, niin ei sekään ole minulta pois eikä keneltäkään muulta (ainakaan mikäli hän ei varasta edelliseltä kaverilta kateusverojen kautta). En ole niin radikaali valtion roolin rajaamisessa kuin Edistyspuolue (kuten varmaan on tullut useimmille jo ilmi), mutta en minä hirveästi osaa sitä, että ihmisiä pidetään niin uusavuttomina, että jokaiseen pikkuasiaan tarvitaan säännös tai määräys.
