Uskonto

[training_addict]

Minusta uskontoja ja uskoa on olemassa ja tulee olemaan sen vuoksi, että ihmisluonto on sellainen mitä on. Tiede ei lopulta pysty vastaamaan, että miksi asiat ovat ja toimivat niin kuin toimivat, ja niin kauan, kuin näitä "miksi" kysymyksiä esitetään, on vastauksia haettava muuten kuin tieteen keinoin.

Olen samaa mieltä, että uskontoja on olemassa ja tulee myös jatkossa olemaan juuri sen vuoksi, että ihmisluonto on mitä se nyt on.

Siinä ollaan eri mieltä, että uskonnot tarjoaisivat ihmisille jotain vastauksia. Usko tai uskominen ei tarjoa vastauksia, vaan henkilökohtaista turvaa epävarmuudelta. Kysymyksiin joihin tieteellisen elämänkatsomuksen omaava henkilö vastaa, "En tiedä" tai "En ymmärrä" uskovainen vastaa "Jumala", "Jumala loi" tai "Se oli Jumalan tahto". Kummassakin on kuitenkin kyse täysin samasta vastauksesta, vaikka toinen uskookin "ymmärtävänsä" jotenkin syvemmin, mistä on kysymys.

Kun katsotaan historiaa, niin tähän mennessä vain tiede on oikeasti pystynyt tarjoamaan vastauksia näihin kysymyksiin, joihin molemmat ovat aiemmin oikeasti vastanneet "En tiedä". Toistaiseksi kertaakaan ei ole käynyt niin, että uskovaisten vastaus olisi selittänyt mitään.

Kysymyksiä voi aina esittää loputtomiin, jolloin tullaan lopulta aina umpikujaan. Lienee joillekin ihmisille helpompaa ottaa vain asiat enemmän annettuina, niin ei tarvitse vaivata itseään ristiriitaisilla kysymyksillä tyyliin "mitä oli ennen ei mitään?".

Tämä on varsin tyypillistä uskovaisille henkilöille. Suorastaan täysin käsittämätöntä on erityisesti se, että uskovaiset kuvittelevat Jumalan olevan vastaus siihen, mitä oli ennen ei mitään. Kun sitten kysyy mitä oli ennen Jumalaa, niin vastauksena tulee....ööh....siis.....ööh.....sehän on aina ollut olemassa.

:lol2:

 

[Bernard Gui]

Mielestäni on väärin että katolinen kirkko edelleen syrjyy naisia, trans-ihmisiä kirkon tehtävistä, pappeudesta. Oppien mukaan se on Raamatullisesta syystä, koska Kristus oli itsekin mies, ja apostolit miehiä, mutta mielestäni se, että pappi voi olla vain bio-mies, on selvää syrjintä sukupuolen perusteella. Ihmettelen se,että naiset eivät eroa kirkosta, kun kirkko heille myöntää vain "äidin tai nunan rooli", ja nainen, koska ei voi olla vihitty pappiksi,ei voi tehdä kirkossa minkäläistä uraa, vaikka opiskelisi kuinka paljon. Se on väärin. Suomessa on nyt uusi piispa, suomalainen Teemu Sippo, joka on aika liberaali, mutta en siltti usko että hän edistää muuttokset naisten asemassa kirkossa, koska Vatikaani edelleen kieltää naisten viihkimistä pappiksi. Miltä mieltä olette tästä? Anteeksi gramattiikani, mutta en ole suomalainen.

 

[rollipeikko]

Mielestäni on väärin että katolinen kirkko edelleen syrjyy naisia, trans-ihmisiä kirkon tehtävistä, pappeudesta. Oppien mukaan se on Raamatullisesta syystä, koska Kristus oli itsekin mies, ja apostolit miehiä, mutta mielestäni se, että pappi voi olla vain bio-mies, on selvää syrjintä sukupuolen perusteella. Ihmettelen se,että naiset eivät eroa kirkosta, kun kirkko heille myöntää vain "äidin tai nunan rooli", ja nainen, koska ei voi olla vihitty pappiksi,ei voi tehdä kirkossa minkäläistä uraa, vaikka opiskelisi kuinka paljon. Se on väärin. Suomessa on nyt uusi piispa, suomalainen Teemu Sippo, joka on aika liberaali, mutta en siltti usko että hän edistää muuttokset naisten asemassa kirkossa, koska Vatikaani edelleen kieltää naisten viihkimistä pappiksi. Miltä mieltä olette tästä? Anteeksi gramattiikani, mutta en ole suomalainen.

Mun mielestä suurin ongelma perinteisissä "länkkärityylisissä" uskonnoissa (Islam, Juutalaisuus ja Katolilaisuus) on juuri niitten jämähtäminen 2000 vuoden takaiseen aikaan, jolloin yhteisöt tarvitsivat uskonnon luomaan tarvittavat säädökset ja normit joilla nousta mutakuopasta sivilisaatioksi. Nykyisin maailma on kuitenkin täysin toinen, ja uskontojen olis hyvä seurata aikaansa. Juuri naisten ja vähemmistöjen asema, sekä esim. katolilaisten komdomikielto ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Itse kyllä toivon että me päästään mahdollisimman nopeasti eroon Islamista, Juutalaisuudesta, Katolilaisuudesta ja Jenkkien hurmoskristityistä. En millään tavalla kritisoi henkisyyttä ja mystisitä kokemuksia sekä seurakunnan tarjoamaa yhteisöä, koska ne parhaita asioita mitä uskonto tuottaa. Samoin tietyt moraalikoodit ovat hyviä ohjenuoria ihmisen elämään vaikka ei kuuluisikaan mihinkään uskontoon.

Kerros Bernand, miten tuo sun kritiikki Vatikaanin asenteita kohtaan ja inkvisition palautus sopivat yhteen? Mun käsitys inkvisitiosta on se, että kyseinen liiga toimi periaatteessa kirkon salaisena poliisina (Gestapo), joka valvoi oikeaoppisuutta ja kirkon etua. Sähän olisit varmaan ekana inkvisition listalla! Toisaalta mulla on myös sellainen käsitys, että inkvision lopettaminen aikanaan aloitti katolisen kirkon perestroikan, joka tällä hetkellä jatkuu Euroopan maallistumisena, moraalin löyhistymisenä ja lopulta johtaa koko kristinuskon tuhoon instituutiona, eli juuri siihen mitä esim. minä toivon.

 

[Bernard Gui]

Mulle vain tulee tuo naisten ja trans-ihmisten syrjinnästä katolisessa kirkossa pahaa mieli. Inkvisiition historiaa tutkin jo pitkä aikaa, ja olen kyllä siitä mieltä että kun vuonna 1962 Inkvisiitiotta loppetettiin II.Vatikaanin kokouksessa, kirkko oli alkanut maalistua, ja katolilaisuudessa ei ole enää mitään arvoa, ja kirkolla ei ole enää valta. Kirkko on maalistunut, mutta edelleen syrjyy naisia. Olin taas päivittänut blooginsa, http://www.luxdomini.com/inquisicion.htm
Tuo aihe mua kiinnostaa, ja on harmillista, että Suomessa on niin vähän kiinnostusta, etten voi työskennellä kirkon historioitsijana täällä, vaan pitää olla eri ammatti, josta pystyn elää, ja kirjoitan ainoastaan keski Euroopassa. Myös tuo suomen kieli on aika hankkalaa, että mulle on helpompi kirjoittaa espanjaksi. Mutta Suomessa olen yhteystyössä profesorin M. Gardnerin kanssa. Ensi kesällä taas haluan käydä etelä Ranskassa, arkiiveissa Languedocissa.
On vain harmi, syntyä "väärässä sukupuolessa", mutta teen, mitä vain voin, ja tutkijana voin työskennellä myös, vaikka ei ole bio-mies.

 

[Ankara Aatu]

Milläs tavalla muuten teoreettisen fysiikan tutkijat (siis ne jotka pohtii mistä alkuräjähdys sai alkusta) ja muut eroaa uskiksista? Molemmat uskoo johonkin selitykseen asiasta, jota ei kuitenkaan voida selvittää järjellisesti. Siis universumi on koko ajan ollut olemassa.. öö miksi? Tai universumi on yht'äkkiä syntynyt.. öö miksi?

No mitä ihmettä? Mihin ne fyysikot nyt sitten sun mielestä uskoo? Jotta noista sun esittämistä kysymyksistä voisi järkevästi keskustella, niin sun pitäisi ensin selittää, mitä tarkoitat tuollaisella miksi-kysymyksellä. Koskeeko se kausaalisia syitä? Vai päämääriä tai tarkoituksia? Vai vielä jotain muuta? Ei ole myöskään selvää, että tällaista kysymystä voidaan mielekkäästi esittää. Ainakin minusta kysymys "miksi universumi on olemassa" vaikuttaa mielettömältä sanahelinältä, ellei se ole kausaalis-historiallinen kysymys, johon voidaan vastata suunnilleen niin, että se syntyi alkuräjähdyksessä. Ja tosiaan niin kuin muutamat ovat jo tässä ketjussa sanoneet, niin aina on mahdollista vastata "en tiedä (vielä)". Jumaluuksien olettaminen ei ainakaan ratkaise näitä kysymyksiä millään tavalla.

Luonnontieteen tavassa tutkia maailmaa ei kyllä minusta näytä olevan mitään samaa kuin uskonnollisessa dogmatismissa.

Tietysti metodeissa on eroa. Fysiikka voidaan johtaa loogisesti mutta uskontoa ei. Toisaalta muutama sata vuotta sitten uskonto oli nykyistä fysiikkaa vastaavassa tilassa. Uskonto oli de facto auktoriteetti joka oli oikeassa vain sen takia että he niin sanoivat.

Mutta eihän luonnontiede ole oikeassa vain sen takia, että professorit sanovat näin. Tieteen menetelmät ja tulokset ovat julkisia, ja jokainen voi itse perehtyä niihin. Kaikki luonnontieteen tulokset perustuvat empiirisiin havaintoihin ja argumentteihin, eivät dogmaattiseen julistukseen kuten uskonnoissa.

Edit: Toinen huomio mikä koskee fyysikkoja (tai oikeastaan fysiikan maailmankuvaan uskovia). He ovat yleensä yhtä huonoja uskisten kanssa myöntämään, että heidän selityksensä ei pysty tarjoamaan vastausta siihen lopulliseen kysymykseen. Uskonnon lyttääminen ei vielä tarkoita että fysiikka on oikeassa. Se todistaa vain sen, että perinteinen uskontoselitys ei toimi.

Mihin kysymykseen sä sitten kaipaisit fyysikoilta vastausta? Sellaiset kysymykset, joista tiedetään jo ennalta, että niihin ei luonnontiede vastaa, eivät tietysti myöskään kuulu luonnontieteen tutkimusalaan. Ei fysiikka kerro sitäkään, paljonko maksaa hauki Pihtiputaan torilla lauantaiaamuna, mutta tämä ei ole mikään puute fysiikassa.

Sen, että fysiikka on suurin piirtein oikeassa, osoittaa muun muassa fyysikoiden kyky ennustaa koetuloksia ja se, että fysiikan teorioihin perustuva tekniikka toimii.

 

[Max131]

Nähdäkseni juuri kosmologian puolella törmää helposti erilaisiin metafyysisiin pohdiskeluihin, joita tuossa aikaisemmin varmaan tarkoitettiin. Miksi sitä nyt haluaa kutsua, jos luodaan malleja joita ei voi testata. En mä tiedä onko se niin kaukaa haettua tätä uskoonkin rinnastaa, vaikka lähtökohdat molemmissa ovatkin ihan erilaiset.

edit. selvennykseksi eihän noilla fyysikoiden pohdiskeluilla mitään tekemistä varsinaisen uskon kanssa ole (uskonnon mielessä), mutta lähtökohdiltaan ja selitysvoimaltaan ne minusta ovat aika samalla viivalla niin kauan, kun kyseistä asiaa ei pystytä testaamaan.

 

[Ankara Aatu]

Nähdäkseni juuri kosmologian puolella törmää helposti erilaisiin metafyysisiin pohdiskeluihin, joita tuossa aikaisemmin varmaan tarkoitettiin. Miksi sitä nyt haluaa kutsua, jos luodaan malleja joita ei voi testata. En mä tiedä onko se niin kaukaa haettua tätä uskoonkin rinnastaa, vaikka lähtökohdat molemmissa ovatkin ihan erilaiset.

edit. selvennykseksi eihän noilla fyysikoiden pohdiskeluilla mitään tekemistä varsinaisen uskon kanssa ole (uskonnon mielessä), mutta lähtökohdiltaan ja selitysvoimaltaan ne minusta ovat aika samalla viivalla niin kauan, kun kyseistä asiaa ei pystytä testaamaan.

Mä en kyllä tiedä noista hommista kovin paljoa, mutta pääpiirteissään asia on mun mielestä kuitenkin aika yksinkertainen. Empiirisessä tieteessä teorioista pitää voida johtaa joitakin testattavia ennusteita. Sellainen teoria, joka ei täytä tätä vaatimusta, ei kuulu empiiriseen tieteeseen. Jos jotkut fyysikot tällaisia pohdiskelevat, niin se on sitten jotakin muuta kuin fysiikkaa. Mutta tämä ei tietenkään millään tavalla vähennä sen oikean, empiirisen fysiikan luotettavuutta, niin kuin et tietysti väittänytkään.

Eli kyllä tieteen tulokset ja tieteellinen maailmankuva ovat joka tapauksessa paljon paremmin perusteltuja kuin uskonnollinen usko. Tieteelliseen maailmankuvaan ei tarvitse kuulua mitään tuollaisia ei-testattavia väitteitä.

 

[rollipeikko]

Mun uskonto ja teoreettinen fysiikka jota kritisoin yrittävät tarjota vastausta samaan kysymykseen "miksi?". Kuten aikaisemmin on sanottu, fyysikot pohtivat myös sellaisia kysymyksiä joihin ei voida saada vastausta fysiikan keinoin, eli toisin sanoen niitä ei voida todentaa teoreettisesti tai kokeellisesti. Tulevaisuudessa ehkä näin voidaan tehdä, mutta palataan siihen sitten tulevaisuudessa.

Uskonto on vaihtoehtoinen tapa jäsentää sitä tuntematonta johon ei voida saada vastausta. Ehkä etsin ennemmin itse sitä ymmärrystä asiaan, siis jotain vastausta joka kelpaa minulle itselleni ja mahdollisesti auttaa jaksamaan. Toki fyysikot tekevät samaa etsiessään multiversumeita ja säieteorioita. Niistä toki on hyötyä ainakin viihdyttävän scifin muodossa ;)

Erona on kuitenki se, että mä tullut tänne huutelemaan että fysiikko on väärässä ja vaan pellet uskoo niitten teorioihin, toisin kuin jotkut fysiikkauskovaiset (tai mitä lie jätkiä olleen)! Mun uskonto pysyy tiukasti sellaisella uralla mitä mikään nykyinen tieteellinen tai uskonnollinen järjestelmä ei pysty määrittelemään. Toisin sanoen mun selitys kysymykseen "miksi" on aivan yhtä hyvä kuin Aatun tai kenenkään toisen.

Sitä en kuitenkaan hyväksy, että jollain toisella sektorilla saavutettu auktoriteetti (todennetut luonnontieteet) antavat fysiikkajätkille oikeuden tulla meuhkaamaan ja väittämään omaa maailmankuvaansa tuntemattomuudesta paremmaksi, vain siksi että satutte nyt laskemaan pallon lentoradan oikein. Toinen asia mikä mua hämää tässä keskustelussa on tietynlainen historiattomuus. Uskonto (sanotaan vaikka kristinusko) oli ylin auktoriteetti sellasen 1500 länsimaissa. Sinä aikana totuus tuli raamatusta ja pappien suusta, ja se totuus oli vielä sen verran hyvin perusteltu että tavallisella ihmisellä ei ollut mitään mahdollisuutta kiistää asiaa. Uskonto ei pelkästään omaksunut henkisten asioiden hoitajan osaa, mihin se oli suunniteltukin. Vaan lisäksi tunki nokkansa maalliselle sektorille johon se ei kuulunut. Lopputulos olikin paljon pahaa ja kärsimystä.

Mun nähdäkseni luonnontieteet toimii nyt samoin. Luonnontieteet toimii täydellisesti fyysisen maailman selittäjänä. Mutta meillä lisäksi on sektori josta se ei voi sanoa mitään todistettua, eli metafysiikka. Kuitenkin luonnontiede toimii auktoriteettina kyseisellä alueella käyttäen samaa metodia kuin uskonto aikanaan; Me ollaan oikeassa tässä ekassa jutussa, joten se antaa meille oikeuden olla oikeassa myös tokassa jutussa vaikka me ei siitä oikeasti tiedetä mitään!

 

[naksu]

Tieteen ja uskonnon erottaa kuitenkin se, että tieteessä jokainen teoria yritetään ensimmäiseksi kumota. Jos todetaan, että teoriassa on aukkoja, joita ei voi paikata mielekkäästi, niin teoria hylätään. Tämä eroaa fundamentaalisella tavalla uskonnosta, jossa aina lähdetään annetuista oletuksista ja niitä sitten muokataan sopivasti fundamentaalisia oletuksia koskaan hylkäämättä.

Olen itse ateisti, mutta pystyn näkemään jonkun korkeamman voiman sekaantumisen maailmaamme korkeintaan sitä kautta, että korkeampi voima on säätänyt fysiikan lait ja "käynnistänyt" maailmamme alkuräjähdyksellä (tai jollain vastaavalla), jonka jälkeen maailma on jatkanut eteenpäin näiden sääntöjen ohjaamana.

Minusta suurin ongelma uskonnoissa on toisaalta se, että niillä pyritään vastaamaan johonkin syvällisiin filosofisiin kysymyksiin hyväksymättä sitä tosiasiaa, että näihin ei välttämättä ole vastausta. Jos nyt heitän aivopieruna kysymyksen "Miksi Erkin sininen patukka on möhkäle?", niin kysymys ei varmasti merkitse mitään eikä siihen siten ole mitään vastausta. Tämän ihmiset hyväksyvät. Kuitenkin, jos esittää jonkin hienolta kuulostavan kysymyksen kuten "Mitä on kuoleman jälkeen?", "Mikä on elämän tarkoitus?", "Miksi maailma on olemassa?", niin näihin pitäisi jostain syystä löytää niitä vastauksia. Mielestäni "en tiedä" on paljon parempi vastaus kuin uskoa johonkin joka ei luultavasti ole totta. Mitä fysiikkaan uskomiseen tulee, niin en esim. usko mihinkään fysiikan lakiin ja jos joku keksii paremman selityksen tietyille ilmiöille, niin olen valmis muuttamaan mielipiteeni heti.

 

[rollipeikko]

Jos nyt heitän aivopieruna kysymyksen "Miksi Erkin sininen patukka on möhkäle?", niin kysymys ei varmasti merkitse mitään eikä siihen siten ole mitään vastausta. Tämän ihmiset hyväksyvät. Kuitenkin, jos esittää jonkin hienolta kuulostavan kysymyksen kuten "Mitä on kuoleman jälkeen?", "Mikä on elämän tarkoitus?", "Miksi maailma on olemassa?", niin näihin pitäisi jostain syystä löytää niitä vastauksia.

Mulle on henkilökohtaisesti aivan sama miksi Erkin sininen patukka on möhkäle, se ei kosketa mua pätkääkään. Kuitenkin on hyvin todennäköistä että kuolen joku päivä. Samoin luultavasti kaikki mun tuntevat ihmiset kuolee joku päivä. Tällä kysymyksellä on todella vaikutusta minuun, ei ehkä jokapäiväiseen elämään mutta aika perustavanlaatuinen juttu on kyseessä.

Ihmettelen näitä argumenttejä missä oikeasti relevanttia kysymystä verrataan johonkin täysin typerään hölynpölyyn.

Tätä on hieman elitistinen näkemys, mutta väitän että tietyillä kysymyksillä on laadullisesti hieman paremmat syyt tulla kysytyiksi.

 

[naksu]

Ongelma on juuri siina, etta tuo kysymys ei ole mielestani relevantti. Jos esittaa kysymyksen "Mita on kuoleman jalkeen?", niin siina yleensa on implisiittisesti se oletus, etta taman jalkeen olisi jotain ja pitaisi osata vastata mita. Ihminen ei osaa helposti kuvitella maailmaa, jossa ei ole itse enaa mukana tiedostavana olentona ja tama tuntuu olevan suurin ongelma. Taman miettiminen on minusta juuri se luonnollinen ja olennainen kysymys.

 

[rollipeikko]

Kyllähän se sullekin vaikuttaa olevan relevantti, koska sun mielestä kuoleman jälkeen ei ole mitään. Olet siis pohtinut asiaa ja päätynyt äskeiseen lopputulokseen. Yhtälailla sun pitää jotenkin selittää itselles sellanen maailma missä sua ei enää ole, tai että kaikki vaan loppuu. Sun selitys on vaan erilainen kuin minun.

 

[sgege]

Mikä saa sinut uskomaan että kuoleman jälkeen jotain olisi?

 

[rollipeikko]

Itse asiassa mä toivon niin. Muuten olisi aika masentavaa kuolla.

 

[Paletaani]

Itse asiassa mä toivon niin. Muuten olisi aika masentavaa kuolla.

Eikö se olisi lohdullisempaa uskoa elämään ennen kuolemaa? Tai ajatella niin että kuoleman jälkeen on samanlaista kuin oli ennen syntymääsi? ;)

 

[demos]

Onko kukaan ollut täysnukutuksessa leikkauksessa? Entäs jos kuolema on sen kaltaista?

 

[Ankara Aatu]

[...]

Sitä en kuitenkaan hyväksy, että jollain toisella sektorilla saavutettu auktoriteetti (todennetut luonnontieteet) antavat fysiikkajätkille oikeuden tulla meuhkaamaan ja väittämään omaa maailmankuvaansa tuntemattomuudesta paremmaksi, vain siksi että satutte nyt laskemaan pallon lentoradan oikein. Toinen asia mikä mua hämää tässä keskustelussa on tietynlainen historiattomuus. Uskonto (sanotaan vaikka kristinusko) oli ylin auktoriteetti sellasen 1500 länsimaissa. Sinä aikana totuus tuli raamatusta ja pappien suusta, ja se totuus oli vielä sen verran hyvin perusteltu että tavallisella ihmisellä ei ollut mitään mahdollisuutta kiistää asiaa. Uskonto ei pelkästään omaksunut henkisten asioiden hoitajan osaa, mihin se oli suunniteltukin. Vaan lisäksi tunki nokkansa maalliselle sektorille johon se ei kuulunut. Lopputulos olikin paljon pahaa ja kärsimystä.

Mun nähdäkseni luonnontieteet toimii nyt samoin. Luonnontieteet toimii täydellisesti fyysisen maailman selittäjänä. Mutta meillä lisäksi on sektori josta se ei voi sanoa mitään todistettua, eli metafysiikka. Kuitenkin luonnontiede toimii auktoriteettina kyseisellä alueella käyttäen samaa metodia kuin uskonto aikanaan; Me ollaan oikeassa tässä ekassa jutussa, joten se antaa meille oikeuden olla oikeassa myös tokassa jutussa vaikka me ei siitä oikeasti tiedetä mitään!

Mä en nyt ihan ymmärrä, mistä sä puhut. Voisitko antaa jotain esimerkkejä siitä, miten fysiikka tai luonnontieteet ylipäänsä vaatii auktoriteettia sellaisissa kysymyksissä, jotka ei niille kuulu? Eli mitä tarkoitat tällä metafysiikalla? (tiedän kyllä mitä sana perinteisesti tarkoittaa, mutta nähdäkseni luonnontieteilijät tyypillisesti eivät esiinny auktoriteetteina filosofian alalla nimeltään metafysiikka).

Sitten tähän yhteen kysymykseen: "Mitä on kuoleman jälkeen" on ihan hyvä empiirinen kysymys, ja se voidaan helpohkosti selvittää tarkkailemalla kuolleita organismeja. Vastaukseksi saadaan, että organismit hajoavat pikkuhiljaa ja niiden sisältämä aine palaa luonnon kiertokulkuun. Ja kyllä, tiedän, ettet tarkoittanut kysymystä näin, vaan tarkoitit, että mitä tapahtuu "sielulle" tai "tietoisuudelle" tai "minälle", kun ruumis kuolee. Mutta voidaksesi mielekkäästi tehdä näin, sinun pitää olettaa, että ihmisillä on ruumiista erillinen sielu tai tietoisuus tai minä, joka voi jatkaa olemassaoloa ilman ruumista. Ja tämä oletus ei ole kovin uskottava.

 

[Mattih3]

Mun uskonto ja teoreettinen fysiikka jota kritisoin yrittävät tarjota vastausta samaan kysymykseen "miksi?". Kuten aikaisemmin on sanottu, fyysikot pohtivat myös sellaisia kysymyksiä joihin ei voida saada vastausta fysiikan keinoin, eli toisin sanoen niitä ei voida todentaa teoreettisesti tai kokeellisesti. Tulevaisuudessa ehkä näin voidaan tehdä, mutta palataan siihen sitten tulevaisuudessa.

Sulla on mun mielestä aika outo kuva teoreettisesta fysiikasta. Myönnän, että joukossa on muutamia sellaisia ihmisiä, jotka tutkivat asioita joita ei oikein voida järkevästi ajatella ikinä mitattavan, mutta nämä muodostavat varmaan alle promillen kaikesta tutkimuksesta. Yhtä lailla huonoa tutkimusta tehdään missä tahansa muussakin tieteessä. Rohkenisin väittää että fysiikassa sen osuus on kaikkein pienimpiä, koska fysiikan alan tutkijanvirat ovat kautta maailman niin voimakkaasti kilpailtuja.

Sen sijaan se on lähes kaikessa teoreettisessa fysiikassa -etenkin hiukkasfysiikassa ja kosmologiassa- arkipäivää, että teoria on kokeita "edellä", eli tällä hetkellä teoreettisesti tutkittavia malleja ei voida vielä kokeellisesti havainnoida riittävällä tarkkuudella. Tämä johtuu siitä, että nykyiset mallit selittävät jo luonnon käyttäytymisen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Poikkeamien löytäminen vaatii siis valtavan mutkikkaiden koejärjestelyjen rakentamista, ja nämä eivät synny nopeasti eikä halvalla. Mutta itseasiassa tämä tilanne on siinä mielessä hyvä, että teorian ollessa kokeita edellä voidaan seuraavan kokeen suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin ja perustellusti, kun tiedetään melko tarkkaan minkälaisessa tilanteessa uutta fysiikkaa pitäisi olla mahdollista nähdä.

Oleellisin ero tieteellisen ja uskonnollisen näkemyksen välillä on se, että tiede pyrkii aktiivisesti löytämään virheitä selitysmalleistaan, kun taas uskonto pyrkii aktiivisesti kätkemään ne virheet.

 

[elkkari]

Onko kukaan ollut täysnukutuksessa leikkauksessa? Entäs jos kuolema on sen kaltaista?

No eipä siihen olotilaan juurikaan tunteita liity. Sitten vaan on :D

Itse tosin viime leikkauksessa kuitenkin näin jonkin sortin unta kivusta, eli en täysin tajuttomassa tilassa ollut.

 

[Bernard Gui]

Minusta on aika ykävää, että II.Vatikanin konsilin jälkeen katolinen Kirkko on taantunut, Kirkolla ei ole enää valtaa, ja liturgiakin on taantunut, kun vain tosi harvoissa paikkoissa viettetään perinteistä Messuja, Tridenttista latina-Messuja. Suomessa tilanne on vielä pahempaa, ja Tridenttista Messua viettää ainostaan Helsingissä, Turussa tai Tampereella, ei mualla, ja Savossa ei ole edes katolista kirkkoa.
Siksi miellulaan kirjoitan kirkon historiasta, kun täällä ei edes pääse Messuuun, eikä ole katolilaiset ystävät. Olin taas kirjoittanut http://www.luxdomini.com/inquisicion.htm