Useita loukkaantui räjähdyksessä Rovaniemen mlk:ssa

[Pacem]

Uskoisin, että se sytytin aktivoituu juuri osuessaan edessä olevaan kranaattiin ja samalla sytytin myöskin räjähtää. Raskaan murkula kun poksahtaa putkessa niin sirpaletta taitaa tulla vähän helvetisti. Jos näin on todellakin käynyt niin ihmettelen miten on säästytty useammilta kuolonuhreilta. Heittimen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin 3-4 jamppaa ja vähän kaempana 1-4 lisää.

Samaa itsekin ihmettelin, koska pelkän käsikranaatin sirpalesäde on se vajaa 30 metriä. 2x 120millisen kranattia sekä putkenpalaset ei kuulosta todellakaan hyvältä. Toivottavasti nämä loput jampat paranisivat vammoistaan.

 

[vne]

Eli miten se kranaatti räjähtää putkeen, jos vasta tuo negatiivinen kiihtyvyys ja kuulien liikahtaminen aktivoi sen ja mahdollistaa räjähdyksen? Edit: tai siis osuuhan se aiempi kranaatti siihen jälkimmäiseen. Riittääkö tämä siihen aktivoitumiseen, ja siihen, että se kranaatti voi räjähtää?

Tämä ei aiheuta sellaista kiihtyvyyttä, että ehjä sytytin virittyisi. Kiihtyvyyttä kun tarvitaan sekä negatiivista että positiivista.

Uskoisin, että se sytytin aktivoituu juuri osuessaan edessä olevaan kranaattiin ja samalla sytytin myöskin räjähtää. Raskaan murkula kun poksahtaa putkessa niin sirpaletta taitaa tulla vähän helvetisti.

Ei se sytytin tosiaankaan voi virittyä noin herkästä, muutenhan ne räjähtelisi jos tippuisivat kädestä maahan...

Ainakin tykistön kranaattien uusimmat sytyttimet vaatimet keskipakoisvoimma eli pyörimisliikettä, sekä lentoradan lakipisteen ylitystä, eli alaspaäinkaltevuutta, että aktivoituvat. Krh:n sytkäreistä en tiedä.

Krh:lla on eri sytyttimet.

 

[Deleted member 20129]

Paska homma. Voi omais raukkoja ja haavottuneita muutenkin. :(

Mutta tälläistä tapahtuu ja sille ei voi mitään. Ompahan taas pelättävää jotta pysyy skarppina väsyneenäkin.

 

[Pacem]

Tämä ei aiheuta sellaista kiihtyvyyttä, että ehjä sytytin virittyisi. Kiihtyvyyttä kun tarvitaan sekä negatiivista että positiivista.

Ei se sytytin tosiaankaan voi virittyä noin herkästä, muutenhan ne räjähtelisi jos tippuisivat kädestä maahan...

Krh:lla on eri sytyttimet.

Ok. Kaivoin tosta 2001 onnettomuudesta kertovan raportin http://www.mil.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto/2002/20020404_1700_1.dsp

"Laukaisunarun vajaaveto todennäköisin syy kranaatinheittimen kaksoislataukseen
04.04.2002

Rovajärvellä kranaatinheitinonnettomuuden aiheuttaneen kaksoislatauksen todennäköisin syy on tutkijalautakunnan tänään luovuttaman loppuraportin mukaan ollut laukaisunarun puutteellinen veto. Onnettomuusheittimen laukaisukoneistosta tai vastaavanlaisista ampumatarvikkeissa ei ole tutkimuksissa ja koeammunnoissa löydetty vikoja.

Kranaatinheittimen putken osasta löytynyt kumimainen aine on osoittautunut kumisaappaan palaksi. Se ei ole ollut putken sisällä, vaan on leikkaantunut suuntaajan huopakumisaappaasta putken repeämisen jälkeen.

Marraskuussa tapahtuneessa onnettomuudessa loukkaantui viisi Uudenmaan Prikaatin varusmiestä.

Miehistö ei pystynyt varmistumaan kaksoislatauksesta

Loppuraportin mukaan aseella oli käyty ensimmäisen kranaatin laukaisun jälkeen keskustelua siitä, oliko se lähtenyt putkesta. Lataajana toiminut varusmies ei tuntenut laukaisun jälkeen normaalia rekyyliä, eikä nähnyt putken päässä suuliekkiä. Heitinmiehistöllä oli epäilys kaksoislatauksesta, mutta se ei johtanut tulitoiminnan keskeyttämiseen.

Lautakunnan mukaan osa heittimen miehistöstä on saattanut saada virheellisen vaikutelman laukaisuäänestä ja rekyylistä viereisten heittimien laukaisuista ja rekyyliä johtavan jäisen suomaan takia. Hämärä on voinut vaikuttaa virheelliseen havaintoon suuliekistä.

Varomääräykset ovat olleet riittävät

Tutkijalautakunnan mukaan voimassaolevat varomääräykset ja ohjeet ovat olleet riittävät turvallisten ammuntojen toteuttamiselle. Palvelusturvallisuutta tulisi tutkijalautakunnan puheenjohtajan, majuri Jouko Hongiston mukaan lisätä ensisijaisesti koulutusta tehostamalla.

Tutkijalautakunnan mukaan onnettomuus oli monien yhteensattumien summa ja on mahdollista, että se olisi voitu välttää, jos laukaisujen välillä olisi tehty ohjeiden mukaiset niin kutsutut rukkaslaukaukset. Niissä heitin laukaistaan ilman ampumatarvikkeita. Tällöin putkessa ollut ensimmäinen kranaatti olisi todennäköisesti lähtenyt.

Ammuntojen ohjeistuksiin ja varusmiesten koulutukseen esitetään pieniä tarkennuksia, joilla edelleen parannetaan palvelusturvallisuutta. Tuliasemaerotuomarin tehtävään on muun muassa lisättävä heittimien porrastusten ja etäisyyksien tarkistaminen. Kranaatinheitinammunnoissa olisi käytettävä keskustelun mahdollistavia aktiivikuulonsuojaimia. "

Maikkarin tekstarilta 105 löytyi lisätietoa tosta kaksoislatauksesta: "Kaksoislatauksessa alemman kranaatin sytytin murskautuu ylemmän kranaatin pyrstöön ja aiheuttaa räjähdysaineen nopean palamisen. Tällöin syntyy paineräjähdys, jossa sirpaleita lentää ja heittimen putki särkyy."

 

[Tee]

Se mikä tässä nyt on aika ihmeellistä on se että olivat ampuneet ainoastaan yhdellä heittimellä joten miten ihmeessa lataaja on tuikannut uuden murkulan putkeen vaikka ei ole pamausta kuullut/tuntenut. Ja kun tässä on väitelty siitä mikä putkessä on räjähtänyt niin se on ollut toisen kranaatin ajopanos. Varsinaisen kranaatin aktivoituminen vaatii kolme elementtiä: Alkukiihdytyksen, lakipisteessä tapahtuvan kallistuksen (kuulat liikahtavat) ja loppukosketuksen maahan tai mihin tahansa kranaatti nyt osuukin. Todella väsynyt lataaja on ollut puikoissa ja itsekkin hommaa tehneenä voin sanoa että eipä ole narun vetäjäkään kovin paljoa vissiin nukkunut kun noin sekaisin ollu. Erittäin valitettava tapaus.

 

[Mantorras]

Jos ovat ampuneet vaikka iskua tai estettä, jolloin lataaja mättää niitä murkuloita putkeen niin nopeasti kuin ehtii, on tosiaan suuri vaara tuplalatukselle, kun siinä kohelletaan että "oltais ekoja jotka on ampunu!" eikä tule seurattua kovin tarkkaan mitä muut touhuaa ympärillä.

Uutisissa Evertiluutnantti X puhui muistaakseni 60s kestävästä tulimuodosta eli käytännössä iskusta. Itse ammuimme vuosi sitten esteen 15 kranaatilla suurimpana tulimuotona.

se etta ne varmistinkuulat ois heilunu omia aikojaan kuulostaa aika epatodennakoiselta. Veikkaan etta pojat on tehny tuplalatauksen.. On tosi helppo koheltaa kun koko porukka on nollat taulussa. siella voi tulla niin uskomattomia virheita etta ei sita jalkeenpain voi edes tajuta. ongelmahan on siina etta sita ei valttamatta tajua laukesiko oma heitin vai naapurin. etenkin jos hetin on keskimmainen, niin se taraytaa joka tapauksessa. sitten saa arpoa etta tuliko sita narua nykastya tarpeeks kovasti ja lahtiko se taivaalle vai ei. heittimenjohtajan ja lataajan pitaa olla siis tarkkana vaikka ei se aivan niin joka kerta tunnu menevan.

Heittimenjohtajan on opeteltava vetämään se naru aina loppuun asti, kyllä sitä sitten oppii tuntemaan kun se laukeaa. Toisaalta HeJo on saattanut olla vähän kokemattomampi, kuten oppilas tai joissain tapauksissa jopa jääkäri.

On myös mahdollista, että vastimen päälle kasaantuu niin paljon paskaa ettei laukaisukoneiston "vipu" palaudu kunnolla, jolloin seuraava laukaus ei lähde vaikka heittimenjohtaja vetääkin kunnolla. Jos kukaan ei sitä huomaa niin saattaa helposti tulla tuplalataus. Itselle on kerran käynyt näin. Onneksi käytössä oli silloin leiritulimuodot eli ammuttiin vain yksi kova ja loput rukkasina. Ja sillon huomasimme ettei kranu lähtenyt.

 

[Mantorras]

Se mikä tässä nyt on aika ihmeellistä on se että olivat ampuneet ainoastaan yhdellä heittimellä joten miten ihmeessa lataaja on tuikannut uuden murkulan putkeen vaikka ei ole pamausta kuullut/tuntenut. Ja kun tässä on väitelty siitä mikä putkessä on räjähtänyt niin se on ollut toisen kranaatin ajopanos. Varsinaisen kranaatin aktivoituminen vaatii kolme elementtiä: Alkukiihdytyksen, lakipisteessä tapahtuvan kallistuksen (kuulat liikahtavat) ja loppukosketuksen maahan tai mihin tahansa kranaatti nyt osuukin. Todella väsynyt lataaja on ollut puikoissa ja itsekkin hommaa tehneenä voin sanoa että eipä ole narun vetäjäkään kovin paljoa vissiin nukkunut kun noin sekaisin ollu. Erittäin valitettava tapaus.

Jos tosiaan on ammuttu vain yhellä heittimellä niin sillon on kyllä tapahtunut jotain omituista, tai sitten on ryhmä ollu aika hukassa.

 

[Kaapeli]

On nähty noita kranaatinräjähdyksiä tulenjohtajan näkökulmasta hyvinkin läheltä ja myöskin niitä monttuja, joita tuollaisista jää jälkeen. Vakava haavoittuminen tai hengenlähtö noin 20m säteellä kranaatista ja 50m:ssä vielä mahdollista haavoittumista luvassa.
Jos siinä olisi kranaatti räjähtänyt, niin ei kyllä olisi jäänyt yksikään siitä porukasta henkiin minusta.

 

[Jesperias]

Muistakaahan nyt toki keskutellessanne tästä että puolustusvoimat ei ole tosiasioista mitenkään irrallinen instituutio. Ainahan nämä tälläiset on helvetin ikäviä, mutta ihmisiä kuolee joka paikassa, armeijassakin. Moni kuolee jossain työtapaturmassa joka ei ylitä uutiskynnystä, toinen taas saa lauantai-iltana alkoholimyrkytykseen. Kotiinkin on moni kuollut.

Turha armeijaa ja sen kouluttajia on tämän takia alkaa syyttelemään. Kurin puutekaan ei tässä ole syynä. Tuskin ne varusmiehet kurittomuuttaan sitä toista kranua sinne putkeen tunki? Siinä perinteisessä paine, kiire, KIIRE systeemissähän ne vahingot yleensä tulee.

Mutta jos tässä taas on se tilanne että koko viikko on oltu jollain helvetin kahden tunnin yöunella, niin sitten vois vähän paskaa jakaakkin noille skappareille. Toki sekään ei tuo tuota kuollutta takaisin.

Itse voin Säkylässä palvelleena taata että siellä koulutus on laadukasta ja ei tulevien varusmiesten tästä kannata pelästyä.

Voimia omaisille.

 

[raipat]

Oli muuten tältäki paikkakunnalta yks tuolla.

 

[Harim]

Mtv3:n tekstiteeveessä.

En tiedä mitä tekstiteeveessä on, mutta maikkarin webbisivuilla näyttää edelleen lukevan, että turman syy epäselvä ja "syynä ehkä kaksoislataus".

Itsekin olen kyllä noilla ampunut ja tottakai kaksoislataus tuntuu loogisimmalta selitykseltä. Ei nyt kuitenkaan tehdä siitä vielä totuutta.

 

[Tanko]

Jos ovat ampuneet vaikka iskua tai estettä, jolloin lataaja mättää niitä murkuloita putkeen niin nopeasti kuin ehtii, on tosiaan suuri vaara tuplalatukselle, kun siinä kohelletaan että "oltais ekoja jotka on ampunu!" eikä tule seurattua kovin tarkkaan mitä muut touhuaa ympärillä.

Kyllä raskas heitin sen verran potkasee laukauksessa, että se kyllä pitäisi tuntea, lähtikö vai ei vaikka olisi kuinka paljon lukenu pakkotoistoa, vetäny kreatiinia ja käyny salilla. Lataajahan pitää heittimen toisesta jalasta kiinni, ainakin mun aikana piti. Ikävä puhua vainajista pahaa, mutta kyllä se pahasti kuullostaa siltä, että tässä oli "herra käsi" asialla.

Rovajärvellä tammikuussa -97 heitinjoukoissa olleena melkoiset kylmät väreet tämä uutinen aiheutti. Kun jälkeenpäin muistelee sitä töhöilyn määrää, niin oli kyllä enemmän onnea kuin ymmärrystä, ettei mitään vastaavaa tapahtunut. Mitä nyt jätkät kaato puun heittimen päälle, mutta sehän oli pelkästään hyvä juttu. Rovalla ei muuten nukuta.

 

[nevahood]

Ikävä puhua vainajista pahaa, mutta kyllä se pahasti kuullostaa siltä, että tässä oli "herra käsi" asialla.

vielä kun ei tiedetä oliko tuossa tuplat vai ei, niin on paha mennä ketään kädeksi sanomaan. vaikka suurin todennäköisyys onkin kaksoislatauksella, se ei sulje pois muita vaihtoehtoja. tarpeeksi paskaa putkessa tai mahdolliset hiusmurtumat putkessa, tai mikä vaan voi hajottaa sen. en usko kranaattejakaan täysin virheettömiksi.

- "öhö, kato vittu.. toi pantahan on luistanut vähän, kranaatti on jo sisässä.."
- "örr.. no mä vähän kiristän sitä vielä.."

 

[RRKalle]

Varsinaisen kranaatin aktivoituminen vaatii kolme elementtiä: Alkukiihdytyksen, lakipisteessä tapahtuvan kallistuksen (kuulat liikahtavat) ja loppukosketuksen maahan tai mihin tahansa kranaatti nyt osuukin.

siitä olen samaa mieltä 120 mm kranaatti olisi tappanut varmasti koko tiimin, että uskon jonkun muun räjähtäneen. Sen verran pilkkua viilaisin vielä ennen nukkumaanmenoa että tuota lihavoitua elementtiä ei vaadita. Sytkiä on niin monenlaisia. Mutta tämä siis turhaa pilkunnussimista. Sorry.

 

[trebla]

Taitaa tosiaankin olla niin, että kaksoislatauksen seurauksena itse murkulat eivät räjähdä, mutta putki hajoaa liian suuren paineen takia. Kuinkahan pieniksi paloiksi tuo putki sitten menee ja millaisella nopeudella palat liikahtaa

 

[pevelius]

asian sivusta sen verran, että ne a-tarvikkeet eivät ole 100% kunnollisia.
itselläni on lauennut taisteluharjoituksen tauolla savuheite taisteluvyössä itsekseen. sotatilanteessa siinä olisi ollut kranaatti. ja molemmissa on sama sytytin & sokka & varmistin, joten mun maha olisi ollut kyllä tupakavereiden naamalla.
en osaa sanoa tarkemmin mitä tapahtui. kyykistyin, ja kun nousin ylös alkoi pihisemään
sitten jo kuumottikin kainaloa. yritin avata tetsaria, mutta liekki poltti kainaloa ja kättä. lisäksi sitä savua tuli aika suoraan naamaan. kaveri alkoi repimään tetsaria takaapäin pois mun päältä, joten en saanut solkea mitenkään auki. sen jälkeen joku neropatti kaatoi minut naamalleni lumeen, vaikka huusin, että se ei saammu lumessa.
lopulta vyö aukesi. tuloksena puhki palanut maastotakki, kärynnyt villapaita, sulanut rynkyn kumiperä ja kovat kuulustelut, joissa mulle aiottiin antaa sanktiot tapahtuneesta. sen jälkeen prikaatin komentaja tuli väliin ja sanoi, että miehen sanaan pitää voida luottaa.
mutta kaikenkaikkiaan hassu juttu, jossa selvittiin säikähdyksellä (peltipaita suojasi palovammoilta, heh). toivottavasti jotain muutettiin kyseisen tuotteen seuraaviin versioihin
onnettomuuksia sattuu, ikävä että joku kuolee. itsekin olin lähellä ampua taisteluharjoituksessa rynkyllä eteen juosseen kaverin jalan läpi (ammuttiin janttereita kovilla ja rivissä piti mennä, mutta viereinen heebo lähti sitten juoksemaan mun edestä omin päin ja juuri olin laukaisemassa kun syrjäsilmällä näin, että saapas tulee piipun eteen). heh, sen jälkeen keskityin vain tarkkailemaan enkä enää ampunut siinä reenissä yhtään
tommosta se touhu on. ihmiset siellä vaan puuhailee.

 

[Alarik]

pevelius,

niinpä, intti on täynnä vaaratilanteita ja läheltä piti - juttuja joten on aika turhaa ylistää inttiä mitenkään erityisen 'turvalliseksi' paikaksi. Se on palkatonta työtä mitä teetetään nuorilla opiskelujaan aloittavilla miehillä, ei muuta.

 

[jantunen7]

pevelius,

niinpä, intti on täynnä vaaratilanteita ja läheltä piti - juttuja joten on aika turhaa ylistää inttiä mitenkään erityisen 'turvalliseksi' paikaksi. Se on palkatonta työtä mitä teetetään nuorilla opiskelujaan aloittavilla miehillä, ei muuta.

No, jos verrataan noita intissä sattuneita kuolemantapauksia vaikkapa liikenteessä kuolleiden juuri kortin saaneiden nuorten kuolemantapauksiin, niin saattaapa olla että intti on jopa pelastanut useamman hengen(vähemmän aikaa räpätä vanhalla corollalla, ja ehkä joillakin oikeasti jopa vastuuntunto kasvaa intissä).

Näissä on aina sen verran monia puolia, että kannattaa ajatella myös järjellä eikä pelkästään oman vakaumuksen pohjalta.

 

[urkki]

Tuli tässä mieleen keskustelu, jonka kävin viime viikonloppun Ranskalaisen kaverin kanssa. Hän kävi armeijan silloin kun Ranskassa oli vielä yleinen asevelvollisuus ja siellä kuulemma kuoli porukkaa reilusti palveluksessa (useita prosentteja). Säännöksissä oli kuulemma määritelty kuolleiden lukumäärän sallittavaksi ylärajaksi 8 prosenttia palveluserästä. Yhtenä vuonna oli sitten tullut 10 prosenttia ruumiita ja yleisestä asevelvollisuudesta myöhemmin luovuttiin. Hänenkin joukkueestaan oli kuollut kaveri, joka oli jäänyt panssarivaunussa tykin kelkan eteen laukaistaessa...

 

[jantunen7]

Tuli tässä mieleen keskustelu, jonka kävin viime viikonloppun Ranskalaisen kaverin kanssa. Hän kävi armeijan silloin kun Ranskassa oli vielä yleinen asevelvollisuus ja siellä kuulemma kuoli porukkaa reilusti palveluksessa (useita prosentteja). Säännöksissä oli kuulemma määritelty kuolleiden lukumäärän sallittavaksi ylärajaksi 8 prosenttia palveluserästä. Yhtenä vuonna oli sitten tullut 10 prosenttia ruumiita ja yleisestä asevelvollisuudesta myöhemmin luovuttiin. Hänenkin joukkueestaan oli kuollut kaveri, joka oli jäänyt panssarivaunussa tykin kelkan eteen laukaistaessa...

Uskomatonta, onko tuo mahdollista, 10 prosenttia, ettei vaan ole ollut palveluksessa 2.maailmansodan aikaan? Jos mietitään täällä n. 1 kuollut vuodessa, mitäköhän promillen osia se tekeekään.