Uiminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja normi
  • Aloitettu Aloitettu
Yksi tapa opetella hengittämään oikein on mennä joko altaan reunalle makaamaan ja pitää pää vedessä samalla rauhallisesti hengitellen sivulta oikein.
Tämä tosin vaatii altaan jossa reuna on veden pinnan tasolla - sekä että halli on kohtalaisen tyhjä :D
Toinen tapa on että vedessä seisoessa laitat pään veteen, ja teet täsmälleen samoin kuin yllä. Tähän voi helposti lisätä myös käsivedot mukaan.
Myös hengittämisen harjoittelu pelkkiä potkuja (esim. lautaa apuna käyttäen) auttaa.

Ja kuten yllä sanottiinkin, pitää muistaa hengittää normaalisti myös vedessä, eli puhaltaa keuhkot mahdollisimman tyhjiksi. Myöskään ei ole pakko ottaa jokaisella vedolla henkeä, se saattaa auttaa hengityksessä sekä yleensä rauhoittaa uintia

edit:

Tuohonkin oppii että suussa on aina jonkinverran vettä samalla kuin hengittää eikä se mene hengittäessa keuhkoihin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tokihan tuosa hengittelyssä on oma tekniikkansa joka pitää oppia jotenkin. Kuitenkin tuo ainainen kauheus ja "hapen puute" uimisessa ollee ihan tavallista: Siihen tottuu pikkuhiljaa ja sitten alkaa olo helpottaa. Kehittyy pikkuhiljaa. Noin ei kuitenkaan tapahdu ihan hetkessä enkä usko että kehitystä tapahtuu juuri jos ei käy edes suunnilleen säännöllisesti uimassa.

Hengityksen syvyydestä voisin sanoa sen verran, että vapaauinnissahan keuhkot ovat ne jotka pitävät kropan pinnalla. Jos keskittyy koko ajan hönkimään syvään kouhkot tyhjäksi, voi tuo luoda tilanteen jossa koko ajan hengitetään johonkin suuntaan eli keuhkot eivät ole kerrallaan kovin pitkään täynnä = kroppa ei kellu = huonompi asento vedessä. Eli itse pitäisin keuhkot mahdollisimman suuren osan ajasta "täynnä" ja pyrkisin saamaan ulos-sisään- liikkeen kohtuullisen nopeaksi. Pään aktiivinen kääntö saattaa hajottaa muuta tekniikkaa siinä samalla (etenkin jos sitä kääntää kainaloon tai etuyläviistoon), rikkoa asentoa tai tehdä sillä hetkellä vedettävästä käsivedosta erilaisen kuin muut.

Ihan oikeastihan vapaauinnin hengityksessä naamaa/päätä ei periaatteessa tarvitse pinnan yläpuolelle kääntää. Hengittämättömässä uinnissa naama osoittaa pohjaan (kääntyy joka vedolla alapuolella olevan hartian suuntaan) ja hartiat kiertävät muun kropan mukana ylös/alas riippuen käsivedon vaiheesta/kumpi käsi vetää. Kun hengitetään niin pää jääkin katsomaan "suoraa eteenpäin" hartialinjasta -> hartiat käntyy -> suu nousee pinnan yläpuolelle. Pinnalta hengitetään sisään, hengitys ulos juuri ennen kun suu tulee pintaan. Yksinkertaista teoriassa, en sitten osaa neuvoa paremmin miten tuo oikeasti toteutetaan ja solutetaan jokaisen omaan uintitekniikkaan.. :rolleyes:
 
Kun rintauinnissa vedätte itsenne käsillä ylös ottamaan happea, niin pitääkö siinä olla selkä/niska aika suorana vai onko syytä laittaa selkää huomattavasti kaarelle? Yksi asia mitä olen huomannut, kun olen katsonut vähän parempia uimareita, niin he nousevat todella korkealla veden pinnasta ottaessaan happea rintauinnissa. Onko kyse vain tekniikasta vai tarviiko tuohon myös vähän enemmän voimaa vartalostakin?
 
Kun rintauinnissa vedätte itsenne käsillä ylös ottamaan happea, niin pitääkö siinä olla selkä/niska aika suorana vai onko syytä laittaa selkää huomattavasti kaarelle? Yksi asia mitä olen huomannut, kun olen katsonut vähän parempia uimareita, niin he nousevat todella korkealla veden pinnasta ottaessaan happea rintauinnissa. Onko kyse vain tekniikasta vai tarviiko tuohon myös vähän enemmän voimaa vartalostakin?

Periaatteessa juurikin niin, että käsillä vedetään itsensä vedenpinnan yläpuolelle ottamaan happea ja sitten kun laskeudutaan taas veden alle niin jaloilla tehdään se rintauinnin potku jolla liikutaan eteenpäin. Toki myös kädet auttaa siinä etenemisessä, eli ei se nyt ihan pelkästään sitä hapenottoa varten tehdä se liike käsillä.
 
Hengittämisestä: Oli laji kuin laji (uinnissa) ei kannata keuhkoja puhaltaa liian tyhjiksi, silloin tuleen liian kova hoppu ottaa happea taas sisää. Kevyttä sisään ulos hengittelyä uidessa, liiallinen hengittely uuvuttaa paljon nopeammin. Ja liquidi: Kaikissa lajeissa myös selkä/niskalinja kuuluisi olla suorana, silloin saat käytettyä voiman paremmin koko vartalosta jossa sitä eniten on =)
 
Ha, sainpas paranneltua satasen vaparin puolessatoista kuukaudessa 01:08 -> 01:05. Vielä tosin on paljon paranneltavaan junnuaikoihin nähden :) Mutta ihan hauska nähdä että kehitystäkin tapahtuu. Viimesen 25m kohdalla tulee ihan totaalinen hyytyminen.

Onko neuvoja antaa miten tuota viimeistä 25m voisi harjoitella?
 
Kun rintauinnissa vedätte itsenne käsillä ylös ottamaan happea, niin pitääkö siinä olla selkä/niska aika suorana vai onko syytä laittaa selkää huomattavasti kaarelle? Yksi asia mitä olen huomannut, kun olen katsonut vähän parempia uimareita, niin he nousevat todella korkealla veden pinnasta ottaessaan happea rintauinnissa. Onko kyse vain tekniikasta vai tarviiko tuohon myös vähän enemmän voimaa vartalostakin?

Selkä/niska suht suorana. sillä kuinka korkealle vedestä nousee happea ottaessaan ei ole väliä, koska pääasiahan on tietenkin päästä eteenpäin, ei ylös. Sen verran riittää hyvin että saa otettua kunnolla happea, ja pystyy tuomaan kädet läheltä pintaa takaisin eteen. Rintauinti on tekniikkalaji, ja siinä ei pelkällä voimalla kovin lujaa mennä. Eli kannattaa keskittyä enemmän tekniikkaan ja vasta kun se sujuu niin sitten lisätä voimaa vetoihin ja potkuihin.

http://www.youtube.com/watch?v=hnBzjTAo3Ns&feature=related
Tässä on kuvattu aika hyvin tekniikkaa myös veden alta. (Kannattaa kiinnittää huomiota myös vartalon asentoon turhan vedenvastuksen poistamiseksi)
Hengittämisestä sen verran, että kannattaa puhaltaa ilmoja ulos veteen jo ennen kuin pää tulee pinnalle, silloin jää enemmin aikaa vetää keuhkoihin ilmaa, eikä tule kiire puhaltaa ulos ja äkkiä vetästä ilmaa keuhkoihin taas... ;)
 
Ha, sainpas paranneltua satasen vaparin puolessatoista kuukaudessa 01:08 -> 01:05. Vielä tosin on paljon paranneltavaan junnuaikoihin nähden :) Mutta ihan hauska nähdä että kehitystäkin tapahtuu. Viimesen 25m kohdalla tulee ihan totaalinen hyytyminen.

Onko neuvoja antaa miten tuota viimeistä 25m voisi harjoitella?

Sun pitää vaan harjotella sitä vauhtikestävyyttä, eli tehdä paljon maitohappoa tuottavia treenejä.
 
Swimming is probably one of the most healthy, fun, challenging and low impact forms of exercise you can do.Swimming is the ideal activity for many who can no longer bear the high impact and joint stress of running or jogging.
 
Uintiryhmässä uiva

Kun rintauinnissa vedätte itsenne käsillä ylös ottamaan happea, niin pitääkö siinä olla selkä/niska aika suorana vai onko syytä laittaa selkää huomattavasti kaarelle? Yksi asia mitä olen huomannut, kun olen katsonut vähän parempia uimareita, niin he nousevat todella korkealla veden pinnasta ottaessaan happea rintauinnissa. Onko kyse vain tekniikasta vai tarviiko tuohon myös vähän enemmän voimaa vartalostakin?
Parempi ois että ottais happea pää mahd. pienessä kulmassa vedenpintaan nähden ja nousis mahd. vähän veden pinnan yläpuolelle. Muutenhan veden vastus kasvaa ja uinnista tulee paljon raskaampaa
 
Riippuu puhutaanko huipuista, aktiiviharrastajista vai kellujista?

Vaikea sanoa miten huipuilla, miehillä varmaan yleisesti alle 10, naisilla alle 20%. Esim Brooke Bennetillä oli MM:t tehdessään rasvat 18% tienoilla
 
Vauhtiluokat uinnissa ja viimeisen 100/ 25 parantaminen

itse uin kilpaa 12 vuotta seurassa. Silloin tuli vedettyä vauhtikestävyyttä aika paljon.
Uinnissa vauhti jaetaan vauhti luokkiin I-V. Ne perustuivat ainakin meillä sykkeeseen ja aikaan. Ja ne oli jokaiselle henkilökohtaiset. Ne helpottivat ainakin omaa treenaamista nyt ja aktiiviaikoina.

Vauhtiluokat( oman sykkeeni mukaan)
I Verraus/palautus vauhti oma syke alueeni oli 100-130
II peruskunto 140-155 noin
III vauhtikestävyys 160-180 ( jaksaa sen viimeisen satasenkin pitää vauhdin yllä)
IV Kovavauhtinen harjoittelu 180- (vedettiin usein 100mx4 startin kanssa 50m+25+25 käännökset mukana) Itselleni 100m vapari oli aika IV:N vetämistä kisoissa.
V Niin kovaa kuin lähtee(itse en edes aktiiviaikoina jaksanut uida 50m täysiä)

Jos rupeaisin parantamaan viimeisen piikin/satasen aikaa niin aloittasin perus III sarjan lisäämisellä ohjelmaan.
Esimerkiksi.

10x100 III kiristäen
Tai

täälläkin näkynyt tikapuut eli pyramiidi sarja 50+100+150+200+150+100+50
Tämän vetää pyramidin huipulta kiristäen III:sta IV:n.

IV sarjasta kirjotan sitte ens kerralla kun jaksan. Se on tärkein viimeisessä piikissä(25m). Mutta kolmosesta on hyvä aloittaa :D
 
Ojentajat, selkä, vatsa...Et voi oikeastaan treenata lihaksia puntilla jotta jaksaisit paremmin uida. Se on vaan uitava jotta uinti kulkisi paremmin.

Tosiaan uiden se kunto kohenee. Yks hyvä vinkki on että ui aina 50 m tiettyä vauhtia, mutta et se vauhti aina kiihtyy. SEllainen 4 x 50 m niin että vika kierros ois ihan täysillä, silloin kehitty kestävyys ja sykekkin nousee kummasti :) Ja sit jos haluaa harjoitella jalkoja niin tekee vain potkuja eikä käytä käsiä ollenkaan. Samaten käsiä jos treenaa niin ui pelkästään käsivedoilla. Silloin sä treenaat sun jalka ja käsilihaksia vedessä :)
 
Nostanpa vähän aihetta.

Nyt olisi tarkoituksena oppia uimaan kunnolla. Lähtötasona on huono uimataito ja saavuin juuri ensimmäisistä treeneistä. 50 metrin radan kun kerran ui jo aiemmin aiheessa mainittua "räkäkroolia" niin on jo ihan hapoilla. Tavoitteena olisi saada se maaginen 200 metrin raja rikottua ja miksei enemmänkin, jos vaikka innostuu. Pystyykö kunnon uimatekniikkaa edes oppimaan yksin, vai täytyykö suosiolla hakeutua kurssille?

Suurimpana ongelmana tuntuu olevan tuo hengittäminen. Eli kun olen huono uimari, niin jotenkin pään painaminen veteen aiheuttaa pienen paniikkireaktion, jonka seurauksena haluaa koko ajan tuoda naamaa veden pinnalle happea haukkomaan. Sitten kun noin käy, niin menee koko liikerata sekaisin ja vettä henkeen yms. Lisäksi se veden alla uloshengittäminen ei tunnu ollenkaan luonnolliselta, vaan senkin haluaisi mieluummin tehdä pään ollessa pinnalla. Hyvät uimalasit löytyy ja auttavat toivottavasti tottumaan joskus tuohon veden alla oleiluun.

Tuntuu masentavalta olla huono asiassa, joka on yleensä ihmisille helppoa. Selkäkin tuossa kipeytyi, kun kroppa lähtee uidessa vääntymään bumerangin muotoon :jahas:
 
Nostanpa vähän aihetta.

Nyt olisi tarkoituksena oppia uimaan kunnolla. Lähtötasona on huono uimataito ja saavuin juuri ensimmäisistä treeneistä. 50 metrin radan kun kerran ui jo aiemmin aiheessa mainittua "räkäkroolia" niin on jo ihan hapoilla. Tavoitteena olisi saada se maaginen 200 metrin raja rikottua ja miksei enemmänkin, jos vaikka innostuu. Pystyykö kunnon uimatekniikkaa edes oppimaan yksin, vai täytyykö suosiolla hakeutua kurssille?

Suurimpana ongelmana tuntuu olevan tuo hengittäminen. Eli kun olen huono uimari, niin jotenkin pään painaminen veteen aiheuttaa pienen paniikkireaktion, jonka seurauksena haluaa koko ajan tuoda naamaa veden pinnalle happea haukkomaan. Sitten kun noin käy, niin menee koko liikerata sekaisin ja vettä henkeen yms. Lisäksi se veden alla uloshengittäminen ei tunnu ollenkaan luonnolliselta, vaan senkin haluaisi mieluummin tehdä pään ollessa pinnalla. Hyvät uimalasit löytyy ja auttavat toivottavasti tottumaan joskus tuohon veden alla oleiluun.

Tuntuu masentavalta olla huono asiassa, joka on yleensä ihmisille helppoa. Selkäkin tuossa kipeytyi, kun kroppa lähtee uidessa vääntymään bumerangin muotoon :jahas:

Kannattaa katsoa youtubesta tekniikkaa, ja sitten korjata ongelmat yksittäin omassa tekniikassasi. Keskityt siis esimerkiksi siihen, että katsot altaan pohjaan, etkä päästä päätä nousemaan. Uloshengittämistä voit treenata puhaltamalla paikallaan kuplia veteen.

Itsekkin kävin uimahallin järjestämän uintikurssin, mutta eipä siitä ollut ainakaan itselleni mainittavaa hyötyä. Oppilaita oli kymmenen, eli aikaa yksittäisten suoritusten korjaamiseen on aika vähän. Kenties siitä on enemmän hyötyä jos sinne pääsee heti, eikä ehdi itse opetella tekniikkaa.

http://www.youtube.com/watch?v=IYuSMumlUk4 tuossa on tekniikka aika hyvin selitettynä. Sieltä löytyy myös rintauinnin yms. videot.
 
Meikällä kiinnostaa kans kovasti uiminen mutta eipä ole luontaisia lahjoja sille saralle siunaantunu. Omat uintiajat rajottuu aikalailla aamuun joten mahtaa youtube ja foorumit olla ainoa varteenotettava opettaja :) Ajattelin käydä pari kertaa viikossa tosiaan aamu-uinnin ja lähtötaso on että ehkä jotenki jaksaa vetää jotain ihme "apua minä hukun" -räpistelyä pari altaanmittaa jolloin on sen verta hapoilla paikat että hyvä jos jaksaa ne portaat kiivetä altaasta pois. Mainittakoon nyt vielä että viime talvena tuli esikoisen vauvauinnin myötä innostuttua tosiaan itsekkin ja silloin kerkes jokusen kerran jo aloittaa tätä ja opetella hengittämään veteen jne. Oli tuo veteen hengitys mulle jotenki ylivoimasta mutta puhaltelin kotona sankkoon ja uimahallissaki paikallaan seisokellen veteen niin lähti se jonkinlainen hukkumisrefleksi pois jos sattuki menee vettä nenään.

No sitten muutama kysymys. Tuosta hengitystekniikasta. Kun sinne veteen sitte puhalletaan niin onko sillä väliä missä vaiheessa? Oon koittanu noista videoista spotata noita puhalluksia mutta siinä on muutenki sitä kuplaa yms. ettei oikein taho erottaa missä vaiheessa puhalletaan ilmat ulos. Just ennen sisään hengitystä, eli suun/pään nostoa pinnalle? heti kun pää menee sisään hengityksen jälkeen takasi veteen? Pitkä kevyempi puhallus koko sinä aikana ku naama on vedessä? Vai onko kenties uintityyliin sidonnainen? Vai onko minkään valtakunnan väliä millon hengittää ulos? :)

Entäs sitten tekniikka. Jostain syystä kiinnostas suunnattomasti opetella combat side stroke. Onko tuhoon tuomittu haave mieheltä joka just ja just selviää vedessä hukkumatta ja joka tuskin saa ketään ihmistä/opettajaa tuohon avustamaan? Onko noin niinku yleisesti kuin monimutkanen tekniikka verrattuna vaikka rintaan tai vapariin?

Niin joo ja ne tavotteet. Hyvä uimataito ja kunto. Samalla jonkinlainen aerobinen kunnon kohotin mikäli nyt saapi tekniikan sille tasolle että onnistuu kunto-uinti.

Ja saa myös ehdottaa ja esittää näkemyksiä asioista joita ei tässä kysytty tai käyny ilmi, tai kysyä lisätietoja jos jotain oleellista jäi kertomatta.
 
No sitten muutama kysymys. Tuosta hengitystekniikasta. Kun sinne veteen sitte puhalletaan niin onko sillä väliä missä vaiheessa? Oon koittanu noista videoista spotata noita puhalluksia mutta siinä on muutenki sitä kuplaa yms. ettei oikein taho erottaa missä vaiheessa puhalletaan ilmat ulos. Just ennen sisään hengitystä, eli suun/pään nostoa pinnalle? heti kun pää menee sisään hengityksen jälkeen takasi veteen? Pitkä kevyempi puhallus koko sinä aikana ku naama on vedessä? Vai onko kenties uintityyliin sidonnainen? Vai onko minkään valtakunnan väliä millon hengittää ulos? :).
En ole mikään kilpauimari tai valmentaja mutta koitan nyt neuvoa kuten itse olen tehnyt.
Itse yleensä käytän uidessa ns. kolmen vedon hengitystekniikkaa eli pinnasta ilmaa kolmen vedon välein. Hengitysten välissä puhallan ilmaa tasaisesti ulos keuhkoista kahden viimeisen vedon aikana, jolloin saan sopivan rytmin aikaiseksi. Hengitysrytmi saattaa muuttua jos puhaltaa kaiken ilman ulos heti hengityksen jälkeen tai vasta viimeisen vedon lopussa.

Jos paikalla on esimerkiksi joku uimaseuran valmentaja (seuroillakin on aamuvuoroja, erityisesti koulujen alettua), niin kannattaa kysyä heidän harjoituksiensa lopuksi jos tämä voisi antaa pari vinkkiä hengitys/uintitekniikkaan.

edit: Mitä nyt katsoin Youtubesta jotain Navy Sealsien combat swim tekniikkaa (juurikin tuo combat side stroke?) niin näytti joltain rintauinnin ja vapaauinnin risteytykseltä. Ei tuo näytä kovin vaikealta opetella mutta tässäkin lienee kyse hengityksen ajoittamisesta vetoihin & potkuihin. Lähtisin kuitenkin ensin opettelemaan rinta- ja vapaauinnin tekniikan kohdalleen ennen erilaisia variaatioita.
 
Allright, kiitos. Joo, kyllä siellä itseasiassa aina on joku "uimaseura" heti aamusta räpiköimässä, eli valmentaja + pari uimaria. Ehkä siltä jokin vinkki liikenis mullekki :)
 

Suositut

Back
Ylös Bottom