Tiukkis sanoi:
Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että metoja huumeita ei tulisi laillistaa, sillä suomalaiset eivät osaa käyttää oikein edes niitä päihdeaineita, jotka nyt ovat laillisia. Osattaisiinko mietoja huumeita todellakin käyttää fiksummin kuin alkoholia?
Minä näen tuon sillain, että parempi sillä pilvellä olisi vetää overit kuin viinalla. Ihan siitä syystä, että kun viinaa vetää tarpeeksi niin osa ihmisistä tulee väkivaltaiseksi, kannabiksella ei käytännössä kukaan tule väkivaltaiseksi. Ja toisaalta alkoholin yliannokseen voi kuolla kannabiksen yliannokseen ei. Ja pitkäaikainenkaan kannabiksen käyttö ei juurikaan tuhoa aivoja toisin kuten alkoholin käyttö. Toki kannabiksen käyttö vaikuttaa aivoihin, mutta ne vaikutukset ei ole pysyviä, vaan aivot palautuvat siitä kun käyttö lopetetaan. Alkoholi sen sijaan tappaa aivosoluja ja ne eivät koskaan uusiudu.
Tämä on kyllä totta, hengissä voi selvitä. Varmaan olet kuitenkin samaa mieltä siitä, että kovin hyvässä kunnossa nuo entiset heroinistit eivät ole.
Tässä on pieni yleinen väärinkäsitys. Heroiini ei itsessään rappeuta elimistöä kovinkaan pahasti. Sen sijaan yleensä narkkaaminen elämäntapana rappeuttaa. Esim jos henkilö liikkuu rikollispiireissä 5 vuotta ja kaikki rahat menee heroiinin hankkimiseen ja saa kerran kuussa turpaan diileriltä ja toisen kerran turpaan ryöstettävältä eikä rahaa riitä ruokaan ja joutuu elämään roskiksessa, niin ei tuohon enää heroiinin rappeuttavaa vaikutusta tarvita tekemään ihmisestä risaisen ja kuluneen näköistä. Mun käsittääkseni aikalailla lääketieteellinen fakta, että heroiini ei vaikuta juurikaan muualle elimistössä kuin hermostoon. Siis koukuttaa kyllä voimakkaasti, mutta ei varsinaisesti tuhoa mitään elimiä tms.
Vielä ihan mielenkiinnosta yksi kysymys: montako sellaista (mietojen) huumeiden käyttäjää tunnette, joka on ollut vaikkapa 40 vuotta kohtuukäyttäjä ja on sitä edelleen ilman ongelmia? Mahdollisilla ongelmilla en nyt tarkoita ongelmia lain kanssa.
Paha kysymys, sillä Suomessa ei tainnut pahemmin kannabista liikkua vielä 40 vuotta sitten. Ainakaan niin suurissa määrin, että joku tämän palstan lukijoista sattuisi edes kohtalaisella todennäköisyydellä tuntemaan sellaisen.
Mutta yleisesti tässä ketjussa on kaksi yleista harhakäsitystä pistänyt silmään. Ensinnäkin kun puhutaan narkkareista, niin annetaan kuva ikäänkuin ne huumeet olisivat heille juuri se ongelma numero yksi. Itse kyllä väitän että niistä narkkareista ei juuri kukaan olisi ns. tavallinen työssäkäyvä/opiskelija, vaikka he eivät olisi koskaan edes kokeilleet huumeita. Siis yleensä narkkarit ovat moniongelmaisia ihmisiä, jotka sitten ajautuvat huumeiden käyttöön. Toki tuollaisille henkilöille huumeet aiheuttavat lisää ongelmia, mutta se huumeiden käytön käsistä karkaaminen on ainoastaan ilmenemismuoto elämänhallinnan puutteelle. Samat henkilöt kyllä luultavasti hankkisivat itselleen myös ongelmia alkoholilla, mikäli laittomia huumeita ei olisi saatavilla.
Toinen harhakäsitys on se kun ihmiset ovat nähneet muutaman rappionistin, niin he ajattelevat kaikkien huumeidenkäyttäjien olevan sellasia. Ei se niin ole. Eihän lähellekkään kaikkien huumeiden käyttö edes näy päällepäin ja moni tajuaa pitää turpansa kiinni siitä väärässä seurassa. Esimerkiksi amfetamiinin kohtuukäyttöä on aivan mahdoton päätellä tuntemattomasta henkilöstä. Yleensä pireissään ollaan vaan pirteämpiä ja puheliaampia eikä mitään sekavuutta tai humalatilaa ole havaittavissa. Siis ne varsinaiset narkkarit on vain se näkyvä osa siitä huumeiden käyttäjien todella laajasta kirjosta. Se siisti ja fiksu porukka pysyy hiljaa ja näkymättömissä ja heistä ei kukaan ajattele heidän olevan huumeiden käyttäjiä.
