Tuloerot: lisää vai heikentää hyvinvointia?

[Janne22]

Riippuu varmasti paljon siitä, mitä opiskelee. Esim. tuntemani ekonomiopiskelijat tekevät töitä niin paljon että opintotuet jäävät nostamatta, ja omaavat lisäksi varakkaat vanhemmat joilta saa tukea sen päälle. Veikkaisin, että juuri esim. juristi- ja ekonomiopiskelijalta edellytetään tiettyä statusta (vaatteet, kalliit baarit, ulkomaanreissut, kiva kämppä jne.) uskottavuuden säilyttämiseksi. Eri asia on tietysti, jos syö jossain taidekoulussa ituja ja pukeutuu kirpparivaatteisiin. Silloin tuo opintotuki saattaa jo jotain auttaakin.

Ei toi nyt kyllä pidä ihan paikkaansa. Itse en nää päälleppäin onko opiskelija esim. teekkari vai kylteri. En tiedä sitten onko HSE:llä tosiaan niin elitististä porukkaa, että päältäpäin näkyisi.

 

[Urski]

Ei toi nyt kyllä pidä ihan paikkaansa. Itse en nää päälleppäin onko opiskelija esim. teekkari vai kylteri.

Pointtini oli kärjistettynä se, että oman kokemukseni mukaan ekonomiopiskelijat käyvät baareissa joissa bisse maksaa vitosen, taidekoululaiset baareissa joissa bisse maksaa 2 euroa. Onko joku oikeasti nähnyt joskus hipahtavan, kauhtuneeseen samettitakkiin pukeutuneen ekonomiopiskelijan?

 

[Ronny11]

Ei kai siellä kiina/intia-alueella voi olla muuten kovin paljoa alhaisemmat esim DI-tyyppien palkat?

 

[Urski]

Pointtini oli kärjistettynä se, että oman kokemukseni mukaan ekonomiopiskelijat käyvät baareissa joissa bisse maksaa vitosen, taidekoululaiset baareissa joissa bisse maksaa 2 euroa. Onko joku oikeasti nähnyt joskus hipahtavan, kauhtuneeseen samettitakkiin pukeutuneen ekonomiopiskelijan?

Lisäksihän ekonomiopiskelija ajaa Volvolla ja taidekoululainen Jopolla. Eikö ekonomiopiskelijoille voisi siis maksaa korkeampaa opintotukea kuin hipeille, sillä ovathan Volvon ylläpitokustannukset huomattavasti korkeammat kuin Jopossa?

 

[Tomppa85]

Tuohon voin todeta kokemuksesta, että ei mitenkään.
Mutta toisaalta: Suomessa korkeakouluja rahoitetaan verovaroin, ja rikkaiden nuorten vanhemmat maksavat enemmän veroja. Eikö tällöin ole ihan oikeutettua, että rikkaiden lapsilla on parempi mahdollisuus opiskella?

Ei siitä valmistuvasta välttämättä päällepäin erota, onko se syntyjään rikas vai köyhä. Oleellista on se, miten hän on opiskellut ja miten hän tekee työnsä. Pohjoismaissa on haluttu tarjota laadukas koulutus mahdollisimman monelle, ja varmistaa se, ettei varallisuus ole välttämättä este koulujen käymiselle. Minusta tämä on hyvä asia.

 

[Janne22]

Lisäksihän ekonomiopiskelija ajaa Volvolla ja taidekoululainen Jopolla. Eikö ekonomiopiskelijoille voisi siis maksaa korkeampaa opintotukea kuin hipeille, sillä ovathan Volvon ylläpitokustannukset huomattavasti korkeammat kuin Jopossa?

Voi vitsi oonkohan mä ainoa ekonomiopiskelija, jolla ei ole edes autoa? Ekonomiopiskelijatkin on opiskelijoita, miksi ne olis sen rikkaampia mitä muutkaan opiskelijat? Missä vaiheessa se jätte omaisuus olisi luotu?

 

[Urski]

Pohjoismaissa on haluttu tarjota laadukas koulutus mahdollisimman monelle, ja varmistaa se, ettei varallisuus ole välttämättä este koulujen käymiselle. Minusta tämä on hyvä asia.

Tätä mantraahan meille hoetaan pienestä pitäen. Sinäkin voisit kuitenkin yllättyä, jos näkisit tutkittua tietoa siitä miten perhetausta vaikuttaa 2000-luvun Suomessa nuorten opiskeluun. Mutu-veikkaukseni on, että enemmän kuin 1980-luvulla, sillä luokkaerot ovat nykyään jyrkempiä. Ja jos sosiaaliluokkien erot yhä kasvavat, luulen että kehitys jatkuu. Esim. Raimo Sailas (ei, mulla ei ole lähdettä) on todennut, että tuo tasa-arvoargumentti ontuu siksi, että käytännössä hyviin kouluihin hakeutuvat kuitenkin varakkaiden lapset. Pakko kai tämä on tulevaisuudessa huomioida myös koulutuspolitiikassa ja opiskelun tukemisessa.

Minä lähdin esim. "eliitti"-yläasteelle, johon mentiin jos keskiarvo oli luokkaa 8,2 tai yli, sen alittavalla keskiarvolla mentiin lähemmälle yläasteelle. Kukaan sinne parempaan "nörttikouluun" ei tosin halunnut, mutta jos keskiarvo riitti niin vanhemmat pakottivat sinne, koska halusivat lapsilleen parempaa elämää. Sinne "huonompaan" kouluun menneistä on moni kuollut parinkympin kieppeillä. Veikkaan, että jos yhteiskunnallinen kehitys Suomessa jatkuu nykyiseen suuntaan, noille "paremmille" yläasteille voidaan lyödä vaikka lukuvuosimaksut, ja vähentää keskiarvon merkitystä kouluun pääsyyn.

 

[iivili]

Ei kai siellä kiina/intia-alueella voi olla muuten kovin paljoa alhaisemmat esim DI-tyyppien palkat?

Eräässä tv-dokkarissa muistaakseni ison kiinalaisen tv-tehtaan insinöörin palkka pyöri siellä 500-600€/kk paikkeilla. Liukuhihnaduunarin kk-palkka oli sit jotain 200€ tietämissä ja isomman pampun liksa tonnin paikkeilla. Että kyllä voi olla paljon alemmat palkat, mitä EU:n alueella, jenkeissä ja Japanissa.

 

[Markku]

Tätä mantraahan meille hoetaan pienestä pitäen. Sinäkin voisit kuitenkin yllättyä, jos näkisit tutkittua tietoa siitä miten perhetausta vaikuttaa 2000-luvun Suomessa nuorten opiskeluun. Mutu-veikkaukseni on, että enemmän kuin 1980-luvulla, sillä luokkaerot ovat nykyään jyrkempiä. Ja jos sosiaaliluokkien erot yhä kasvavat, luulen että kehitys jatkuu. Esim. Raimo Sailas (ei, mulla ei ole lähdettä) on todennut, että tuo tasa-arvoargumentti ontuu siksi, että käytännössä hyviin kouluihin hakeutuvat kuitenkin varakkaiden lapset. Pakko kai tämä on tulevaisuudessa huomioida myös koulutuspolitiikassa ja opiskelun tukemisessa.

Perhetausta vaikuttaa varmasti opiskeluihin. Ensinnäkin pienestä pitäen opittuja asenteita on vaikea muuttaa, ja jos lapsi on pienestä pitäen kuullut 'herrat vs. duunarit' narinaa niin todennäköisesti omakin mielipide kallistuu vasemmalle.

On eri asia käydä Jakomäen ala-astetta monikulttuurisessa ympäristössä ja yrittää tehdä keittiössä koulutehtäviä kun työtön isukki pieree sohvalla olut kädessä 24/7, kuin että olisi kasvanut esim. kahden korkeakoulutetun ihmisen skidinä omakotialueella Espoossa ja pienestä pitäen nähnyt ihan toisenlaisen aikuisen mallin.

Jotkut ihmiset jaksavat silti ponnistaa huonoistakin lähtökohdista ja pyrkiä omiin tavoitteisiinsa, ja toisaalta jotkut kultainen lusikka suussa syntyneet, joille annetaan kaikki tarjottimella, eivät koskaan opi tekemään mitään tavoitteidensa eteen.

Perhetaustan lisäksi myös kaveripiiri vaikuttanee opiskeluihin ja sitä kautta myös myöhempään elämään. Eräs viisaus sanoo että jos haluat tietää miehen tulot, tsekkaa hänen 10 parhaan kaverinsa tulot ja saat siitä keskiarvon. Vaikka vertaus on ärsyttävän materialistinen, se on silti mielestäni myös tavallaan realistinen. Sama pätee mielestäni myös työtehtäviin. En voi yleistää, mutta harvoin SOL-siivoojat hengaavat vaikkapa pankkien salkunhoitajien kanssa, tai pitkäaikaistyöttömät alkoholistit lakimiesten kanssa.

Mun mielestä ihmiset kuitenkin pyrkivät tietylle tasolle. Joillekin se taso on Lukio + RUK + HKKK ja mielenkiintoiset kehittämis- ja johtotehtävät kansainvälisessä ympäristössä, joillekin se taso on Keravan ammattikoulu + 40 vuotta putkiasentajana (ei välttämättä yhtään paska valinta), joillekin se taso on sossun tuki + perjantaipullo. Jotkut ovat tyytyväisiä valintaansa ja jotkut eivät.

Mua motivoi tosi paljon erilaiset pienet tarinat ihmisistä, jotka jaksavat yrittää eivätkä vaan jälkikäteen harmittele että olisin minäkin. Tämä palsta on hieno esimerkki siitä, että kovalla duunilla ja 24/7 työllä on päästy todella pitkälle roina.da.ru:sta. Toinen motivoiva esimerkki on Hulkki, jotkut tietysti ajattelevat että hullu mies kun kuluttaa koko nuoruutensa nenä kirjassa tai salilla. Samat arvostelijat valittavat 20 vuoden päästä Miken M5 bemarikokoelmasta tai Hulkin optiomiljoonista ja siitä että mies vaan raapii persettä johtajan penkillä eikä tiedä mistään mitään.

Khrm jottei tämä perjantai-illan ajatuksenvirta ihan ohittaisi threadin aihetta, tiivistetään sanoma yhteen lauseeseen: Eivät ne tuloerot synny tyhjästä.

 

[Raejuusto]

Perhetausta vaikuttaa varmasti opiskeluihin. Ensinnäkin pienestä pitäen opittuja asenteita on vaikea muuttaa, ja jos lapsi on pienestä pitäen kuullut 'herrat vs. duunarit' narinaa niin todennäköisesti omakin mielipide kallistuu vasemmalle.

On eri asia käydä Jakomäen ala-astetta monikulttuurisessa ympäristössä ja yrittää tehdä keittiössä koulutehtäviä kun työtön isukki pieree sohvalla olut kädessä 24/7, kuin että olisi kasvanut esim. kahden korkeakoulutetun ihmisen skidinä omakotialueella Espoossa ja pienestä pitäen nähnyt ihan toisenlaisen aikuisen mallin.

Tämä on hyvä pointti. Tottakai perhetausta vaikuttaa siihen mitä valintoja lapsi tekee. Ja tottakai koulutettujen vanhempien lapset todennäköisemmin hankkivat koulutuksen. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen asian kanssa että suomessa olisi jotenkin vaikeampaa menestyä "köyhyydestä" aloittaen kuin hyvästä menestyksestä aloittaen. Mistä päästäänkin siihen toteamaan, ettei tällaisille eroille vaan voi tehdä yhtikäs mitään. Ja jos edes jotain yritetään tehdä, on se paras suunnata siihen kansanosaan joka ei kannusta lapsiaan menestymään ja tekemään töitä, eikä toisinpäin niinkuin nyt.

Sama kuin joku jääpalloilija valittaisi aikuisena että suomessa jääpalloilijan on vaikea olla jääkiekkoilija, vaikka homman takana on se että vanhemmat ovat pistäneet tämän mukulan pelaamaan jääpalloa eikä jääkiekkoa.

 

[Urski]

Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen asian kanssa että suomessa olisi jotenkin vaikeampaa menestyä "köyhyydestä" aloittaen kuin hyvästä menestyksestä aloittaen. Mistä päästäänkin siihen toteamaan, ettei tällaisille eroille vaan voi tehdä yhtikäs mitään.

Eli mielestäsi poliitikot eivät päätöksillään vaikuta mihinkään? Noita lähtökohtareoja on nimenomaan Suomessa 1950- ja -60-luvuilla TIETOISESTI kavennettu, ja 1990-luvun laman jälkeen niitä on TIETOISESTI kasvatettu. 1970- ja 1980-luvuilla Suomi oli poikkeuksellisen tasa-arvoinen yhteiskunta.

 

[Jasba]

Yhdyn täysin kahden viimeisen kirjoittajan mielipiteisiin (edit. siis Markun ja Raejuuston). Varmasti on Suomessa(kin) niin, että rikkaista oloista tulevat kersat ovat itsekin aikuisina hyvin toimeentulevia ja paremmin koulutettuja kuin köyhistä oloista tulleet (=sosioekonominen liikkuvuus on vähäistä). Tämä ei kuitenkaan mitenkään johdu siitä että köyhistä oloista tulevan olisi taloudellisesti merkittävästi vaikeampaa opiskella kuin rikkaan perheen penskan, koska KAIKKI saa ilmaisen opetuksen ja siihen päälle vielä taloudellista tukea. Erot johtuu pikemminkin pienenä omaksutuista toimintamalleista. Autoasentajan poika siis menee amikseen siinä missä liikkeenjohdon konsultin poika menee lukion kautta korkeakouluun (noin niinkun hieman kärjistetysti ilmaistuna).

 

[Jasba]

...ja 1990-luvun laman jälkeen niitä on TIETOISESTI kasvatettu.

Viitsitkö kertoa ketkä poliitikot on näitä lähtökohtaeroja kasvattanut ja millaisilla toimenpiteillä? Eikö opiskelu kuitenkin ole kaikille saman hintaista (ilmaista) ja opintotuki kaikille sama?

 

[Raejuusto]

Eli mielestäsi poliitikot eivät päätöksillään vaikuta mihinkään? Noita lähtökohtareoja on nimenomaan Suomessa 1950- ja -60-luvuilla TIETOISESTI kavennettu, ja 1990-luvun laman jälkeen niitä on TIETOISESTI kasvatettu. 1970- ja 1980-luvuilla Suomi oli poikkeuksellisen tasa-arvoinen yhteiskunta.

Siis sille ei todellakaan voi eikä saa tehdä yhtikäs mitään että järjestelmäarkkitehti Kalle haluaa poikansa menevän lukioon, mutta talonmies Ville haluaa poikansa menevän amikseen. Eikä tarvitsekaan tehdä, koska molempien pojilla on yhtäläiset ulkoiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan sosiaaliseen asemaansa yhteiskunnassa. (sisäiset mahdollisuudet saattavat sitten ollakin erilaiset, esimerkiksi jos Kallen poika sairastaa antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, tai on jokin muu seikka joka voi vaikuttaa valintoihin.)

 

[Urski]

Siis sille ei todellakaan voi eikä saa tehdä yhtikäs mitään että järjestelmäarkkitehti Kalle haluaa poikansa menevän lukioon, mutta talonmies Ville haluaa poikansa menevän amikseen.

MUTTA: Jos talonmies Villen poika haluaakin ITSE isästään huolimatta opiskella hyvään ammattiin, nousee esiin seuraava tekijä, johon vaikutetaan poliittisilla päätöksillä: mitä pienempi ero arkkitehdin ja talonmiehen sosioekonomisella asemalla on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Villen poika onnistuu opiskelemaan hyvään ammattiin, ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä Kallen poika voi päätyä hanttihommiin. Nimenomaan tämä hissiliike vähenee Suomessa, kun alimman ja ylimmän sosiaaliluokan välinen kuilu kasvaa. Se on toki tulkintakysymys, pitääkö tätä hyvänä vai huonona kehityksenä.

Eli kärjistäen: kahden huoneen ja keittiön kämpästä on lyhyempi matka mukavaan omakotitaloon kuin rupisesta vuokrakopista kartanoon.

 

[sivis]

MUTTA: Jos talonmies Villen poika haluaakin ITSE isästään huolimatta opiskella hyvään ammattiin, nousee esiin seuraava tekijä, johon vaikutetaan poliittisilla päätöksillä: mitä pienempi ero arkkitehdin ja talonmiehen sosioekonomisella asemalla on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Villen poika onnistuu opiskelemaan hyvään ammattiin, ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä Kallen poika voi päätyä hanttihommiin. Nimenomaan tämä hissiliike vähenee Suomessa, kun alimman ja ylimmän sosiaaliluokan välinen kuilu kasvaa. Se on toki tulkintakysymys, pitääkö tätä hyvänä vai huonona kehityksenä.

Eli kärjistäen: kahden huoneen ja keittiön kämpästä on lyhyempi matka mukavaan omakotitaloon kuin rupisesta vuokrakopista kartanoon.

Kertoisitko miten poliittisilla päätöksillä on konkreettisesti vaikutettu tähän? Miten köyhemmästä perheestä lähtöisin olevalla on lähtökohtaisesti huonompi asema vaikuttaa omaan sosioekonomiseen asemaansa, kuin rikkaan perheen lapsella, kun puhutaan OPISKELUSTA SUOMESSA.

 

[Indica]

Jos sosioekonomiset erot ovat pieniä, mitä ihmeen järkeä sitten on muka opiskella?

 

[Urski]

Jos sosioekonomiset erot ovat pieniä, mitä ihmeen järkeä sitten on muka opiskella?

Saa viettää päivänsä keskimäärin älykkäämpien ihmisten seurassa kuin duunarina.

 

[Urski]

Kertoisitko miten poliittisilla päätöksillä on konkreettisesti vaikutettu tähän? Miten köyhemmästä perheestä lähtöisin olevalla on lähtökohtaisesti huonompi asema vaikuttaa omaan sosioekonomiseen asemaansa, kuin rikkaan perheen lapsella, kun puhutaan OPISKELUSTA SUOMESSA.

Minä vastaan omakohtaisesti: lähtisin opiskelemaan mielelläni, mutta käytännössä se tarkoittaisi päivärytmiä, jossa koulupäivän jälkeen on mentävä 8-10 tunniksi töihin, ja viikonloput tehtävä kakkostyötä. Veikkaisin, että tuollainen ei ole pidemmän päälle kovin terveellistä, esim. ruokailu menee väkisinkin liian epäsäännölliseksi, eikä kerkiä harrastaa mitään liikuntaa. Mutta jos tyytyy vain tekemään 50-70 tuntia viikossa töitä, kerkiää välillä laittaa ruokaa ja ehkä harrastaakin jotain. Tätä näkökantaa on toki vaikea ymmärtää niiden, joilla on töissäkäyvät tai kohtuullista eläkettä nauttivat vanhemmat tukenaan.

 

[Keila]

Minä vastaan omakohtaisesti: lähtisin opiskelemaan mielelläni, mutta käytännössä se tarkoittaisi päivärytmiä, jossa koulupäivän jälkeen on mentävä 8-10 tunniksi töihin, ja viikonloput tehtävä kakkostyötä. Veikkaisin, että tuollainen ei ole pidemmän päälle kovin terveellistä, esim. ruokailu menee väkisinkin liian epäsäännölliseksi, eikä kerkiä harrastaa mitään liikuntaa. Mutta jos tyytyy vain tekemään 50-70 tuntia viikossa töitä, kerkiää välillä laittaa ruokaa ja ehkä harrastaakin jotain.

Yritäs nyt jo herätä ja ota asioista edes vähän selvää...