Tuloerot: lisää vai heikentää hyvinvointia?

[Raejuusto]

Niin joo, vastauksena että mitä Suomessa tehdään sitten kun kaikki hommat on Kiinassa ja Intiassa: tällöinhän ollaan kansantaloudellisesti paremmassa tilanteessa koska suomalaisfirmat voivat luoda lisäarvoansa tehokkkaammin => on enemmän mammonaa kiertokulussa ja kaikki voivat paretoparemmin. Jos taas suomessa ei ole enää näitä yrityksiä, niin sitten ollaan jouduttu sopeutumaan olosuhteisiin, eikä asiat ole välttämättä yhtään hullummin sittenkään. Sitä mukaa kun bkt per capita kasvaa (se kasvaa siitä huolimatta että työpaikat karkaa muualle), on ihmisillä enemmän rahaa käytössään kaikenlaisiin palveluihin ja huvituksiin.

 

[Timba79]

Minnes teollisuus sitten siirtyy kun Aasian ihmisten palkat ja yhtiöiden pyörittämis kustannukset nousevat samalla tavalla kuin nyt Euroopassa? Afrikkaanko, vai nousisiko sielläkin elintaso enne sitä tilannetta?

Tätä olen minäkin pohtinut. Ja eiköhän tämä ole väistämätöntä jossakin vaiheessa. Eikä tuollainen tilanne tartte mitään täystyöllisyyttä. Kun alkaa työtä olemaan tarjolla, aletaan väkisinkin vaatimaan parempia oloja ja parempia liksoja. En tiedä millainen on esim. Kiinan tai Intian työllisyystilanne, mutta paljon sinne on teollisuutta viety, joten on varmasti paljon tullut työpaikkojakin.

 

[Raejuusto]

Vastaava kehitys on tapahtunut Suomessa vähän päälle sata vuotta sitten. Täälläkin eleltiin kehitysmaiden oloissa, oli nälkä ja kylmä, kunnes brittiläiset ja ruotsalaiset puuvillanviljelijät huomasivat alhaiset työllistämiskustannuksemme ja ulkoistivat meille tuotantoaan. Kaikki varmaan tietävät mitä siitä seurasi: Suomi nousi "samalle tasolle" eivätkä britit ja ruotsalaiset siitä juuri köyhtyneet.

 

[NiTe]

Tätä olen minäkin pohtinut. Ja eiköhän tämä ole väistämätöntä jossakin vaiheessa. Eikä tuollainen tilanne tartte mitään täystyöllisyyttä. Kun alkaa työtä olemaan tarjolla, aletaan väkisinkin vaatimaan parempia oloja ja parempia liksoja. En tiedä millainen on esim. Kiinan tai Intian työllisyystilanne, mutta paljon sinne on teollisuutta viety, joten on varmasti paljon tullut työpaikkojakin.

Loppujen lopuksi tuohon ei mennyt kovin montaa vuotta Virossa. Eikö terveydenhoitoala saanut vasta siellä kevyen 20% korotuksen palkkoihin. Taitaa tulla muut perässä kun, on huomattu että rahaa on.

 

[Janne22]

Hmm. Eikö kukaan ole kumonnut tai edes esittänyt kritiikkiä tuota Ricardon väitettä vastaan? Paljonhan on palvelualoja, joita on mahdollista siirtää toisiin maihin, kuten mm. call centerit ja miksei myös vaativampiakin tehtäviä. Kyllähän nytkin on jo merkkejä siitä, että fiksuimmat uudet (dippa)inssit kehittelee uusia kännykkäoivalluksia Intiassa murto-osalla siitä palkasta mitä vastaavat jampat samasta hommasta saavat täällä.

Enkä meinaakaan sitä, että sekä teollisuus ja palvelut siirtyisivät välttämättä samoihin maihin. Hyvin todennäköistähän on, että monet noista kolmannen maailman maista seuraavat samaa logiikkaa kuin länsimaat aikoinaan. Ensiksi teollistuvat, sitten tulevat palvelut. On kuitenkin myös mahdollista, että kyseisissä maissa tuo teollistumisvaihe menee huomattavan nopeasti ohi, ja hypätään lähes suoraan palveluihin.

EDIT: Lukasin pikasesti Wikipediasta tuosta "comparative advantage"-teoriasta. On sitä kohti toki esitetty myös kritiikkiä. Lisäksi: "With comparative advantage, even if one country has no "absolute advantage" when it manufactures a product, it should specialize in and export those products with which it has a relative advantage (i.e. the least cost advantage)."

"In theory, as long as a country has one more worker, one more machine, or one extra source of natural resources, comparative advantage will still apply." Ja näitä työläisiähän noissa maissa ainakin riittää.

EDIT2: Tuo hiljaisen tiedon väitekin on vähän erikoinen. Yleensähän hiljaisella tiedolla viitataan sellaiseen tietoon/taitoon/osaamiseen mikä kertyy tekemisen kautta, eikä löydy mistään kirjan kansien välistä. Miten vastavalmistunut DI Suomessa voi siis pestä vastavalmistuneen DI:n Intiassa?

Kommentti boldattuun tekstiin:
Yksi koko teorian pääpointtihan on, että kansantalouden tulee tuottaa sitä mikä on suhteelliesti edullisinta sille ja tuoda muut tuotteet ulkomailta. En pitäisi sitä kritiikkinä teorialle. Tämä liittyy nimemomaan suhteellisiin hintoihin, ei absoluuttisiin. Kiinalla ei voi olla suhteellista etua kaikissa tuotteissa.

Ja tuosta tacit-tiedosta. Tarkoitan sillä sitä ammattitaitoa, mitä tietyllä yhtiön henkilöstöllä on. Sitä ei saavuteta koulussa kirjoja lukemalla, vaan yrityksessä työskentelemällä muiden kanssa. Kiinalaisilla yrityksillä ei ole samanlaista ammattitaitoa esim. paperikoneiden valmistuksessa. Uskon että headhunteritkin hakevat tämänkaltaista ammattitaitoa kilpailevista firmoista rekrytoidessaan kilpailijan työntekijöitä.

 

[Willie]

Heti ensimmäiseksi tulisi määritellä ne mittarit, joilla tuota hyvinvoinnin muutosta mitataan. Mikäli mittariksi otetaan esimerkiksi pelkkä bruttokansantuote asukasta kohden, lienee melko selvää, että tuloerojen kasvattaminen esimerkiksi verotuksellisin keinoin tuottaisi positiivisen vaikutuksen hyvinvointiin. Jos tarkasteluun otetaan sitten mukaan kaikkein pienituloisimpien keskimääräräisten tulojen muutos suhteessa elikustannusindeksiin, voivat tulokset olla vallan muuta. Yksilöiden subjektiivisiin mielipiteisiin perustuvat onnellisuustutkimukset ja -kyselyt voivat taas antaa aivan erilaisen kuvan tilanteesta.
Ennen tuon mittarin määrittelemistä keskustelu ei siis liene kovinkaan mielekästä. Tai keskusteleminenhan on aina mielekästä , mutta mihinkään lopputulokseen se ei kyllä johda.

 

[Raejuusto]

Ennen tuon mittarin määrittelemistä keskustelu ei siis liene kovinkaan mielekästä. Tai keskusteleminenhan on aina mielekästä , mutta mihinkään lopputulokseen se ei kyllä johda.

Hyvä kommentti. Lähinnä vaan häiritsee se että puhuttaessa tuloeroista ihmiset sen suuremmin ajattelematta assosioivat ne aina negatiivisiin vaikutuksiin, vaikka on selvää ettei asia ole niin yksinkertainen, kuten totesitkin.

 

[Mou]

No jos hyvinvoinnin mittarina käytetään onnellisuutta, niin ainakin asiaa paljon tutkinut Richard Layard (Director of Center for Economic Performance at the London School of Economics) on päätynyt siihen lopputulokseen, että tuloerot heikentävät sitä. Tiivistän joitain pätkiä hänen esseestään "The Secrets of Happiness". En löytänyt tähän kaikille avointa linkkiä, mutta tässä on saman herran tutkimuksia samasta aiheesta.

Ensinnäkin, aivotoimintaa mittaamalla on saatu täysin pitävä korrelaatio ihmisten vastauksien kanssa, kun heiltä on kysytty heidän onnellisuutensa tasoa. Eli sitä tosiaan voidaan mitata ihan kyselytutkimuksilla.

Hänen tärkein tuloksensa oli nimenomaan se, että noustuaan köyhyydestä ihminen on onnellinen pärjätessään hyvin oman viiteryhmänsä sisällä. Toisin sanoen todella köyhiä yleensä ottaa päähän, mutta sen jälkeen on lähinnä tärkeintä päihittää naapurin Reiska, mutta että esim. Teemu Selänteen miljoonat eivät aiheuta päänvaivaa. Tästä voisi päätellä, että suuri keskiluokka todellakin on onnellisuuden kannalta tärkeä seikka.

Seuraavassa muutamia hyviä sitaatteja:

It is true that, within any particular society at any particular
moment, rich people are on average happier than poorer ones.
For example, 41 per cent of people in the top quarter of incomes
are “very happy”, compared with only 26 per cent of those in the
bottom quarter of incomes. The problem is that, over the years,
the proportions in each group who are very happy have not
changed at all although the real incomes in each group have risen
hugely. This is true of all the main western countries.


Further evidence comes from comparisons between different
countries. These show that, where average income per person is
less than $15,000 a year – in other words, where many people are
near the breadline – extra money really does make people happier.
But comparing countries where average
income is above that level, happiness
seems to be independent of income.

In the eastern part of Germany, the living standards of
those in work have soared since 1990, but their level of happiness
has plummeted. Why? Because the east Germans now compare
themselves with west Germans rather than with other countries
in the old Soviet bloc.

A sample of Harvard graduate
students was asked which of two worlds they would
prefer: one where they got $50,000 a year and others got $25,000,
or one where they got $100,000 and others got $250,000. The
majority preferred the first world. They were happier with lower
income, provided their relative position improved.

Huom! Tässä oli kyse Harvardista valmistuvista, eikä Pakkiksellakin usein esiintyvästä Demarikyräilijän stereotyypistä!

Kansantaloudesta jotain tietäville erittäin selkeä seikka:

And what does happiness research say about equality? It confirms
the oldest and most obvious argument for redistribution –
that it takes a pound from someone who values it little and gives
it to someone who values it more. It is therefore a major way of
increasing total happiness – and the poorer the recipient, the
more effective it is.

Lopuksi vielä monikulttuurisuusihailijoille hieman pohdittavaa:

Crime is directly related to the level of mutual
trust in a community, and trust is lower the more people are moving
house and the more heterogeneous in origin are the people
living in any area. (This is a very uncomfortable fact, but highly
relevant to the British debate on immigration.) Similarly, mental
illness is more common if you live in an area where your group is
in the minority than if you live where your group is in the majority.

Tämän viestin tarkoituksena oli todeta, että tuloerot todella näyttävät lisäävän onnettomuutta. Eri asia on, että kannattaako niitä väkipakolla tasata siten, että lopuksi kellään ei ole kivaa.

 

[Tomppa85]

Maalaisjärjellä ajateltuna on olemassa kahdenlaista köyhyyttä, absoluuttista ja suhteellista. Absoluuttinen köyhyys on nälän näkemistä, suhteellinen köyhyys on sitä, että on vähemmän rahaa kuin naapurilla. Hyvinvointi riippuu paitsi siitä, että perustarpeet on tyydytetty, myös siitä, että ihmisellä on mahdollisuus (tai hän kuvittelee että hänellä on mahdollisuus) vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa. Ts. kysymys on vallasta. Valta kasautuu tyypillisesti niille, joilla on pääomaa, oli tämä pääoma sitten rahaa tai tietoa/taitoa. Pahimmillaan ensimmäisen puute estää myös toisen hankinnan, eli syntyy itseään ruokkiva syöksykierre, jossa ihminen ei enää omin voimin kykene parantamaan mahdollisuuksiaan ja on täysin riippuvainen muista. Voin hyvin kuvitella että tällainen ihminen kokee olonsa onnettomaksi, vaikkei suoranaista nälkää näkisikään.

Suomessa näitä esimerkkitapauksia on kymmeniä tuhansia. Sosiaalijärjestelmä pitää heidät hengissä, muttei välttämättä paranna heidän kykyään auttaa itseään.

Tuloerojen kasvu lisää rikastuvien hyvinvointia ja köyhtyvien pahoinvointia. Materiaalisten tuloerojen kasvu ei välttämättä suoraan aiheuta suhteessa köyhtyvien pahoinvointia, mutta omien vaikutusmahdollisuuksien kapeneminen taatusti aiheuttaa. Ja vaikka miten päin asiaa kääntelisi, yleensä nämä kulkevat käsi kädessä. Pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa suuri osa väestöä tekee kahta työtä ja elää silti kädestä suuhun. Kuinka tällaisessa tilanteessa voisi opiskella tai muuten parantaa mahdollisuuksiaan, jos töitä tekee 16 tuntia päivässä eikä säästöön jää yhtään rahaa? Yhdysvalloissa ollaan hyvin lähellä tätä tilannetta, ja siellä ollaan osittain herätty ja ilmeisesti nostamassa minimipalkkaa...

 

[antibodari]

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Ei tuohon muuta voi sanoa, muuta on turha väittääkään.

 

[Janne22]

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Ei tuohon muuta voi sanoa, muuta on turha väittääkään.

Viitsisitkö perustella hieman, kun kerta noin vahva mielipide löytyy?

 

[antibodari]

Viitsisitkö perustella hieman, kun kerta noin vahva mielipide löytyy?

Löytyy suomesta. Vai onko asia toisinpäin? Yksi vääryys on esim. palkan määrä suhteutettuna työn määrään. Pullamössönenänkaivajakansanedustaja vs. tehdastyöläinen, toinen ei tiedä työnteosta mitään ja tienaa päälle 5200 tonnia kuussa, toinen painaa pitkää päivää lyhyillä lomilla ja saa paljon vähemmän. Onhan siinä titteleillä eroa, mutta tuollainen vääryys kansaa ärsyttää. Mikael Lilius on yksi kusipää myös, äijä raapii vaan persettä nahkatuolissa ja siirtää tileilleen miljoonia. En kuitenkaan valita, jotkut on luotu tekemään työtä ja toiset puhumaan paskaa ja huijaamaan. Elitismi on ihanaa, silloin kun sattuu itse pääsemään mukaan, jos on ulkona niin turha valittaa. Loppupeleissä ei täältä mitään mukaansa saa.

 

[Janne22]

Löytyy suomesta. Vai onko asia toisinpäin? Yksi vääryys on esim. palkan määrä suhteutettuna työn määrään. Pullamössönenänkaivajakansanedustaja vs. tehdastyöläinen, toinen ei tiedä työnteosta mitään ja tienaa päälle 5200 tonnia kuussa, toinen painaa pitkää päivää lyhyillä lomilla ja saa paljon vähemmän. Onhan siinä titteleillä eroa, mutta tuollainen vääryys kansaa ärsyttää. Mikael Lilius on yksi kusipää myös, äijä raapii vaan persettä nahkatuolissa ja siirtää tileilleen miljoonia. En kuitenkaan valita, jotkut on luotu tekemään työtä ja toiset puhumaan paskaa ja huijaamaan. Elitismi on ihanaa, silloin kun sattuu itse pääsemään mukaan, jos on ulkona niin turha valittaa. Loppupeleissä ei täältä mitään mukaansa saa.

Mikä siinä on väärin? Onko mielestäsi kaikki työ yhtä arvokasta? Tuottaako naistutkijan jälleen kerran maata mullistava tutkimus glamourfeminismistä yhtä paljon hyvinvointia, mitä yritysjohdon päätös perustaa uusi tehdas ja siinä samalla 500 uutta työpaikkaa?

 

[antibodari]

Mikä siinä on väärin? Onko mielestäsi kaikki työ yhtä arvokasta? Tuottaako naistutkijan jälleen kerran maata mullistava tutkimus glamourfeminismistä yhtä paljon hyvinvointia, mitä yritysjohdon päätös perustaa uusi tehdas ja siinä samalla 500 uutta työpaikkaa?

Arvokkuudesta en tiedä, mutta on se väärin. Kyllä tämän tietää ne kaikki jotka raataa fyysisesti raskaassa työssä, eli tekee ns. hartiapankilla töitä ja pienellä liksalla. Mä en enää usko suomessa mihinkään globaaliin hyvinvointiin, niin paljon täällä on asioita joihin voidaan vaikuttaa mutta ei tehdä mitään. Näkeehän sen yritysjohtajien selkärangan tason jo siinä, kun viedään tuottavia firmoja pois omasta maasta johonkin Kiinaan. Onhan se tietysti kiva kun chineesseillä on duunia, mutta suomalaisilla ei. Myydään koko saatanan Suomi Kiinaan, kun kohta varmaan oman maan ylläpito tulee liian kalliiksi! On kiva tietää minkälaisessa jamassa ollaan vaikka 20 vuoden päästä kun ilmasto-ongelmat lisääntyy ja kansan todennäköinen näreys, mutta suomalainen tyyli on murista metsän reunassa vähän aikaa, eikä nostaa äläkkää.

 

[Crusader]

Arvokkuudesta en tiedä, mutta on se väärin. Kyllä tämän tietää ne kaikki jotka raataa fyysisesti raskaassa työssä, eli tekee ns. hartiapankilla töitä ja pienellä liksalla. Mä en enää usko suomessa mihinkään globaaliin hyvinvointiin, niin paljon täällä on asioita joihin voidaan vaikuttaa mutta ei tehdä mitään. Näkeehän sen yritysjohtajien selkärangan tason jo siinä, kun viedään tuottavia firmoja pois omasta maasta johonkin Kiinaan. Onhan se tietysti kiva kun chineesseillä on duunia, mutta suomalaisilla ei. Myydään koko saatanan Suomi Kiinaan, kun kohta varmaan oman maan ylläpito tulee liian kalliiksi! On kiva tietää minkälaisessa jamassa ollaan vaikka 20 vuoden päästä kun ilmasto-ongelmat lisääntyy ja kansan todennäköinen näreys, mutta suomalainen tyyli on murista metsän reunassa vähän aikaa, eikä nostaa äläkkää.

En tiedä mitä työtä teet/olet aikeissa tehdä, mutta voit sovittaa tuon alkuperäisen kysymyksesi itsellesi uudelleen niin, että onko työ yhtä arvokasta, kun vertailussa on vaikkapa työmaapäällikkö ja sitten se kaveri joka keräilee muovipusseja silloin kun viitsii.

 

[Keljumus]

Löytyy suomesta. Vai onko asia toisinpäin? Yksi vääryys on esim. palkan määrä suhteutettuna työn määrään. Pullamössönenänkaivajakansanedustaja vs. tehdastyöläinen, toinen ei tiedä työnteosta mitään ja tienaa päälle 5200 tonnia kuussa, toinen painaa pitkää päivää lyhyillä lomilla ja saa paljon vähemmän. Onhan siinä titteleillä eroa, mutta tuollainen vääryys kansaa ärsyttää.

Millä se työn määrä oikein määritellään? Tuskin ainakaan työtunneissa, et varmaan maksaisi laiskottelevalle tehdastyöläisellekkään samaa palkkaa kuin ahkeralle? Parempi konsti olisi varmaankin määritellä palkkaus sen mukaan, kuinka paljon rahaa työntekijän työpanos tuottaa työnantajalle. Lisäksi täytyy myös miettiä sitä, kuinka helppo ko. työntekijän tasoisia tyyppejä on palkata: jos heitä ei riitä kaikille halukkaille, niin tottahan sitä palkkaa on maksettava lisää, että heppu saadaan suostuteltua töihin.

Erittäin usein tällaiset Liliukset ja kumppanit ovat erittäin älykkäitä ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on vielä taskussaan vuosien koulutus ja kokemus liike-elämästä. Tähän voidaan päälle lisätä laajat suhdeverkostot niin liike-elämän kuin politiikankin puolella, yleensä myös ulkomailla. Tällaiset yksittäiset huippuosaajat ovat todellakin lähes korvaamattomia tehtävissään ja heille löytyy varmasti kysyntää, lisäksi pienellä "paperinpyörittelyllä ja vehkeilyllä" aikaansaadut parannukset saattavat hyödyntää työnantajaa miljoonien tai jopa miljardien edestä.

Verrataanpa tässä sitten vaikka hitsaajaa, joka painaa ammattikoulupohjalta hulluna ylitöitä niska limassa. Varmasti kunnioituksen arvoinen suoritus, mutta todellisuudessa tämä tyyppi on helposti korvattavissa. Samat tehtävät voi kouluttaa vähemmilläkin hengenlahjoilla siunatulle hyvinkin nopeasti. Työnantajan hyödyt hitsaajan työpanoksesta ovat myös valovuosien päässä tuon ylempänä kuvaillun huippujohtajan tapauksesta.

Onko näin ollen ihme, että huippujohtajalle maksetaan moninkertaista palkkaa? Ei näitä tuloeroja mikään mystinen "pullamössöjen" salaliittojärjestö päätä, vaan puhdas markkinatalous. On kysyntää, on tarjontaa.

Parasta kaikessa on, että jokainen, myös sinä Bodaaja, voi vaikuttaa omaan palkkaukseensa hankkimalla itselleen sellaisia kykyjä ja taitoja, joista halutaan maksaa huomattava korvaus. Suomessa on ilmaista kouluttaa itseään, joten ei muuta kuin yliopistoon kirjoille ja lukemaan kohti helppoja hommia ja isoja rahoja.

 

[Keljumus]

Arvokkuudesta en tiedä, mutta on se väärin. Kyllä tämän tietää ne kaikki jotka raataa fyysisesti raskaassa työssä, eli tekee ns. hartiapankilla töitä ja pienellä liksalla. ....mutta suomalainen tyyli on murista metsän reunassa vähän aikaa, eikä nostaa äläkkää.

Kokemuksieni mukaan aika suuri osa näistä raskasta työtä tekevistäkin tietää miten maa makaa, eli kysynnän ja tarjonnan lait. Samasta syystä täällä ei paljon äläköitä nostella: jokainen täysjärkinen tajuaa, ettei nämä irtisanomiset ja tehtaiden siirtymiset johdu muutaman yrityspampun selkärangan puutteesta ja ilkeydestä, vaan ihan talouden lainalaisuuksista.

Onko sinulle, Bodaaja, ikinä tullut mieleen, että et välttämättä ole ihan täysin perillä esimerkiksi pörssiyhtiön toiminnasta? Kannattaisikohan ottaa selvää?

 

[antibodari]

Kokemuksieni mukaan aika suuri osa näistä raskasta työtä tekevistäkin tietää miten maa makaa, eli kysynnän ja tarjonnan lait. Samasta syystä täällä ei paljon äläköitä nostella: jokainen täysjärkinen tajuaa, ettei nämä irtisanomiset ja tehtaiden siirtymiset johdu muutaman yrityspampun selkärangan puutteesta ja ilkeydestä, vaan ihan talouden lainalaisuuksista.

Onko sinulle, Bodaaja, ikinä tullut mieleen, että et välttämättä ole ihan täysin perillä esimerkiksi pörssiyhtiön toiminnasta? Kannattaisikohan ottaa selvää?

Mä olen perillä justiinsa sen verra kuin tarvii. Optiot pitää kieltää lailla, tai sitten tajuttomat verot niille ryöstäjille.

Mikä se sellainen talous on joka ajaa meidän maan perikatoon tulevaisuudessa? Pitänee varmaan sitten muuttaa Kiinaan töiden perässä tulevaisuudessa, kun suomessa valitetaan työvoima pulaa, mutta silti porukkaa on työttömänä. Tällä hetkellä itse teen maanmittausta joka on kohtalaisen helppoa, töitä mulla ainakin nyt on.

 

[Keljumus]

Mä olen perillä justiinsa sen verra kuin tarvii. Optiot pitää kieltää lailla, tai sitten tajuttomat verot niille ryöstäjille.

No voisitko selittää lyhyesti mitä optio tarkoittaa ja mistä ne valtavat optiovoitot muodostuvat. Ei tarvitse olla mitään kapulakieltä, selitä omin sanoin.

 

[Crusader]

Mä olen perillä justiinsa sen verra kuin tarvii. Optiot pitää kieltää lailla, tai sitten tajuttomat verot niille ryöstäjille.

Huoh. Ilmeisesti koet että sinun ei tarvitse olla perillä lainkaan.

Mikä se sellainen talous on joka ajaa meidän maan perikatoon tulevaisuudessa?

Sellainen jota ehdotat, eli ylipalkattu työntekijätaso.

Pitänee varmaan sitten muuttaa Kiinaan töiden perässä tulevaisuudessa, kun suomessa valitetaan työvoima pulaa, mutta silti porukkaa on työttömänä. Tällä hetkellä itse teen maanmittausta joka on kohtalaisen helppoa, töitä mulla ainakin nyt on.

Ei siellä Kiinassakaan töitä ole enää siinä vaiheessa jos palkat nousevat Suomen tasolle. Ymmärrätkö että ne työt menevät sinne halvan työvoiman perässä?