Tulisiko koulutuksen olla ilmaista?

Juuri tuota tarkoitan, suomessa SAK-mafia Demareiden avulla on saanut amisaloille käsittämättömän kovan palkkatason ja amisalojen kouluttautumista vähemmäksi kun on houkuteltu ihmisiä opiskelemaan. Oikeasti demarit eivät ole kenenkään mitään opiskelleen asialla, vaan näiden putkirunkk.. anteeksi lvi-asentajien ja paperimiesten käsikassaroita.

Se on parempituloisilta pois, jos palkkamenoja menee liikaa perusduunarille, se on myös paremminkoulutetuilta pois, jos opiskelee 5 vuotta köyhänä eikä koskaan pääse edes samalle tasolle kuin amis demarilandiassa on 25-vuotiaana. Amisten puolue, siksi ennemmin vaikka ammun itseäni päähän kun hankin jäsenkirjan sille.

Se taas on yhteiskunnalta pois, kun palkkajakauma on kieroutunein länsimaailmassa, sikäli kun suomea voi länsimaaksi sanoa. Parhaat ja lahjakkaimmat eivät välttämättä ole laskutaidottomia, ja viisaitten kavereitten ajautuminen tutkimus ja kehitys ja asiantuntijatehtävien sijaan avaamaan vanhoja viemäreitä ja tekemään muuta manuaalista apinatkin-oppii-duunia on yhteiskunnalle suuri tappio.

Se että varmistettaisiin että lahjakkaimmat (ne joilla on varaa valita) valikoituisi parhaisiin tehtäviin, pitäisi parhaiten koulutetuilla ja parhaissa tehtävissä olemisella tienata selkeästi paremmin kuin nyt (duunareiden taas maltillisemmin, että rahaa riittää sinne ylemmälle tasolle enemmän, ja että elintasoeroa saadaan aikaan).
Nyt moni fiksu tyyppi osaa laskea ja menee raksalle tai muuksi duunariksi, ja siinä menee kyllä fiksut hukkaan. Ei ole kenenkään etu että ne ei päädy akateemisiksi ja ennenpitkää vastuuhenkilöiksi, koska nykynen tulotaso ei ole tarpeeksi houkutteleva..

e: ja mitenniin koulutus on ilmaista? Helvetin isot verot suomessa on, jos koulutus oisi maksullista sitä maksaisi vaikka velaksi, mutta ainoastaan ne mitä itse käy, sensijaan ekonomikin maksaa veroistaan, ei vain kauppakorkean ylläpitoa, vaan myös AMK:iden ja amisten ja steinerkoulujen ja ties minkä muun.

Minusta tuo väitteesi, että nyt muka kaikki lahjakkaimmat hakeutuvat putkimiehiksi ja sen sellaiksi duunareiksi on yksinkertaisesti ihan täyttä paskaa. Ihmiset arvostavat elämässään muutakin kuin rahaa ja Suomi on poikkeuksellisen edistyksellinen työntekijöiden palkkojen suhteen. Jos Suomi ei miellytä niin toki kaikenkarvaiset rahan perässä juoksijat voivat vaihtaa maisemaa, aika monelle Suomi tosin näyttäytyy niin mukavana paikkana, että tänne kannattaa jäädä vaikkei saisikaan ihan niin paljon rahaa kuin kollega USA:ssa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ihmiset muutenkin vertaavat itseään liikaa muihin, vaikka pitäisi ennemmin miettiä että miten minulla menee ja olenko tyytyväinen, eikä sitä että kun muut saa noin paljon niin miken minäkin saa.
 
Ihmiset muutenkin vertaavat itseään liikaa muihin, vaikka pitäisi ennemmin miettiä että miten minulla menee ja olenko tyytyväinen, eikä sitä että kun muut saa noin paljon niin miken minäkin saa.

Mitä ihmettä? Väitätkö siis että ihmiset tykkäävät kilpailla ja saavat tyydytystä siitä kun ovat parempia kuin muut ihmiset? Tämähän on aivan uskomantonta! Sama asia kun väittäisit että yritykset kilpailevat toisiaan vastaan markkinoilla.
 
Minusta tuo väitteesi, että nyt muka kaikki lahjakkaimmat hakeutuvat putkimiehiksi ja sen sellaiksi duunareiksi on yksinkertaisesti ihan täyttä paskaa. Ihmiset arvostavat elämässään muutakin kuin rahaa ja Suomi on poikkeuksellisen edistyksellinen työntekijöiden palkkojen suhteen. Jos Suomi ei miellytä niin toki kaikenkarvaiset rahan perässä juoksijat voivat vaihtaa maisemaa, aika monelle Suomi tosin näyttäytyy niin mukavana paikkana, että tänne kannattaa jäädä vaikkei saisikaan ihan niin paljon rahaa kuin kollega USA:ssa.

Suomesta muuttaa kyllä vuodessa 12 000 ihmistä pois, ja vuodessa syntyneitäkin on kuutisenkymmentä tuhatta, niin voidaan todeta että varsin moni varsinkin korkeammin koulutettu tekee omat johtopäätöksesnä ja käy tienestipuolella, toki suurin osa palaa ennenpitkää.

Toisekseen se ei voi olla vaikuttamatta lahjakkaidenkin valintoihin, että amiksena olet käytännössä parhaiten mahdollisesti toimeentuleva. Se karsii rationaalisia ihmisiä pois korkeakouluista ja tulevaisuuden kehittämisestä sitten aikanaan. Miksi opiskella jos kiitokseksi saa 5 vuotta myöhemmin mennä töihin ja tienata 10 000 euroa vuodessa vähemmin..

JA mitä maisemanvaihtamisesta tulee mieleen, ei elämänkokemuksen kannalta yhtään paskempi vaihtoehto, aina oppii jotain uutta jos asuu eri ympäristöissä

e: sitten tosiaan maastamuuttajien määrät revin tuolta http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_04_nieminen.html
 
Jos lisäkouluttautuminen, esimerkiksi oman työn ohella, on yhteiskunnan resurssien tuhlaamista/pitäisi kieltää, niin eikö samalla pitäisi kieltää esim. se, että tällä hetkellä lapsensa voi viedä päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista olisi täysipäiväisesti kotona? Anteeksi OT.
 
Jep, tuostakin on täällä jo väännetty aikaisemmin ja mielestäni se pitäisi edelleenkin kieltää.:offtopic:
 
Suomesta muuttaa kyllä vuodessa 12 000 ihmistä pois, ja vuodessa syntyneitäkin on kuutisenkymmentä tuhatta, niin voidaan todeta että varsin moni varsinkin korkeammin koulutettu tekee omat johtopäätöksesnä ja käy tienestipuolella, toki suurin osa palaa ennenpitkää.

Toisekseen se ei voi olla vaikuttamatta lahjakkaidenkin valintoihin, että amiksena olet käytännössä parhaiten mahdollisesti toimeentuleva. Se karsii rationaalisia ihmisiä pois korkeakouluista ja tulevaisuuden kehittämisestä sitten aikanaan. Miksi opiskella jos kiitokseksi saa 5 vuotta myöhemmin mennä töihin ja tienata 10 000 euroa vuodessa vähemmin..

JA mitä maisemanvaihtamisesta tulee mieleen, ei elämänkokemuksen kannalta yhtään paskempi vaihtoehto, aina oppii jotain uutta jos asuu eri ympäristöissä

e: sitten tosiaan maastamuuttajien määrät revin tuolta http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_04_nieminen.html

Muistakaa kuitenkin että moni Suomesta muuttanut tekee jollain tapaa Suomeen tai suomalaiseen yritykseen liittyvää työtä (eli tuottaa arvoa Suomelle), eikä tämä näy missään tilastossa. Se aivovuoto voi olla myös positiivista jos se vie Suomea maailmankartalle ja avaa ovia kv. ympyröihin. Hyödyksi voi olla muullakin tapaa kuin maksamalla veroja Suomeen...
 
Mitä ihmettä? Väitätkö siis että ihmiset tykkäävät kilpailla ja saavat tyydytystä siitä kun ovat parempia kuin muut ihmiset? Tämähän on aivan uskomantonta! Sama asia kun väittäisit että yritykset kilpailevat toisiaan vastaan markkinoilla.
Kyllä väitän eikös olekkin uskomatonta!!!;)
 
Kyllä imo lääkäreille voisi maksaa 150 000 euroa vuoteen, dippainsseille ja ekonomeille ja juristeille 100 000 ja kaupan kassoille 5-10 000.

Vai niin. Eivät duunarit tee vähäpätöisempää työtä kuin muutkaan, lisäksi monet duunarit pistävät kehonsa paljon esim. lääkäreitä kovemmalle koetukselle työssään, josta aiheutuu paljon kaikenlaisia vammautumisia, kulumia ja muita työperäisiä sairauksia.
Kyllä paskasta duunista kuuluu mielestäni saada kunnon palkka muutenkin, kun ei minkäänlaista arvostusta saa osakseen eikä edes itse ehkä pidä tekemästään.

Muutenkin järjettömän eriarvoistava sinun kirjoituksesi. Kaikki eivät voi olla menestyjiä, älykkäitä, korkeakoulutettuja, juristeja, lääkäreitä...niitä "amiksiakin" on oltava eikä kaikilla ole vaihtoehtoja. Joillekin se ammattikoulutus voi olla yhtä haasteellinen kuin lääkärintutkinto toisille..

Siinä olen samaa mieltä että lääkärit voisivat tienata hieman enemmänkin, muuten paras kerma karkaa kaikki yksityiselle puolelle.
 
Hankie, noi nyt on noiden tammitynnyrissä kasvaneiden kirjoituksia, joiden vuoks ei kannata verkkokalvojaan vaivata. Realismi on kohtuukaukana ton tyyppisistä mielipiteistä.
 
Vai niin. Eivät duunarit tee vähäpätöisempää työtä kuin muutkaan, lisäksi monet duunarit pistävät kehonsa paljon esim. lääkäreitä kovemmalle koetukselle työssään, josta aiheutuu paljon kaikenlaisia vammautumisia, kulumia ja muita työperäisiä sairauksia.

Tähän on nyt kommentoitava vaan sen verran, että valkokaulustyöt ovat nykyään myös fyysisesti ihan helvetin kuluttavia. Yliopistokoulutus tarkoittaa käytännössä sitä, että viiteen-kuuteen vuoteen ei nuku säännöllisesti tarpeeksi, vaan viikolla vedetään univajeessa ja viikonloput yritetään nukkua vajetta kiinni (huonolla menestyksellä). Sitten kun valmistuu, niin tätä rumbaa jatkuu monessa ammatissa jos meinaa pärjätä muihin saman koulutuksen omaaviin verrattuna. Jos tekee istumatyötä, se on täyttä myrkkyä kropalle, etenkin selälle. Rauhalliseen lounastaukoon ei monessa duunissa ole aikaa, välipaloista puhumattakaan. Työt seuraavat kotiin ja työn ja vapaa-ajan rajaa on vaikea vetää, jolloin ollaan jatkuvasti "stand-by:lla".

Lisäksi monen ihmisen psyyke ei sovellu jatkuvaan henkiseen paineeseen, mutta tästäkään ei tietty saa puhua koska mielenterveysongelmat ovat tabu. Ne ovat kuitenkin ihan yhtä oikeita sairauksia kuin fyysiset vaivat.

Jos asiaa tältä kantilta katsoo, niin kuka viitsisi paahtaa läpi tuota 5-6 vuoden rupeamaa ja sitten tehdä sitä palkatonta ylityötä uranluonnin eteen, ellei siitä tipu edes korkeampaa palkkaa?
 
Muutenkin järjettömän eriarvoistava sinun kirjoituksesi. Kaikki eivät voi olla menestyjiä, älykkäitä, korkeakoulutettuja, juristeja, lääkäreitä...niitä "amiksiakin" on oltava eikä kaikilla ole vaihtoehtoja. Joillekin se ammattikoulutus voi olla yhtä haasteellinen kuin lääkärintutkinto toisille..

Niinpä niin, kaikki ei voi olla yhtä menestyviä, joten heille jotka ei menesty ja eivät jaksa panostaa kouluttautumiseen kuuluukin maksaa selvästi vähemmän palkkaa.

Joillekin se ammattikoulutus voi olla yhtä haasteellinen kuin lääkärintutkinto toisille..

niin...? Eli tyhmien ja laiskojen ihmisten pitäisi olla samassa asemassa kun fiksujen ja ahkeroitten? Jos ees hieman jaksaisi panostaa läksyjen lukemiseen niin amis olisi ihan lastenleikkiä jokaiselle.
 
Tähän on nyt kommentoitava vaan sen verran, että valkokaulustyöt ovat nykyään myös fyysisesti ihan helvetin kuluttavia. Yliopistokoulutus tarkoittaa käytännössä sitä, että viiteen-kuuteen vuoteen ei nuku säännöllisesti tarpeeksi, vaan viikolla vedetään univajeessa ja viikonloput yritetään nukkua vajetta kiinni (huonolla menestyksellä). Sitten kun valmistuu, niin tätä rumbaa jatkuu monessa ammatissa jos meinaa pärjätä muihin saman koulutuksen omaaviin verrattuna. Jos tekee istumatyötä, se on täyttä myrkkyä kropalle, etenkin selälle. Rauhalliseen lounastaukoon ei monessa duunissa ole aikaa, välipaloista puhumattakaan. Työt seuraavat kotiin ja työn ja vapaa-ajan rajaa on vaikea vetää, jolloin ollaan jatkuvasti "stand-by:lla".

Lisäksi monen ihmisen psyyke ei sovellu jatkuvaan henkiseen paineeseen, mutta tästäkään ei tietty saa puhua koska mielenterveysongelmat ovat tabu. Ne ovat kuitenkin ihan yhtä oikeita sairauksia kuin fyysiset vaivat.

Jos asiaa tältä kantilta katsoo, niin kuka viitsisi paahtaa läpi tuota 5-6 vuoden rupeamaa ja sitten tehdä sitä palkatonta ylityötä uranluonnin eteen, ellei siitä tipu edes korkeampaa palkkaa?

Tässä oli asiaa. Jatkuvat paineet, odotukset ja stand-by aiheuttaa monelle sen, että pakka lahoaa. Jos puhuisi asiasta esimiehen kanssa tai irtisanoutuisi, olisi "häviäjä". Uskon että monella nuorella akateemisella kunnianhimoisella kaverilla ei ole antoisaa vapaa-aikaa, vaan töiden jälkeen valmistaudutaan seuraavaan päivään. Ainakin itse huomasin jo kesätöissä ns. aivottoman 8-16 työn hyvät puolet: ei tarvinnut miettiä kotona mitään ja työt oikeasti lakkasi neljältä. Miinuksena etenemismahdollisuuksien olemattomuus.
 
Tässä oli asiaa. Jatkuvat paineet, odotukset ja stand-by aiheuttaa monelle sen, että pakka lahoaa. Jos puhuisi asiasta esimiehen kanssa tai irtisanoutuisi, olisi "häviäjä". Uskon että monella nuorella akateemisella kunnianhimoisella kaverilla ei ole antoisaa vapaa-aikaa, vaan töiden jälkeen valmistaudutaan seuraavaan päivään. Ainakin itse huomasin jo kesätöissä ns. aivottoman 8-16 työn hyvät puolet: ei tarvinnut miettiä kotona mitään ja työt oikeasti lakkasi neljältä. Miinuksena etenemismahdollisuuksien olemattomuus.
Totta. Monesti valmistumisen jälkeen töihin mennessä tulevat vielä seuraavat "edut"
-työaikana tehdään töitä
-vapaa-aikanakin tehdään töitä
-töitä tehdään kotona illalla ja yölläkin, eikä siitä tule korvausta
-illat ja viikonloput istutaan lentokoneessa

Tosin en ole tyytymätön valintaani, sillä pidän työstäni ja sen vaihtelevuudesta. Toisinaan tulee kuitenkin mieleen, että miten olisikaan mukava jättää työt työpaikalle. Mutta ammatinvalintakysymys, eli tämä on ollut ihan oma valinta.
 
Totta. Monesti valmistumisen jälkeen töihin mennessä tulevat vielä seuraavat "edut"
-työaikana tehdään töitä
-vapaa-aikanakin tehdään töitä
-töitä tehdään kotona illalla ja yölläkin, eikä siitä tule korvausta
-illat ja viikonloput istutaan lentokoneessa

Tosin en ole tyytymätön valintaani, sillä pidän työstäni ja sen vaihtelevuudesta. Toisinaan tulee kuitenkin mieleen, että miten olisikaan mukava jättää työt työpaikalle. Mutta ammatinvalintakysymys, eli tämä on ollut ihan oma valinta.
Mikä ammattisi on?
Itse funtsin asiaa niin, että jos alkaa tuntumaan kohtuuttoman raskaalta, niin etsii uuden paikan ja aloittaa siellä vaikka kuukausi sen jälkeen kun nykyinen on loppunut. Hengähdystauko ja uudet piirit varmaan piristää.
 
Niinpä niin, kaikki ei voi olla yhtä menestyviä, joten heille jotka ei menesty ja eivät jaksa panostaa kouluttautumiseen kuuluukin maksaa selvästi vähemmän palkkaa.

Jos ei menesty ei sen tarvitse tarkoittaa sitä ettei ole jaksanut panostaa kouluttautumiseen, mikä ei itsestään mitään menestystä takaa sekään ja onkin jo pelkkänä näkemyksenä aika outo.

niin...? Eli tyhmien ja laiskojen ihmisten pitäisi olla samassa asemassa kun fiksujen ja ahkeroitten? Jos ees hieman jaksaisi panostaa läksyjen lukemiseen niin amis olisi ihan lastenleikkiä jokaiselle.

Laiska ja tyhmä? Fiksu ja ahkera? Mielenkiintoisia assosisaatioita. Eikä se amiskaan ole lastenleikkiä kaikille ihmisille.

Laiskat nyt eivät ikinä menesty, sehän on väkisinkin orgaanisesti muodostuva luonnonlaki ja ihan oikein sinällään.
Ahkeraahan pitäisi tietysti aina palkita, sitähän minä olen koko ajan hakenutkin takaa, en tiedä mitä piiloviestintää yrität kirjoituksistani löytää?

Mutta kuten sanottu, kaikki eivät voi muutenkaan olla menestyjiä, eikä menestys ole ainoa ihmisarvon mittari.
Vaikka joillekinhan tätä onkin turha toitottaa.
 
Tähän on nyt kommentoitava vaan sen verran, että valkokaulustyöt ovat nykyään myös fyysisesti ihan helvetin kuluttavia. Yliopistokoulutus tarkoittaa käytännössä sitä, että viiteen-kuuteen vuoteen ei nuku säännöllisesti tarpeeksi, vaan viikolla vedetään univajeessa ja viikonloput yritetään nukkua vajetta kiinni (huonolla menestyksellä). Sitten kun valmistuu, niin tätä rumbaa jatkuu monessa ammatissa jos meinaa pärjätä muihin saman koulutuksen omaaviin verrattuna. Jos tekee istumatyötä, se on täyttä myrkkyä kropalle, etenkin selälle. Rauhalliseen lounastaukoon ei monessa duunissa ole aikaa, välipaloista puhumattakaan. Työt seuraavat kotiin ja työn ja vapaa-ajan rajaa on vaikea vetää, jolloin ollaan jatkuvasti "stand-by:lla".

Lisäksi monen ihmisen psyyke ei sovellu jatkuvaan henkiseen paineeseen, mutta tästäkään ei tietty saa puhua koska mielenterveysongelmat ovat tabu. Ne ovat kuitenkin ihan yhtä oikeita sairauksia kuin fyysiset vaivat.

Jos asiaa tältä kantilta katsoo, niin kuka viitsisi paahtaa läpi tuota 5-6 vuoden rupeamaa ja sitten tehdä sitä palkatonta ylityötä uranluonnin eteen, ellei siitä tipu edes korkeampaa palkkaa?

Niin, tuota "paskaduunia" on siis moneen lähtöön, tunnen joitakin toimistovirkailijoita, joiden työ on todella puuduttavaa ja omalla laillaan kuluttavaa vielä kehnohkoon palkkaaan nähden.

Mitä tulee tuohon yliopisto-opiskeluun niin tunnet näköjään ihan eri tyyppisiä opiskelijoita kuin minä.
Minun tuntemani(lukevat mm. fysiikkaa, psykologiaa, tiedotusoppia, teologiaa...) ovat tavattoman rentoja, ja näyttää aikaakin löytyvän runsaasti myös erilaisille harrastuksille ja juhlimiselle...myös japanilaistyylinen kuvauksesi hektisestä työympäristöstä kuulostaa vieraalta.
Mutta mene ja tiedä.

Eikä ole mielestäni ollut enää pitkiin aikoihin mikään tabu puhua burn-outeista tai muista työhön liittyvistä mielenterveysongelmista, pikemminkin ne tuntuvat edustavan jonkinlaista muotibuumia tänä päivänä...
 
Niin, tuota "paskaduunia" on siis moneen lähtöön, tunnen joitakin toimistovirkailijoita, joiden työ on todella puuduttavaa ja omalla laillaan kuluttavaa vielä kehnohkoon palkkaaan nähden.

Mitä tulee tuohon yliopisto-opiskeluun niin tunnet näköjään ihan eri tyyppisiä opiskelijoita kuin minä.
Minun tuntemani(lukevat mm. fysiikkaa, psykologiaa, tiedotusoppia, teologiaa...) ovat tavattoman rentoja, ja näyttää aikaakin löytyvän runsaasti myös erilaisille harrastuksille ja juhlimiselle...myös japanilaistyylinen kuvauksesi hektisestä työympäristöstä kuulostaa vieraalta.
Mutta mene ja tiedä.

Eikä ole mielestäni ollut enää pitkiin aikoihin mikään tabu puhua burn-outeista tai muista työhön liittyvistä mielenterveysongelmista, pikemminkin ne tuntuvat edustavan jonkinlaista muotibuumia tänä päivänä...

Tuosta opiskeluajan kroonisesta väsymisestä olen kyllä eri mieltä, en ole kokenut sitä eikä kukaan tuntemistani henkilöistä. Otokseni tosin koostuu itsestäni ja opiskelukavereistani (teknillinen tausta lähes kaikilla), mutta työelämän kuvaus on taas hieman tutumman kuuloista. Se miksi työympäristön kuvaus saattaa kuulostaa oudolta Hankielle, johtunee varmaankin hänen tuntemiensa ihmisten koulutustaustasta. Luonnontieteitä, kasvatustieteitä, humanistipuolta, ja teologiaa lukeneiden toimenkuva valmistumisen jälkeisessä työelämässä on hieman erillainen kuin teknillisen tai kauppatieteen puolelta valmistuneiden. Näin karkeasti yleistettynä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom