- Liittynyt
- 1.11.2006
- Viestejä
- 246
Lukuisia varsinkin humanistisia tutkimuksia kyseenalaistetaan tiedemaailmassa jatkuvasti johtuen mm. ontuvasta logiikasta, vääristä yleistyksistä, tarkoitushakuisista kysymyksenasetteluista, tilastollisista virhetekijöistä yms. Sellainen johtopäätös jossa niputetaan kaikki rikollisuus ja vielä eri maista on tietysti ihan paska, ei se kerro enää mistään mitään. Annetaan sellaisten nyt olla.
Juu, pitäisi ehkä sitten antaa vain olla. En tiedä, miltä alalta ja mistä olet akateemisen asiantuntemuksesi hankkinut, mutta tunnut joka tapauksessa tietävän yhtä jos toista humanistisesta tutkimuksesta (minä muuten puhuin yhteiskuntatieteistä).
Siitä olen täysin samaa mieltä, että tutkimukset, joissa "niputetaan kaikki rikollisuus ja vielä eri maista" ovat paskoja. Kulttuurierot, lainsäädännölliset erot, historialliset erot jne. pitää aina huomioida, jos vertaillaan eri maita keskenään. Ja silloinkin voidaan yleensä vain esittää mahdollisimman hyvin perusteltuja johtopäätöksiä ja tulkintoja, ei absoluuttisia faktoja.
Teillä jotka vähättelette pelotteen merkitystä on todella ihmeellinen logiikka. Jäähän niitä rikoksia tekemättäkin, mutta te huomioitte yhtälössänne vain tehdyt rikokset. Eikö tullut mieleen että ilman pelotetta rikoksia tehtäisiin ehkä hieman enemmän?
Siis miten niin? Minä ainakin muistaakseni mainitsin, että jos rikoksista ei rangaistaisi, meno olisi täysin kestämätöntä. Sehän on selvä, että rangaistuksilla on ennalta ehkäisevä pelotevaikutus. Kyse on vain siitä mihin rajaan asti vaikutus toimii. Esimerkiksi kuolemantuomio ei tunnetusti vähennä murhien määrää verrattuna elinkautiseen. En myöskään usko (ja tämä on vain henkilökohtainen mielipiteeni), että ennaltaehkäisevän pelotevaikutuksen kannalta on juurikaan käytännön merkitystä, istuuko tämä kyseessä ollut kirkonpolttajakaveri kolme vai kuusi vuotta. Siitä meidän sanailussamme taisi alun perin olla kysekin?