ironman2 sanoi:
Onkos se Joe Frielin valmennuskaarti vetamassa vai miten se USAT hoitaa ton? Joe nyt kylla on lahes kaikessa mita triathlonin ymparilla keksii, usa:ssa, tavalla tai toisella vahintaan taustavaikuttajana. Jos aiot ihan leipatyota tuosta, niin varmaan just kannattaa hankkia meriitteja kaikilta IM-matkoilta, niista on apua asiakkaita haaliessa.
Muutaman esityksen olen sieltä jo saanut, ja näyttää siltä että Bob Seebohar on noita ravintopuolen juttuja vetämässä. Urheiluravitsemuksen tai -fysiologian puolelta en usko kurssista itselle mitään uutta tietoa tulevan, toivottavasti siellä on sitten enemmän uutta esim. treeniohjelmien tekemisen ja muun käytännön suhteen. En tiedä onko Friel mukana ollenkaan, muutama päivä siellä niitä esityksiä oli tarjolla.
ironman2 sanoi:
Avaanpa yhden "can-of-worms" kysymyksen, asiasta toiseen, ootteko itte joutuneet viela koskaan sen eteen triatleetti "uran" aikana etta kehonpainoa joutuisi tiputtamaan ihan kaloreja tiputtamalla. Yleensahan tama ei ole ongelma meille tri-harrastajille, jos kausi menee normaalisti, niin niitten kisapituisten pyoralenkkien vaantaminen kaantaa painon vaajaamatta laskuun ja tavoitekisapaino saavutetaan, no problem.
Peilaan omaa tilannetta vasten silleen etta tama kuluva kausihan jai mulla tavallaan kesken, nollasin harjoittelun moninaisista syista kesakuussa, jolloin se normaali kropan vuosisykli katkesi, ts. kun oma kisapaino on aika tarkaan yleensa 70-kg, niin nytten "ehtinyt" niin pitkalle harjoittelussa etta olisin kaynyt kisapainossa ollenkaan. Tassa nyt on keikuttu 8-9 kiloa painavampana tuosta syysta ja mielessa on alkanut liikkua pitaisko nyt, ihka ensimaista kertaa taman maallisen vaelluksen aikana, perati, turvautua siella kaloripuolella leikkauksiin. Hirvittaa jo etukateen jos taa siihen menee, meinaan vaan suorituskykymielessa, kokemuksia?
Tuohon sinun can-o-worms probleemaan sanoisin, että asia on ehkä helpompi sisäistää kun muistaa, että kyseessä ei ole kuin
tietoisen, ja
tiedostamattoman painonhallinnan erosta. Harjoitusten jäädessä vähemmälle kehon paino tuppaa nousemaan, ja sitä täytyy tietoisesti optimoita kaloreita tarkkailemalla. Toisaalta ilman taukoja, ja normaalisti kulkevalla harjoitus/kilpailukaudella se tapahtuu varsinkin monella kestävyysurheilijalla tiedostamatta. Itse asiassa sanoisin, että tuo pelkäämäsi kaloreiden tarkkailu (poislukien sairaalloinen syömisten tarkkailu), tulisi kuulua jokaisen vähänkin vakavammin harrastavan urheilijan työkalupakkiin. Tosin näin ehkä lähinnä lajeissa, joissa kehon paino/koostumus korreloi vahvasti urheilusuorituksen kanssa. Sanoisin, että tämä vaihtoehto on myös kehityksen kannalta optimaalisempi ratkaisu.
Mielestäni yksi hyvä painonpudotusmalli mainitsemaasi tilanteeseen löytyy Lyleltä, joka menee jotakuinkin näin:
1. Set calories: 20% deficit. 3200 * 0.20 = 640 calories. 3200 – 640 = 2560 cal/day
2. Set protein: 1.5 g/lb lean body mass = 255 grams protein * 4 cal/g = 1020 cal/day
3. Set fat: 25% of total calories. 2560 * 0.25 = 640 calories / 9 cal/g = 71 grams
4. Set carbs: 2560 calories – 1020 calories from protein – 640 calories from fat = 900 calories / 4 cal/g = 225 grams.
Suosittelen kokonaisuudessaan Lylen vinkkejä urheilijan painon vähennykseen,
osa 1,
osa 2,
osa 3, josta löytyy myös muutama kommentti hiilarimäärien viilamiseen jne. Myös herran Mean Forum on hyvä tietolähde. Hyviä ohjelmia päivittäiseen kalorien tarkkailuun USA:ssa asuville (paikalliset mitat, annoskoot ja tietopankit) ovat mm. FitDay tai CalorieKing.
Oikeastaan tuohon voisi vaan lisätä sen verran, että luultavasti tuollainen painonpudotus olisi ihan mahdollinen suorituskyvyn juurikaan kärsimättä, jos ajoittaa tankkailut järkevästi urheilusuorituksen yhteyteen. Sitten kun tavoitepaino on saavutettu, on jo helpompaa, tosin sitten kannattaa jo tarkkailla ettei syömiset jää liian vähille ja hankitut tehot häviä.
ironman2 sanoi:
Hyvia pointteja, kaikilta! Onnekkaasti tassa on viela sen lahes 10-kk ennen h-hetkea etta hyvissa ajoin olen heraamassa siihen mahdollisuuteen etta paino lahteekin laskemaan hitaammin, eika ehdi tavoitteeseen. Niita laskelmia mita olen nahnyt 180-km kisapituisen pyorailyosuuden kehonpainon vaikutuksesta (laskennallisesti), niin on ne kylla huimat erot, jos en nyt ihan vaarin muista Matt Fitzgeraldin taulukkoja niin jo viisi kiloa kertautuu +40 min! Noh toki riippuu reitista, makisyydesta, jne, mutta juuri Louisvillehan on kohtuumakista ja sitahan voi mielessaan verrata jos vaikka 5-kg tai 7.5-kg punnusta raahaisi mukanaan koko matkan.
Toisaalta mullakin, ihan niinkuin jambo, on panostus voimapuoleen menossa, ollut ja on edelleen, en osaa sanoa tarkaan miten paljon tassa on uutta lihassolukkoa mukana, mutta mutuna jalkoihin ja tuonne keskivartalon/lonkkien seutuville varsinkin on kertynyt semmoista lihaksen tuntuista kudosta. Onhan voimien tuloskunto nyt kuitenkin paras mita milloinkaan muistan ja en ole siihen milloinkaan nain pitkaan (n. vuosi putkeen katkeamatta lineaarisesti) nain paljon panostanut.
Hyvin järkeilty, tosin tuosta kehon painon vaikutuksesta pyöräilyosuuteen uskaltaisin olla eri mieltä. En tiedä mihin laskelmaan Fitzgerald taulukoissaan viittaa, mutta tutkimusten perusteella asia ei ole noin yksinkertainen kuten sanoitkin. Se mitä tiedetään tutkimusten perusteella sinne 40km aika-ajomatkaan asti on se, että suuremman kehon painon omaavilla eliittipyöräilijöillä on selvä trendi parempiin aikoihin. Tämä johtuu lähinnä siitä, että suurempi kehon paino yleensä tarkoittaa suurempaa lihasmassaa = suurempaa tehoa. Varsinaisia 180km aika-ajosuoritusmittauksia ei taida juuri olla. Joka tapauksessa olisi kiinnostavaa nähdä tuo Fitzgeraldin taulukko, muistatko mistä moinen löytyisi? Veikkaisin, että aika mäkiselle maastolle tehty malli.
Toisaalta tilanteet, joissa pyöräilyosuudella pienemmästä kehon painosta on suhteessa enemmän hyötyä on A) mäkinen reitti (jonka jo mainitsit), ja B) peesisallittu aika-ajo. Tältä pohjalta uskaltaisin sanoa, että jos lähtisit nykyisellä painolla kisaamaan, aikasi olisivat parempia aina sinne perusmatkaan asti, varsinkin jo koet että lihasmassaa ja voimaa on enemmän. Näitä suuremmilla matkoilla eteenpäin luultavasti kokonaisaika olisi huonompi johtuen suuremman kehon painon negatiivisesta vaikutuksesta juoksusuoritukseen.