Treenirohkeus

[KKHS]

Loukkaantumisesta keskustelua vähän toiselta kantilta. Eli kuinka taipuvainen olet uskomaan liikkeiden vaarallisuuteen, tai kuinka rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilet uutta? Itse pyrin tietoisesti olemaan rohkeampi liikkeiden valitsemisessa, vaikka hieman negatiivinen propaganda asiaa vaikeuttaakin. Esimerkiksi minulla meni kauan ennen kuin uskalsin kyykätä, kun kyykkäyksen peloteltiin rikkovan terveenkin polven, saati sitten pariin kertaan leikatun polveni. No, sittemmin olen alkanut kyykkäämään, ja asioista selvää otettuani, alkanut lähinnä kyykkäämään vain syviä kyykkyjä. Noista em syistä on muuten painot törkeen pieniä :-)

Salilla käydessä mukana kulkee sälli, joka pelottelee vähän jokaliikkeen vaarallisuudella, kuin myös venyttelyn vaaroilla. No, kyseinen sälli tosin tekee itse kaiken pelkällä yhdellä tankolämmittelysarjalla, jonka jälkeen jokainen sarja failureen (on muuten saanut usein juosta salin päästä päähän nostamaan tankoa tyypin rinnalta :-). Alkuvaiheessa tuommoisten tyyppien puhetta kuunnellessä muuttuu vähintäänkin vainoharhaiseksi milloin mitäkin liikettä kohtaan. No, onneksi niihin oppi suhtautumaan asian vaatimalla vakavuudella viimeistään kun se tyyppi kertoi (kokemuksesta) venyttelyn hajottavat paikat :-)

Aikoinaan törmäsin melko hyvään teoriaan negatiivisen progandan määrästä. Sitä syntyy paljon jopa lääkäreiltä, koska liikkeen vaikutuksista tehdään numero vasta kun sitä tehdessä loukkaantuu. Lääkärikään ei terveeltä kysele miten tämä treenaa, joten on helppo saada se käsitys että tietyt liikkeet ovat vaarallisia. Ne lukuisat menestystarinat kun ovat hiljainen enemmistö.

Eli siis paatoksen jälkeen: Oletko vainoharhainen liikkeitä kohtaan, vai kokeiletko rohkeasti uutta?

 

[Nilzinator]

Itse kokeilen mielelläni uutta mutta joskus eräänlainen pelko iskee kun olis tarkotus lisätä treenipainoja esim. penkissä. Vaikka olisin melko varma että nousee niin silti jotenkin jännittää :D
Kyllähän sitä maastavedon ja muut liikkeet missä liikkuu isommat painot yrittää tehdä mahdollisimman puhtaasti ettei satu mitään :/

 

[Nick_]

Itselläni sama juttu kyykyn kanssa. Silloin kun en vielä tehnyt kyykkyä, olin ihan satavarma että kyllä siinä vähintään polvilumpiot lähtee ku tykinkuulat salin seinille ja selkä napsahtaa poikki.
Meni noin vuoden päivät ennen kuin uskalsin ruveta kokeilemaan, ja alussa kun oli tyyli hakusessa, niin kyllä muutaman kerran selkään vihlas mut ei se sentään poikki mennyt.

 

[nyrkkeilijä]

kokeilen mielelläni :D jos paikat menee rikki niin lääkärille en pelkää mitään liikkeitä

 

[Fataali]

Ei ole edes ikinä tullut mieleen pelätä liikkeitä, paitsi en kyllä mitään penkkimaksimeja rupea koittamaan ilman varmistajaa.:D

 

[Jani_88]

Eihän niitä liikkeitä passaa pelätä

 

[KKHS]

Kyllähän sitä maastavedon ja muut liikkeet missä liikkuu isommat painot yrittää tehdä mahdollisimman puhtaasti ettei satu mitään :/

Järjeläl ja vainoharhaiselle pelolla on kuitenkin rajansa. Ei tietenkään pidä lähteä sille linjalle että "se mave kyllä treenaa selkää kissanselkätyylilläkin", vaan kaikki pitää oikein tehdä. Luulenpa että negatiivinen propaganda johtuu paljolti juuri niistä treenaajista jotka eivät tiedä mitä tekevät. No, vasta toissapäivänä salilla joku tyyppi (jonka kädet olivat paksummat kuin jalat, eivätkä ne kädet nyt NIIN paksut olleet) selitti että maastaveto on vaarallinen liike, oli itse näet loukkaantunut sitä tehdessä. Tämän se kertoi tehdässään hauiskääntöjä seisten, selkä köyryssä.

 

[Vitamiini]

Alkaa aika pitkälti olemaan kaikkia liikkkeitä mitä voi tehä. Tosin vaihtelee aina käyntikerroilla mitä tekee vuorostaan. Etukäteen lukenut vaarallisista liikkeistä, enkä ole paria kertaa enempää ottanut niitä käyttöön.

 

[pikkujöpö]

Mitäpä niitä liikkeitä pelkäämään.Uuden liikkeen koitan harjoitella aina ensin kohtuu pienillä painoilla.Näin ei lihaksetkaan tottumattomuuttaan kipeydy turhia.Hiet tulee pyyhittyä käsistä ja muutenkin koitan käsitellä vapaita painoja turvallisesti.

Jos esimerkiksi joku olkapää liike tekee kipeää tai vatsalihasliike käy liikaa selälle niin se jää heti ohjelmasta pois.

Enempi minua pelottaa nuo kauhutarinat kun jos esimerkiksi joltain on vaijeri katkennut tai kone pettänyt alle

EDIT: tuossa muutama viikkoa sitten eräs heppu (itseäni isompi)tuli ihmettelemään viereen kun tein takareisiä suorin jaloin maastavedolla.Varovasti alkoi selittämään että tuolla olisi konekin koukistuksia varten.Kerroin sitten että tämä on tosi hyvä liike ja teen niitä koukistuksiakin kyllä myöhemmin.No,kehuin sitten liikettä niin hän tyrmäsi sen olevan liian riskialtis tasapainoituksineen.Kertoipa sitten loukanneensa joskus selkänsä aikoinaan smithkyykkyä tehdessä sadalla kilolla.Että joo,tälle kaverille oli ainakin loukkaantuminen tuonut sen verran treenipelkoa että tyrmäsi uuden liikkeen tuosta vaan ja vielä yritti minullekin oppejaan tuoda.

 

[arnold1987]

Osaa liikkeistä pelkään. Yleensä liikkeet on niitä joita on tullut tehtä jo jonkin aikaa ja niissä sarjapainot on aika suuret, kuten prässit, hackit jne. vaaditaan pientä hulluutta lähteä tekemään uutta enkkaa tai vastaavaa näissä liikkeissä. Monesti apuun on tullut uusien liikkeiden ottaminen valikoimiin. Uuden liikkeen avulla saa uutta kehitystä aikaan, vaikka sarjapainot ei heti alkuun olisikaan hirveän korkeat. Mutta se oli jaloissa etukyykky. takakyykkysarjapainot oli ihan ok, mutta kun alkoi tekemään etukyykkyä sai tiputtaa paljon pois. Nyt uudestaan vaihtanut kyykkyyn ja taas tuntuis olevan uutta puhtia rikkoa ne vanhat enkat. mutuilua

 

[Franss]

Oma stoori lyhykäisyydessään: aloitin salitreeni n. 15-vuotiaana. 22-vuotiaana leikattiin selästä välilevynpullistuma (pahin kolmesta pullistumasta). Ilman muuta olisin tarvinnut ohjeita oikeanlaiseen liikkumiseen, tekniikkaan ja jopa syömiseen, jotta tältä olisi vältytty. Nykyisin selkä pysyy kunnossa kiropraktisen käsittelyn ja oman kropan kuuntelun avulla. Paras ohje, jonka olen tilanteen kanssa elämiseen saanut:

Älä jätä mitään liikkeita pois pysyvästi. Vaihtele niitä niin, että vuoden aikana tiedät tehneesi kaikkia mahdollisia liikkeitä. Jokaisella liikkeellä on ilman muuta paikkansa treenissä. Samoin jokaisen liikkeen voi tehdä oikein, jos jaksaa keskittyä asiaan. Varsinkin kyykky ja maastaveto ovat liikkeitä, joista en enää luovu, vaikka selkä väliaikaisesti kipeytyisikin, koska ne kehittävät kropan kykyä tukea itseään.

Kyllähän salitreeni jonkin sorttista rohkeutta edellyttää, mutta mistäpä pelko syntyisi ellei epätietoisuudesta. Kun on tarpeeksi tietoa treenaamisesta, ei ole mitään syytä pelätä.

 

[pikkujöpö]

Kyllähän salitreeni jonkin sorttista rohkeutta edellyttää, mutta mistäpä pelko syntyisi ellei epätietoisuudesta. Kun on tarpeeksi tietoa treenaamisesta, ei ole mitään syytä pelätä.

Tuossa tuli kyllä hyvin asian ydin

 

[NGV]

Joitakin liikkeitä pelkään, esim Hack-kyykky tai prässi ovat niitä, sillä olen jäänyt sinne alle eikä oo mukavaa, tosin varmistajan jos saan siihen vikaan settiin niin pelko on poissa ja vedetään hyvillä mielillä. Rohkea pitää olla, mutta ei mikään aivan uhkarohkea sillä liian rohkealla ja ylimielisellä asenteella saa paikat rikki, jotain kunnioitusta raudelle pitää antaa, mutta kyllä sitä pitää kurittaakin, mutta fiksusti. Eli kannataa treenata kovaa ja fiksusti niillä liikkeillä jotka sopii itselleen parhaiten.

 

[hanaa]

jep, mää tykkään kokeilla aina jotakin uutta. välil tulee kokeiltua nii hölmöjäkin jippoja et siitä kärsii koko kroppa.

 

[Darkwanderer388]

Kyllähän noita tulee aika rohkeasti kokeiltua, esim. monien pelkäämä pystypunnerrus niskantakaa on nyt käytössä. Tietenkin tekniikkaan kiinnitän erityistä huomiota tavallista suuremman riskin omaavissa liikkeissä.Tekemättä liike jää varmaankin vasta, jos on oppinut vahingollisuuden kantapään kautta

 

[Vitamiini]

Joitakin liikkeitä pelkään, esim Hack-kyykky tai prässi ovat niitä, sillä olen jäänyt sinne alle eikä oo mukavaa, tosin varmistajan jos saan siihen vikaan settiin niin pelko on poissa ja vedetään hyvillä mielillä. Rohkea pitää olla, mutta ei mikään aivan uhkarohkea sillä liian rohkealla ja ylimielisellä asenteella saa paikat rikki, jotain kunnioitusta raudelle pitää antaa, mutta kyllä sitä pitää kurittaakin, mutta fiksusti. Eli kannataa treenata kovaa ja fiksusti niillä liikkeillä jotka sopii itselleen parhaiten.

Tuossa on se paha, että kun vaikkapa prässin lataa kelkan täyteen ja siinä aletaan pyöriä monissa sadoissa kiloissa, niin se kun tulee alas ja ukko jää puristuksiin sinne vahingossa, niin hetken saa muut auttaa pois sieltä.

 

[supernatu]

Kyllä se kyykky on se liike mikä kaikkia pelottaa, sen takia kaikki keksivät tekosyitä sen tekemättä jättämiseen. Ja kieltämättä ei oo kivaa ottaa melkee kahtasataa kiloa niskaan et vois sarjaa alkaa murjomaan, mutta en mää sitä kyykkyä sen mukavuuden takia ainakaan tee. Ja jännitys lisää adrenaliinin eritystä, joka taas lisää suorituskykyä, et on siinä jotakin myönteistäkin.

 

[mxm]

Sattuneiden loukkaantumisten takia en tee tiettyjä liikkeitä mutta varsinaista pelkoa liittyy vain penkkiin, kyykkyyn ja pystypunnerrukseen eli ne liikkeet, joissa joku voi kolahtaa kaaliin. Mutta se pelko aina lievenee kun huomaa, että jaksaakin tehdä niillä painoilla mitä siinä tangossa on ja sit uskaltaa laittaa lisääkin. Pelko on voitettava, jotta voisi kehittyä!

 

[supernatu]

Ne jotka pelkää lisätä painoja ei kyllä kehity

 

[Isoarska83]

Ainoa pelko taitaa olla penkissä: kyllä ainakin itellä esim. uutta enkkaa kokeillessa meinaa tulla sellanen olo että jaahas. Varsinkin kun ollaan sen tangon alla vielä, muissa liikkeissä nyt ei oikeestaan mitään kammoa ole.