Treenaaminen "tuntuman" mukaan

[Wondadog]

Tästä on monessa threadissa keskusteltu, mutta ajattelin aloittaa uuden threadin ihan keskitetysti aiheesta. Olen itse alkanut siirtymään tämän kannalle kokemuksesta. Ja ei yritäkään tuoda näkemystä esille ainoana tapana tehdä, mutta ainakin vaihtelun vuoksi tätäkin kannattaa kokeilla.

Eli treenijakoni on 2-jakoinen (selkä-hauis-takareidet / rinta-olkapää-ojentaja-etureidet)
Treenaan 3-4krt viikossa, päivät ja lepopäivät vaihtelee fiiliksen mukaan. Pyrkimys on treenata 2-3pv välein, yleensä 2 sarjaa per liike aina eri liikkeillä, mutta sarjamäärät ja toistomäärät vaihtelee tuntuman mukaan. En pidä kirjaa painomääristä, vaan teen aina paikat sippiin asti, oli se sitten 8 ta 15 toistoa jne.

(esim olkapäille vaihtelen vipunostoja, pystypunnerrusta tangolla/kässäreillä, takaolkapäät välillä koneessa, välillä kässäreillä, välillä ei ollenkaan, rinnalle viparit, penkki/vinopenkki kässäreillä/tangolla jne....)

Kokeilin tätä kun motivaatio oli hetkellisesti hukassa. Lueskelin myös Toni Karin ajatuksia treenaamisesta, ja Ari Kokkonen oli samanlaisilla linjoilla.
Nyt kun tein vaihteeksi vanhan treeniohjelman mukaisesti viikon, huomasin että painot oli noussut monessakin liikkeessä puolen vuoden aikana mukavasti, ja kehitystä tullut.
Toki olisi saattanut kehittyä supertarkasti vedetyllä progressiivisella 3-jakoisellakin, mutta tämä ainakin toimi itsellä.

Treenaako moni muu ilman "orjallisesti noudatettavaa kaavaa", ja millaisia tuloksia olette saaneet? Oletteko käyttäneet vain satunnaisen vaihtelun vuoksi, vai vetäneet tuntumalla pitkäänkin?

 

[Vodka Red Bull]

Kuulostaa meikäläisen treenamiselta, paitsi pyrin välttämään totaalisia sippitreenejä vaikka mieli tekisikin. Yritin pitää kirjaa, mutta hommasta menee maku aika nopeasti. Jollekin pedantti suhtautuminen on varmaan paras lähestystapa ja tuottaa parhaat tulokset, mutta minulle ei. Luovuus puuttuu koko tuohusta. Pakko päästä soveltamaan ja oppimaan sen sijaan että väsää aina HST-taulukon ensi kuuksi ja mennään robottina.

Nykyisestä painosta ja maksimiykkösistä ei ole mitään hajua, mutta koskaan treenaaminen ei ole ollut näin mielekästä.

 

[Vitamiini]

Itse treenaan ilman sen suurempia kaavoja. Peruskuviot on kyllä aina samat niin että 2-5 sarjaa per lihas ja sitten toistot tehdään lähes suoraan omasta päästä ja aika usein tuntuman mukaan. Vaikka olisikin kevyet painot jossain treenissä välillä, niin tehdään liike sitten niin hitaasti, että se tuntuu ja polttaa. Eli joskus pitkää sarjaa ja joskus lyhyttä. Joskus taas erittäin pitkää sarjaa. Fiiliksen mukaan erikoistekniikoita. Jos esim rinnassa on tunne, että sitä ei ole tarpeeksi rasitettu jonain treenikertana niin sitten tehdään extraliike/liikkeet, että alkaa tuntumaan. Vaikka olisi mitkä painot tahansa niin tehdään se niin hitaasti sitten, että sen tuntee ja lihas pysyy kontrollissa koko ajan.

Jos on treenipäivänä tukkoinen olo salilla ja silti on tullut lähdettyä ja tuntuu ettei powerit riitä rankkaan vääntöön isommilla painoilla, niin se on kevyttä pumppailua sitten vuorossa. Itse olen huomannut, että voimat ja lihasmassa kasvaa melkein teki sitten millaisilla tahansa (silti muistaen isot perusliikkeet), kunhan vaihtelee liikkeitä joka treenikerta, sarjoja ja toistomääriä ja pyrkii pikkuhiljaa kovempiin rautoihin ja pakittaa aina silloin tällöin taaksepäin ja taas ylöspäin pyrkii.

Itsellä ei ole ainakaan minkäänlaisia tiettyjä liikkeitä, että jos olisi joku tarkka treeniohjelma joka sanoisi, että nyt on rintaliikkeet täynnä eikä pidä tehdä yhtään enempää. Silloin tekisin vielä jotain extraa. Enemmän uskon siihen, että lihas pitää "yllättää" joka kerta uusilla jipoilla ja liikkeillä, jotta se saa uutta rankempaa ja kehittävämpää rasitusta.

Lopuksi tuo supertarkkuus ja tulosten seuraaminen kaikenmaailman exceltaulukoiden kanssa ei ole tuntunut mielekkäältä. Oma muisti on tähänkin mennessä toiminut ja toimii edelleen.

 

[Penska]

Onko tässä ideana, että aina salille mennessä tehdään miten huvittaa?

Tällein tekee varmaan asioihin tutustumattomista aloittelijoista 99%. Kehityksestä voi aina olla montaakin mieltä. Yleensä tuollainen treeni keskittyy tiettyihin kohtiin, joita on mieluisa treenata.

Vai siis se, että tietää, mitä tänään treenataan, mutta liikkeet ja toistomäärät mielen mukaan? Veikkaan, että siitä puhuttiin.

Omassa ohjelmassa on aiotut liikkeet ja sarjojen määrät merkitty. Isoissa liikkeissä se puhti alkaa neljännessä sarjassa kyllä olemaan poissa. Pienemmissä taasen nysvätään urakalla.

Minusta muutaman ylimääräisen toiston tai kevyen (taikka vähemmän kevyen) sarjan teko entisten päälle ei välttämättä kaada maailmaa ja näin käy minulla usein.

Yleensä syynä se, ettei lihakset tuntunut saaneen vielä tarpeeksi kuritusta.

 

[Vitamiini]

Kyllä siinä ilmeisesti haettiin, että on treenattu jo enemmän ja tiedetään silti mitä tehdään. Ei niin että tehdään mitä huvittaa ja koska huvittaa vaikka pelkistetysti se osalla näin meneekin. Idea on, että silti saadaan hyviä tuloksia ns. "säveltämällä" joka kerta treenit. Jos joku ymmärtää pointin.;)

 

[Wondadog]

Juuri tästä oli kysymys.

treenaan siis yläselkää erilaisilla liikkeillä, sitten mave, reisikoukistukset ja jotain hauisliikkeitä yhdellä kerralla.

Toisena päivänä rinta-olkapäät-ojentajat vaihdellen erilaisia punnerrusliikkeitä, päälle prässi ja reisiojennukset.

Vatsat ja pohkeet teen 2 krt viikossa päiviä vaihdellen.
Eli koko kroppa tuossa tulee tehtyä 2krt 7-9 pv kierrolla, ainoa liike mitä en tee on kyykky, polvi ei tykkää. Muutkin jalkaliikkeet varoen..

 

[Virtual]

Itse tullut tässä vedettyä "tuntumalla" n. 2v ja uskoakseni erittäin hyviä tuloksia saanut niin dietillä kuin massallakin. Ohjelmani kuitenkin on hieman erilainen, koska treenaan 5krt viikossa ja vain kerran kropan läpi. En pystyisi edes kuvitella esim. treenaavani jalkoja 2 kertaa viikossa, koska ne ovat maanantain treenin jälkeen vähintään launataihin asti jumissa. Eli 5 kovaa treeniä ja joka kerta vaihtelua treeniin, eli eri liikkeitä eri järjestyksessä ja välillä tulee päähänpistona otettua myös erikoisempia sarjoja. Fiilispohjalta se lähtee.

 

[S225T]

Treenasin alussa suhteellisen tiukkojen perusohjelmien mukaan (kroppa useita kertoja viikon aikana läpi), ensimmäiset 3-5 vuotta. Seuraavat noin 5-7 vuotta "fiilispohjalta". Tutun kuuloista, kammoksuin "etukäteen laskettuja sarjapainoja" ja muutenkin "tarkkaan kirjattuja suunnitelmia joita pitäisi sitten muka noudattaa". Joten vaihtelin treenijakoja usein, liikkeitä usein jopa joka treeniin jne jne. Hyvältä se tuntui, pitkäänkin. Tunsin jo kroppani ja treenaamisestakin jo uskoakseni jonkin verran.
Jossain vaiheessa sitten kauhukseni havaitsin että viimeiset 3-4 vuotta se kehitys olikin polkenut käytännössä paikallaan.
Onhan se mukavaa mennä kurittamaan jotain paikkaa fiiliksen mukaan "tänään teenkin 15 toiston sarjoja" tai "tänään tehdäänkin extrakovaa" tai "menenpäs vasta 2 päivän päästä treenaamaan kun on vähän arkana tämä paikka" jne jne. Mutta kuinka kauan ja realistisesti sillä kehittyy, nimenomaan pitempään treenannut (naturaalihajoittelija). Tässä helposti sivutaan sitä (onneksi jo kuolevaa) "palautumisen tärkeyttä" ja että "lihasta ei voi treenata ennen kuin se on täysin palautunut", mytologiaa, mutta pidetään se omana keskustelunaan.

Mielipide: ainoastaan muutamia lyhyitä jaksoja vuodessa voi olla psyyken ja näin ollen jopa kokonaiskehityksenkin kannalta edullista tehdä salilla "mitä huvittaa" ja olla stressaamatta mistään progressioista tai tarkoista määristä ja sarjapalautuksista tms. Mutta pitkällä tähtäimellä se suunnitelma on...melkeinpä välttämätön. Tylsää? Kyllä, toisinaan - mutta palkkio järkevästä harjoittelusta on ainakin itselleni arvoinen.

nimim. suht tosissaan ilman n.2 viikkoa pitempiä taukoja vuodesta 1990 treenannut.

 

[Wondadog]

Jossain vaiheessa sitten kauhukseni havaitsin että viimeiset 3-4 vuotta se kehitys olikin polkenut käytännössä paikallaan.

tai "menenpäs vasta 2 päivän päästä treenaamaan kun on vähän arkana tämä paikka" jne jne. Mutta kuinka kauan ja realistisesti sillä kehittyy, nimenomaan pitempään treenannut (naturaalihajoittelija). Tässä helposti sivutaan sitä (onneksi jo kuolevaa) "palautumisen tärkeyttä" ja että "lihasta ei voi treenata ennen kuin se on täysin palautunut", mytologiaa, mutta pidetään se omana keskustelunaan.

Hmm, arvokas näkemys kokeneelta kaverilta.
Juu, tuolla levolla tarkoitin sitä että jos maanantain prässi vihloo vielä keskiviikkona reisiä niin silloin jätän sen väliin, mutta muuten kyllä kuritan paikkoja heti kun ei ole paikat kipeät. Ja oppinut treenaan siten että paikat ei ole jumissa koko ajan, sekin on taiteen laji vaikka kovaa tehdään.

itsellä 6kk ajalta kokemus on että kehitystä tapahtui... Hmm. Pitää seurailla. Varmaan nää on yksilöllisiä, mutta juuri näitä kokemuksia halusin kuulla.

 

[antibodari]

Treenaan muistin mukaan, vihko ei ollut mun juttu, menee niin vitun kahlituks koppaa joka nytkytys sinne talteen, että uhh...Jos teen jonkun tärkeän enkan, niin sen muistan, ja jos en, niin sitten ei ollut tarpeeksi hyvä enkka. Sama linja yleisessä progressiivisuudessa.

 

[mercurian]

Itse kannatan treeniä, joka on jotain suunnitelmallisen ja tuntumapohjaisen väliltä. Jos antaa mennä ihan fiiliksellä, intensiteetti ja treenitiheys helposti löystyvät, kuten jo aiemmin mainittiinkin. Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan mukavuudenhaluinen vätys.

Pointti ei tässä minusta kuitenkaan ole treenin miellyttävyys tai mukavuus, vaan monipuolisuus, luovuus ja oman kehonsa kuuntelu. Eli onko viisaampaa veivata jostain kirjasta (tai foorumilta) matkittua ohjelmaa vai suunnitella treeniohjelma omien taipumusten mukaan ja vaihdella sitä tuntuman mukaan? Tietysti yksilöllisesti suunniteltu ja vaihteleva ohjelma on toimivampi.

Itse olen pyrkinyt tuomaan treeniin mukaan tiettyä "yllätyksellisyyttä". Olin mielestäni jäänyt tahkoamaan tuttuihin (itselle mieluisiin) kaavoihin, joten lähdin muuttamaan liikkeitä, treenitahtia ja intensiteettiä tavallista useammin. Saatoin tehdä tavallisesta poiketen jalat esim. 3 kertaa viikossa ja vetää leukoja 3 - 5 kertaa viikossa, mutta vain yhden treeneistä kovaa ja muut ikään kuin valmistelevina tai palauttavina - tuntuman mukaan. Ei mitään uutta sinänsä maan päällä, mutta tulokset nytkähtivät nopeasti, kun treenimetodit muuttuivat radikaalisti totutusta. Epämukavuusalueella kasvaa, kuten sanotaan.

Persoonakohtaisesti siis suosin omien tuntojen kuuntelua silloin kun fiilistellään miten omasta treenistä voisi saada monipuolisempaa tai tehokkaampaa tai toisaalta milloin pitää ottaa iisimmin - olipa kyse sitten viikkojen treenijaksosta tai yksittäisestä harjoituksesta.

 

[vinyylisarja]

Minä olen jo kymmenisen vuotta treenannut tuntuman mukaan. Aika on vain kulunut huomaamatta. Silloin tuntui, että geneettinen maksimi on saavutettu, eikä jaksanut aloittaa "elämäntapa treenailua", niinpä aloin treenaamaan lihasryhmän per päivä kuitenkin pyrkien lisäämään aina ajoittain painoja(edelleen kyllä taitaa olla samat kilomäärät kuin 10 vuotta sitten;))
Toki olen varmaan päivittäin "päättänyt" aloittaa taas kunnon suunnitelmallisen treenaamisen mutta muut harrastukset ja tekosyyt tuppaavat olemaan esteenä.
Tällä tavalla on pysynyt tasaisessa kunnossa ja selkäkivut kurissa sekä vatsa suht pienenä mutta lihaskasvua ei varmaan ole tullut kymmenessä vuodessa juuri nimeksikään. Ikääkin alkaa olla kohta 40v.
Joku voisikin antaa vinkin jos jossain on keskustelu aiheesta "nelikymppisen suunnitelmallinen treenaaminen", niin jos vaikka taas innostuisi;)

 

[Kride]

Mielipide: ainoastaan muutamia lyhyitä jaksoja vuodessa voi olla psyyken ja näin ollen jopa kokonaiskehityksenkin kannalta edullista tehdä salilla "mitä huvittaa" ja olla stressaamatta mistään progressioista tai tarkoista määristä ja sarjapalautuksista tms. Mutta pitkällä tähtäimellä se suunnitelma on...melkeinpä välttämätön. Tylsää? Kyllä, toisinaan - mutta palkkio järkevästä harjoittelusta on ainakin itselleni arvoinen.

Vaikka meidän kokemustaso treenaamisessa onkin aivan eri luokkaa, niin kyllä olen S225T:n kanssa samoja asioita huomannut. Minulla tosin on treenitaustaa vain 2-3 vuotta (seounnut jo laskuissa).

Tuntumapohjaisesti ja 4- ja 5-jakoisilla treenasin tuon 1½ vuotta. Treenipainot kyllä kehittyi jonkun verran, vaikkakin hitaasti. Ja olihan ne lihaksetkin kipeät kyllä. Ja sitten tuli noita, että ei pystynyt kävelemään tai vastaavaa. Nyt sitten olen siirtynyt noihin esilaskettuihin ohjelmiin ja pyrin pitämään jonkun tietyn suunnitelman bodauksellisimmissa 1- ja 2-jakoisissa. Saavutin tuolla saman kehityksen 6kk aikana, kuin tuntumapumppailulla vuodessa. Ja sitten S225T jossain postissa sanoi todella osuvasti, että tähtää "funktionaalisempaan kehoon" (?) ja täysin sama herääminen tuli minulle. Ennen veivattiin laitteissa ja taljoissa, tangot oli aika HC-tavaraa, mutta mukana ohjelmissa. Nyt sitten tangot on arkipäivää, kp:t on hifistelyn puolella ja laitteet on naisille. Samoin toistot on laskenut 12-15 -> 5-8.

Ihan vaihtelun vuoksi teen sitten volyymitreenejä, kuten tänään.

Sekava off-topic posti

 

[Fetus]

Itse en juurikaan ole fiilispohjalta treenaillut, mutta kuten monissa muissakin asioissa, kehonrakennuksessa ja voimailussa suunnitelmallisuus on jatkuvan kehityksen avain. Varmasti löytyy suht. lihaksikkaita ja vahvoja parikymppisiä jannuja, jotka ovat aina treenanneet fiilispohjalta, mutta uskon, että pitkällä tähtäimellä itsestään ei saa kaikkea irti, jos ei aina tiedä mitä tekee. Toki fiilispohjainen treenaus on luultavasti parempi kuin vuosia kestävä rutiini samoilla liikkeillä, sarjoilla, toistoilla ja myös painoilla. Itse olen käyttänyt omissa treeneissäni mikrosyklejä, joissa vaihtelevat mikrosyklin jokaisessa treenissä liikkeet, toistot ja sarjamäärät. Tarkkaan määrätyn progression kera noilla aineksilla ei voi muuta kuin kehittyä (olettaen tietysti, että ohjelma on muuten järkevä ja muut osa-alueet kunnossa). Välillä sitten voi vaihtaa aivan täysin erilaiseen ohjelmaan ja kokeilla erilaisia treenijakoja ja vaihtaa liikkeitä.

 

[Kemmeri]

Oma tyyli ei ole aivan vapaata kelluntaa mutta melkein. Kahta olen pitänyt vakiona: treenijako (rinta-haba, selkä-ojentajat, jalat-olkapäät) ja toistot (4*12, 5*8, 6*6 ja 8*3 per kierto). Liikkeet (2-3 per lihasryhmä riippuen fiiliksestä) valitaan salilla ja mahdollisimman paljon perusliikkeitä vapailla painoilla. Treeniä 3-5 kertaa viikko. Sopii päälle tällä hetkellä paremmin kuin kirjanpito. Syksyllä takaisin TBT:hen.

 

[NEUTRAALI]

aikalailla tuntumalla on menty aina. silloin kun hyvältä tuntuu niin paukutellaan enkka sarjat jne.... ei auta jos lapussa lukee että tänään pitää tehdä niin ja niin kova sarja, jos se ei kulje niin se ei kertakaikkiaan kulje. rauta on lahjomaton kaveri. joillekkin kuitenkin se lappujen tuijottelu on varmasti enemmän kuin tarpeellista, koska muuten reenataan aina samoilla painoilla ja silloin voi sanoa hyvästit kehitykselle.

 

[antibodari]

aikalailla tuntumalla on menty aina. silloin kun hyvältä tuntuu niin paukutellaan enkka sarjat jne.... ei auta jos lapussa lukee että tänään pitää tehdä niin ja niin kova sarja, jos se ei kulje niin se ei kertakaikkiaan kulje. rauta on lahjomaton kaveri. joillekkin kuitenkin se lappujen tuijottelu on varmasti enemmän kuin tarpeellista, koska muuten reenataan aina samoilla painoilla ja silloin voi sanoa hyvästit kehitykselle.

Neutrikselta hyvää tekstiä. Itse täysin samaa mieltä. Treenaus meni omalla kohdalla kaameaksi kohkaamiseksi kun pitää vihkosta kattoa, että tänään yksi toisto tai kaksi, tai kolme ja puoli, tai vaikka viis kertaa viis. Ei kertakaikkiaan toimi mulla. Joillain ihmisillä on vissiin niin huono muisti, että rannekääntöjen sarjat täytyy ottaa ylös:lol2: Tollaselle ei voi kuin nauraa aika räkäsesti. Jos rauta on kevyttä niin painoa lisää, jos se painaa niin perkeleesti niin painoa pois, en tarvitse siihen mitään kirjoitettua ohjelmaa. Ihan typerää muutenkin käyttää laskettuja painoja, koska lihas ei ole mikään laskukone, jota ohjelmoidaan paperilta käsin, silloin menee just vituiks kun "Lapussa lukee 5x5x100, mutta tänään ei tullu vaik ois pitäny, ku vuos sitte laskin etukäteen, nyt vituttaa rankasti" Ihminen ei ole toistaiseksi ainakaan kone.

 

[Mniska]

tuntumalla treenailen.
pari tarkkaa ohjelmaa tehnyt, mutta niissäkin kevyitä jaksoja välillä jättänyt pois kovan tahdin takia, ohjelmat toimi !! uskon että tulos ei olisi ollut niin hyvä jos olisin tiukasti noudattanut niitä.
ryssäpenkkiohjelmassa tulos nousi ja SF:ssä reisiin saatiin jerkkua !!

toisaalta olis komiaa kun olis valmentaja ja se sanois tarkkaan mitä teet, ei tarvis itseä syyttää paskasta kehityksestä :D

 

[Raksa-Pena]

aikalailla tuntumalla on menty aina. silloin kun hyvältä tuntuu niin paukutellaan enkka sarjat jne.... ei auta jos lapussa lukee että tänään pitää tehdä niin ja niin kova sarja, jos se ei kulje niin se ei kertakaikkiaan kulje. rauta on lahjomaton kaveri. joillekkin kuitenkin se lappujen tuijottelu on varmasti enemmän kuin tarpeellista, koska muuten reenataan aina samoilla painoilla ja silloin voi sanoa hyvästit kehitykselle.

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä.

Itse reenaan juuri samanlaisella kaavalla, vielä tarvittaessa lisään/poistan jopa kokonaisia sarjoja kunnon mukaan. Varsinkin jos esim duunissa muuraa toistakytätuhatta kiloo, niin ei nappaa hanskoja tehdä esim. perustaljojen ohelle yhtään.

Sen verran masokisti kumminkin olen, että aina ehkä jopa hieman liian kovaa mennään vaikkei toistoja olekkaan merkattu. Jotain nahkaa ehkä näin on paakkuuntunu noiden luiden päälle. Myös monipuolisuus, lihaskoordinaatio, kropan tasaisuus ja mielenkiinto pysyy hyvinä. Kunhan ei säännöllisesti lisää tai skippaa tiettyä liikettä.

Itse teen niin, että testailen pienillä pumppi-painoilla fiilistä ja haen lämpöä lihaksiin ja maistelen millä sais tänään rääkättyä itseä parhaalla mahdollisella tehokkuudella. Ohjelmani on tällä hetkellä kaksijakoinen ja sarjat on luokkaa ~10-8-6 / 8-6-4 + alle pumppi ~14 lämmöksi/liikeradan+kropan tunnustelua. Sarjamäärät on antavat perussuunnan liikesarjoille. Menee mitä menee. Lusmuilematta.

Ei siis kuljeta siitä mistä aita on matalin vaan kuunnellaan sitä kroppaa.

 

[jnjsdscsd]

Neutrikselta hyvää tekstiä. Itse täysin samaa mieltä. Treenaus meni omalla kohdalla kaameaksi kohkaamiseksi kun pitää vihkosta kattoa, että tänään yksi toisto tai kaksi, tai kolme ja puoli, tai vaikka viis kertaa viis. Ei kertakaikkiaan toimi mulla. Joillain ihmisillä on vissiin niin huono muisti, että rannekääntöjen sarjat täytyy ottaa ylös:lol2: Tollaselle ei voi kuin nauraa aika räkäsesti. Jos rauta on kevyttä niin painoa lisää, jos se painaa niin perkeleesti niin painoa pois, en tarvitse siihen mitään kirjoitettua ohjelmaa. Ihan typerää muutenkin käyttää laskettuja painoja, koska lihas ei ole mikään laskukone, jota ohjelmoidaan paperilta käsin, silloin menee just vituiks kun "Lapussa lukee 5x5x100, mutta tänään ei tullu vaik ois pitäny, ku vuos sitte laskin etukäteen, nyt vituttaa rankasti" Ihminen ei ole toistaiseksi ainakaan kone.

Tämä on kyllä pahemman luokan paskapuhetta. Ei se lihaksen toimintaperiaate muutu kehonrakennuksessa mtienkään radikaalisti muihin lajeihin verrattuna. Periodisointi on ollu jo iät ja ajat käytössä paino- ja voimanostossa - menestyksekkäästi. Se että kehonrakentajat saa kehitystä tämmösellä palikkatreenillä kertoo vaan kuinka ison edun lääkkeet antaa. Kärjistetysti sanottuna.

Tietenkään nuo laskut eivät aina mene yksi yhteen, mutta ei toimivaa ohjelmaa tehdäkään sillä tavalla, että tehdään ne sarjat koko ajan riskirajoilla. Ja tuskin kukaan vuotta ennen tekee tarkkoja laskuja sarjapainojen suhteen...

EDIT: en siis viitannut paskapuheella Neutriksen tekstiin vaan tuohon, että bodaajan mielestä suunnitelmallisuudessa ei ole mitään järkeä.