Tosi asiaa voimanostajista - ennen ja nyt

[jarre55]

Jyrki Tokko paukuttaa täyttä asiaa; koko juttu http://www.suomenvoimanostoliitto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=60&Itemid=93 4/28

"Suurin ero nykyvoimanoston ja parinkymmenen vuoden takaiseen menoon verrattuna löytyy varuste-puolelta ja asenteesta. Jalkakyykyssä ja etenkin penkkipunnerruksessa ollaan varusteissa jo menty liiallisuuksiin. Vielä kymmenen vuotta sitten kahdensadan kilon penkkitulos oli melko harvinainen kilpailuissa, eikä siihen juuri alle satakiloisena pystynytkään. Nykyisin kaiken maailman rimppakintut pystyvät muutaman vuoden harjoittelulla superjäykkien penkkipaitojen avittamina samaiseen rautaan. Ovatko he silti oikeasti vahvoja? Väitän, että nykyvoimanostajien perusvoimataso on heikompi kuin 1980- ja -90-lukujen kilpailijoilla.

Nykyiset erityisen jäykät nostopuvut, penkkipaidat ja siteet aiheuttavat sen, että nykyvoimanostaja pystyy entistä heikommalla perusvoimatasolla nostamaan samat raudat kuin lajitoverinsa kaksikymmentä vuotta sitten. Mikä muu selittää sen, etteivät jalkakyykky - ja maastanostotulokset ole yhtään kehittyneet viime vuosien aikana,pikemminkin päinvastoin? Todisteet löytyvät tilastoista.2000-luvulla ei miesten sarjoissa ole tehty kuin yksi jalkakyykyn ja maastanoston SE-tulos, vaikka nykynostajilla on käytössään alan kehittyneimmät varusteet. Yhteistuloksen Suomen ennätyksistä viisi on yhä 1980-luvulta. Maastanostossa suurin osa miesten SE-tuloksista on 1970- ja -80-luvuilta, peräti kahdeksan. Maastanosto onkin voimanoston nostomuodoista ainoa, jossa yhä tarvitaan raakaa voimaa. Ja koska perusvoimataso on heikompi kuin aiemmilla nostajasukupolvilla ei tuloksetkaan ole voineet kohentua. Erityisen häpeällisenä pidänkin sitä, että joillakin urheilijoilla maastanosto on nostomuodoista kaikkein heikoin. Mitalithan jaetaan vasta, kun viimeinenkin maastavetäjä on urakkansa lopettanut.

Kiitos hyvän perusvoimatason, ennen voimanostajat näyttivätkin urheilijoilta, uusista yrittäjistä ei voi sanoa enää samaa. Katsokaapa vaikka veteraani-ikäisiä Aulis Aaltoa ja Reijo Hännistä. Heillä habitus uhkuu voimaa ja urheilullisuutta, koska vartaloa on harjoitettu tasapainoisesti. Penkkipaidoista on puhuttu viime vuosina puolesta tai vastaan aivan kyllästymiseen saakka. Puolestapuhujat ovat useimmiten nuorempaa sukupolvea, sillä niiden turvin he ovat pystyneet suhteellisen vähäisellä harjoittelumäärällä huikeisiin tuloksiin. Vanhemmat voimanostajat ovat eläneet ja kokeneet senkin ajan, kun penkkipaidoista ei ollut tietoakaan. Penkkipaidan vastustus onkin heillä enemmän tunnepohjaista. Kahdensadan kilon penkkitulokseen t-paidalla pitikin näet olla hirmukunnossa ja raakaa voimaa arvostettiin. Nykyisistä maajoukkuenostajistakaan ani harva pystyy kyseiseen kilomäärään RAW-nostona. Penkkipaitahan suunniteltiin alunperin suojaamaan nostajan olkapäitä.

Tästä somasta ajatuksesta on kuitenkin etäännytty kovin kauas, kun nykyisin tangossa pitää olla rautaa parhaimmillaan yli kolmesataa kiloa ennen kuin päästään ”suojelemaan” niitä olkapäitä. Apuvälineestä tulikin yhtäkkiä pääasia. Penkkipunnerruksesta käytävä keskustelukin on mielestäni vääristynyt viime vuosien aikana. Kukaan ei puhu enää harjoittelusta, vaan ainoastaan varusteista. Voimanostoharjoittelua käsittelevää keskusteluahan ei ole ollut enää aikoihin."

 

[Väsynyt]

Sivuhuomautuksena jos editointiaikaa on jäljellä, niin voisit vähän järkeistää tuota tekstin asettelua, kiitos.

Aika provosoivaa tekstiä, mutta onhan tuossa mielestäni asiaakin.

 

[Mike]

Korjasin tekstin.

 

[Mike]

Ja onhan se kieltämättä vähän hupaisaa kun kisoissa olen nähnyt miten eka nosto epäonnistuu kun tankoa ei saada rintaan saakka. Seuraavaan nostoon vaihdettin paitaa ja lisättiin painoa, sitten tuli onnistunut nosto. Vähän hölmöähän se on, jos tankoa ei saa edes vetämällä rintaan saakka kun kyseessä on penkkipunnerrus.

"Ennen kaikki oli paremmin" pätee harvoin, mutta tässä se pätee.

 

[parab]

Täysin samaa mieltä !!!Hyvä juttu myös siinä mielessä että ei kaunistella mitenkään vaan tosi asiat suoraan nii että menee jakoon joillekin viisastelijoillekin tai kai joku siitä jotai napisemisen aihetta löytää niinkuin aina !

 

[Rauta Reiska]

Ja onhan se kieltämättä vähän hupaisaa kun kisoissa olen nähnyt miten eka nosto epäonnistuu kun tankoa ei saada rintaan saakka. Seuraavaan nostoon vaihdettin paitaa ja lisättiin painoa, sitten tuli onnistunut nosto. Vähän hölmöähän se on, jos tankoa ei saa edes vetämällä rintaan saakka kun kyseessä on penkkipunnerrus.

"Ennen kaikki oli paremmin" pätee harvoin, mutta tässä se pätee.

Nämä ovat kyllä erittäin surkuhupaisia tilanteita kun tangossa alkaa oleen lähemmäs 300kg tai jopa ylikin ja paino ei vaan siitä huolimatta tule rintaan :hyvä:

Ihan asiallista tekstiä :thumbs:

 

[Mike]

Yleisin vastaväite varustenostajilla tähän on "ei se paita itsestään nosta, laita se paita penkille ja katotaan paljonko se nostaa". Tuo on hauskin vasta-argumentti koskaan. Eihän se moottopyöräkään itsestään aja, mutta kyllä sillä pääsee vähän vitun lujaa verrattuna fillariin.

 

[Grip]

Paljonko varusteet tuovat eri nostomuotoihin lisäkiloja enimmillään?

 

[Rauta Reiska]

Paljonko varusteet tuovat eri nostomuotoihin lisäkiloja enimmillään?

Varmaan voi laskea siitä että taitaa nykyään olla enemmän +400kg paitapenkkaajia kuin 300kg:n RAW penkkaajia.

 

[ferrari69]

itse arvostan kyllä paljon enempi raw nostoja mitä näitä varustepelleilyjä.hyvää tekstiä.

 

[Bacfa]

Asiaa!

 

[Mike]

Paljonko varusteet tuovat eri nostomuotoihin lisäkiloja enimmillään?

Riippuu paljon yksilöstä. Risto Leskenmaa on kerran ollut samoissa kisoissa meitsin kanssa. Parinkertainen maailmanmestarikin on, kunnia siitä. Mutta joo, sanoisin, että heikko jätkä loppujen lopuksi. Viikko pari ennen raw-kisaa nostikos se 245kg paidalla ja raw-kisassa tulos 190kg. Kyseessä kuitenkin maailmanmestari, eikä missään alle 50kg sarjassa. Vähän se pisti hymyilyttämään, paperitiikeri.

 

[Vastizz]

Penkissä ainakin jopa 200kg. Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Otetaan maksimi oteleveys, kasvatetaan kaljamaha, sitten penkkipaita päälle ja vielä lankkuja väliin ja minikumeja ja kaikenlaisia ketjuja.
http://www.youtube.com/watch?v=u4P4vtUEkyA
Tuossa taitaa olla tuuman lankku, usein käytetään 4-8 tuuman lankkuja, nostomatka voi olla aloittelevalla ihmisellä kapeassa penkissä melkein metrin (miksei kokeneellakin) ja noilla se sitten on alle 20cm. Hullua touhua, mutta kyllä kovimmat paitanostajat ovat myös kovimpia raakanostajia (mendelsson, kennelly)...

 

[vihtis]

Luin lehdestä koko artikkelin ja täyttä asiaa oli (alkupostissa on joku 1/7 koko tekstistä). Tämä pätkä alkoi myös hymyilyttämään

Jotta voimme tarkastella voimanoston tulevaisuutta, on ensin perehdyttävä nykyiseen nostajamateriaaliin. Suomalaiset noin 800 lisenssivoimanostajaa ovat erittäin suurisilmäistä seulaa apuna käyttäen seulottavissa kolmeen eri pääryhmään.

Ensimmäisen ryhmän muodostavat 1970- ja -80-luvuilla voimanostouransa aloittaneet miehet. Heille ominaista on, että voimanostoon on ajauduttu muiden lajien kautta. He ovat luoneet rautaisen pohjakuntonsa esimerkiksi yleisurheilulla tai hiihdolla. Heille voimanosto on ollut uusi ja erilainen tapa tutustua omaan itseensä ja se suhde on jatkunut vuosikymmeniä. Voimanosto onkin heille enemmän elämäntapa kuin pelkkä urheilulaji. Välillä tämä suhde katkeaa muiden projektien kautta kuten talonrakennus tai ohitusleikkaus, mutta lopulta lajin pariin palataan, jos ei nyt ihan entistä ehompina niin ainakin näyttämisen haluisina. Vaikka ikää tulee koko ajan lisää, niin homma jatkuu seuraavassa ikäluokassa mitalinkiilto silmissä. Tästä ryhmästä löytyvät aidoimmat ja pitkäjännitteisimmät voimanostajat. Vai mitä sanotte siitä tosiasiasta, että esimerkiksi vuonna 2007 sarjassa 125 kg rankingin kolmen kovimman tuloksen tekijät olivat kaikki syntyneet 1960-luvulla. Kuudenkin parhaan joukossa heitä oli yhteensä neljä. Tälle ryhmälle ominaista onkin, että voimanostoura loppuu vasta kuolinilmoitukseen VOIMAnostajalehdessä. Tarinat elävät vielä senkin jälkeen.

Toisen kategorian muodostavat nuoret, lähinnä miehet, joiden ensikosketus urheilun ihmeelliseen maailmaan tapahtuu juuri voimanoston kautta. Ja silloinkin lähinnä penkkipunnerruksen kautta, koska jalkojen treenaaminen on kuulemma niin raskasta. Ja sitä penkkiä sitten tosiaankin tahkotaan koko nuoruuden innolla! He ovat luoneet pohjakuntonsa pelaamalla runsaasti PlayStationilla ja surffaamalla netissä. Ravintopyramidi on muodostunut lähinnä pizzasta, kebabista ja kokiksesta. Myöskään perunalastujen merkitystä päivittäisessä energiansaannissa ei tule aliarvioida. Tämän ryhmän urheiluura jää useimmiten torsoksi. Mahdollisesti muutaman arvokisamitalin tuottanut tähdenlentoura päättyy alle kolmekymppisenä mystisiin sydänvaivoihin ja loppuun kuluneisiin olkapäihin.

 

[billmaier]

Asia tekstiä! Toihan vois olla suoraan mun suusta.

 

[båtsman]

Riippuu paljon yksilöstä. Risto Leskenmaa on kerran ollut samoissa kisoissa meitsin kanssa. Parinkertainen maailmanmestarikin on, kunnia siitä. Mutta joo, sanoisin, että heikko jätkä loppujen lopuksi. Viikko pari ennen raw-kisaa nostikos se 245kg paidalla ja raw-kisassa tulos 190kg. Kyseessä kuitenkin maailmanmestari, eikä missään alle 50kg sarjassa. Vähän se pisti hymyilyttämään, paperitiikeri.

Mike, olen aikoinaan nähnyt Riken punnertavan +200 kg treeneissä ilman paitaa. :piis:

Mutta onhan se kyllä aikasen koomista noiden "pro"-liittojen miesten nostot. Mitä sitten noi paidat jeesaa, mun yks frendi saa penkistä raw 170kg ja paidalla 230kg.

 

[Mike]

Mike, olen aikoinaan nähnyt Riken punnertavan +200 kg treeneissä ilman paitaa. :piis:

Treeninostot on yhtä tyhjän kanssa verrattuna kolmen tuomarin alla vetästyihin nostoihin. Samoissa kisoissa oli Haukijärvi, joka oli kuuleman mukaan nostanut salilla hiljattain 260kg raakana, siitäkin putosi sitten 70kg kisanostoon. Kuulantyöntäjien salinostot ovat vähän eri juttu kuin kisatulos penkissä.

 

[Laslo]

tilastoja ennen ja nyt..


Finnish Powerlifting All Time Top 10

Päivitetty 20.12.2008



52 (painoluokka poistettu 1.1.2007 alkaen)
515 202,5 115 197,5 Tuomisto Aimo 1981
510 185 117,5 207,5 Lehtonen Raimo 1983
505 177,5 117,5 210 Konsell Markku 1985
505 200 115 190 Ojalehto Kari 1986
490 200 137,5 152,5 Ylijoki Kari 1988
467,5 167,5 105 195 Niemi Juhani 1976
465 175 107,5 182,5 Kainulainen Seppo 1981
445 157,5 100 187,5 Vähäkuopus Keijo 1979
440 177,5 92,5 170 Lampiluoto Pekka 1988
435 ? ? ? Hallikainen Paavo 1986


56
565 217,5 120 227,5 Niemi Juhani 1980
555 200 120 235 Haatanen Yrjö 1979
552,5 195 135 222,5 Jakovlev Dmitrij 2005
532,5 205 125 202,5 Ojalehto Kari 1983
530 190 120 220 Konsell Markku 1983
520 207,5 115 197,5 Tuomisto Aimo 1981
520 180 127,5 200 Vähäkuopus Keijo 1989
515 195 105 220 Kytölä Marko 1998
512,5 185 127,5 200 Sirviö Asko 1990
510 195 107,5 207,5 Koivisto Jouko 1987


60
605 225 151 230 Sirviö Asko 1997
602,5 225 130 247,5 Köykkä Antero 1979
595 205 120 270 Lampela Kullervo 1985
585 207,5 142,5 235 Jakovlev Dimitrij 2005
580 212,5 142,5 225 Huhtala Pekka 1980
580 210 120 150 Jokitalo Sauli 1991
577,5 230 122,5 225 Niemi Juhani 1981
577,5 220 127,5 230 Kallioniemi Arto 1987
577,5 207,5 132,5 245 Nieminen Sami 1998
575 205 137,5 232,5 Oksanen Ari 1992


67,5
717,5 250 170 297,5 Nieminen Sami 2003
700 272,5 150 282,5 Ollila Janne 1998
685 245 195 255 Savolainen Antti 2007

677,5 245 150 272,5 Karvinen Viljo 1982
672,5 250 165 257,5 Huhtala Pekka 1982
670 235 170 265 Oksanen Ari 1999
655 242,5 155 257,5 Laine Jarmo 1991
655 247,5 160 247,5 Selkäinaho Sakari 1995
655 247,5 145 275 Kvist Jouni 2001

655 245 157,5 270 Keränen Petteri 2007


75
807,5 300 175 332,5 Virtanen Jarmo 1988
780 292,5 197,5 290 Mäkitalo Ari-Jukka 1986
775 292,5 185 307,5 Nieminen Sami 2008

770 308 187,5 282,5 Laine Jarmo 1997
757,5 250 167,5 340 Lappi Ismo 2001
755 280 155 320 Pesonen Markku 1990
742,5 300 177,5 265 Nyyssönen Jouko 1982
742,5 275 167,5 300 Kvist Jouni 2004
737,5 275 162,5 300 Virtanen Ari 1991
732,5 270 162,5 300 Tuominen Leo 1990


82,5
870 337,5 192,5 340 Virtanen Jarmo 1993
807,5 307,5 197,5 312,5 Kvist Jouni 2006

805 310 195 300 Laine Jarmo 1998
802,5 280 192,5 340 Malinen Hannu 1988
800 317,5 177,5 307,5 Lindholm Marcel 2003
795 290 180 325 Vierikko Markku 1994
792,5 270 185 337,5 Sohlman Seppo 2001
787,5 280 162,5 345 Hedemäki Kalevi 1983
785 285 160 340 Kumpuniemi Veli 1981
785 290 215 280 Nyyssönen Pasi 2006


90
865 340 192,5 332,5 Virtanen Jarmo 1992
862,5 315 200 350 Toivanen Janne 1995
855 335 192,5 327,5 Hyttinen Juha 1988
855 310 205 345 Sohlman Seppo 2002
842,5 337,5 190 315 Vierikko Markku 1989
835 320 205 310 Westerberg Johan 1983
832,5 305 215 312,5 Tähtinen Jari 1983
830 317,5 205 307,5 Kierivaara Sulo 1982
830 305 212,5 315 Sohlman Jarmo 2000
828,5 300 251 277,5 Tuononen Juha 2008


100
925 345 227,5 352,5 Rinne Rauno 1983
912,5 335 212,5 365 Toivanen Janne 1996
912,5 325 255 340 Sohlman Jarmo 2004
907,5 352,5 212,5 342,5 Kiviranta Reijo 1981
905 350 200 355 Lukkarinen Seppo 1983
890 360 197,5 332,5 Hyttinen Juha 1990
890 342,5 205 342,5 Rintanen Olavi 1991
875 345 212,5 317,5 Rajala Arto 1994
870 330 220 320 Ilmanen Kimmo 1991
862,5 320 185 363 Käpylä Aarre 1988



110
955 360 247,5 347,5 Saarelainen Hannu 1982
935 360 235 340 Heinilä Harri 2004

932,5 352,5 220 360 Kopola Hannu 2005

920 350 217,5 352,5 Kivirinta Reijo 1981
920 345 190 385 Käpylä Aarre 1990
917,5 345 222,5 355 Turtiainen Ano 1996
915 365 210 340 Mellberg Pauli 1983
892,5 350 227,5 315 Vilmi Kyösti 1985
892,5 340 210 345 Paavilainen Tommi 2001

890 355 205 330 Haarakangas Marko 1993

125
1025 375 292,5 357,5 Lehto Ove 2005
970 400 230 340 Vilmi Kyösti 1990
965 385 235 345 Nevanpää Aatos 1983
960 400 225 335 Mellberg Pauli 1982
955 362,5 290 307,5 Sandvik Kenneth 2008

935 357,5 245 332,5 Saarelainen Hannu 1981
935 360 240 335 Kantola Jussi 1983
935 365 240 330 Kiri Riku 1984
932,5 360 235 337,5 Heinilä Harri 2002
927,5 340 245 342,5 Martikainen Pasi 1998

+125
1085 425 325 355 Lehto Ove 2006
1055 415 292,5 350 Tallqvist Kenneth 2004
1050 410 265 380 Martikainen Jari 2006
1050 400 342,5 312,5 Sandvik Kenneth 2006
1030 380 270 380 Kiri Riku 1989
985 405 225 355 Haara Taito 1979
975 400 242,5 332,5 Vilmi Kyösti 1989
957,5 380 232,5 345 Lindström Kai 1992
950 380 220 350 Heinonen Juhani 1982
950 345 240 365 Nummisto Ilkka 1983

Lähteet:
Voima ja Kunto 1974-1976 ja Voimanostaja 1977-1995; laatinut Valdur Paavilainen.
Voimanostaja 4/1995-4/2008 sekä SVNL:n kotisivuilla Jari Tähtisen ja Petteri Hakkaraisen ylläpitämät tilastot ja tulokset; koonnut Jouni Kvist.

 

[tyuoei]

Penkissä ainakin jopa 200kg. Tuossa ei ole enää mitään järkeä. Otetaan maksimi oteleveys, kasvatetaan kaljamaha, sitten penkkipaita päälle ja vielä lankkuja väliin ja minikumeja ja kaikenlaisia ketjuja.
QUOTE]
Luuletko että ne ketjut auttaa miten paljon sitä suoritusta:dance:

 

[no-body]

Paskinta tuossa varustetouhussa on vertailukelpoisuuden katoaminen. Kilomäärä ei kerro mitään ennen kuin tietää millä vermeillä se on nostettu eikä välttämättä silloinkaan. En epäile, etteivätkö esim. jonkun Kennellyn ennätykset ole huikeita saavutuksia millä tahansa mittapuulla tai ettei 200 kg penkkiin vaadita ihan oikeaa voimaa varusteista riippumatta, mutta hommasta vie paljon hohtoa se, ettei minkäänlaisen absoluuttirankingin mahdollisuutta oikein ole vaan tulosten suhteellinen paremmuus jää arvailun varaan. Kumpi on kovempi suoritus, 300 kg T-paidalla vai 450 kg superpaidalla? Minä en tiedä ja tuskin kukaan oikeasti tietää, vaikka sympatiat taitavatkin mennä T-paitanoston puolelle.

Vertailukohtana esim. olympiapainonnoston yksi hienoimpia puolia on juuri se, että varusteloton merkitys on tasan tarkkaan nolla. Jos kysytään kaikkien aikojen kovimpia nostoja (pelkkinä kilomäärinä, painoluokat unohtaen), niin esiin nousevat yksiselitteisesti nimet Taranenko ja Krastev tai Sypko yli kahdenkymmenen vuoden takaa, that's it and no bullshit.