Mun mielestä on turhaa syyttää ihmisen itsekontrollia noissa tilanteissa. Kyllä pitää voida luottaa elimistönsä antamiin signaaleihin, kuten näläntunteeseen, eikä voi minusta olettaa, että ihmiset jotka käyttävät valmisteita vuosikausia, elävät jatkuvasti nälässä ja epämukavuudessa. Tai siis, kuka tahansa voi tietysti lopettaa noiden käytön, mutta silloinhan syyperusta on joka tapauksessa sama: ruokahalun lisääntyminen/kylläisyydentunteen säätelyn ongelmat/lihominen/epämukava olo.
Tästä olen samaan mieltä. Oma pointtini oli, että tyhjästä, jonkin salaperäisen mekanismin kautta e-pillerit eivät ketään lihota. Ilman muuta pillerit vaihtoon/jokin täysin muu ehkäisymenetelmä jos paino lähtee hallitsemattomasti nousuun.
Ja edelleen, mulla ei missään vaiheessa ole tarkoitus vähätellä kenenkään pillereistä kokemia haittoja tai oireita, koska ihmiselle oman kehon tuntemukset ovat todellisia ja kukaan ei voi niitä kiistää. Tarkoitukseni on vaan pyrkiä tarjoamaan faktatietoa siitä, miten e-pillerit elimistössä vaikuttavat, ja mitä niiden käytöstä voi/ei voi sen nojalla todennäköisesti seurata.
Mutta itse asiaan: onko, Mettäpöyröö, (tutkimus)tietoa juuri tuosta ehkäisyvalmisteiden matalahormonisuuden riittämättömyydestä joillekin naisille? Mistä signaaleista voisi päätellä, että valmiste on liian matalahormoninen itselle, paitsi esim. noista limakalvo-ongelmista? Voiko esim. vuodon määrä olla yksi indikaattori? Itsellähän se oli hyvin vähäinen jo luonnollisen kierron aikana, mutta Nuvaring on kutistanut määrän ja keston suorastaan säälittäväksi (mulla oli joskus myös Mercilonit mutta niillä ei muistaakseni ollut selkeää vaikutusta tuohon). Entä mitä lääkäripuolella ajatellaan esim. Personasta ja muista vastaavista menetelmistä?
Jos puhutaan nyt pelkästään estrogeenista ja sen suhteellisesta riittämättömyydestä, niin limakalvojen kuivuuden lisäksi jatkuva tiputteluvuoto voi olla yksi merkki. Hankalan asiasta tekee se, että pillerin sisältämä progestiini voi aiheuttaa samankaltaisia haittavaikutuksia. Vuodon määrä ei sen sijaan oikein kelpaa indikaattoriksi hormonimäärien rittävyydestä/riittämättömyydestä. Normaalissa kuukautiskierrossa kierron alkupuolella vallalla on estrogeenivaikutus ja loppukierrosta taas progesteronivaikutus. Näiden vaikutuksesta kohdun limakalvo paksuuntuu, muodostaa rauhasrakenteita, verisuonittuu ja näin, kuten jo yläasteen bilsan oppikirjassa sanottiin, "valmistautuu vastaanottamaan hedelmöityneen alkion"
Tuossa prosessissa olennaista on nimenomaan se, että ensin on paljon estrogeenia + vähän progestiinia, ja sitten taas paljon progestiinia + vähän estrogeenia. E-pillereitä kun käytetään, niin kohdun limakalvoon vaikuttaa jatkuvasti sekä estrogeeni, että progestiini jolloin edellä kuvattu prosessi ei pääse tapahtumaan kunnolla, ja seurauksena on vain hyvin pieni paksuuntuminen kohdun limakalvossa pillerisyklin aikana, eikä kuukautisten aikanakaan ole siten kovin paljon "tavaraa" vuotamaan ulos.
(Tässä käytin lähteenä käytin Duodecimin Naistentaudit ja synnytykset -kirjaa)
Osteoporoosin ja matalahormonisten e-pillereiden suhteen ollaan vielä epätietoisia pitkäaikaisvaikutuksista. Tässä on aiheesta hyvä ja varsin selkokielinen Duodecim-lehden artikkeli "Vähäestrogeeniset ehkäisypillerit ja nuorten naisten luumassan kehitys"
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97846&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero. Siinä ohjeena on, että e-pillereitä käyttävien naisten pitäisi ainakin huolehtia riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, harrastaa luita kuormittavaa liikuntaa ja lopettaa tupakointi.
Yleisesti ottaen lääkäreiden mielipide Personasta ym. menetelmistä, joissa pyritään tunnistamaan raskaaksi tulon kannalta kriittiset päivät on, että sopivat parhaiten vakiintuneessa parisuhteessa eläville pareille, joille raskauden alkaminen ei olisi mikään katastrofi. Itse ehkä kysyisin menetelmään halukkaalta potilaalta, että "mitä tekisitte jos raskaus kuitenkin alkaisi", ja jos vastaus olisi että "abortin varmaan", niin suosittelisin kyllä ilman muuta jotain muuta menetelmää. Jos sen sijaan vastaus olisi, että "sitten se saisi tulla", niin sit vaan et go for it! Tuossa Duodecimin Naistentaudit ja synnytykset -kirjan mukaan näiden ns. luonnonmenetelmien raskausluvuille valtavan suuri vaihtelu (1-40 raskautta/ 100 menetelmää käyttävää naista vuoden aikana). Luotettavuuden arvioinnissa ongelmana on, että menetelmän luotettavuutta arvioidessa ei ole huomioitu sitä, kuinka huolellisesti ja tunnontarkasti ihmiset esim. varmoja päiviä noudattavat.
