Terveys ja pitkäaikanen e-pillerien käyttö?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rouskis
  • Aloitettu Aloitettu
Mä alotin viime torstaina ton Microgynonin (sain reseptin jo viime marraskuussa tosin...).
Kun kävin ihan syömishäiriön puitteissa gynekologin tarkastuksessa kun ei niitä kuukautisia ole vieläkään omasta takaa.
Mutta sain nää siis ihan oikeeseen käyttöön, enkä hormonitoiminnan palauttamiseen, koska eihän ne sitä oikeasti tee.

Ja ollut ihan kamalaa väsymystä ja masennus-kohtauksia että meinaa pää hajota ja ei jaksa.
Niin voimaton olo.

Tiedän että en oo kovin kauaa syönyt mutta kyllä osaa masentaa...

Ja ties vaikka ruokahalukin ois lisääntynyt entisestään, vaikka paino on ollut normaali jo monta kuukautta.

Kukaan ei (harmi) vastannu tähän viestiin mutta nyt oon syöny ekan laatan ja menkat alko jo tosin viime tiistaina, vaikka niiden olisi pitänyt alkaa tietysti tänään tässä tauon aikana mutta menkat on edelleen...

Ja, kamala akne koko naamassa.
Ruokahalu on lisääntynyt, vaikka olen normaalipainossa ja syön riittävästi, enkä treenaa enää juoksua niin paljoa jalkavaivojen vuoksi.
Nyt on epäilynä säärien rasitusmurtumat... Juoksusta ei tahdo tulla siis mitään enää.
Pelottavat ahmimiskohtaukset ovat siis palanneet, pitkästä aikaa.

Ja pahinta on että nesteitä on todellakin kertynyt järkyttävä määrä.
Maha on pahin, täytyy harkita jo raskauspaitoja...

Jalatkin ovat paljon pökkelömmässä kunnossa ja alan epäillä että särytkin jaloissa ovat pahentuneet, nehän voivat kans olla näiss Microgynoneissa haittavaikutuksena.

Ajattelin kyllä nyt lopettaa pillerit tähän paikkaan...

Kauankohan menee että nesteet lähtee? Kun kuitenkin vasta sen yhden laatan olen ehtinyt syömään.
 
Ajattelin kyllä nyt lopettaa pillerit tähän paikkaan...

Kauankohan menee että nesteet lähtee? Kun kuitenkin vasta sen yhden laatan olen ehtinyt syömään.
Jos vain suinkin pystyt, niin älä aloita pillereitä ikinä. Lopettaminen voi pitkän käytön jälkeen aiheuttaa suurta päänvaivaa, kun hormonitoiminta sekoilee, ihon kunto huononee tai paino heittelehtii. Mulla ollut pillerit nyt vähän yli kaksi vuotta, merkkiä Yasmin. Nestepöhöä kesti lähes vuosi, mutta nykyään kaikki ihan ok. Ainoa, mikä mietityttää on noiden pillerien vaikutus mielialoihin ja libidoon. Olen usein aika masentunut ja itkuinen ja itse pillerien hankkimisen tarkoituskaan ei kovin usein huvita. No.. ainakin on taattu ehkäisyteho, kun ei ikinä edes huvita hommailla mitään :rolleyes:.

Lopettaisin siis itse heti, jos olisi jokin parempi ehkäisykeino. Kierrukkaa en huoli, hormoni- tai kuparimuodossa. Voisi nuo miehet välillä ottaa sivuvaikutukset kontolleen! Syy, miksi miesten e-pillereitä ei alettu markkinoida oli se, että "ne vaikuttivat negatiivisesti miesten seksihaluihin". No aijaa... hyvä ettei se meidän naisten kohdalla haittaa ketään.
 
En lahtisi sanomaan, etta pillerit ovat lahtokohtaisesti saatanasta... Toisille ne sopivat, toisille ei.

Itsellani on ilman pillereita menkat 1-3 kertaa VUODESSA. Ainoastaan pillereiden kanssa ne tulevat saannollisesti (tai no, aina kun pidan sen viikon tauon). Sivuoireita ei ole myoskaan ollut. Mieliala heittelee ja turvotusta esiintyy korkeintaan menkkojen aikaan, aina ei silloinkaan. Iho on hyvassa kunnossa eika kiloja ole tullut - painvastoin, niita on lahtenyt. Olen syonyt Yasmineja viime lokakuusta asti, sita ennen vuosia sitten soin 3kk ajan myoskin Yasmineja. Silloinkaan ei ollut oireita.
 
Mulla nyt on nyt tosiaan vasta eka laatta menossa noita Microgynoneja ja nyt on viikon tauko menossa.

Gynestäkin se soitti että kyllä mun on melkeinpä pakko ne kaikki 3 laattaa ainakin syödä ennen kuin voin sanoa sopivatko ne mulle oikeasti.

... Joopa joo, ellei pää ja maha hajoa ennen sitä. Eipä paljoa rannalle mennä.
 
Mie oon kesän alussa lopettanu pillerit. Eka vuoto tuli ihan normaaliin aikaan ja toista odotellaan, on myöhässä mutta normaalistikkin mulla on väli sen 2kk. Enkä kyllä kadu ollenkaan. Mielialat on paljon normaalimmat, eikä tule jotain käsittämättömiä ruoka haluja ja sitä kautta ahmimista. Iho voi hyvin ja kaikin puolin voin paremmin. Eikä ne kivutkaan niin pahat ollut, eikä vuoda kuin seula. Ainoa huono on että halut on taas palanneet eikä sitä miestä ole edelleenkään.

Niin ja Rime suosittelen että jos et niitä pillereitä muuten tarvi, et ilmankin pärjäät nii ne kannattaa kyl sit lopettaa. Vaikka ne lääkärit sanois mitä, nii kyllä mie ainakin olen ekan liuskan aikana huomannu sopiiko vai ei. Ei ne sivuvaikutukset muutu mihinkää.
 
Omalla kohdallani pillereiden lopetus hukkasi menkatkin vuoden alussa. Tähän asti olen ollut suht huoletta ja uskonut niiden palaavan, mutta nyt en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Odottaako vielä? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, etten mielelläni rasittaisi kroppaani keinotekoisilla hormoneilla. Samalla olen kuitenkin huolissani osteoporoosiriskistä ja lapsettomuudesta ym. menkattomuudesta johtuvista tulevaisuuden pulmista.

Pidän hyvin mahdollisena, että elimistöni ei ole vielä reilun vuoden jälkeenkään toipunut sitä edeltävästä puolivuotisesta aliravitsemuksen ajasta, jolloin söin oikeasti tosi vähän tai en lainkaan. Nykyään olen normaalipainoinen, mutta vielä olen huomaavinani kroppani olevan jonkinlaisessa "ikuisessa stressitilassa", joka aina välillä purkautuu holtittomana itkuna ja itsevihana. En osaa selittää sen tarkemmin, mutta haluan toivoa ajan korjaavan sekä stressitilan että samalla myös kuukautisten poissaolon.
 
Mä lopetin pillerit kokonaan noin puoli vuotta sitten, mikä taisi olla ihan hyvä päätös. Mieliala on parantunut huimasti viimeisen pillerin ottamisen jälkeen, ja onneksi kuukautiskiertokin palasi heti ihan normaaliksi. Seksihalutkin ovat huomattavasti paremmat kuin hormoniehkäisyä käyttäessä. Me ollaan käytetty pelkkää kondomia ehkäisyyn, mikä on ollut parisuhteelle huomattavasti parempi juttu kuin jatkuva haluttomuus ja kuivuus. Alkuun ajattelin pitää pitää pienen tauon hormoniehkäisystä ja aloittaa taas jonkun menetelmän, ehkä renkaan tai laastarin, mutta tällä hetkellä oman hormonitoiminnan keinotekoistaminen ei houkuta yhtään. Luomuna oloni on vaan niin paljon parempi.

Minäkään en lähtökohtaisesti lähtisi väittämään pillereiden olevan saatanasta. Toivoisin silti, että nykyisin pidettäisiin esillä myös hormonittomia ehkäisyvaihtoehtoja eikä iskettäisi heti 14-vuotiaalle Yasminelle-pakettia kouraan. Joskus vaan tuntuu, että pillereiden popsiminen on joku "normi" ja reseptin hankkiminen joku naisellistumisrituaali.
 
Insensibility, ilman menkkoja voi olla 6 kk ilman pysyviä vaurioita, mutta sitten pitää lähteä tutkimaan asiaa. Onko sinulla muuten masennuslääkitystä?
 
Heetu, ei ole masennuslääkitystä. Fysioterapeuttini ei kokenut sille olevan minkäänlaista tarvetta - enkä minäkään. Elokuussa on seuraava käynti siellä ja aion ottaa asian puheeksi ja varata ajan lääkärille, jos menkkoja ei vieläkään näy. Olen yrittänyt tässä kesän aikana ottaa rennosti ja syödä stressaamatta mistään makrojakaumista ja elättelen toivoa, että huoleton loma-aika ja stressivapaa syöminen auttaisivat menkkojen palaamiseen.
 
Mun pillerihistoria (Mercilon, yli 15 vuotta sitten, oli silloin markkinoiden tujuimpia hormoneita.) alkoi hyvin pian kuukautiskierron tasaantumisen jälkeen (13-14v.), syynä lamaannuttavat kivut. Sittemmin syy kipuihin on selvinnyt ja hoidettu, mutta se ei mitenkään olisi ollut pillereillä parannettavissa! Vastuutonta kun ei tutkittu kunnolla vaan oletettiin hormoneiden parantavan.
Sittemmin olen kokeillut mm. Harmonettia, Yasmineita ja viimeisimpänä Cerazettea. Toiveikkaimmin alkoi Cerazeten syöminen, se jopa tuntui sopivan ensimmäisen vuoden. Menin gynelle laitattamaan kuparikierukkaa, joka ei sit onnistunutkaan. Vaikka halusin kuparikierukan juuri sen hormonittomuuden vuoksi, ja lääkäri tuntui ehkä vähän ymmärtävänkin minua, niin silti samantien alkoi hormonipillereiden mainostus! Sain kunnon itkuraivarit, yritin vollottaa kaikista niistä tunnetuimmista sivuvaikutuksista, joita itselläkin on ollut, johonn lekuri sanoi, että Cerazetessa ei ole estrogeenijohdannaisia, vaan vain keltarauhashormonia jolloin pitäis olla paremmin siedetty. Itkua nieleskellen otin reseptin mukaan ja aloitin pillerit parin viikon mietinnän jälkeen.
Eka vuosi tosiaan tuntui huomattavasti helpommalta, mutta vähitellen huomasin tutun utuisuuden hiipivän elämään. Haluja ei ollut, mikään ei oikein tuntunut miltään, ei ollut iloja eikä suruja. Olin turta. Pidän itseäni iloisena ja temperamenttisena ja eloisana ihmisenä, mut sitä minää ei silloin ollut.
Hormonittoman ehkäisyn vaihtoehdot ovat todella vähissä, osittain myös itselle sopimattomia, mutta tutkiskelun jälkeen löysin itseni lukemasta Fertility Awareness Methodista. Kotoisammin tuo tunnetaan luonnollisena ehkäisynä. Tilasin aihetta käsittelevän Toni Weschlerin opuksen, joka on lähes 500-sivuinen käsikirja. Se opastaa tutkimaan kierron aikana esiintyviä, normaaleja muutoksia ja kertoo kuinka niitä havainnoimalla voi tietoa käyttää joko ehkäisyyn tai hedelmöittymiseen.
Viime lokakuussa jätin pillerit ja aloin toteuttamaan FAMia käytännössä. Nyt pystyn "lukemaan" mm. aamulämpökäyristäni, koska olen ovuloinut (tätä ei voi ennustaa, 14 vrk kierron alkamisesta on höpöä), ennustaa menkkojen alkamisen (12-16vrk ovulaatiosta) ja pystyn aamulla varautumaan samana päivänä alkaviin menkkoihin.
Vaikka menetelmä on ainakin aluksi työläs ja vaatii vakavaa perehtymistä ja sääntöjen opettelua ja noudattamista, en voisi olla onnellisempi, että voin elää ilman hormoneita.
 
Pitää tulla vuodattamaan tänne, kun en muutakaan keksi:) Eli takana pillereiden syöntiä vajaa 14v, välissä kaksi raskautta lyhyellä aikavälillä. Alkuun söin Trikvilareja monta vuotta, toisen raskauden jälkeen kokeiltiin hormonikierukkaa ja Yasmineja olen syönyt sen jälkeen monta vuotta. Hormonikierukka ei sopinut yhtään. Nyt tuli sitten stoppi pillereiden popsimisille. Seksi kiinnostaa yhtä paljon kuin siivoaminen, eli vaikka mikä Adonis kierähtäisi viereen, niin meikä kääntää vaan kylkeä. Parisuhteessa olevalle tämä on jo ongelma. Lisäksi olen ihmetellyt monta vuotta yöhikoilua, kunnes nyt aloin miettimään, että tämä ilmestyi kuvioon vasta synntysten jälkeen ja silloinhan aloin syömään Yasmineja. Muutenkin olen kuin pystyyn kuollut, mikään ei oikein kiinnosta jne. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei kaikkea väsymystä selitä, etenkin kun arvot on saatu kuntoon. Viimeisen pillerin nappasin sunnuntaina ja ilmoitin miehelle, että niitä en enää napaani laita. Ehkäisylaastariin sain varalta respetin, mutta nyt ajattelin olla jokusen kuukauden ihan ilman mitään hormonaalista ehkäisyä ja katsoa miltä kroppa ja fiilikset tuntuu.
 
Pitää tulla vuodattamaan tänne, kun en muutakaan keksi:) Eli takana pillereiden syöntiä vajaa 14v, välissä kaksi raskautta lyhyellä aikavälillä. Alkuun söin Trikvilareja monta vuotta, toisen raskauden jälkeen kokeiltiin hormonikierukkaa ja Yasmineja olen syönyt sen jälkeen monta vuotta. Hormonikierukka ei sopinut yhtään. Nyt tuli sitten stoppi pillereiden popsimisille. Seksi kiinnostaa yhtä paljon kuin siivoaminen, eli vaikka mikä Adonis kierähtäisi viereen, niin meikä kääntää vaan kylkeä. Parisuhteessa olevalle tämä on jo ongelma. Lisäksi olen ihmetellyt monta vuotta yöhikoilua, kunnes nyt aloin miettimään, että tämä ilmestyi kuvioon vasta synntysten jälkeen ja silloinhan aloin syömään Yasmineja. Muutenkin olen kuin pystyyn kuollut, mikään ei oikein kiinnosta jne. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei kaikkea väsymystä selitä, etenkin kun arvot on saatu kuntoon. Viimeisen pillerin nappasin sunnuntaina ja ilmoitin miehelle, että niitä en enää napaani laita. Ehkäisylaastariin sain varalta respetin, mutta nyt ajattelin olla jokusen kuukauden ihan ilman mitään hormonaalista ehkäisyä ja katsoa miltä kroppa ja fiilikset tuntuu.

mieti tosissaan sitä kuparikierukkaa. Itselläni on ainakin toiminut ilman muita sivuvaikutuksia kuin hiukan runsastuneet kuukautiset. Sitä pillereistä johtuvaa haluttomuutta ja mielialanvaihteluita en ala kyllä katselemaan enää koskaan.
 
Menkkoja ei vieläkään näy eikä kuulu, mutta välillä jurppii ja koskee alavatsaa (siis nipistää, ei särje koko ajan) ihan turkasen paljon. Voi tietenkin johtua myös lyhyestä pinnasta ainakin ensimmäinen :D Mutta silti. Elokuun ensimmäisinä päivinä aika fyssarille ja otan siellä asian puheeksi. Sitä vain mietin, että jos lääkkeet ovat tällä hetkellä ainoa vaihtoehto saada hormonitoiminta taas pyörimään (onko?) niin millaisia kokemuksia täällä ihmisillä on esimerkiksi keltarauhashormoneista? Lisäävätkö esim. ruokahalua, turvottavatko, heiluttavatko mielialaa...?

Olen vähän huolissani mahdollisista lisähormoneista, joita kroppaani ehkä joudutaan ahtamaan. Opiskelen vaativassa lukiossa, joten senkään vuoksi en mielelläni ottaisi mitään suuria sivuoireita mistään pillereistä. Mutta kai se on sitten pakko, jos niitä ei muuten näy :(
 
insensibility, kauanko olet nyt ollut ilman menkkoja? Mulle aikanaan yritettiin sitä peruskeltarauhashormonia (Terolut) ilman mitään kunnon tuloksia. Sitten kuukautiset "palautettiin" ehkäisyvalmisteilla (mitä ei kuulemma saisi missään nimessä tehdä, olen jälkeen päin kuullut). Schwarzbein kirjoissaan suosittelee bioidenttistä progesteronia hormonitoiminnan elvyttämiseen, mutta noita valmisteita ei taas Suomesta saa, vaan pelkästään synteettisiä keltarauhashormoneja. Eli vaihtoehdot ovat aika vähäiset. Paras neuvo varmaankin on, että koeta päästä asiantuntevan endokrinologin hoidettavaksi, joka osaa ottaa huomioon myös tuon muun kokonaistilanteesi. Muistathan, että kyllä ne opinnot aina odottavat - sun terveys on kuitenkin ensisijaisen tärkeä asia eikä voi odottaa aikaa, jolloin sulla on aikaa sille.

Sitten tietysti ne perusasiat pitäisi olla kunnossa, eli riittävä energian- ja rasvan- (sekä mahdollisesti hiilarin)saanti eikä liiallista liikuntaa/stressiä, riittävän pitkään siis, jos taustalla on niitä syömishäiriöitä. Mutta oletan, että nämä ovat järjestyksessä sun osaltasi.
 
Muakin on alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa toi kuparikierukka. Siitä tuntuu olevan pääosin hyviä kokemuksia täällä! Pillereitä on tullut napsittua nyt viitisen vuotta ja mieli tekisi lopettaa erinäisistä syistä. Ainoa mikä vähän hirvittää on menkkakipujen paheneminen (pillerit käytännössä poistaneet kivut). Olisi kiva kuulla lisää kokemuksia kierukasta :)
 
Stash, viimekertaiset menkat tulivat vuoden alussa, tammikuussa muistaakseni. Nämäkin olisi tietysti ihan hyvä muistaa laittaa ylös...

Kiitos kommentistasi, se merkitsee minulle paljon :) Kaikki perusasiat pitäisi olla kunnossa ainakin nyt kesällä. Toisaalta mulla oli kyllä ihan kamala stressi (sain mm. itkukohtauksia jne) tuossa viime lukuvuonna ja olin ihan lopussa kesäloman alkaessa, mutta nyt tilanne on rauhoittunut eikä ainakaan olo tunnu enää stressaantuneelta. Vaan mistä sitä tietää?

Sellainenkin asia tuli vielä mieleen, että onkohan se mahdollista olla "hormoneiltaan terve", vaikka menkat tulisivatkin esim. joka kuukauden sijasta 3-4 kertaa vuodessa? Olen joskus puhunut asiasta äitini ja siskoni kanssa, ja jälkimmäisellä tosiaan oli homma näin ennen kuin aloitti e-pillereiden käytön.
 
Sellainenkin asia tuli vielä mieleen, että onkohan se mahdollista olla "hormoneiltaan terve", vaikka menkat tulisivatkin esim. joka kuukauden sijasta 3-4 kertaa vuodessa? Olen joskus puhunut asiasta äitini ja siskoni kanssa, ja jälkimmäisellä tosiaan oli homma näin ennen kuin aloitti e-pillereiden käytön.
Jos hormonieritys ja hormonien vaikutus kohdesoluissa on "normaalia", hormonitoiminta ilmenee tyypillisenä syklinä, johon kuuluu eri hormonien tasojen nousut ja laskut ja niitä seuraavat ovulaatio ja kuukautiset. Jos hormonien normaalia eritystä tarkastellaan kuukautiskierron alusta, niin eri hormonitasojen nousut ja laskut seuraavat toisiaan tavallaan automatisoituna ja normaalissa toiminnassa seurauksena on ovulaatio ja sen jälkeen aina kuukautiset syklissä tietyssä aikaikkunassa. Syklin pituuden venyminen useammaksi kuukaudeksi on hyvin vahva merkki siitä, että jossain on jotain häikkää. Sanoisin siis, että käytännössä ei ole mahdollista.
 
Mä olen samaa mieltä kuin Delgado, eli tuollainen kiertoväli todennäköisesti viestii jostakin häiriöstä - oli se sitten perinnöllistä tai elintapojen (kuten stressin/syömishäiriön) aikaansaamaa. Ainakin tarkistuttaisin asian enkä välttämättä uskoisi ekaa yleislääkäriä. Niillä kun ei aina tunnu olevan näistä asioista hyvää ymmärrystä.

Jos stressitön kausi on ollut vasta pari kuukautta, ei vielä kannata odotella ihmeitä. Muutokset näissä asioissa tapahtuvat monilla varsin hitaasti eikä pitkäaikaisen stressitilan laukeaminen välittömästi elvytä hormonitoimintaa. Tärkeimpänä pitäisin sitä, että pyrit jatkossakin säilyttämään rennon otteen elämään etkä päästä uuden lukuvuoden alkaessa tilannetta samaan pisteeseen kuin keväällä. Muuten ollaan taas lähtöruudussa hyvin pian. Näkemykseni asiaan on, että tietyntyyppisillä ihmisillä hormonitoiminta on suuremmassa vaarassa ja näille yksilöille (joihin valitettavasti itsekin kuulun..) on tyypillistä asettaa itselleen kovia tavoitteita ja stressaantua ihan normaalissa arkielämässäkin, jolloin ikään kuin "koko ajan" elimistö on normaalia kovemman rasituksen alla (vs. ihmiset, joilla on toisinaan kriisikausia tai stressaavia elämäntapahtumia ja sitten kaikki palaa ennalleen). Jos tunnistaa tällaista itsessään, kannattaa miettiä keinoja miten tilannetta voisi muuttaa tai ainakin stressiä vähentää.
 
Olen huomannut sen itsekin, että kroppani on äärimmäisen stressiherkkä. Reagoin tosi herkästi kaikkeen kropallani milloin milläkin tavalla. Tuntuu joskus, että pienikin vastoinkäyminen aiheuttaa ns. koko maailman romahtamisen viikoksi, kahdeksi. E-pillereitä vielä käyttäessäni homma meni jo ihan hulluihin sfääreihin ja elämä oli äärimmäisen hektistä ja kurjaa tuolloin...

Stressiä vähentäviä keinoja olenkin puinut fysioterapeuttini kanssa, ja niihin on kuulunut mm. liikunta (lenkkeily, salitreeni), hengitys- ja rentoutusharjoitukset ja ajatusmalli, jossa keskitytään muuttamaan jokainen pakko-sana siten, että aloittaakin lauseensa "minä voin" tai "minä saan". Näistä on ollut apua, mutta vielä en ehkä koe olevani tarpeeksi jyvällä niistä ts. en vielä tiedä, miten paljon osaan näitä hyödyntää oikeassa stressitilanteessa.

Pitää kyllä oikeasti ottaa selvää tästä asiasta enemmänkin ja etsiä ihminen, joka osaa auttaa, mikäli ne lääkärit terveydenhoidon puolella eivät tosiaan ole parhaimpia asiantuntijoita näissä asioissa. Haluan vain olla terve.

Kiitos todella paljon vastauksistanne, niistä on suuri apu :)
 
Olen harkinnut yhdistelmäpilsujen hankkimista, mutta jotenkin askarruttaa se niiden luotettavuus. Netistä kun googlaa "e-pillereiden pettäminen" tulee miljoona keskustelua, kuinka on tultu raskaaksi vaikka syönyt pillerit kellontarkasti. Saa sen kuvan, että ehkäisyteho olisi tyyliin 60 % :D

Eli miten on, voinko luottaa pillereihin? Kärsin ihan hirveästä raskauden pelosta, ja pelkään että huomaisin raskauden vasta kun olisi liian myöhäistä aborttiin. Ja tosiaan se raskaus olisi pahin asia mikä voisi tapahtua tässä elämäntilanteessa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom