Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Ja mitä tulee päiväkauppaan, niin en pidä ns. perinteistä päiväkauppaa minään huonona hommana, eli että pyrit lyhyellä aikavälillä saamaan voittoja. Mutta shorttaus ja etenkin kuns itä tekee isot rahastot velkapääomalla, on jo jopa jonkinlainen syöpä, joka aiheuttaa tarpeettomia kurssiromahduksia, joka taas ruokkiin piensijoittajien paniikkimyyntejä ja näistähän yleensä suuremmat pelurit korjaa potit. Voin toki olla väärässäkin.

Mun mielestä erilaiset johdannaiset pitäisi riittää siihen, että voi "lyödä vetoa" kurssilaskun puolesta ostamatta osaketta. Tämä ei ole keneltäkään pois, kun noissa ei kaiketi yleensä edes itse osakkeet liiku mihinkään suuntaan.

Mutta miettikääpä tilannetta siltä kantilta, että kaikilla olisi buy&hold strategia? Mihin silloin tarvittaisiin koko pörssiä? Kauppojahan ei syntyisi kuin erilaisissa listautumisissa ja osakeanneissa, muutenhan kaikki vain omistaisi yrityksensä ja nauttisi osinkotuloja. Ei tuokaan kovin tehokkaalta markkinalta kuulosta?

Markkinat ovat resurssiallokaation kannalta toki välttämättömät.

Mutta kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä tuota tehokkuutta. Onko oikeasti tehokasta rakentaa todellisen talouskasvun lisäksi erilaisia pilvilinnoja kuten .com kuplia ynnä muita?

Ja tosiaan, mitä tekemistä todellisella talouskasvulla ja lyhyeksimyynnillä on? Pitääkö talouden oikeasti olla jotain kasinopeliä?
 
Ja tosiaan, mitä tekemistä todellisella talouskasvulla ja lyhyeksimyynnillä on? Pitääkö talouden oikeasti olla jotain kasinopeliä?
pakko taloudessa on olla myös kasinopuolensa, sillä jos tahtoo hakea parempaa tuottoa, on pakko ottaa riskejä. niin se vaan menee ja oikeastaan hyvä että tuottoa/riskiä ei rajata "isovelin" taholta.. vaikka kaikessahan on myös varjopuolensa.
 
Jees, eli voitontavoitteluun ei "isoveli" saa koskea, mutta kun asiat menee päin persettä niin kutsutaan yhteiskunta apuun sosialisoimaan tappiot?
 
Jees, eli voitontavoitteluun ei "isoveli" saa koskea, mutta kun asiat menee päin persettä niin kutsutaan yhteiskunta apuun sosialisoimaan tappiot?

Tämähän se tässä syvältä onkin. Toisaalta, oli seuraukset mitä tahansa, pitäisi isoja riskejä ottaneen pankin antaa kaatua, kuten minkä tahansa yrityksen, jos ovat itse kaatumisensa aiheuttaneet. Jos valtiolta tulee joku takaus talletuksille summaan x, niin sitten valtion sen joutuu maksamaan. Toisaalta tällaiset takuutkin on jotenkin kyseenalaisia, miksei kaikki yrittäjät saa esim. valtion palkkaturvaa, jotta työntekijä aina ja iankaikkisesti saisi palkkansa eurosummaa x asti jos yritys menee nurin?
 
Tämähän se tässä syvältä onkin. Toisaalta, oli seuraukset mitä tahansa, pitäisi isoja riskejä ottaneen pankin antaa kaatua, kuten minkä tahansa yrityksen, jos ovat itse kaatumisensa aiheuttaneet.
Jos yhden pankin kaatumisen tiedetään aiheuttavan muiden pankkien kaatumisen ja kohtuuttomat taloudelliset menetykset, ei valtioiden takuumiehen rooli ole yhtään huonompi vaihtoehto. Riskit realisoituvat osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden osalta joka tapauksesa, joten yhteiskunnan ei kannata ampua itseään nilkkaan, vaan yrittää minimoida vahingot.
 
Jos yhden pankin kaatumisen tiedetään aiheuttavan muiden pankkien kaatumisen ja kohtuuttomat taloudelliset menetykset, ei valtioiden takuumiehen rooli ole yhtään huonompi vaihtoehto. Riskit realisoituvat osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden osalta joka tapauksesa, joten yhteiskunnan ei kannata ampua itseään nilkkaan, vaan yrittää minimoida vahingot.

Niinpä jo nousuvaiheessa riskit tulisi minimoida siten, ettei mm. luottolaitosten annettaisi käyttää über-riskaabeleita rahoitusinstrumentteja.

Mutta näinhän ei saa nykydoktriinin mukaan tehdä, koska markkinat järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla ja markkinoihin puuttuminen on kommunismia. ;)

Taisitkin jo aikaisemmalla sivulla sanoa, että toivottavasti tästä kriisistä opitaan jotain. Toivon samaa.
 
Niinpä jo nousuvaiheessa riskit tulisi minimoida siten, ettei mm. luottolaitosten annettaisi käyttää über-riskaabeleita rahoitusinstrumentteja.

Mutta näinhän ei saa nykydoktriinin mukaan tehdä, koska markkinat järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla ja markkinoihin puuttuminen on kommunismia. ;)

Taisitkin jo aikaisemmalla sivulla sanoa, että toivottavasti tästä kriisistä opitaan jotain. Toivon samaa.
ei taida nuo opetukset auttaa sit seuraavaa kriisiä rakennellessa vaikka olis kuinka muistissa vanhat kriisit ;)

eipä taida auttaa mikään systeemi ihmisten tyhmyyttä/ahneutta vastaan, aina löytyy joku porsaanreikä ja ihmiset jotka on valmiita reikää käyttämään ja ottamaan suuriakin riskejä. välittämättä seurauksista.
 
Jos yhden pankin kaatumisen tiedetään aiheuttavan muiden pankkien kaatumisen ja kohtuuttomat taloudelliset menetykset, ei valtioiden takuumiehen rooli ole yhtään huonompi vaihtoehto. Riskit realisoituvat osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden osalta joka tapauksesa, joten yhteiskunnan ei kannata ampua itseään nilkkaan, vaan yrittää minimoida vahingot.

Niin, tässähän se ongelma onkin. Isoveli pitää tulla apuun kun pankkisedät rakentelee vähän subbareita ja homma kusahtaa nilkoille, mutta isoveli ei saisi valvoa ja jopa kieltää pankkisetiä ottamasta tarpeetonta riskiä. Jos kerran valtiolta vaaditaan takuita, pitää takaajan saada myös sanella minkälaista riskiä otetaan. Jos taas ei ole takauksia, saa ottaa riskiä, mutta sitten ei pidä olla nurkuamassa ketään pelastamaankaan.

Pitäisikö pankit jakaa kahtia? Ns. kivijalkapankit, joiden toiminta on konservatiivista ja joiden talletukset takaa valtio kuten nyt? Ja taas riskisemmät pankit, jotka tekevät niinkuin parhaansa näkevät ja joita ei takaa kukaan ja myös asikkaat tämän tietävät pankkii rahoja viedessään. Eli tukkaan voi tulla, mutta tuotto on suurempi.

No en tiedä, tuskin tollanen toimisi, mutta mielestäni siis isoveli saa ja sen pitää vähän valvoa mitän pankkimaailmassa touhutaan. Hyvä että ilmeisesti Suomessa on valvottu, tai sitten pankit on omaehtosesti oppineet 80 luvun lopun säätämisestä jotakin...
 
Jos kerran valtiolta vaaditaan takuita, pitää takaajan saada myös sanella minkälaista riskiä otetaan.
En oikein ymmärrä syitä tälle. Takuuroolista tulee välillä turskaa, mutta tuloksena on tehokkaammin toimiva talousjärjestelmä, joka luo enemmän taloudellista hyvinvointia ja verotuloja kuin vahvasti säännöstelty talous. Rahoituskriisin aiheuttamat vahingot ovat olleet toistaiseksi melko maltillisia ja nimenomaan rahoituksellisesta kriisistä ei ole räjähtänyt suurta pommia yhteiskunnan silmille jenkeissäkään.

Pitäisikö pankit jakaa kahtia?
30-luvulla pankkitoiminta jaettiin kahtia jenkeissä, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Glass_Steagall_Act Jakamisesta ei olisi nykyään mitään hyötyä, sillä kivijalkapankin ja investointipankin ero lienee lähinnä siinä, ettei jälkimmäinen ota vastaan talletuksia perinteisessä muodossa.
 
En oikein ymmärrä syitä tälle. Takuuroolista tulee välillä turskaa, mutta tuloksena on tehokkaammin toimiva talousjärjestelmä, joka luo enemmän taloudellista hyvinvointia ja verotuloja kuin vahvasti säännöstelty talous. Rahoituskriisin aiheuttamat vahingot ovat olleet toistaiseksi melko maltillisia ja nimenomaan rahoituksellisesta kriisistä ei ole räjähtänyt suurta pommia yhteiskunnan silmille jenkeissäkään.

Tämä olinkin vain pohdintaani, en nimittäin ole kansantaloutta niin paljon lukenut, että osaisin asioita ja niiden seurauksia syvällisemmin pohtia.

Enkä minä tarkoittanut mitään sen rajumpaa säännöstelyä, kuhan vähän edes joku taho valvoo, ettei ihan mitä tahansa riskejä voida ottaa. Suomessa varmaan ollaan tarkempia, Jenkkilässä ei vissiin olla oltu? Luulisi, että jollakin on kellot soinut, jos käytännössä varattomille annetaan isoja lainoja.

30-luvulla pankkitoiminta jaettiin kahtia jenkeissä, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Glass_Steagall_Act Jakamisesta ei olisi nykyään mitään hyötyä, sillä kivijalkapankin ja investointipankin ero lienee lähinnä siinä, ettei jälkimmäinen ota vastaan talletuksia perinteisessä muodossa.

Ok, tämäkin oli vain meikäläisen mutuilua, näköjään vailla suurempaa järkeä. ;)
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Ja mitä tulee päiväkauppaan, niin en pidä ns. perinteistä päiväkauppaa minään huonona hommana, eli että pyrit lyhyellä aikavälillä saamaan voittoja. Mutta shorttaus ja etenkin kuns itä tekee isot rahastot velkapääomalla, on jo jopa jonkinlainen syöpä, joka aiheuttaa tarpeettomia kurssiromahduksia, joka taas ruokkiin piensijoittajien paniikkimyyntejä ja näistähän yleensä suuremmat pelurit korjaa potit. Voin toki olla väärässäkin.

Pakko tähän kommentoida, että shorttauksella on kyllä toinenkin puolensa, joka pikemminkin ennaltaehkäisee "tarpeettomien" kurssiromahdusten syntymistä kuin aiheuttaa niitä.

Logiikka on seuraava: jos shorttaaminen on mahdollista, sijoittajat, jotka uskovat kurssien olevan keinotekoisen korkealla tasolla mutta eivät sillä hetkellä omista enää arvopapereita (ovat esim jo myyneet aiemmin), voivat siirtää näkemyksensä (= myydä arvopapreita) markkinahintoihin. Tämä luonollisesti pakkotaisi hintoja alaspäin ja estäisi kuplien muodostumista. Jos shorttaus ei ole mahdollista (niinkuin esim. valtaosalle piensijoittajista se ei käytännössä ole ainakaan kustannustehokkaasti), syntyy kysynnän ja tarjonnan epätasapaino kun ylikuumentuneilla markkinoilla ne, jotka uskovat kurssien yhä nousevan ostavat assetteja (usein vielä velkarahalla). Tämä johtaa kurssien irrationaaliseen nousuun, kun koko markkinoiden konsensuksen sijasta vain markkinoiden positiivisemman osan mielipide heijastuu hintoihin.
 
Toi oli mun mielestä aika köykänen puolustuspuhe shorttauksen puolesta.

Eikö pörssiä sitten ohjaa lainkaan se, mikä määrä ostotarjouksia ylipäätään tehdään ja millaista hintaa asseteista ollaan valmiita maksamaan?
 
Mitä pahaa loppupelistä on kuplissa? Jokuhan niissä toki menettää rahaa, mutta ainahan ylilyöntejä ja alilyöntejä hinnoittelussa tapahtuu. Tehokkaat markkinat nuo kyllä ennemmin tai myöhemmin korjaa. En mä ymmärrä, että mitä etua shorttauksesta tässä kohtaa on?
 
Mistä pankeista saa demotilin avattua? Löysin tällasen kun Saxo Bank jossa ainakin pääsee "treenailemaan".. Lähinnä siis esimerkiksi noita DAX warrantteja. Nettisijottajassa on aika turha kokeilla kun viive on 15 minuuttia jonka aikana nyt voi tapahtua mitä vaan..

Onko nuo demotilit reaaliaikaisia..?
 
hei onko kellään kokemuksia dansken pörssin analyysipaketista? toimarit on kalliimpia kuin eq:ssa ja arvo-osuustilin maksut on samat.

sit kun mennään analyyseihin niin eq:lla maksaa 60e/90pv ja sampossa bout 3e/kk. eq:n tietokannat varmaankin paljon kattavammat, mutta hinta on niin korkea että ei houkuttele ainakaan omalla suunnitellulla vuosikaupan tasolla.

sampolla vois tehdä myös muiden maiden pörsseistä ostoksia samaan hintaan kuin suomen toimarit. tiedä sit onko kauheasti hinkua outoihin pörsseihin.. aika kovasti epäilyttää moinen touhu harrastepohjalta.

warreista ei tietoa, käsittääkseni molemmilta löytyy. valikoimat lienee hieman poikkeavia.

nyt ois kiva kuulla kokemuksia noista infopaketeista ja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin että kumpi kannattais valita.
 
Aika monipuoliselle vaikuttaa noi Danske Marketsin analyysit, mitkä kuuluu tohon aktiivisijoittajan pakettiin. Mutta toi kaupankäyntipuoli on vielä itselleni ainakin hankala.. Ei siis ostaminen vaan osakkeitten haku jne.
 
Voiko ostaa esim. yhden osakkeen korkeemmalla hinnalla kuin alin myyntitarjous on? Eli yrittäis hiilata jotain pienen firman kurssia keinotekoisesti ylös.
 
Voiko ostaa esim. yhden osakkeen korkeemmalla hinnalla kuin alin myyntitarjous on? Eli yrittäis hiilata jotain pienen firman kurssia keinotekoisesti ylös.

no voithan sinä mutta eipä se kurssi kauheasti nouse ainakaan yhden osakkeen kaupalla..

kurssin noususta saatu hyöty onkin sit matemaattisesti panostettu summa miinus osakevälittäjien palkkiot eli persnettoahan siitä tulee...
 

Suositut

Back
Ylös Bottom