Taloudellinen riippumattomuus /minimalistinen elämäntapa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja naruman
  • Aloitettu Aloitettu
Itse en mene ääripäihin, mutta duunin vaihto lepposampaan hommaan (ei henkisesti rasittavaa, ei ylitöitä, duunin jälkeen tuntuu kun ei töissä olisi ollutkaan) ja kaikesta turhasta tavarasta eroon hankkiutuminen jotenkin "kirkasti" mielen. Nyt elän hyvin simppelisti, simppelissä asunnossa.
Kun ei ole liian rasittavaa duunia yiltöineen, on energiaa tehdä muutakin kun vaan käyttää sitä rahaa turhaan romuun. Miettinyt mistä oikeasti elämässä pitää, omat harrastukset, kaverit, luonto, lukeminen, koiran kanssa samoilu jne. Ei tartte rahaa ja jotenkin sitä voi nyt vaan niin paljon paremmin kun keskittyy enemmän siihen oikeaan elämiseen.

En nyt sano että johtuu siitä, mutta kun stressaamisesta pääsi eroon niin en ole ollut edes flunssassa vuoteen (ennen olin kipeä ihan jatkuvasti) ja painoa on lähtenyt joku reilu 5 kiloa. Stressatessa aina syö paskasti, juo liikaa, urheilut jää, tilalle tulee joku projekti joka on jo myöhässä ja käteen jää vaan vitutus.

Ainahan sitä stressiä elämässä on, mutta tollainen elämään vaikuttava työstressi riitti mulle.

e. Niin ja keskieuroopan mieto talvi sopii mulle myös paljon paremmin, ei kaamosväsymystä juuri ollenkaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kummasti alkoi tämä ketju kiinnostaa. Huomenna on paluu töihin :face:. Periaatteessa pidän työstäni ja olen hyvä siinä. Ylennyksiä ja etenemistä on tapahtunut vaikka en moisia arvosta.

Samalla olen kyynistynyt ja vaikka loma on takana olen väsynyt. Väsynyt nimenomaan töihin. Ehkä olen tehnyt tätä duunia liian kauan. Tai sitten olen ollut liian kauan samassa työpaikassa. Tai sitten huippuyliopistossa on vain raskasta. Huippuyliopistoblogi

Kesällä oli mukava laittaa pyykkiä kuivumaan. Puhdas märkä pyykki tuntui hyvältä käsissä. Samalla sai ajatella vaatteenkantajaa, lapsia ja vaimoa. Se tuntui hyvältä ja tärkeältä.
 
Tuli taas juttua noista luonnonantimista ja oravanpyörästä irtautumisesta. Olen ennenkin maininnut sukulaisestani joka elättää itseään perusturvan ja luonnon avulla. Oli kyseinen herra kerännyt ja myynyt mustikkaa tänä kesänä 4000€ edestä ja puolukan suhteen suunnitelmat olivat samaa luokkaa, lisäksi herra ravustaa/kalastaa ja myy polttopuita.. Hyvin tuntuu tälläiselläkin elämäntyylillä Suomessa pärjäävän, kuitenkin tyyppi asuu OKT:ssa ja ajelee suht uudella autolla. Eli tyyppi painaa pari kuukautta vuodesta ns duunia ja loppuaika on laakereilla lepäilyä, vielä jos mieli tekee lisäansioita niin ainahan sitä voi paukuttaa pimeenä duunia.. Kateeksi käy

Helposti voisi kuvitella itsekkin viettävänsä +50v ajan tuolla tavoin, tohon kun vielä saisi parit sijoitusasunnot kylkeen ja muutaman hehtaarin metsää niin aika mukavalta vaikuttaisi elämä. Jos parikymppisenä olisi tajunnut alkaa panostamaan tuohon niin nyt olisi helposti jo voinut jäädä ns eläkkeelle :)
 
Ai täällä oli tällainenkin ketju. Palkkapuolella tuli jo jauhettua offtopikkia aiheesta. Omat suunnitelmat downshiftauksen suhteen ovat eläneet vuosien varrella. Tällä hetkellä haaveilen jonkinlaisesta välimuodosta kaupunkikiiruhtamisen ja piilopirtin välillä. Haluaisin asettua asumaan jonnekin sivistyksen laitamille, josta löytyisi virka itselle tai vaimolle. Olisi realistista olettaa, että varallisuus riittäisi velattomaan taloon muuttotappioseuduilla. Tuon jälkeen joku 2000 e/kk netto riittäisi mainiosti perheen pyörittämiseen. Voisin pyörittää urheiluseuraa, osallistua kunnallispolitiikkaan, kerätä marjaa tms. jos varsinaiset palkkahommat jää vaimolle. Suunnitelma on toistaiseksi todella epämääräinen. Parhaillaan pakkailen muuttokuormaa. Tämä on seuraava vuodenmittainen askel. Vaikken tarkkaan tiedäkään minne olen lopulta menossa tuntuu todella hyvältä olla taas liikkeellä. Hittosoikoon että onkin ahdistanut välillä.
 
Tuli taas juttua noista luonnonantimista ja oravanpyörästä irtautumisesta. Olen ennenkin maininnut sukulaisestani joka elättää itseään perusturvan ja luonnon avulla. Oli kyseinen herra kerännyt ja myynyt mustikkaa tänä kesänä 4000€ edestä ja puolukan suhteen suunnitelmat olivat samaa luokkaa, lisäksi herra ravustaa/kalastaa ja myy polttopuita.. Hyvin tuntuu tälläiselläkin elämäntyylillä Suomessa pärjäävän, kuitenkin tyyppi asuu OKT:ssa ja ajelee suht uudella autolla. Eli tyyppi painaa pari kuukautta vuodesta ns duunia ja loppuaika on laakereilla lepäilyä, vielä jos mieli tekee lisäansioita niin ainahan sitä voi paukuttaa pimeenä duunia.. Kateeksi käy

Helposti voisi kuvitella itsekkin viettävänsä +50v ajan tuolla tavoin, tohon kun vielä saisi parit sijoitusasunnot kylkeen ja muutaman hehtaarin metsää niin aika mukavalta vaikuttaisi elämä. Jos parikymppisenä olisi tajunnut alkaa panostamaan tuohon niin nyt olisi helposti jo voinut jäädä ns eläkkeelle :)

Tiedän hermannin, joka on kesät "kesätöissä" (+ satunnaiset muut määräaikaisuudet että liitonpäivät pysyy) ja tienaa sen 15-20k€/kesässä, lopun aikaa tekee omia metsä- ja muita hommia + saa liiton rahaa. Elintaso ja elämänlaatu varmasti korkeampi kuin niillä jotka tekevät ympäri vuoden samaa hommaa. Mielestäni vähintäänkin kyseenalaista.
 
Tiedän hermannin, joka on kesät "kesätöissä" (+ satunnaiset muut määräaikaisuudet että liitonpäivät pysyy) ja tienaa sen 15-20k€/kesässä, lopun aikaa tekee omia metsä- ja muita hommia + saa liiton rahaa. Elintaso ja elämänlaatu varmasti korkeampi kuin niillä jotka tekevät ympäri vuoden samaa hommaa. Mielestäni vähintäänkin kyseenalaista.

Jep, mä uskon että näitä on aika paljonkin tässä maassa. Tän tyyppiset ihmiset kuten mun sukulainenkin tosiaan pyörittää kohtuullisen suurta polttopuu bisnestä tossa sivussa ja veikkaan että tästäkin tulee peruspäivärahojen ym päälle aika helposti +500€/kk ja luonnollisesti noistahan ei makseta veroja. JA metsästys/marjastus/kalastuksen tulothan ovat verottomia. On tässä vuosien varrella tullut itsellekkin monesti mieleen että eihän tässä touhussa ole mitään järkeä.
 
Paljonkohan noita on kun itsekin tiedän n. 2-4 kk töitä tekevän, lopun aikaa liiton päivärahoja nostavan. Juuri kehui olleensa kuukauden päivät kalastamassa ja asustellut puoli yleisellä erä kämpällä.

Kaksi viikkoa kävi tekemässä pimeästi kylillä taskurahoja. Meinasi kuulemma ihan virallisesti olla talven töissä kun käy päivärahat vähiin..
 
On kyllä mätä systeemi meillä, kun voi noin ansiosidonnaisilla kikkailla. Itellä ei moraali riittäisi tuohon.

Olen lueskellut viime aikoina paljon downshiftaamisesta ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta. Laskelmieni mukaan nykyisellä säästämistahdilla voisin siirtyä 3 päiväiseen työviikkoon 45-vuotiaana ja 50-vuotiaasta eteenpäin jättäytyä töistä pois kokonaan näin halutessani. Vanhemmillani on maatila rauhallisella paikalla ja järvenrantamökit löytyy. Siellä sitä voisi sitten tulevaisuudessa toteuttaa itseään:). Tämä on ajatuksena varsin vapauttava ja innostava. Pidän kyllä työstäni, mutta haluan tehdä sitä omasta halustani, enkä taloudellisesta pakosta.
 
Onhan tuotakin kiristetty jo:

"Täyttä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 300, 400 tai 500 päivän ajan.

Kestoon vaikuttavat työhistoria (yli/alle 3 vuotta) ja kieltäytyminen TE-toimiston esittämistä työllistämistä edistävistä palveluista."

TYJ - Ajankohtaista

Toisaalta ihan turha laskea mitään downsiftaamista sen ansiosidannaisen tai eläkkeen varaa. Kummastakaan ei ole mitään takeita, vaikkapa 10 vuoden päästä. Ja eihän tuohon tarvita, kuin yksi mielivaltainen virkailija ja huomaat olevasi ilman tuloja..
 
Onhan tuotakin kiristetty jo:

"Täyttä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 300, 400 tai 500 päivän ajan.

Kestoon vaikuttavat työhistoria (yli/alle 3 vuotta) ja kieltäytyminen TE-toimiston esittämistä työllistämistä edistävistä palveluista."

TYJ - Ajankohtaista

Toisaalta ihan turha laskea mitään downsiftaamista sen ansiosidannaisen tai eläkkeen varaa. Kummastakaan ei ole mitään takeita, vaikkapa 10 vuoden päästä. Ja eihän tuohon tarvita, kuin yksi mielivaltainen virkailija ja huomaat olevasi ilman tuloja..

No jaa, minkä nyt kiristämiseksi laskee...

"Palkansaajan jäsenyys- ja työssäoloehto lyhenee vuoden alussa 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Tämä tarkoittaa, että kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa aikaisintaan 26 viikon jäsenyyden ja työskentelyn jälkeen. "

TYJ - Ajankohtaista

Eli näille kausityökikkailijoille riittää nykyään entistä lyhyempi työssäolo ansiosidonnaisen saamiseksi.
 
Vähän huonosti toin asiani esille. Mutta jos nyt on leikattu 500 päivästä aika minimissään 300 päivään, niin tuskinpa se siihen jää. Toki tällä hetkellä myötämielinen virkailija ja sopiva ammatti, niin kyllä tuosta tietty porukka hyötymäänkin pääsee.
 
Nuorempana oli enemmänkin fantasioita punaisesta tuvasta ja perunamaasta ja pienimuotoisesta elämäntavasta metsien keskellä. Sittemmin olen kotiutunut kaupungin sykkeeseen ja päässyt vähän "luksuksen" makuun ja tällä hetkellä tuntuu mukavammalta se. Sitä on kuitenkin kiva olla kaikenlaista sälää ja harrastusvälineitä, ympärillä tilaa ja kauniita esineitä. Enkä lämpene millekään kalastus/metsästystouhulle pätkän vertaa. Varmaan ihannetapauksessa lottovoiton tullen muuttaisin keskustaan, kävisin säännöllisesti viihteellä kavereiden kanssa ja lomailisin pitkin maailmaa. Nyt edes vähän ton sorttinen toiminta vaatii sitä sorvin pyörittämistä enimmän osan aikaa.

No tilanne on silleen vähän käymistilassa, että vaihtoehtoina on taas entistä kovemmat kierrokset sorviin tai ei-vapaaehtoinen downshiftaus. Seuraavat viikot/kuukaudet kertoo suunnan.
 
Kivasti ristiin keskustelua minimalistisesta elämäntavasta ja yhteiskunnan rahoilla keinottelusta o_O itse olen yrittäjä ja useamman kk tauko tuntuu todella kaukaa haetulta ajatukselta jos se olisikin taloudellisesti mahdollista, kait tähän on vaan kasvanut :P
 
Itsellä on haaveena päästä jossain kohtaa pois oravanpyörästä. Tarkoituksena ostaa iso katamaraani ja lähteä seilaamaan ympäri palloa 5-10 vuoden ajaksi.

Nykyään kun tekee palkkatyötä ja sen lisäksi on 3 omaa firmaa niin tuntuu välistä ettei vaan jaksa.

Nykyisen unelman saavuttaminen vaatisi noin 600000€ pääomaa ja jos ei yrityksillä sitä saa niin kämppä on velaton 16 vuoden päästä ja sen myymällä saa pääoman tähän unelmaan.
 
Kai sitä itsekin olen keskitien kulkija. Siis tykkään elää niin että jäisi vähän jotain säästöön ja sijoitan säästöni. Ihan kotimaisia pörssiosakkeita, äly ei riitä ulkomaille. Että ei tästä ja hajautuksesta tän enempää tässä säikeessä.

Mutta toisaalta tykkään myös elää. En osta kalliita autoja koska en näe niissä järkeä. Vaan ihan perus perheautoilla ajetaan töihin ja harrastuksiin. Kämppään tuli sijoitettua rahaa ehkä liikaakin, tai siis velkaa. Mutta taas toisaalta hyvin paljon on tehty itse ja aivan varmasti hintalappu myydessä on huomattavasti enempi mitä siitä on maksettu. Pitkän tähtäimen sijoitus, jota ei ihan heti realisoida. Mutta kun asuntomarkkinat taas joskus piristyy, voi olla välitilin paikka, eli myyntiin ja seuraava tekoon. Sen aika näyttää.

Ajattelen silleen että kun lapset lähtee omiin pesiinsä, niin pystyisi niitä jeesaamaan enempi mitä omat vanhemmat ovat itseä pystyneet, eikä tarttisi stressata työpaikan suhteen, eli voisi tehdä senverran kun huvittaa. Tähän on aikaa n. 15 vuotta, että hyvin ehtii. Sijoitusvarallisuutta kun yrittää hitaasti kasvattaa, eli vaikka ei aina palkasta jäisi säästöön niin tuotot uudelleensijoittaa jne. Siitä se vähitellen kasvaa.

Ja hommasin itselleni mielekkään harrastuksen joka tuottaan positiivista kassavirtaa. Se on tuossa avatarissa, eli ilotulitusnäytösten ampuminen. Ei pääse rikastumaan, mutta on helvetin kivaa ja kassavirta ei ole negatiivinen kuten harrastuksissa yleensä tuppaa olemaan.

Jos tähtäisi vain taloudelliseen riippumattomuuteen sanan varsinaisessa merkityksessä, niin kämppä myyntiin ja joku pienempi lähempää kaupunkia tilalle niin ettei tarttisi kahta autoa. Matkailut ja lomailut minimiin jne. En vaan itse tällä hetkellä tahdo tällaista.

Ja sitä kaikkea krääsää ei tartte ostaa, eikä varsinkaan velaksi. Tuolla pääsee jo pitkälle.
 
Itsellä on haaveena päästä jossain kohtaa pois oravanpyörästä. Tarkoituksena ostaa iso katamaraani ja lähteä seilaamaan ympäri palloa 5-10 vuoden ajaksi.

Tiedän pariskunnan joka tuon on toteuttanut. Totean tässä vaan, että jatkuva eläminen veneessä (jopa siinä isossa katamaraanissa) voi äkkiä pitemmän päälle alkaa ahdistaa.
 
Itsellä on haaveena päästä jossain kohtaa pois oravanpyörästä. Tarkoituksena ostaa iso katamaraani ja lähteä seilaamaan ympäri palloa 5-10 vuoden ajaksi.

Nykyään kun tekee palkkatyötä ja sen lisäksi on 3 omaa firmaa niin tuntuu välistä ettei vaan jaksa.

Nykyisen unelman saavuttaminen vaatisi noin 600000€ pääomaa ja jos ei yrityksillä sitä saa niin kämppä on velaton 16 vuoden päästä ja sen myymällä saa pääoman tähän unelmaan.

Oisko tos pari firmaa liikaa jos ei jaksa eikä saa tulosta miljoonia vuodessa?
 
Yksi on Suomessa, yksi Virossa ja yksi Latviassa. Tarkoitus on että ensi vuoden loppuun mennessä nuo ulkomailla olevat firmat pyörivät ilmaa omaa työpanosta.

Alku on aina hankalaa mutta eiköhän tämä tästä :)
 
Tiedän pariskunnan joka tuon on toteuttanut. Totean tässä vaan, että jatkuva eläminen veneessä (jopa siinä isossa katamaraanissa) voi äkkiä pitemmän päälle alkaa ahdistaa.

Ainahan siinä voi jättää veneen satamaan, ottaa lentoliput ja tulla vaikka mökille Suomeen kuukaudeksi. Eihän tuo todellakaan ole pelkkää veneessä istumista.
 
Ainahan siinä voi jättää veneen satamaan, ottaa lentoliput ja tulla vaikka mökille Suomeen kuukaudeksi. Eihän tuo todellakaan ole pelkkää veneessä istumista.

Eli kuuluuko sun unelmaasi nyt katamaraanin lisäksi Suomen mökkikin vai kenen mökille meinasit mennä? Ymmärsinkö oikein että sulla on +600k€ asunto? Vai mitä tarkoitit, että myymällä velattoman kämpän saat sen 600k€ unelmaasi varten?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom