Taloudellinen riippumattomuus /minimalistinen elämäntapa

[Narkissos]

Mutsi alkoi tykkäämään työstään tasan samana päivänä kun työnteko lakkasi olemasta taloudelliselta kannalta välttämätöntä.

Menikö hän naimisiin esimiehensä kanssa?

 

[manux]

Itse sain sen käsityksen, että tarkoituksena oli nimenomaan jättäytyä yhteiskunnan elätiksi. Periaatteessahan Suomessa kaikilla on taloudellinen riippumattomuus, jos "normaalielämä" ei kiinnosta. Sen kun elelet sossun tuilla ja muut maksavat elämisesi. Kyllä sä sen verran rahaa saat että ruokaa on pöydässä ja katto pään päällä.

Eiköhän tuossa ollut tarkoitus kuitenkin säästää niin paljon, että pystyy pääomatuloilla elämään. Ei tuo ole sama kuin heittäytyä yhteiskunnan elätiksi.

 

[Mike]

Itse sijoitan 3 neljäsosaa palkasta kaikenlaisiin rahastoihin ja toivon niiden kautta saavani edes joskus vapauden.

Jeesus teitä eläkesäästäjiä, te olette käytännössä täysin sekaisin ja hulluja mieleltänne. Mitä vittua sä sillä rahalla teet enää pappana? Samat setelit ne käy nytkin, joten tuhlaa kun vielä voit. Kuluttakaa saatana, sillä tämä maa pyörii.

 

[rasvis]

Itseä on alkanut kyrsimään kaikenlainen turha materian kerääminen, kun siitä ei ole koskaan saanut kuin korkeintaan hetkellistä iloa. Oikeastaan elämä on kääntynyt siihen että kaikesta maallisesta omaisuudesta haluaisi päästä eroon. Elämän suurimmat ilot tulee kuitenkin yleensä ilmaiseksi tai todella vähällä rahalla. Työnteko on vituttanut aina eikä se siitä tule muuttumaan vaikka mitä duunia tekisi. Alaisena olo on alkanut tuntumaan todella nöyryyttävältä touhulta. Onko muita jotka tavoittelee vapautta työn ikeestä, tai siitä että on ainakin varaa valita? Elämäntapatyöttömät voi myös kertoa omia näkemyksiään. Itse sijoitan 3 neljäsosaa palkasta kaikenlaisiin rahastoihin ja toivon niiden kautta saavani edes joskus vapauden.

Tuossa vielä linkki joka on aika lähellä omaa elämänfilosofiaa: http://minimalistisuus.blogspot.com/

Edit: Itselläni siis on tavoitteena kasvattaa työssä käymisellä riittävä omaisuus, mikä riittää jossain vaiheessa loppuelämäksi. Raakasti työttömäksi jättäytyminenkin olisi yksi vaihtoehto, mutta uskallus ei taida riittää kun on niin munaton paska.

Siis sä teet paskaa duunia, säästät kaikki rahasi, elät niukasti, että pääset sitten joskus irti tästä kaikesta ja ottamaan rennosti.

Vittu mitä paskaa jos suoraan sanon. Tuo on niin äärimmilleen vietyä sitku-elämää ettei paremmasta väliä.

Mitäs jos alkaisitkin elää just nyt sellaista elämää jota haluat elää. Etit semmosen duunin jossa on kivaa. Vaikka sitten siitä ei saiskaan liksaa juuri ollenkaan. Eläisit vapaa-aikasi niukasti kun rahaa ois vähän, mutta valtaosa hereilläoloajasta menis kivemmin. Älä ole alainen jos se vituttaa - ala yrittäjäksi. Ota vapaus tänään äläkä 30 vuoden päästä.

Tartun ihan vähän vielä tohon materiakohtaan: Sua kyrsii kaiken materian kerääminen joten oot päättänyt kerätä mahdollisimman paljon rahaa. Wtf? Oikeesti? Sä elät nyt. Elä nyt!

 

[Mike]

Siis sä teet paskaa duunia, säästät kaikki rahasi, elät niukasti, että pääset sitten joskus irti tästä kaikesta ja ottamaan rennosti.

Vittu mitä paskaa jos suoraan sanon. Tuo on niin äärimmilleen vietyä sitku-elämää ettei paremmasta väliä.

Mitäs jos alkaisitkin elää just nyt sellaista elämää jota haluat elää. Etit semmosen duunin jossa on kivaa. Vaikka sitten siitä ei saiskaan liksaa juuri ollenkaan. Eläisit vapaa-aikasi niukasti kun rahaa ois vähän, mutta valtaosa hereilläoloajasta menis kivemmin. Älä ole alainen jos se vituttaa - ala yrittäjäksi. Ota vapaus tänään äläkä 30 vuoden päästä.

Tartun ihan vähän vielä tohon materiakohtaan: Sua kyrsii kaiken materian kerääminen joten oot päättänyt kerätä mahdollisimman paljon rahaa. Wtf? Oikeesti? Sä elät nyt. Elä nyt!

Niin meitsin suusta tämä. Ihmiset eivät taida ymmärtää, ettei se raha miksikään muutu. Samat eurot käy 30 vuoden päästä oletetusti, jos nyt otetaan inflaatio pois laskuista. Mä en näe minkään maan logiikkaa miksei voisi käyttää rahoja nyt. Pitää olla kyllä täysi mielipuoli jos kituuttaa eka 40 vuotta ja sitten ihmettelee eläkkeellä niitä rahoja.

 

[Krice]

Työttömyydessä ongelmana ei ole raha (tai no, on sekin) vaan se että ei tunne olevansa kunnollinen kansalainen, osa yhteiskunnan koneistoa. Minusta on jotenkin karseaa kun ihmiset valittavat siitä, että ne "joutuvat" käymään töissä. Eihän se ole pakollista. Vituttaa vaan sen vuoksi, että joillakin sentään on työpaikka ja palkka, eikä sitä osata arvostaa. Arvelisin myös, että aika monet ihmiset ovat melko huonoja hoitamaan omaa talouttaan, joka johtaa rahan menetykseen sen sijaan että sitä kertyisi. Esimerkiksi jättämällä helvetin tyhmän viinan ja muun siihen liittyvän rellestelyn pois kokonaan säästäisi rutkasti varsinkin pidemmän ajan kuluessa.

 

[carboncopy]

Minkälaista duunia naruman tekee? Sanoit että käyttäisit 8 tuntia mieluummin johonkin muuhun, kukapa ei... mutta teetkö todella joka päivä 8 tunnin duunia?

Itse teen melko helppoa (pois lukien tappokiireet sesongit) toimistotyötä. Jos lasketaan varsinainen aika mitä teen varsinaista työtä, se on todella vähän. Keskimäärin 2-3 tuntia per päivä (jaoteltuna tietenkin pitkin päivää). Muu aika on sitten luppoaikaa. Näin on todella monessa toimistorottaduunissa. Kuitenkin useimmat (tai oikeastaan kaikki näkemäni) toimistorotat käyttävät tämän luppoajan joko työn venyttämiseen, eli se tunnin työ tehdään hitaasti vaikka viidessä tunnissa, tai sitten luppoaika käytetään facebookkiin tai kissalolz videoiden katseluun. Itse en käytä näitä elämänhaaskaussivustoja ollenkaan vaan käytän kaiken luppoajan mielenkiintoisten asioiden opiskeluun netistä eli siihen samaan mitä tekisin vapaa-aikanakin. Olen tosin opiskelunarkkari ja tämä ei sovi monelle, mutta todennäköisesti saat käytettyä työn luppoajan jotenkin hyödyksi. Minulle on tarjottu kaksi kertaa ylennystä, ja molemmilla kerroilla kieltäydyin, koska se olisi tarkoittanut reilusti vähemmän toimistotyötä (vähemmän luppoaikaa). Minulle aika on huomattavasti arvokkaampaa kuin joku palkankorotus.

 

[liquidi]

Mä elän kai aika minimalistisesti, koska lähes koko elämäni mahtuu yhteen matkalaukkuun. Tykkään siitä että voin vaan pakata laukkuni ja lähteä enkä ole sidottu mihinkään kiinteään omaisuuteen. En myöskään koe tarvitsevani paljon tavaraa (vaikka shoppailu itsessään onkin ihan hauskaa), pikemminkin tavaran määrä ahdistaa. En pysty olemaan edes lapsuudenkodissani yötä muutamaa päivää kauempaa, koska mua ahdistaa se vuosien varrella kertynyt tavaran paljous ja tietynlainen kaaos mikä siellä vallitsee kun kamaa vaan on joka paikassa.

Ihanoin itsekin minimalistista elämäntyyliä, mutta tuossa viestissä jäi pistämään maininta, että koko lähes koko omaisuus mahtuisi matkalaukkuun. Tuo olisi tavallaan omakin haaveeni, mutta eihän se voi mitenkään onnistua harrastuksista johtuen. Uintikamat vielä menisi, mutta minne panen kitaran, pianon ja golf-mailat? Jos tosiaan omaisuutesi mahtuu lähes kokonaan matkalaukkuun, niin etkö harrasta mitään matkailun lisäksi? Vai viekö harrastukset niin vähän tilaa?

 

[manux]

Voi ton homman kelata niinkin, että jonku määrän rahaa tarvii siihen, että ylipäänsä voi elää "ihmisarvoista" elämää. Jokin summa tuohon päälle ja voi elää mukavasti. Jonkin tason jälkeen parempi auto, asunto jne. ei enää houkuttele tekemään lisää duunia. Jos kuitenkin siitä duunista saa "ylimääräistä" rahaa herää kysymys mitä seuraavaksi?

Jos hommissa on jatkuvuutta ja toimii yrittäjänä tuossa tilanteessa lienee aika hyvä sauma ottaa vähempi töitä ja viettää aikaa muiden harrasteiden parissa(jos siis työ ei ole se ykkösharraste mitä tekisi vaikka siitä ei maksettaisikaan).

Palkkatyössä yleensä tuota vapaata ei ole mahdollista ottaa pikemminkin pyydetään tekemään pitempiä työpäiviä. Palkollisena on varmaan aika luonnollista tossa vaiheessa kelata, että jos sitä ylimääräistä rahaa pistää säästöön niin voi aloittaa eläkkeen x-vuotta aikaisemmin tai tehdä muita isoja liikkeitä kuten aloittaa oman firman ilman, että heti tarvii funtsia mistä ruokarahat.

Sitä en kyllä ymmärrä, että jätetään lomat pitämättä, safkataan vain kaurapuuroa ja ei käydä missään harrasteissa, kun pitää säästää. Ensin perusasiat ja harrasteet kuntoon ja jos sitten jää ylimääräistä niin joko hurvittelee kahta kauheammin tai pistää jemmaan joko aikaista eläkettä tai vaikka sapattivuotta varten.

Kantsii kyllä miettiä, että kannattaisiko harrastaa nuorempana kun vielä fysiikka sallii kovemmankin menon ja onko "eläkepäivillä" rahasta vastaavaa iloa...

Voisin todeta, että viime viikonlopun ex tempore surffauskurssiin laitetut rahat kyllä poiki paljon enempi iloa nyt kuin mitä kuvittelisin vastaavasta hommasta saavani eläkepäivillä. Nyt sentään tota pystyy tekeen ilman, että on äijä ihan täysin rikki...

 

[naruman]

Selvennetään ja kerrataan nyt sitten vielä.

Itse aikoinaan poltin, join ja juhlin paljonkin. Halusin hienon auton, ostin mielestäni hienon auton. Halusin ison plasma tv:n, ostin sen tv:n. Ostin aina mitä halusin ja rahaa paloi rutkasti. Jossain vaiheessa vähensin juhlimista sekä lopetin tupakoinnin ja samoihin aikoihin aloin huomaamaan, että en ole saanut kuin korkeintaan hetken iloa kaikesta ostamastani.

Aloin miettimään että mistä asioita elämässäni en saa iloa ja miten parantaisin oikeasti elämänlaatuani. Ensimmäiseksi tuli mieleen työ. Ei sillä että juuri mun työpaikka olisi edes erityisen perseestä, vaan työssäkäynti nyt vaan on ainoa asia elämässäni josta en pidä. Vastuusta muutenkaan en pahemmin välitä, eikä koulukaan ole maistunut.

Samalla huomasin että ainakin puolet tilistä menee säästöön, enkä keksi sille mitään käyttöä. Sitten aloin laskemaan että hetkinen, jos säästöön jää aina noin paljon, niin mähän voisin periaatteessa jäädä pois töistä puolessa ajassa. Inflaatiota pitäisi vain jotenkin pystyä pieksemään, joten päädyin koittamaan sijoittamista.

Tuosta sitten lähti ajatus siihen että voisi alkaa myös hintoja seuraamaan, vaikka ihan ruokakaupassa. Se on kumma miten paljon saa säästettyä kuukaudessa, pelkästään sillä että vaihtaa ruoat halpamerkkeihin, maku on kuitenkin ihan sama. Samalla kuukauden säästösummakin nousee vaivatta.

Usea negatiivis henkinen palaute tällä palstalla on oikeastaan aika kummallista. Moni täällä,(itseni osittain mukaan lukien) kuitenkin uhraa elämäänsä kropan muokkaamiselle, mikä on mielestäni vähintään yhtä typerää kun sijoittaminenkin. Itse en luovu säästämällä mielestäni juurikaan mistään. Edelleenkin dokaan ja juhlin jos siltä tuntuu (mikä on harvoin) ja ostan mitä tarvitsen. Tavaroita ostaessa en vaan tee sitä enää hetken mielijohteesta, enkä osta turhaa krääsää.

Säästäminen ei ole mikään pakkomielle, vaan elämäntavan sivutuote. Mulla ei ole mitään tiettyä summaa mikä on pakko säästää, on vain noin arvot mitkä ovat sattuneet toteutumaan useampana kuukautena. Säästösumma kasvaa sitä mukaa kun elämäntapa kehittyy.

Niin ja tottakai kannattaa kuluttaa, tuhlata ja käydä töissä hautaan asti, jos siitä oikeasti nauttii. Itse en vaan halua sitä elämältä enkä saa siitä iloa, joten en myöskään pyri aktiiviseen tuhlaamiseen. Sijoitukset voi mennä vituiksi tai kuolema korjata koska vaan, mutta ei sen sinänsä väliä koska kaikki sijoitettu raha on turhaa/ylimääristä.

Sanottakoon nyt vielä kertaalleen että menisi kaikille jakeluun: En elä kituuttamalla. Elämänlaatuni on mielestäni jopa keskivertoa parempi. Työssäkäymisestä en yleisesti pidä, mutta ei pidä moni muukaan. Ei tule mieleen työtä josta oikeasti voisin nauttia. Kyllä kaikki työ on mielestäni välttämätön paha. Siksipä lyhennän uraani niin paljon kun ylimääräisellä rahalla pystyy.

Tartun ihan vähän vielä tohon materiakohtaan: Sua kyrsii kaiken materian kerääminen joten oot päättänyt kerätä mahdollisimman paljon rahaa. Wtf? Oikeesti? Sä elät nyt. Elä nyt!

Kyllä mä ostan jotain, jos saan siitä muutakin iloa kuin ostamisen ilon. En vain ihannoi turhaa roinaa.

Mielestäni esim. materialistiksi ei voi sanoa ihmistä, jolla on helvetisti fyrkkaa. Muttei omista mitään kiinteää omaisuutta. Itsellä saattaisi olla tavoitteena olla omistamatta juurikaan mitään esim. Omaa asuntoa. Nykyisenkin kämpän myisin, jos kokisin että saisin sijoitettua ne rahat tuottamaan paremmin. Vuokralla asuminen olisi vaivattomampaa, mutta se on ehkä myös kalliimpaa.

Mitä hienompi auto, sitä enemmän saa pelätä että se kolhiintuu. Kävellenkin pääsee paikasta toiseen tai halvalla fillarilla. Kiinteä omaisuus orjuuttaa. Raha sinällään antaa valinnan vapautta.

Työttömyydessä ongelmana ei ole raha (tai no, on sekin) vaan se että ei tunne olevansa kunnollinen kansalainen, osa yhteiskunnan koneistoa. Minusta on jotenkin karseaa kun ihmiset valittavat siitä, että ne "joutuvat" käymään töissä. Eihän se ole pakollista. Vituttaa vaan sen vuoksi, että joillakin sentään on työpaikka ja palkka, eikä sitä osata arvostaa.

Mulla ei ole työmoraalia siten kuin sinä asian näet. Elän itseäni varten. Töissä käyn siihen asti kunnes saan itselle riittävän varallisuuden, sitten joku muu tarvitseva saa paikan. Mun mielestä kaikille hyvä ratkaisu.

Minkälaista duunia naruman tekee? Sanoit että käyttäisit 8 tuntia mieluummin johonkin muuhun, kukapa ei... mutta teetkö todella joka päivä 8 tunnin duunia?

40 tuntia teen viikossa keskiraskasta duunarin hommaa. Ylitöitä on usein tarjoilla. En koskaan ole tehnyt, kun ei ole itsellä mitään tarvetta. Viikonloppuisin ei tarvitse tehdä töitä. Palkka on miellyttää ja ihan mukavia duunikavereita. Eli duunipaikassa ei hirveästi vikaa, mutta en sitä silti tekisi jos rahaa saisi riittävästi ilmankin. Siksipä pyrin siihen.

 

[Jami2003]

Sulla on omistuskämppä ? Miks ihmeessä. Myy nyt se alkuun pois ja kokeile niillä rahoilla unelmaasi. Jos omistaminen ja raha ei merkkaa sulle mitään niin en ymmärrä miksi kuitenkin ajattelet että ensin sun pitää kerätä joku varallisuus ennen kuin uskallat heittäytyä pois oravanpyörästä. Meet sitten taas myöhemmin joskus töihin jos siltä näyttää että tilanteet pakottaa mutta tuolla "sit kun" asenteella kusetat vain ittees ja unelmat jää toteuttamatta. Ei tosin siinä mitään, noin "sit kun" ajatellaan melkein me kaikki muutkin. Kellä on mitkäkin haaveet mutta aina joku tekosyy joka estää niitä toteuttamasta heti.

 

[C.B]

Arvostan kyllä jokaista joka kykenee täysin omien tekojensa kautta elämään kokonaan yhteiskunnan "ulkopuolella" ilman tukiverkossa roikkumista.
Itsekkin olen monesti leikkinyt ajatuksella, josko sitä myisi kaiken omaisuutensa ja muuttaisi lapin perukoille pieneen mökkiin ja erakoituisi täysin.
Ikävä kyllä moni tätä ideologiaa ihannoiva istuu kotona työkkärin/sossun tuilla ja moralisoi muita jotka käyvät töissä ja elävät "normaalisti".

Jos aloittaja joskus pääsee haluamaansa pisteeseen, nostan hattuani ja kumarran syvään.

 

[Pingviini]

Itse olen tavoitellut pois työpaikasta, jossa tosin en viihtynyt. En voi sanoa että en koskaan enää tekisi töitä, melko varmasti teen, mutta tämä on tälläinen.. "välieläkeaika" Nautin tästä. Mm. päivisin voi mennä salille kun siellä ei ole ruuhkaa Vaikka juuri nyt ei ole palkkaa josta maksaa veroa, niin maksan toki veroa mm. ostamastani ruoasta, sijoituksistani jne, joten ehkä olen kelvollinen kansalainen kuitenkin. Nautin ainakin elämästäni ja sitä kannattaa tavoitella. Tsemiä narumanille ja pidä mieli avoinna, sillä voihan olla että vielä löydät työn joka motivoi sinua. Kokopäivätyö on sen verran suuri osa sen hetkisestä elämästä, että ei siinä voi olla jos on tunne että se on asia elämässä joka ei tunnu hyvältä.

 

[Alyssa]

Ihanoin itsekin minimalistista elämäntyyliä, mutta tuossa viestissä jäi pistämään maininta, että koko lähes koko omaisuus mahtuisi matkalaukkuun. Tuo olisi tavallaan omakin haaveeni, mutta eihän se voi mitenkään onnistua harrastuksista johtuen. Uintikamat vielä menisi, mutta minne panen kitaran, pianon ja golf-mailat? Jos tosiaan omaisuutesi mahtuu lähes kokonaan matkalaukkuun, niin etkö harrasta mitään matkailun lisäksi? Vai viekö harrastukset niin vähän tilaa?

No siis onhan mullakin tietysti esimerkiksi koulukirjoja mitkä ovat nyt varastossa odottamassa. Saisi nekin kai siihen matkalaukkuun tungettua, mutta käytännön syistä olen jättänyt ne kotiin odottamaan sitä että nyt syksyllä myyn ne ja ostan uudet kirjat toiselle vuodelle. Täällä Suomessa on äidin luona pieni laatikollinen romaaneja joista en raaski luopua. Mutta siis noin muuten ei mulla juurikaan ole harrastuksia joihin tarvitsisi paljon mitään varusteita. Tykkään kokkailla, lukea ja lenkkeillä. Yliopistolla pelaan välillä erilaisia joukkuepelejä ja niihin mihin tarvitsee varusteet, voi varusteet lainata tai vuokrata jostain. Uimiseen tarvitsee uikkarit ja pyyhkeen.

Kyllä noita sunkin lajeja voi harrastaa ilman omia välineitä. Jos siis ihan oikeasti haluaa olla koko ajan tien päällä ilman omaisuutta

 

[naruman]

Sulla on omistuskämppä ? Miks ihmeessä. Myy nyt se alkuun pois ja kokeile niillä rahoilla unelmaasi. Jos omistaminen ja raha ei merkkaa sulle mitään niin en ymmärrä miksi kuitenkin ajattelet että ensin sun pitää kerätä joku varallisuus ennen kuin uskallat heittäytyä pois oravanpyörästä. Meet sitten taas myöhemmin joskus töihin jos siltä näyttää että tilanteet pakottaa mutta tuolla "sit kun" asenteella kusetat vain ittees ja unelmat jää toteuttamatta. Ei tosin siinä mitään, noin "sit kun" ajatellaan melkein me kaikki muutkin. Kellä on mitkäkin haaveet mutta aina joku tekosyy joka estää niitä toteuttamasta heti.

Sinänsä olisi ideaa, mutta voi olla vähän heikkoa se töihin pääsy jos on lusmuillut vuosia. Sitten on vielä kaikki rahatkin syöty. Mulla on kyllä tietty tavoitesumma mielessä mikä pitää vähintään kerätä, sen jälkeen katsotaan tilanne uudestaan. Vuosia siihen menee, mutta tuskin kuitenkaan mikään ikäloppu olen.

 

[Jami2003]

^ Joku akka tulee ja panettaa sulla ittensä paksuks ja siinä oli sitten se sun unelmas.

Ei tuollaisen rividuunarin CV:tä kukaan nussimalla lue, ihan sama vaikka pidät välivuosia töistä. Ei sitä tartte kertoa että on "lusmuillut".

 

[Sam Earch]

Ootko miettinyt osa-aikatyötä joko lyhyempien työpäivien tai viikkojen muodossa?

 

[naruman]

^ Joku akka tulee ja panettaa sulla ittensä paksuks ja siinä oli sitten se sun unelmas.

Ei tuollaisen rividuunarin CV:tä kukaan nussimalla lue, ihan sama vaikka pidät välivuosia töistä. Ei sitä tartte kertoa että on "lusmuillut".

Ootko miettinyt osa-aikatyötä joko lyhyempien työpäivien tai viikkojen muodossa?

Toi akka homma vois olla muuten mahdollinen. Täytyy omallekin akalle sanoa että nyt muuten aletaan käyttämään kumia.

Toi osa-aika työ on ollut mielessä, koska duunikin on vähän sesonkiluonteista. Vois olla ihan mahdollinen vaihtoehto täytyy sitä kysellä tarkemmin. Lomautuksiakin on ollut useana vuotena, joka on mulle todella iso plussa tässä työssä. Kumma juttu kun työkaverit ovat eri mieltä...

 

[H. E. Pennypacker]

Rahat mitä tulee käytetään stressittömästi sen mukaan mitä tekee mieli ja mihin ne riittää. Jos jotain jää reippaasti yli, sen voi laittaa säästöön eläkettä/pahaa päivää varten. Elämä voi päättyä vaikka minuutin päästä, turha sitä 'elämän' aloittamista on lykätä vuosikymmenillä. Worst case scenario = makaat mullat suussa ja sukulaiset vie rahasi.

 

[SIC-]

Osa-aikatyössä on se ongelma, että palkka voi jäädä niin matalaksi, että saman saisi sossusta tekemättä mitään. Se voi pidemmän päälle aiheuttaa motivaatio-ongelmia.

Töissä käynti pitää myös elämässä "mukana". Olen ainakin itse sellainen kaveri, että voisin ihan hyvin syrjäytyä vakavasti jos en kävisi päivätöissä. Kun ei ole tyttökaveria tms. niin luultavasti vain istuisin kämpillä netissä päivät ja iltaisin kävisin treeneissä. Varmasti vuosien saatossa kaatuisi seinät päälle ja muuttuisin vieläkin oudommaksi kaveriksi.