Talon lämmitysjärjestelmät

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Eikai se ihan noin mene, suomessa kesäisin mahdollisuus 0,8-1kW/m2. Jos lasketaan että tuottaa vaikka tuon 800w ja 8h niin se on 6400 ja sillä kyllä lämmittää jo käyttöveden. Keräimet varmaan kestää sen 20v ja eivät ole niin kalliita kun PV-paneelit.
Lämmittää sillä käyttöveden, mutta se ei ole taloudellisesti järkevää.

Jos vetää mutkia suoriksi ja laskee sähkölle hinnaksi kaikkineen 10 senttiä/kW, niin tuo lämmitys olisi maksanut nykyisellä järjestelmälläsi 0,64 e. Mikä takaisinmaksuaika aurinkokeräimillä on? Ja älä oleta, että vettä sisällään kierrättävä järjestelmä ei vaadi ammattilaista paikalle tuona aikana.

Huomioi vielä se, että jos vilpin tai mlp:n coppiluku on vaikka neljän pintaan, niin nyt saat sen kilowatin lämpöä 2,5 sentillä. Mikä on aurinkokeräimien funtio nyt? Kauanko takaisinmaksuaika.

Kuten sanoin kaikkea myydään, mutta ei sille ole mitään taloudellisia perusteita. Se, että saat naapurilta rispektiä, siitä tuolla hybridillä maksat.

Thesuksesta löytyy opinnäytetöitä aurinkokeräimistä ja paneeleista. Kannattaa lukea ennen ostopääöstä.

Esim kuura iso ongelma tyhjiöputkissa.
 
mutta tossa oli puhe yhden neliön keräimestä. Kuvitellaan että olisi vaikka 4m2 = 3,2kw. Tuottaa 8h 25kWh joka maksaa 2,5e. Saat saman 3kk eli teet lämpöä 225e edestä. 10-15v niin paneelit on maksettu takaisin.

Ongelma taitaa olla vain se että kesällä lämmitysenergiaa ei ihan hirveesti tarvitse, riippuen tietenkin perheistä. VILP kerkeää hajoomaan jo huonolla tuurilla tuossa ajassa.

Olen sun kanssa samaa mieltä että noi lämpöpumput on kyllä tehokkaita ja varmaan kaikista nopeiten maksaa ittensä takaisin.
 
Kannattaa laskea hommia vähän paperille vielä. Aurinkohommiin on kova lobbaus päällä ja ihmisille myydään mitä ne haluaa.

Aurinkokeräimessäkin kiertää se neste ja jollain on sitäkin pumpattava. 1-2 pumppua menee jo 15 v aikana +siihen työt päälle.

Järkevin rahallisesti lienee ottaa se vilp tai maalämpö eikä siihen muuta enään päälle. Onhan niissäkin kompuraa ja venttiiliä, mutta suhteellisen toimivia ovat olleet laatumerkit.
 
Asennutin ilmalämpöpumpun. Mitsubishin LN25 hero ja mietityttää hieman, oli sen verran kamalan oloinen asennusjälki, että menikö kaikki muu oikein. Ilmeisesti on hyväkin asia, että kondenssivettä syntyy, mutta tämä täyttää ison astian vuorokaudessa (20-30l). Lämmittää noin 70 neliön tilaa. Aika usein sulattelee myös itseään, vaikka ei tuolla nyt mitään kamalia pakkasia ole. Muilla kokemuksia / ideoita?
 
Asennutin ilmalämpöpumpun. Mitsubishin LN25 hero ja mietityttää hieman, oli sen verran kamalan oloinen asennusjälki, että menikö kaikki muu oikein. Ilmeisesti on hyväkin asia, että kondenssivettä syntyy, mutta tämä täyttää ison astian vuorokaudessa (20-30l). Lämmittää noin 70 neliön tilaa. Aika usein sulattelee myös itseään, vaikka ei tuolla nyt mitään kamalia pakkasia ole. Muilla kokemuksia / ideoita?
Meillä on FH25. 90 neliötä lämmitetään pelkällä pumpulla. Astia on 60l laastipalju ja ei ole tainnut koskaan viikossa tulla täyteen vettä. Eli aika paljolta kuulostaa.

muoks. Asennettu 1v 1kk sitten. Koko viime talvi lämmitettiin kämppää pelkällä pumpulla.
 
Asennutin ilmalämpöpumpun. Mitsubishin LN25 hero ja mietityttää hieman, oli sen verran kamalan oloinen asennusjälki, että menikö kaikki muu oikein. Ilmeisesti on hyväkin asia, että kondenssivettä syntyy, mutta tämä täyttää ison astian vuorokaudessa (20-30l). Lämmittää noin 70 neliön tilaa. Aika usein sulattelee myös itseään, vaikka ei tuolla nyt mitään kamalia pakkasia ole. Muilla kokemuksia / ideoita?
Onko tuossa ilman kuivaustoiminto ja jos on niin onko se päällä lämmityksen sijasta?
 
Onko tuossa ilman kuivaustoiminto ja jos on niin onko se päällä lämmityksen sijasta?

Joo on siinä kuivainkin, automaatilla olen pitänyt. Ei tossa välttämättä mitään vikaa ole, kun on kosteat kelit, mutta epäilyttävä määrä vs. muiden kokemukset, kuten IVakin tuossa antoi esimerkin omastaan. Pyysin toista firmaa tarkastamaan kytkennät ja paineet pumpusta, että ovat varmasti kunnossa.
 
Kondenssia syntyy kun kastepiste saavutetaan. Siihen ei paineet tai asennukset vaikuta.

Vettä syntyy = kylmä kohta --> paineet ok. Isoin säästö tehdään ajallisesti huonolla asennuksella ja nipistämästä tai jopa jättämällä kokonaan tekemättä järjestelmän tyhjiöinti. Sitä ei kukaan enää saa selville, onko se tehty kuinka.

Kun pihalla olevaa Ruuvitagia vilkasen luurilla, niin ulkona 1,68 astetta lämmintä. Kastepiste 0,16 C. Eli kun pinta menee alle sen lämpötilan alkaa kosteus tiivistyä. Yksi kuutio ilmaa sisältää nyt vajaat 5 g vettä. Eli voit miettiä, että paljonko kamppeen läpi menee ilmaa ja jos joka kuutiosta tulee ruokalusikallinen. Niin kertyyhän sitä.

Suositus myös laittaa lämmitykselle, ei automaatille. Pahimmillaan jäähdyttääkin välillä.
 
Alkuunhan noissa moni teki virheen kun oli automaatilla, lämpöasetus 21-22 astetta ja talossa patterit päällä jolloin kone luuli että on liian kuuma ja alkoi jäähdyttää ja patterit alkoi huutaa kovempaa.
Itsellä hieman isommat ne ulkoyksiköt mutta kun viime vuonna ekoilla pakkasilla ei ollut vielä kondenssiveden johtoa viemäriin niin aika hätäseen oli pihalla luistinrata.

Viime viikolla säädin lattialämmön menoveden +9 asteeseen mikä pienin mahdollinen ulkotilan ollessa 0 niin just katoin sisälämpötilaa niin 11 astetta.
Tätä ei nyt taas ymmärrä mutta eikai mun tartte.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Laitappa automaatti pois ja lämmitys päälle, pyynti vaikka 22 tai mikä lämpötila itseä nyt miellyttää ja katso vuorokauden ajan miten kondenssia kertyy.
Just näin. Ja lämmöt sitten sen oman tuntemuksen mukaan eikä kannata välittää mikä se sopiva lämpö kaukosäätimessä on. Puhallin kakkosnopeudella sopiva tuon kokoisessa kämpässä.

Sit patterit säätää 10 asteeseen että on backup jos pumppu tilttaa, ja lattialämmityksellä olevat märkätilat ovet kiinni tai pienesti raollaan, ja lattialämmitys asennossa jolla lämpö miellyttävä jalan alla.
 
Lisäys: jos pumppu hönkii lämmintä vaikka pyynti on matala, on todennäköisesti sisäyksikön läpivienti jäänyt eristämättä ja anturi haistelee kylmempää kuin asunnossa oikeasti on.
 
Korjaus: väi vaivaan kun sanoin epähuomiossa 5 g olevan ruokalusikallinen. Teelusikallinen se on.

Hyvä huomio tuo läpiviennin tiivistys. Niitäkin nähnyt sellaisia, johon parhaillaan sullottu pari työhanskaa.
 
Olen pohtinut aurinkokeräin - vesitakka/VILP systeemiä. Varsinkin vesitakka kiinnostaisi. Olen huomannut että netissä ei ihan hirveästi ole kirjoitettu kokemuksista vesitakoista ja siitä tuli mieleen että jos niitä ei ole käytetty niin ei ne kauhean hyviä voi olla (vs MLP josta positiivisia käyttäjäkokemuksia on netti pullollaan).
Meillä on pari vuotta sitten rakennettu 116 neliön puutalo lattialämmityksellä ja vesikiertotakka/sähkö käytössä. Aurinkokeräimet oli myös tarkoitus asentaa, mutta taitaa jäädä hamaan tulevaisuuteen. Ollaan kyllä oltu toistaiseksi tyytyväisiä järjestelmään.
Takka ja vesikiertoinen lattialämmitys oli tulossa joka tapauksessa talopaketissa ja tuo lämmönsiirrinpaketti taisi olla jotain 1000-1500€ lisää.
Takassa poltetaan tällä hetkellä oman tontin puita ja tullaan varmaan polttamaan vielä monta vuotta, joten käyttökustannukset on minimissä.
Vuosikulutus 4 hlöllä tällä hetkellä n. 9000 kWh, mutta ei olla ehkä ihan pystytty käyttämään takan koko kapasiteettia, tarvitsee kuitenkin aina nähdä vaivaa että on puuta sisällä poltettavana.
 
Asennutin ilmalämpöpumpun. Mitsubishin LN25 hero ja mietityttää hieman, oli sen verran kamalan oloinen asennusjälki, että menikö kaikki muu oikein. Ilmeisesti on hyväkin asia, että kondenssivettä syntyy, mutta tämä täyttää ison astian vuorokaudessa (20-30l). Lämmittää noin 70 neliön tilaa. Aika usein sulattelee myös itseään, vaikka ei tuolla nyt mitään kamalia pakkasia ole. Muilla kokemuksia / ideoita?
Meillä ollut reilun vuoden LN35. 150m2 kaksi kerroksinen paritalo ja laite puhaltaa yläkerrassa avoimeen olkkari/keittiötilaan. Huonekorkeutta vajaa 4m korkeimmalla kohtaa. Viime talvi yläkerta pelkän pumpun lämmittämä. Kun olkkarissa n 24 lämmintä, niin lämpö leviää sopivasti vielä nurkan takana oleviin makkareihin ja niissä on 2-3 astetta viileämpää.

Aina manuaaliasennossa lämmityksellä ja puhallin isolla että ilma leviää kunnolla isoon tilaan.

Vettä tekee aika paljon näillä liki nollan keleillä. Laastisaavi ehkä 3-5 päivän välein tyhjättävä.
 
Kannattaa laskea hommia vähän paperille vielä. Aurinkohommiin on kova lobbaus päällä ja ihmisille myydään mitä ne haluaa.

Aurinkokeräimessäkin kiertää se neste ja jollain on sitäkin pumpattava. 1-2 pumppua menee jo 15 v aikana +siihen työt päälle.

Järkevin rahallisesti lienee ottaa se vilp tai maalämpö eikä siihen muuta enään päälle. Onhan niissäkin kompuraa ja venttiiliä, mutta suhteellisen toimivia ovat olleet laatumerkit.
Itse alalla vahvasti työskentelevänä, olen sitä mieltä että aurinkokeräimet kannattaa edes jollain tavalla, vain jos ne osaa itse asentajaa ja on suhteet tukkuliikkeisiin kunnossa. Muutoin niistä ei okein rahallista hyötyä saa. Tämä koskee omakotitaloja tai vastaavia ominaisuuksiltaan ja kulutuksiltaan. Isoissa ja erityisissä kohteissa auringolla voidaan saada monenlaista ja tasoista hyötyä, eri tavoin.
 
Itse alalla vahvasti työskentelevänä, olen sitä mieltä että aurinkokeräimet kannattaa edes jollain tavalla, vain jos ne osaa itse asentajaa ja on suhteet tukkuliikkeisiin kunnossa. Muutoin niistä ei okein rahallista hyötyä saa. Tämä koskee omakotitaloja tai vastaavia ominaisuuksiltaan ja kulutuksiltaan. Isoissa ja erityisissä kohteissa auringolla voidaan saada monenlaista ja tasoista hyötyä, eri tavoin.
@Vesa Valkeejärvi markkinoiden parhaat VILPit? ~150m2 omakotitaloon.
 
@Vesa Valkeejärvi markkinoiden parhaat VILPit? ~150m2 omakotitaloon.
Tämä on niin klassinen kysymys, johon aina välttelen vastata :) Ja ihan perusteltu kysymys kuluttajan kannalta, ikävä kyllä siihen ei ole järkevää vastausta. Suurinosa maalämpö-, ilmalämpö- ja vesi/ilmalämpöpumpuista käyttää omassa kategoriassaan samaa tekniikkaa. Maalämmössä suurin ero ehkä ylitulistuspumput versusvaihtoventtiilipumput, joilla molemmilla päästään hyvään lopputulokseen. VILP:eissä eroja syntyy sillä, kiertääkö ulkoyksikössä kylmäaine vai energiavaraajan vesi. ILP:eissä ei juurikaan eroja synny, kunhan kylmäaine on R32.

Käytännössä suurin osa vamistajista ostaa komponentit joltain suurelta toimittajalta ja kasaa kokonaisuuden haluamakseen. Siksi esimerkiksi vuoden 2020 malli voi olla erilainen kuin 2022, vaikka ulkoisesti ja esitteessä se näyttääkin samalta. Eroja lähinnä komponenttien kestävyydessä. Kallein ei missään nimessä aina ole kustannustehokkain, yleensä päin vastoin. Paikallisena toimijana käytämme paljon JÄMÄ mallistoa, mutta totuuden nimissä en voi sanoa että siitä saisi juuri muuta hyötyä kuin poikkeuksellisen korkean kotimaisuusasteen ja loistavan teknisen tuen.

Vastauksena kysymykseen, ostaisin keskihintaisen mallin ja esimerkiksi Nibellä on laaja valikoima. Nibe ja JÄMÄhän on käytännössä sama, koska Nibe omistaa Kaukoran (JÄMÄ) ja he käyttää samoja komponentteja, mutta mallistoissa on pieniä eroja. Useasti kaikki Nordic yms. lisänimet tuovat pohjolan olosuhteisiin lähinnä sulanapitokaapelin ulkoyksikköön. Monessa mallissa tämä on korvattu kuumakaasulla. Ylimitoittaa laitetta ei kannata, koska isokaan pumppu ei loihdi liian kylmällä ilmalla lämpöä juuri yhtään paremmin kuin pieni pumppu, jos vain kylmäaine on samaa. Ja lämpimällä ilmalla iso laite käy mahdollisesti turhaan pätkäkäyntiä. Boldattuna mielestäni tärkeimmät seikat laitetta valittaessa.
 
Nibe ja jäspi ovat molemmat hyviä. Vesan kanssa samaa mieltä. Sitten jos puhutaan ILP eistä niin on isompia eroja. Moni menee tällä hetkellä ansaan yhdistelemällä öljykattilan ja VILPIN. Jos puhutaan tavallisesta omakotitalosta eteläsuomessa en näe mitään hyötyä. Ensinnäkin jää 4000 tuki saamatta. Öljy on niin kallista että ei ole juurikaan eroa lämmittääkö sähkövastuksella tai öljyllä kylmäpiikkien aikana.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom