Noh, periaatteessa jos flunssan aikaan ihmisen sydän syystä tai toisesta irroitetaan ja tutkitaan, niin siitä on yleensä jollakin hetkellä löydettävissä tulehdussoluja ym. tulehduksen merkkejä. Jos taas seurataan kaikkia, esim. varusmiehiä, jatkuvasti ekg:llä, niin useammalla prosentilla on havaittavissa sydänlihasärsytyksen merkkejä esim. t-aalloissa. Jos taas kriteerinä pidetään oireita (jonka takia potilas tulee vastaanotolle), ja siihen sopivaa ekg-löydöstä, yleisyys on taas aivan eri. Useinkaan vastaanotolla ei lisäksi ole nuorista potilaista käytössä vertailu-ekg:tä, josta voitaisiin pienimmän ja epäspesifisimmät muutokset havaita.
Ts. sydänlihastulehdus
sanana on erittäin epäspesifi, ts. sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa. Sen sijaan lääketieteelliselle Myocarditis acuta -diagnoosille on
sovittu kriteerit, joiden mukaan se periaatteessa määritellään. Semantiikkaa, mutta aina sitä ei voi välttää.
Huomioitavaa on erityisesti se, että yllämainittujen rajat ovat liukuvia - periaatteessa flunssaisena/flunssan jälkeen treenaaminen on aina riski: kyse on vain siitä, onko riski merkittävä, häviävän pieni, vai jotain siltä väliltä.
Ja sydänlihastulehduksen voi toki saada ilmankin treenaamista, mutta treenaaminen jostain syystä (mahdollisesti sydänlihaksen verenkierron lisääntymisen takia) moninkertaistaa virusten lisääntymisnopeuden sydänlihaksessa, ja siten kasvattaa huomattavasti kliinisen taudin ilmaantumisen todennäköisyyttä.
Sekavaa, mutta elämä on. Asiasta liikkuu paljon erilaista tietoa, mutta näin asia on oikeasti. Ja tässä ei ole hymiötä.