Sydänlihastulehdus?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Amy
  • Aloitettu Aloitettu
Miksi muuten tälläisessä ''melkein pakkolevossa'' pitäisi mahdollisimman paljon syödä? Eikös noin kulutuksen verran syöminen olisi ihan hyvä, niin saa tarpeeksi ravinteita (jos siis syö ravintorikasta ruokaa), mutta ei turhaa vararengasta kasvattele vyörätölle. Leposyke oli viime viikolla koholla, alkuviikosta enemmänkin, varsinkin seistessä, mutta tasaantunut jo kyllä.
Käy lukemassa tuolla Treeni-osastolla ketju ylikunnosta eli tämä: http://www.pakkotoisto.com/treeni/61134-pikkutoiston-pakkojattilainen-ylikunto/

Sieltä löytyy vastaukset näihin kysymyksiin kun aloitat vaikka sivulta 20 ja luet loppuun. Moksun, Veke.ku_88:n, AHDn, BodyMoronien, Ambassadorin, Axcelpass Tommin ja kumppaneiden juttuja ja heidän kokemuksiaan ja analyyseja kannattaa lukea huolella ja ottaa oikeasti opikseen ennenkuin on myöhäistä. Etenkin hiilareiden karsiminen on virhe ja kuten siellä on moneen kertaan todettu, helpoin keino päästä ylirasitustilaan on syödä huonosti ja vähähiilarisesti ja treenata kovaa samalla kun kärsii jonkinlaisesta henkisestä stressistä. Sulle tekis oikeesti se vararengaskin hyvää joten SYÖ hyväihminen ja lepää itsesi kuntoon. Kävele, elä pyöräile, eli jätä se laji nyt pois millä olet itsesi rasittanut. Tuo rauhaton olo on itselle ainakin selkeä merkki, että on aika ihan oikeasti levätä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No niin, pari-kolme viikkoa olen nyt tehnyt taas ihan täysillä ''tehoilla''/määrillä treenejä noin kolmen viikon ajan. Kuitenkin tänä aamuna töihin pyöräiltynäni alkoi sydäntä kiristämään ja puristamaan, sekä henkeä ahdistamaan ihan huolella. Tätä kesti melkein kolme tuntia, nyt hieman alkaa helpottamaan, mutta silti syke nousee kävellessä huomattavasti, mitä se ei normaalisti tee. Sekä olo on jotenkin kamalan rauhaton.
En tiedä vaikuttaako mitenkään, mutta mun verenpaineet ja syke ovat olleet nyt viimeiset 4 vuotta ainakin luokkaa 90/60 ja syke 40-50. Viimeksi viikko sitten mitattuna 91/56 ja syke 41.
 
Unohtui tosiaan edellisestä viestistä kokonaan, enkä enään muokkaamaan pysty, joten kirjoitan uuden viestin.

Eli varmaan lääkäriin/vastaanotolle olisi ehkä taas asiaa, jos ei ala tästä tämän päivän aikana asettumaan. Pistävää tunnetta on jatkunut sydämmessä, vähän niinkuin ''pistävä lyönti'' aina välillä sydämmen pumpatessa. Onko muilla kokemuksia/tietoa, että mikäköhän voisi olla pielessä?

Alkaa huolestuttamaan tuo pumpun kunto, kun ei nyt perhana parikymppisenä pitäisi sydämmen kanssa vielä temppuilla. Apuja otetaan todellakin kernaasti vastaan ja suur-kiitokset jo aiemmin apuja/vinkkejä antaneille, sekä tuleville. (?)
 
Voisihan tuo olla jotain influenssaakin tjsp mikä vain oireilee nyt tällä tavalla ja sitä taitaa olla liikkeellä. Yleensä siellä on jokin rauhoittavampi selitys kuin sydänlihastulehdus onneksi. Mutta suosittelen kyllä piipahtamista lääkärillä ja katsokaa tulehdusarvot ja vaikka ECG. Pieni hinta terveydestä. Ja ehkä tähän kohtaan on hyvä ajoittaa se lepoviikko tai ainakin keventää ennenkuin tuntemus lähtee pois. Placebo on myös vahva, että kun lääkäri kertoo kaiken olevan kunnossa niin voi olla, että vaiva katoaa sen sileän tien.
 
Voisihan tuo olla jotain influenssaakin tjsp mikä vain oireilee nyt tällä tavalla ja sitä taitaa olla liikkeellä. Yleensä siellä on jokin rauhoittavampi selitys kuin sydänlihastulehdus onneksi. Mutta suosittelen kyllä piipahtamista lääkärillä ja katsokaa tulehdusarvot ja vaikka ECG. Pieni hinta terveydestä. Ja ehkä tähän kohtaan on hyvä ajoittaa se lepoviikko tai ainakin keventää ennenkuin tuntemus lähtee pois. Placebo on myös vahva, että kun lääkäri kertoo kaiken olevan kunnossa niin voi olla, että vaiva katoaa sen sileän tien.

Juu, näin toivon itsekkin, että mitään kamalan vakavaa ei olisi luvassa. YTHS:sän piiriin kun opiskelijana pääsen, niin ei kyllä pitäisi olla pahan hintainen homma. Täytyy kevennellä noista aerobisista ainakin, että ei mitään kamalia maksimisyke paukutteluja, kun vain malttaisi... Yleensä itsellä tulee treeniä tehtyä heti kun vähänkin siltä tuntuu, eikä oikein tule levättyä kunnolla.
 
Mulla alkoi rytmihäiriöt reilu kolme viikkoa sitten. Tätä ennen olin sairastunut sitkeän flunssan, ilman kuumetta. Olin siis jo toipunut, kun vaiva alkoi. 1,5vkoa seurailin tilannetta. Treenasin tänä aikana 4 kertaa, vaikka tosiaan niitä rytmihäiriöitä levossa olikin. Korkeammalla sykkeellä rytmäreitä ei ollut. Levossa niitä oli jatkuvasti.

Lopulta työterveyteen, josta lähete EKG:hen ja labroihin. Ekassa EKG:ssä oli sellaiset muutokset, että päätettiin ottaa toisenakin päivänä. Siinä olikin sitten jo enemmän pielessä. Joudin keskussairaalaan samana päivänä sisään. Iso kasa tutkimuksia: EKG, keuhkokuva, labroja, sydänseurantaa, sydämen UÄ. Mitään muuta vikaa ei löytynyt, kuin niitä rytmihäiriöitä. Kreatiniini oli vain hieman labroissa koholla. Sydänentsyymit ja muut olivat normaaleja. Lääkäri kotiutti, koska merkkiä sydänlihastulehduksesta ei löytynyt. Sanoi, vielä ettei edes miettisi kotiutusta, jos epäilisi tulehdusta.


Kotituduin Holter-seurannan kera. Vuorokausimittauksessa todettiin 8% kaikista sydämenlyönneistä olevan rytmihäiriöitä. Tarkoittaa siis arviolta ehkä noin 9000/vrk. Rytmihäiriöit olivat sekä eteis- että kammioperäisiä.Lääkäri määräsi kuukauden treenikieltoa. Sitten uusi Holter tutkimus ja rasitus EKG sen jälkeen. Siihen aikaa siis nyt kak noin kaksi viikkoa. Kysyin lopuksi vielä lääkäriltä, että mitä hän epäilee olevan taustalla, kun mitään ei kuitenkaan ole löytynyt. Lääkärin veikkaus oli, että sydämessä olisi ehkä ollut lievä virusinfektio, joka olisi rytmihäiriöt laukaissut.

Oireita (rytmihäiriöitä) ei enää ole levossa ollenkaan. Ne loppuivat reilu viikko sitten. Tai en ainakaan niitä tunne/huomaa, vaikka sykettä tunnustelisin. Syke kun nousee, niin sitten rytmäreitä tulee. Ei kuitenkaan samaan malliin kuin silloin alkuvaiheessa. Esim saunassa kun koetin käydä kevyesti, niin heti alkoi rytmihäiriöt. Samoin tuntuu, että sydän lyö paljon voimakkaammin, kun kävelee vaikka ylämäkeä ylös. Nyt tutkimuksista siis reilu 2 viikkoa. Olo täysin normaali. Mitään väsymystä tms ei ole missään vaiheessa ollut. Voisin treenata vaikka heti. Ainoa vaiva se sydämen järjetön tykyttely ja rytmihäiriöt.

Onko kellään ollut vastaavan tyyppistä? Kuulostaako sydänlihastulehduksen jälkioireilta?

Kovasti stressaa tilanne. Lähinnä se, että toipuuko tästä vielä ns. urheilijaksi vai mitä on edessä.
 
Kaksi sydänlihastulehdusta 8 kk:n sisään

Onko kenelläkään kokemusta tästä? Millaisia oireita siinä on?

Hei, ajattelin jakaa omia kokemuksiani tästä viheliäisestä taudista. Olen 29v. nainen, perushyväkuntoinen, jumpassa tai lenkillä käyn pari kertaa viikossa.

Huhtikuussa töissä ollessani aloin tuntea kipua rintalastan alla. Oloni huononi, päätä alkoi särkeä, päässä huippasi, kipu voimistui ja olosta tuli tuskainen. Rehellisesti sanottuna luulin, että sydäninfarkti tuntuu tältä. Pahin meni silti parissa tunnissa ohitse ja olo koheni, joten en osannut pelätä asiaa sen enempää. Tosin sama tapahtui seuraavana päivänä ja sydänlihastulehduskin kävi mielessä, mutta luulin, että se on aina flunssan jälkitauti. Minulla ei ollut mitään flunssaa tai kuumeilua edes ollutkaan, joten en ymmärtänyt, että tämä voisi kohdalleni sattua. Lisäksi en urheilisi kipeänä, joten siksikin täysin virheellisesti luulin, ettei tauti koske minua. Rintalastan alla tuntui puristava kipu vielä kolmantenakin päivänä, jolloin menin työpaikkalääkärille. Määräsi keuhkoröntgenin, EKG sekä verikokeet. Kaikki muu oli normaalia (myös CRP), paitsi veren troponiiniarvo 750 (kuuluisi ilmeisesti olla alle 50). Ambulanssilla siis sairaalaan ja jatkotutkimuksiin.

Sairaalassa vietetyn viikon tutkimusten perusteella todettiin, että todennäköisin tulehdukseni aiheuttaja oli ollut mykoplasma, jonka vasta-aineet oli koholla. Korostan, etten ollut kokenut itseäni mitenkään kipeäksi, joten uskonkin että mykoplasma oli kohdallani oireeton enkä ollut osannut tätä urheillessanikaan varoa. Sain tähän kuukauden sairasloman ja antibioottikuurin. 1,5 kk jälkeen uskaltauduin jo rauhallisille kävelylenkeille ja lopulta 5 kk jälkeen liikuin jo aivan niin kuin ennenkin.

Ilo paranemisesta oli kuitenkin ennenaikaista, koska nyt marraskuussa tunsin täsmälleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin töissä istuessani hiljalleen voimistuvaa kipua rintalastan alla. Olo ei ollut aivan yhtä huono kuin viimeksi, joten vielä ajattelin, että jos kyseessä olikin närästys tms. Kuitenkin muisto tuosta sydänlihastulehduksesta ei jättänyt minua rauhaan ja kävin samana päivänä työpaikkalääkärin verikokeessa selvittämässä asian. Niin oma kuin lääkärinkin yllätys oli erittäin suuri kun huomattiin, että troponiiniarvo oli jälleen koholla, 250. EKG:ssa ei näkynyt minulla mitään muutoksia, niin kuin ei viime kerrallakaan näkynyt. Suoraan sairaalaan, missä katsottiin keuhkoröntgen, sydämen UÄ ja veriarvot vielä kertaalleen. Tällä kertaa vietin sairaalassa kaksi vuorokautta, ja kun huomattiin että tnt-arvo lähti laskusuuntaan, sain jatkaa toipumista kotona. Testejä otettiin lukuisia, niinkuin myös sydämen magneettikuva, josta odottelen pelonsekaisin tuntein nyt kotona tuloksia.

Tarinani pointti on, että sydänlihastulehduksen voi saada, vaikkei kokisi olleensa kipeä, eikä se välttämättä näy EKG:ssa ollenkaan. Kuitenkin häiritsevä rintakipu on terveellä, nuorella ja hyväkuntoisellakin aina syy lähteä heti tutkimuksiin.

Se, että sain sydänlihastulehduksen kaksi kertaa 8kk aikana ilman mitään selkeää syytä saa olon aika huolestuneeksi. Löytyykö täältä muita, jotka ovat sairastaneet taudin useamman kerran? Mitä syitä taustalta löytyi?
 
Hei! Olen 25-vuotias mies, mulla alkoi ongelmat yli 2kk sitten viikon sairastelun jälkeen olo oli vielä vetelä ja menin töihin. Kovan työpäivän jälkeen kotona olessa iski kauhea väsymys ja hetkeä myöhemmin alkoi tykytyskohtaus ja rintakipu se kesti noin 5 min laitoin väsymyksen piikkiin ja kävin nukkumaan. Seuraavana päivänä lepopulssi 80-90 paikkeila kun normaaalisti 55-65. Tätä jatkui noin viikon ennen kuin pulssi alkoi tasaantua, mutta sydäntuntemukset jatkuivat yhä. Varasin kardiologilta ajan jossa sitten otettiin verikokeet ekg sydämmen ultra kaikki oli ok mutta lääkäri silti epäili sydänlihastulehdusta ja antoi pitkän sairasloman.Tässä sitte ollaan levätty jo yli 2kk ja viikko sitten tuntemukset lähtivät melkein kokonaan ja olo oli parempi mutta pari päivää sitten sairastuin flunssaan ja sen yhteydessä sydän tuntemukset palasivat, pystyyn nousteessa pistävää kipua rintalastan alla. verenpaine nousee istualtaan 140-95 vaikka normaalisti alle 120-80 nytten pelottaa että olenko voinut saada tämän taudin uudestaan vai kuuluko tämä tähän flunssaan. miten fasu itse jakselet ja löytyikö magneettikuvauksessa mitään poikkeavaa?
 
Hei Dani3,
Tosiaan tuon toisen sydänlihastulehduksen kohdalla otettiin sydämen magneettikuva, lähinnä muiden sydänsairauksien kuten sydänsarkoidoosin poissulkemiseksi. Kuvassa näkyi pieni 1,5 cm tulehdusalue sydämen "kärjessä" mutta ei onneksi sopinut sarkoidoosiin. Sydämestä otettiin vertailun vuoksi uusi magneettikuva noin 1,5 kk jälkeen eikä tulehdusaluetta silloin enää näkynyt. Nyt toisesta sydänlihastulehduksestani on kulunut 10 kk ja onneksi toipuminen on mennyt hyvin normaaleine rasitustesteineen jne. Mykoplasmaa epäiltiin ensin mutta siihen ei nyt enää taudin uusimisen jälkeen uskottu. Minulla myokardiitti jäi siis mysteeriksi. Tämä on valitettavasti vaikuttanut lähinnä henkisesti, koska sitä pelkää, että uusiikohan tauti taas. Jokaisesta rintatuntemuksesta vähän pelästyy, ja minä en ole uskaltanut enää jatkaa raskaampaa liikuntaa, vaikkei se sairastumisen todennäköisyyttä terveellä varmaan lisääkään. Ehkä aika parantaa haavat :D
 
Tässäpä hävytön bump.

Olin tuossa viime viikon torstaina salilla pienestä lenssusta toipuneena. Perjantaina alkoi kuitenkin pistää ja painaa rintaa jonkin verran, joten pieni paniikkihan siinä iski, että sydänlihastulehdusko tässä on. Jossain vaiheessa lähti sitten melkeen taju ja tuntu, että tulee sydäri ja henki lähtee. Kävin sairaalassa, mutta sydänfilmit ja verikokeet olivat aivan normaalit - ainoa mikä oli pielessä oli verenpaineet (yläpaine jotain 170). Seuraavaan aamuun mennessä (lauantaina) verenpainekin oli normalisoitunut. Diagnoosina siis paniikkikohtaus, eikä sydänlihaksessa mitään - lääkäri ei kieltänyt liikkumista. Määräsi Propralia varmuuden vuoksi.

Maanantaina kokeilin vähän miten syke nousee, kun tekee punnerruksia ja kyykkyjä, nousihan se vähän turhan kovaa. Tänään tiistaina on kuitenkin taas ollut samanlaisia tuntemuksia, kuin perjantaina. Sydän muljahtelee, syke pomppii miten sattuu, ahdistaa, pistelee rintaa yms. Nyt olen junassa ja tuntuu, että taju meinaa lähteä uudelleen. Onko tässä taas lähdettävä lääkäriin?
 
Viimeksi muokattu:
Mun pahin painajainen toteutui. Sydänlihastulehdus... ihmekös, kun suorituskyky laskenut, jatkuva rintakipu ja väsymys jatkunut koko kesän. Jopa ruokahaluttomuutta ollut, mikä on mulle uutta :D sitä en vaan ymmärrä, kun joutui taistelemaan, että otettiin verikokeet, josta sitten selvisi diagnoosi. Ekg kun oli normaali. Itse sitä kuitenkin oman kroppansa parhaiten tuntee...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom