Luin joku aika sitten nuo Hulmin kirjat (Lihastohtori I ja Lihastohtori II) ja siinä oli ravinnosta mainittuna, että useinkin ihmisille sopii paremmin hieman joustava ruokavalio, johon voidaan mahduttaa myös herkkuja. Se on siis käytännön elämässä helpompi toteuttaa kuten myös psyykkisesti monille kestävämpi ratkaisu. Tosin niitä herkkuja pitää olla kohtuudella ja ns. mässypäivissä on riskinsä koska suurina määrinä ne kasvattavat jo viikottaistakin kalorimäärää. Tässä kirjassa oli mainittuna jotain ihan prosenttiosuuksiaksin, olikohan tyyliin niin että 5-15% kokonaisenergiansaannista on vielä ihan asiallista olla herkkuja. Mun kohdalla tuo tarkoittaisi esim. 10% tapauksessa hieman yli 200 kcal mässyä, joka toteutuukin nykyisellään helposti vaikka yhdellä kohtuullisen kokoisella jäätelöannoksella. Vähempikin riittää, koska olen tarkoituksella totuttautunut pienempiin herkkuannoksiin.
Mutta siis viikottainen yli 1000 kcal (extraa) pizzapäivä ei edes tähän joustavaan yllämainittuun ruokavaliomalliin kovin hyvin sovi, ainakaan jos elää suht passiivista toimistotyöläiselämää kuten itse ja käy lähinnä punttisalilla, säännöllisesti kyllä mutta ei siellä ihmeemmin energiaa kulu. Mulle tulee mieleen se, että jos rankoista pizza+mässypäivistä huolimatta paino pysyy kuosissa niin muiden päivien osalta täytyy mennä miinuksella. Onko se sitten mikään ongelma niin riippuu kai omista tavoitteista ja siitä miten tällä systeemillä ne tavoitteet toteutuu.