Suomenruotsalaiset -thread

Jos tämä suomenruotsalainen, asuu suomenkielisellä aluueella ja altistuu jatkuvasti Suomen kielelle ja Ruotsia puhutaan vain perhepiirissä. Kun vuodet vierivät esim. slangin mukana tulee jatkuvasti uusia sanoa. Kun Ruotsin kielessä ei ole sopivaa vastinetta sanalle, niin se korvataan suomalaisella vastineella. Vuodet vierii taas eteen päin, osa tälläisen henkilön Ruotsin sanoista koostuu suomenkielen lainasanoista. Näin voi käydä esim. pk-seudulla.

Jos ihminen osaa puhua ruotsia, siis RUOTSIA, ja osaa sitä myös kirjoittaa, siis ymmärtää kieliopista jotain eli tajuaa miten sanat taipuu ja on perussanavarasto kunnossa, niin pärjää Ruotsissa erinomaisesti. Slangi ja muut Rinkeby-jutut ovat asia erikseen, se ei ole enää Ruotsia, vaan slangia. Ihminen joka puhuu ruotsia äidinkielenään ymmärtää slangin ja kirjakielen eron ja pystyy tarvittaessa käyttämään molempia. Eri piireissä puhutaan eri tavalla, mutta kieli on sama.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jos ihminen osaa puhua ruotsia, siis RUOTSIA, ja osaa sitä myös kirjoittaa, siis ymmärtää kieliopista jotain eli tajuaa miten sanat taipuu ja on perussanavarasto kunnossa, niin pärjää Ruotsissa erinomaisesti. Slangi ja muut Rinkeby-jutut ovat asia erikseen, se ei ole enää Ruotsia, vaan slangia. Ihminen joka puhuu ruotsia äidinkielenään ymmärtää slangin ja kirjakielen eron ja pystyy tarvittaessa käyttämään molempia. Eri piireissä puhutaan eri tavalla, mutta kieli on sama.

Ei kannata ehkä suhtautua Lieskan juttuihin kovin vakavasti tai uskoa hänen anekdootteihinsa suomenruotsalaisista tuttavistaan. Sama kaveri nimittäin väitti tässä taannoin, että kaksoiskansalaisuus liittyy jollain tavalla ruotsinsuomalaisuuteen...
 
Lieska vois nyt selventää tän kaksoiskansalaisuus-jutun meille yksinkertaisille kun kerran toi sen mukaan vänkääm.. keskusteluun.
 
Jos ihminen osaa puhua ruotsia, siis RUOTSIA, ja osaa sitä myös kirjoittaa, siis ymmärtää kieliopista jotain eli tajuaa miten sanat taipuu ja on perussanavarasto kunnossa, niin pärjää Ruotsissa erinomaisesti. Slangi ja muut Rinkeby-jutut ovat asia erikseen, se ei ole enää Ruotsia, vaan slangia. Ihminen joka puhuu ruotsia äidinkielenään ymmärtää slangin ja kirjakielen eron ja pystyy tarvittaessa käyttämään molempia. Eri piireissä puhutaan eri tavalla, mutta kieli on sama.

Pitääkö taas toistaa itseään.

Kun suomenruotsalainen on paljon suomenkielisten kanssa tekemisissä, hän alkaa väkisinkin puhumaan suomea samalla tavalla kun he(=käyttämään slangia). Kun hän ilmaisee asioita sitten ruotsiksi vuoden tauon jälkeen, hän sotkee suomenkielisiä slangisanoja(mille hän ei tiedä ruotsinkielisiä vastineita) ruotsinkielisten lauseiden sekaa, jotta saa ilmaistua asiansa suomen slangissa totutulla tavalla.

Eri esimerkillä jos menis paremmin jakeluun: esim. kaikenlainen viihde-elektroniikka. Markkinoille tulee jatkuvasti lisää uudenlaisia tuoteita, kaikilla tuotteilla on uudet nimet. Sellainen henkilö joka ei ole jatkuvasti suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä, voi helposti ohittaa ruotsinkielisen nimen jostain uudesta laitteesta. Hänen sanastoonsa jää silloin vain muistikuva laitteen nimestä suomenkielellä.
 
Pitääkö taas toistaa itseään.

Kun suomenruotsalainen on paljon suomenkielisten kanssa tekemisissä, hän alkaa väkisinkin puhumaan suomea samalla tavalla kun he(=käyttämään slangia). Kun hän ilmaisee asioita sitten ruotsiksi vuoden tauon jälkeen, hän sotkee suomenkielisiä slangisanoja(mille hän ei tiedä ruotsinkielisiä vastineita) ruotsinkielisten lauseiden sekaa, jotta saa ilmaistua asiansa suomen slangissa totutulla tavalla.

Ja sitten sitä ei enää pärjääkään Ruotsissa äidinkielellään ruotsilla...

Selitäpä sitten vielä se kaksoiskansalaisuuden ja ruotsinsuomalaisuuden välinen yhteys.
 
Jos Suomalainen pariskunta on muuttanut ruotsiin, he ovat silloin ruotsinsuomalaisia.
Sitten heille syntyy lapsi ruotsiin, jonka äidinkieli on suomi,mutta olosuhteiden pakosta
hänelle opetetaan myös ruotsia. Perhe muuttakin takaisin suomeen. Vanhemmat ovat suomenkansalaisia,
mutta perheen lapsi on ruotsinkansalainen, mutta äidinkieleltään suomalainen. Perhe päättä jäädä suomeen
asumaan ja perheen kohta täysi-ikäinen lapsi tarvitsee suomenkansalaisuuden , jotta hän saa suomenkansalaisen
tuomat edut suomessa. Kun perheen lapsi on 18-22v hän voi sukujuuriensa perusteella hakea kaksoiskansallisuutta,
että hänestä tulee ruotsalainen ja suomalainen. Samalla hän on myös ruotsinsuomalainen, joka asuu suomessa.



"
UUSI KANSALAISUUSLAKI
* Sallii kaksoiskansalaisuuden
* Entiset Suomen kansalaiset ja heidän lapsensa voivat saada menettämänsä kansalaisuuden takaisin
* Postitse toimitettu ilmoitus Suomen diplomaattiseen edustustoon, konsulaattiin tai kunniakonsulaattiin riittää kansalaisuuden palauttamiseksi. Suomessa kirjoilla oleva voi jättää ilmoituksen poliisilaitokselle.
* Ilmoitusmenettely on voimassa viisi vuotta, 2003-2008
* Kaksoiskansalaisuus edellyttää, että myös asuinmaa hyväksyy sen
* Täyttäessään 18 vuotta ulkosuomalaisnuori saa Suomesta ilmoituksen, että hän voi halutussaan säilyttää Suomen kansalaisuuden. Kirjallinen ilmoitus tehtävä ennen 22 ikävuotta.

MITÄ KAKSOISKANSALAISUUS MERKITSEE?
* Suomessa saa oleskella ilman määräaikaa
* Kaksoiskansalaisella on äänioikeus ja hän on vaalikelpoinen valtiollisissa -, kunnallisissa - ja EU-parlamenttivaaleissa
* Kaksoiskansalainen on oikeutettu hakemaan ja hoitamaan virkoja, jotka ovat avoinna vain Suomen kansalaisille
* Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen, joten oikeus siihen on vain Suomessa asuvilla. Sen sijaan kaksoiskansalainen on oikeutettu opintotukeen
* Kaksoiskansalainen saa EU-kansalaisen oikeudet. Liikkuminen EU-maissa on helpompaa, samoin opiskelu
* Kaksoiskansalaisuuden hyväksyvät muun muassa Ruotsi, Saksan liittotasavalta, Iso-Britannia. Irlanti, Italia, Kreikka, Portugali, Ranska, Sveitsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia
* Kaksoiskansalaisuuteen kielteisesti suhtautuvat muun muassa Norja, Tanska, Islanti, Alankomaat, Belgia ja Itävalta.
"

Lähde:
http://www.suomi-seura.fi/index.php?request=42&language=FI&article=68
 
Jos Suomalainen pariskunta on muuttanut ruotsiin, he ovat silloin ruotsinsuomalaisia.
Sitten heille syntyy lapsi ruotsiin, jonka äidinkieli on suomi,mutta olosuhteiden pakosta
hänelle opetetaan myös ruotsia. Perhe muuttakin takaisin suomeen. Vanhemmat ovat suomenkansalaisia,
mutta perheen lapsi on ruotsinkansalainen, mutta äidinkieleltään suomalainen. Perhe päättä jäädä suomeen
asumaan ja perheen kohta täysi-ikäinen lapsi tarvitsee suomenkansalaisuuden , jotta hän saa suomenkansalaisen
tuomat edut suomessa. Kun perheen lapsi on 18-22v hän voi sukujuuriensa perusteella hakea kaksoiskansallisuutta,
että hänestä tulee ruotsalainen ja suomalainen. Samalla hän on myös ruotsinsuomalainen, joka asuu suomessa.



[/url]

Mutta hänen vanhempansa eivät siis ole Suomessa asuessaan ruotsinsuomalaisia, koska heillä ei ole kaksoiskansalaisuutta?

Ihmiset jotka ovat sodan-aikana muttaneet Ruotsiin ja asuneet siellä aikansa ja muuttaneet taikaisin. He ovat ruotsinsuomalaisia ja ylpeitä siitä.

Liittykö heilläkin tämä ruotsinsuomalaisuus tähän kaksoiskansalaisuuteen?

Nyt varmaan muuten muistitkin, että tuttavaperheesi sai kaksoiskansalaisuuden ihan tässä vastikään...
 
Pitääkö taas toistaa itseään.

Kun suomenruotsalainen on paljon suomenkielisten kanssa tekemisissä, hän alkaa väkisinkin puhumaan suomea samalla tavalla kun he(=käyttämään slangia). Kun hän ilmaisee asioita sitten ruotsiksi vuoden tauon jälkeen, hän sotkee suomenkielisiä slangisanoja(mille hän ei tiedä ruotsinkielisiä vastineita) ruotsinkielisten lauseiden sekaa, jotta saa ilmaistua asiansa suomen slangissa totutulla tavalla.

Eri esimerkillä jos menis paremmin jakeluun: esim. kaikenlainen viihde-elektroniikka. Markkinoille tulee jatkuvasti lisää uudenlaisia tuoteita, kaikilla tuotteilla on uudet nimet. Sellainen henkilö joka ei ole jatkuvasti suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä, voi helposti ohittaa ruotsinkielisen nimen jostain uudesta laitteesta. Hänen sanastoonsa jää silloin vain muistikuva laitteen nimestä suomenkielellä.

Nojoo, yksittäisten sanojen osaaminen tai tunteminen nyt on ihan paikkakunnasta kiinni. Mutta jos sanotaan että joku ei pärjää omalla äidinkielellään paikassa missä sitä puhutaan on edelleen puppua. Sama kun sanoisi että joku kaupunkilainen ei pärjaa pohjanmaalla koska siellä ei puhuta asioista samoilla nimillä. Kyllä se kaupunkilainen siellä pärjää, ja varsin hyvin, tottakai sen huomaa että hän on eri paikkakunnalta kotoisin, mutta pärjää hyvin kuitenkin. Vai tarkoitatko että nämä sinun tuntemasi suomenruotsalaiset eivät PÄRJÄÄ Ruotsissa puhumalla "ruotsia" vai ovatko joutuneet vaihtamaan englantiin, kun ei juttu oikein luista? Siinä tapauksessa ei ole ollut suomenruotsalainen joka puhuu äidinkielenään ruotsia, vaan joku joka on joskus pienenä kotona puhunut ruotsia, ja sen takia sanoo äidinkielensä olevan ruotsi. No eihän tätä voi ymmärtää jos ei itse puhu ruotsia. Se vaan on näin.:david:
 
Nojoo, yksittäisten sanojen osaaminen tai tunteminen nyt on ihan paikkakunnasta kiinni. Mutta jos sanotaan että joku ei pärjää omalla äidinkielellään paikassa missä sitä puhutaan on edelleen puppua. Sama kun sanoisi että joku kaupunkilainen ei pärjaa pohjanmaalla koska siellä ei puhuta asioista samoilla nimillä. Kyllä se kaupunkilainen siellä pärjää, ja varsin hyvin, tottakai sen huomaa että hän on eri paikkakunnalta kotoisin, mutta pärjää hyvin kuitenkin. Vai tarkoitatko että nämä sinun tuntemasi suomenruotsalaiset eivät PÄRJÄÄ Ruotsissa puhumalla "ruotsia" vai ovatko joutuneet vaihtamaan englantiin, kun ei juttu oikein luista? Siinä tapauksessa ei ole ollut suomenruotsalainen joka puhuu äidinkielenään ruotsia, vaan joku joka on joskus pienenä kotona puhunut ruotsia, ja sen takia sanoo äidinkielensä olevan ruotsi. No eihän tätä voi ymmärtää jos ei itse puhu ruotsia. Se vaan on näin.:david:

Tässä näitä Lieskan perusteluja asialle:

Ihan henk. koht. olen nähnyt suomenruotsalaisen , jonka äidinkieli on Ruotsi. Eikä Ruotsi tai saatikaan sitten Suomi taivu paperille kovinkaan helposti. Sitten näitä suomenruotsalaisia , jotka eivät ymmärrä mitä ruotsinruotsalaiset puhuu on nähty vaikka kuinka monta.

anekdootti

Kokemukseni perustuu pariin kymmeneen suomenruotsalaistuttavuuteen eri puolilta Suomea.

lisää anekdootteja

Eivät he selviä yhtä hyvin Ruotsissa Ruotsin kielellä, kuten esim. minä selviän Suomessa Suomen kielellä. Kysehän on kuitenkin heidän äidinkielestään, silloin kielen osaaminen pitäisi olla todella hyvää. Kuitenkin osa näistäkin tuttavistani on korkeakouluopiskelijoita ja opiskelevat Ruotsin kielellä. Mielestäni korkeakoulussa opiskelevalla pitäisi olla äidinkieli jo aika hyvin halussa. Olisi ikävää, kun ei osaisi ilmaista itseään millään kielelllä kunnolla.

Nyt asia muuttuikin jo vähän. Eivät pärjää yhtä hyvin kuin Lieska Suomessa suomen kielellä...

Muutenkin vaikutat melko tuoreelta kaverilta tällä foorumilla. Kirjotus vauhtikin on kova, käyttäjä luotu dec 2006 ja melkeen 100 viestiä jo kasassa, kaikki viestit jonkin sortin inttämistä tai provoomista. Ettei vaan olis kyseessä nimimerkin takaa kirjotteleva mielikuvitushenkilö?

Argumentum ad hominem

Ihan henk. koht. kokemuksia. Sitä en osaa sanoa, että ovat suomeruotsalaiset tuttavani jotenkin sitten normaaleista poikkeavia. Mielestäni he ovat ihan keskiverto suomenruotsalaisia.

anekdootteja lisää...

Erinäisissä tilanteissa siinä vieressä seisoneena, niitä tilanteita sen enempää erottelematta. En osaa sanoa mitä murretta käytettiin, perus ruotsilta se mun korvaan kuullosti. Ihmettelin kovasti , että miten Ruotsia äidinkielenään puhuva ei voi ymmärtää mitä tarkoitetaan. Kai ne murteet ovat siellä Tukholman alueella sitten niin erikoisia , ettei normi suomenruotsalainen voi niitä ymmärtää.

anekdootteja jälleen...

No niin, jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä. Mun mielipide perustuu kokemukseen kuten sinunkin, joten uskotaan sitten vain omiin mielipiteisiimme ja eletään niiden kanssa kun emme pääse yhteisymmärrykseen. IMO turha jatkaa väittelyä, jos se ei johda mihinkään.

Tässä vaiheessa hän jollain tavalla itsekin huomasi, että anekdootit ovat aika huonoja argumentteja, koska keskustelu ei niiden avulla etene. Olin nimittäin kokeeksi vastannut anekdootilla, osoittaakseni niiden heikkouden tällaisissa keskusteluissa.

Jos tämä suomenruotsalainen, asuu suomenkielisellä aluueella ja altistuu jatkuvasti Suomen kielelle ja Ruotsia puhutaan vain perhepiirissä. Kun vuodet vierivät esim. slangin mukana tulee jatkuvasti uusia sanoa. Kun Ruotsin kielessä ei ole sopivaa vastinetta sanalle, niin se korvataan suomalaisella vastineella. Vuodet vierii taas eteen päin, osa tälläisen henkilön Ruotsin sanoista koostuu suomenkielen lainasanoista. Näin voi käydä esim. pk-seudulla.

En tunne kuin tälläisiä suomenruotsalaisia, he eivät ainakaan pärjää kovin hyvin Ruotsissa äidinkielllään.

Ignoratio elenchi jonka jälkeen anekdootti.

Kun suomenruotsalainen on paljon suomenkielisten kanssa tekemisissä, hän alkaa väkisinkin puhumaan suomea samalla tavalla kun he(=käyttämään slangia). Kun hän ilmaisee asioita sitten ruotsiksi vuoden tauon jälkeen, hän sotkee suomenkielisiä slangisanoja(mille hän ei tiedä ruotsinkielisiä vastineita) ruotsinkielisten lauseiden sekaa, jotta saa ilmaistua asiansa suomen slangissa totutulla tavalla.

Eri esimerkillä jos menis paremmin jakeluun: esim. kaikenlainen viihde-elektroniikka. Markkinoille tulee jatkuvasti lisää uudenlaisia tuoteita, kaikilla tuotteilla on uudet nimet. Sellainen henkilö joka ei ole jatkuvasti suomenruotsalaisten kanssa tekemisissä, voi helposti ohittaa ruotsinkielisen nimen jostain uudesta laitteesta. Hänen sanastoonsa jää silloin vain muistikuva laitteen nimestä suomenkielellä.

Ignoratio elenchi


Valitse siis näistä itseäsi tyydyttävä perustelu sille, että normi suomenruotsalainen ei pärjää äidinkielellään edes Ruotsissa!
 
Mitä väliä sillä on miten suomenruotsalaiset tulevat kielellään toimeen Ruotsissa? Onko se muka joku puolustus sille että kys. kieltä pitäisi kaikille suomalaisille opettaa? Ruotsissa puhuttu ruotsi ja suomenruotsi ovat monessa suhteessa aika erilaisia, suomenruotsi on eräänlaista 'muinaisruotsia' mutta eiköhän sitä jotenkuten Ruotsissa ymmärretä, olettaen siis että kys. suomenruotsalainen hallitsee sen riittävän hyvin.
 
Mitä väliä sillä on miten suomenruotsalaiset tulevat kielellään toimeen Ruotsissa? Onko se muka joku puolustus sille että kys. kieltä pitäisi kaikille suomalaisille opettaa?

Onko joku näin väittänyt, saati antanut ymmärtää? Tuskin.

Lähinnä väärien väittämien korjaamista viimeiset 3 sivua.

Ruotsissa puhuttu ruotsi ja suomenruotsi ovat monessa suhteessa aika erilaisia, suomenruotsi on eräänlaista 'muinaisruotsia' mutta eiköhän sitä jotenkuten Ruotsissa ymmärretä, olettaen siis että kys. suomenruotsalainen hallitsee sen riittävän hyvin.

Osaatko sinä puhua ruotsia? Vai mistä tiedät?
 
Osaatko sinä puhua ruotsia? Vai mistä tiedät?

Ai että suomenruotsi on lähempänä muinaisruotsia kuin Ruotsissa puhuttu ruotsi? Tuosta oli vasta juttua telkussa, en nyt muista missä ohjelmassa, eli että suomenruotsi muistuttaa sitä kieltä mitä Ruotsissa puhuttiin joskus Kustaa Vaasan aikoihin. Nykyruotsi on aika erilainen kieli siihen verrattuna.

Tuolla jotain aiheesta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli#Vanha_ruotsi
 
Back
Ylös Bottom