Maakunnat eivät elätä Helsinkiä
Nimimerkki "entinen maalaispappi" toistaa (KL 25.9.) aluepoliittisessa keskustelussa yleisesti esitettäviä väärinkäsityksiä. Hän arvelee, että yritysverot menevät yrityksen pääkonttorin sijaintipaikalle.
Näin ei ole, ja laskiessani valtion tulonsiirtoja alueiden välillä olen käyttänyt Tilastokeskuksen tilastoa "Valtion tulot ja menot alueittain". Tässä tilastossa tulot on kohdistettu sinne, missä vastaava arvonlisä syntyy. Siis esimerkiksi UPM:n maksama yritysvero on jaettu pääasiassa tehdaspaikkakunnille niiden tuottaman arvonlisäyksen suhteessa.
Hän toteaa myös, että Helsingissä on paljon valtion laitoksia, ja niiden työntekijät maksavat veronsa sinne. Näin on, ja mm. valtion työtuloveron osalta tämä lisää valtion tuloja Helsingissä. Mutta toisaalta kaikki näiden laitosten kulut kasvattavat valtion menoja Helsingissä. Tästä syystä valtion menot asukasta kohti pääkaupunkiseudulla ovat melkein yhtä suuret kuin Kainuussa ja Lapissa. Pääkaupunkiseutu ei saa valtion virastoista etua alueidenvälisissä tulonsiirtolaskelmissa. Pääkaupunkiseudun tehokkuus näkyykin valtiontaloudessa sieltä kertyvinä korkeina verotuloina, jotka kertyvät elinkeinoelämää ja hyvätuloisia tai varakkaita yksityishenkilöitä verottamalla.
Maalaispappi on osittain oikeassa siinä, että maakunnissa koulunsa käyneiden ja kaupunkeihin töihin muuttaneiden verotulot eivät hyödytä maakuntia. Asia on mutkikas, ja kokonaiskuvan saamiseksi pitäisikin tarkastella muuttavien ihmisten koko elinkaarta. Sopii kuitenkin kysyä, mitä järkeä on tällaisessa "kasvattajakuntamallissa". Ainakaan taloudellisesti se ei ole tehokas.
Esko Niemi
Professori, TkT, MBA
Kauppalehti, mielipide 23.9.2008