Ai sori. Mutta sitten olen tätä vastaan. Ei ole oikeudenmukaista vaatia muita maita nostamaan veroja. Tästä ei sitäpaitsi olisi mitään hyötyä, koska suuryritykset edelleen harrastaisivat verosuunnittelua ja kotouttaisivat voitot sieltä missä ne on halvinta. Jos tässä aletaan kovastikin nostelemaan veroja niin voi olla että ne voitot kotoutetaankin sitten jossain Aasiassa... Mitä hyötyä tästä kaikesta sitten oli?
Juurihan aiemmassa vastauksessasi selitit mitä EU:n liittovaltiokehitys tekee Suomelle, mutta et pitänyt tätä millään tavalla epäoikeudenmukaisena, kun luulit että veroja pakotetaan laskemaan. Nyt kun niitä pakotettaisiinkin nostamaan, niin se onkin epäoikeudenmukaista?
Verosuunnittelu loppuisi kyllä hyvin pitkälti siihen, kun EU-alueella harmonisoitaisiin verot ja vaadittaisiin maakohtaiset kirjanpitostandardit. Jompi kumpi olisi jo aivan helvetin hyvä. Ensimmäisen aikaansaaminen on kyllä todella vaikeaa, sen kyllä myönnän, mutta jälkimmäinen ei todellakaan.
Jos firma ei ole sijoittautuneena Eurooppaan niin sitä kohdellaan verotuksellisesti jo nykyisin huomattavasti huonommin (mm. VAT:it) kuin EU/ETA-alueelle sijoittautuneita firmoja eli ei niitä voittoja ihan niin vaan kotouteta Aasiassa, jos firma haluaa harjoittaa liiketoimintaa Euroopassa. Ja Eurooppa todellakin on jo riittävän suuri markkina-alue, että se firmoja kiinnostaa.
Hintakilpailu ei ole toivottavaa, mutta kilpailu on. Olemalla parempi yritys valtaa kilpailijoiden markkinaosuuksia. Kilpailu hyödyttää kaikkia.
Kilpailu (siis oikea, toimiva kilpailu) hyödyttää kokonaisuudessaan kaikkia, mutta ei todellakaan yksittäisiä yrityksiä. Eivät firmat halua kilpailla eivätkä varsinkaan halua kohdata uutta kilpailua. Vai kuvitteletko esimerkiksi Miken haluavan, että Suomeen perustettaisiin 10 uutta Pakkotoistoon verrattavaa palstaa ja lisäksi ne myisivät samoja kamoja verkkokaupan kautta? Tällä alallahan tosin on jo valmiiksi aika tavalla kilpailua ainakin pk-seudulla.
Heitin Burger Kingin vain yhtenä esimerkkinä. On surullista että Hese osti Carrolssin ja kilpailu loppui. Minua ihmetyttääkin miksi Suomessa kilpailu ei yleensäkään ottaen toimi. Ulkomailla ollessa olen kiinnittänyt siihen miten siellä on paljon enemmän kilpailua. Suomessa ei ole oikeastaan yhtään pieniä yksityisiä kioskeja tai ruokakauppoja. Kaikilla muualla niitä on joka puolella. Miksi Suomessa ei ole oikeastaan mitään kilpailua ruokakaupoissa? Onko syynä byrokratia? Verot näyttelevät varmastikin roolia, mutta Ruotsissa on taas kilpailua vaikka siellä on suuremmat verot. Onko kellään teorioita tästä?
Menee aika mutuiluksi, mutta sanoisin, ettei Suomessa ole välttämättä sellaista yksityisyrittämisen perinnettä. Aiemmat sukupolvet ovat olleet töissä maatiloilla, sittemmin suurissa valtionyhtiöissä (tai suoraan julkisella) ja nykyinen työelämään siirtynyt/siirtymässä oleva sukupolvi on vähän hukassa.
Monilla muilla mailla perinteet ovat olleet erilaiset, ja toisaalta niissä jengi saattaa sitten tehdä edelleen sitä kahta duunia tullakseen toimeen.
Ja jos jatketaan mutua, niin sitten tietenkin on nämä olemassa olevien firmojen suhteet lainsäätäjiin. Kun ne eivät sitä uutta kilpailua Suomeen halua niin silloin myöskin vaikuttavat poliitikkoihin yms, sen puolesta, ettei lainsäädännöllä tänne sellaista asetelmaa tulisi, joka houkuttelisi ihmisiä yksityisyrittäjäksi.
Firmat haluavat kilpailua koska silloin he voivat vallata lisää markkinaosuutta. Suomessa ehkä ollaan jouduttu jonkinlaiseen statusquohon jossa hinnat sovitaan kilpailijoiden kanssa yhdessä ja ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen ja jostain syystä uusia yrittäjiä ei aloille tule. Olisi kiva nähdä jotain Burger Kingien ja Carrefourien sisäisiä selvityksiä Suomeen laajentumisesta.
Miksi niiden täytyisi nähdä vaivaa ja vallata markkinaosuudet toisilta firmoilta, kun ne voivat oligopolistisessa/monopolistisessa asemassa ottaa ne osuudet ilman kilpailua itse päättämillään hinnoilla? Järjestelmä ohjautuu väkisin oligopolistiseksi tai monopolistiseksi ilman kilpailulainsäädäntöä. Unelma vapaista markkinoista, jotka muodostuvat pienistä yrityksistä on utopistinen. Jopa Milton Friedman sanoi, etteivät yksityiset monopolit ole toivottavia.
Monilla aloillahan täällä valtio jopa estää kilpailun ja vapaan yrittämisen. Esimerkkeinä apteekit ja taksit. Ehkäpä täällä on sellainen kulttuuri että kilpailu on pahasta.
Tuo on sinällään ihan mielenkiintoinen kysymys ja liittyy varmaan maan historiaan. Suomihan hyvin pitkälti nousi sotien jälkeen vahvojen valtionyhtiöiden vetämänä. Muun muassa raskasta teollisuutta oli pakko perustaa sotakorvauksien maksamiseksi. Tuskin täällä silloin murehdittiin hirveästi kilpailun aikaansaamisesta. Sotaan astihan Suomi oli ollut maatalousyhteiskunta ja teollisuutta oli ollut vain nimeksi. Laajamittainen yksityinen bisnes (teollisuus, laivanvarustus yms) oli muutamien suurien nimien varassa (Finlayson, Julin, Ahlqvist jne).
Samalla tietenkin vaikuttivat nuo ajan ideologiset kamppailut. Idästä tarjottiin yhtä yhteiskuntajärjestelmää ja Lännestä toista. Kaippa tämä vähän sekasikiömäinen nykyinen yhteiskuntajärjestelmä on itse asiassa aika looginenkin, kun ajattelee Suomen olleen välillä Ruotsin vallan alla, sitten Venäjän vallan alla, pientä sisällissotaa väliin ja sitten sota Neuvostoliittoa vastaan jne.
Ja jotta ei jäisi epäselväksi: kannatan täydestä sydämenstäni pk-yrityksiä. Sitä kuitenkin vastustan, että Suomen pitäisi verotusta ja sääntelyä alentamalla houkutella kv-bisnekseen suuntautuneita monikansallisia suuryrityksiä sijoittautumaan Suomeen, jotta niiltä saataisiin irti edes jotain verotuloja. Siinä vaiheessa valta päättää omista asioista on siirtynyt (niin Suomen kuin koko EU:n) kansalaisilta ja demokraattisesti valituilta hallituksilta joillekin aivan muille toimijoille.