- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 918
Et tietenkään näe, koska olet markkinafundamentalisti ja kieltäydyt hyväksymästä mitään päinvastaisia väitteitä. Ei millään pahalla.
Sun mielestä siis 1) kohta on hyväksi kuluttajalle. Siis se, että väliaikaisesti poljetaan hintoja ja saadaan kilpailijat veke markkinoilta ja sitten aletaan taas velottamaan ylihintaa. On varmasti hirveän hyvä juttu kuluttajalle.
Ja kohdasta 5) esimerkkinä toimi vähän aiemmin johonkin ketjuun linkkaamani juttu. Ja tässä toinen:
http://www.betanews.com/article/ECs-evidence-shows-Intel-paid-HP-for-95-exclusivity/1253828982
Polkumyynti ei välttämättä onnistu. Lidl ei ole onnistunut tiputtamaan S-marketteja pois pelistä, vaikka siellä onkin kaikki halvempaa. Hintojen korotus taas tuo paineen uusille kilpailijoille syntyä ja mitä laajemmat markkinat ovat niin sitä vaikeampaa tuo on ja hintoja ei voi polkea ihan uskomattoman alas ikinä.
Mikä unohtui vielä sanoa, että vaikka yritykset pelaisivat teerenpelejä keskenään niin kyseessä on silti kahden toimijan välinen sopimus missä ei loukata ketään, joten sen kieltäminen olisi itsessään moraalitonta. Ehkä voisi paikallista kauppiasta kieltää juttelemasta enempää kaverinsa kanssa kun se vie asiakkaan toiselta kaupalta.
En minä usko mihinkään häirittömiin markkinoihin, uskon vain valtion sekaantuminen ei ole mikään ratkaisu ja itsessään tuo byrokratiaa ja kasvattaa korruption riskiä. Toisaalta myös on selvästi nähtävissä miten talouden vapauttaminen on nostanut elintasoa.
Suurinpiirtein näkemykseni on tälläinen http://fi.wikipedia.org/wiki/Itävaltalainen_taloustiede
Itävaltalaisen taloustieteen mukaan markkinat eivät ole tasapainossa markkinataloudessa kuten uusklassinen taloustiede teorioissaan usein olettaa. Itävaltalaiset taloustieteilijät kritisoivat uusklassisen taloustieteen malleja kuten tasapainomalleja ja täydellisen kilpailun mallia epärealistisiksi. Kapitalismi nähdään kuitenkin parhaana talousjärjestelmänä, koska sen sanotaan reagoivan parhaimmalla tavalla markkinoiden epätasapainoon. Itävaltalaiset taloustieteilijät katsovat valtion olevan monopolien ja kartellien lähde ja tukija eivätkä määrittele yksityistä, potentiaalisesti kilpailulle altista yritystä monopoliksi tai katso vapaassa markkinataloudessa syntynyttä kartellia tai luonnollista monopolia välttämättä haitalliseksi ja tyypillisesti vastustavat kilpailulainsäädäntöä, joka vähentää sopimusvapautta.
Uusklassisesta taloustieteestä itävaltalaisen koulukunnan erottaa ennen kaikkea jälkimmäisen negatiivinen suhtautuminen yksittäisten toimijoiden toimintojen vaikutusten summan aggregointiin makrotasolle sekä usein kielteinen suhtautuminen uusklassiselle taloustieteelle tyypilliseen syvästi matemaattiseen lähestymistapaan. Itävaltalaiset taloustieteilijät usein katsovat, että yksinkertaistetut matemaattiset mallit eivät ole realistisia eiväkä hyödyllisiä talouden monimutkaisuuden ja ihmisen käyttäytymisen ennakoimattomuuden takia.