Suomen tulevaisuus

Mitkä sektorit on sellaisia joilla yksityinen puoli ei pärjää julkiselle puolelle?

Byrokratia on julkisella puolella karannut käsistä. Se pitäisi pyrkiä minimoimaan ei maksimoimaan kuten julkisella puolella...

Edellä mainitut luonnolliset monopolit ovat sektoreja, joilla yksityinen kyllä pärjäisi hienosti mutta kaikki muut kärsisivät a) korkeista hinnoista b) liian vähäisestä tuotannosta ja c) muu kulutus putoaisi -> muille tuotteille vähemmän kysyntää. Rautatieverkko on esimerkki: voi olla aika hintsua että yksityinen yritys lämäisi kilpailevan rautatieinfran kasaan ja alkaisi kilpailemaan. Periaatteessa sitä ei mikään estäkään.

Vakuutussektoria ei olisi olemassakaan ilman julkista apua, ei ainakaan pitkällä tähtäyksellä (ks. Akerlof's market for lemons, moral hazard, adverse selection).

Ehkä luottamus pankkitoimintaan olisi jokseenkin matala jollei julkinen valta ainakin periaatteessa takaisi toimintaa? Ei ole näyttöjä siitä, että pankinjohtajat ja rahoituspäälliköt olisivat muita ihmisiä parempia ennustajia tai moraalisempia olentoja (osakesijoituksen teorioiden mukaan [osakkeiden] hintojen satunnaisvaihtelu, ns. residuaalin odotusarvo on nolla joten pitkällä aikavälillä markkinoita ei pitäisi pystyä "voittamaan"; behavioraalinen taloustiede kertoo tosin toisin, mutta se ei ainakaan luottamusta lisää).
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuli tämä mieleen kun törmäsin aivan helmeen vanhaan rouvaan Stockan edessä ratikkaa venatessani. Sellainen turkis päällä vetävä 150 senttinen elitistin oloinen.

"Kerropa poika odotatko joulua"
"No kyllä kai"
"Eikö joulu olisi ihan hyvä pitää vaikka kerran viidessä vuodessa, ketä se haittaisi?"
"No lapset tykkää ja näkee perhettä"
"Onko sinulla perhettä?"
"On minulla perhe" (taisi tosin tarkoittaa että onko omia lapsia)
"Onko tosiaan totta että nuoret miehet jotka eivät halua perustaa perhettä ovat sellaisia homoseksuaaleja?"
"En tiedä, ei sitä kai kerkeä kun istutaan pitkään koulussa ja sitten töissä. Ennen oli ehkä toisin."
"Ai ollaanko siellä nykyään pitkään?"
"Ollaan"
"Minun poikani ovat tekniikan tohtoreita, toinen on professori. Vain kolme vuotta meni polilla"
"Oikein onnekkaita poikia sitten, olet varmaan ylpeä"
"No, minun poikiahan ne on"
 
Tuli tämä mieleen kun törmäsin aivan helmeen vanhaan rouvaan Stockan edessä ratikkaa venatessani. Sellainen turkis päällä vetävä 150 senttinen elitistin oloinen.

"Kerropa poika odotatko joulua"
"No kyllä kai"
"Eikö joulu olisi ihan hyvä pitää vaikka kerran viidessä vuodessa, ketä se haittaisi?"
"No lapset tykkää ja näkee perhettä"
"Onko sinulla perhettä?"
"On minulla perhe" (taisi tosin tarkoittaa että onko omia lapsia)
"Onko tosiaan totta että nuoret miehet jotka eivät halua perustaa perhettä ovat sellaisia homoseksuaaleja?"
"En tiedä, ei sitä kai kerkeä kun istutaan pitkään koulussa ja sitten töissä. Ennen oli ehkä toisin."
"Ai ollaanko siellä nykyään pitkään?"
"Ollaan"
"Minun poikani ovat tekniikan tohtoreita, toinen on professori. Vain kolme vuotta meni polilla"
"Oikein onnekkaita poikia sitten, olet varmaan ylpeä"
"No, minun poikiahan ne on"
Tollaiseen olen joskus itse vastannut, että
"Ai, eivätkö sinunkaan lapsesi päässeet oikeisiin töihin, no sepä ikävä kuulla...." Aika hyvin hiljentää koulutuksella leijumisen:lol2:
 
Professorin työ on ihan oikeaa työtä. En kuitenkaan ymmärrä miksi tuossa keskustelussa olisi pitänyt jotain tuollaista typerää sanoa.

Koska "oikea työ" on sellasta missä työntekijää vituttaa koko ajan, on paskat palkat ja fyysisesti rankkaa!!!!!11

:rock:
 
http://www.hs.fi/politiikka/artikke...Veroale+huono+lamalääke/1135250741641?ref=rss

Veroelvytyksen tehottomuudesta vallitsee taloustieteissä laaja yhteisymmärrys. Julkisten menojen lisääminen – esimerkiksi pyörätien rakentaminen tai uimahallin korjaaminen – työllistää suoraan, kun taas veronkevennyksistä osa menee säästöön tai valuu ulkomaille.

Minä olen taas täysin eri mieltä noiden professorien kanssa. Verojen vähentäminen mahdollistaa, että ihmiset voivat säästää paremmin ja pankit ovat taas allokoida rahat tehokkaasti uudelleen.
Mites se Japanin kokeilu? Eipä professoreilta voi varmaan odottaa kantaa siihen.
 
Miksi työllistäminen on itseisarvoisesti hyvä asia? Eihän se, että keksitään kohteita ja työllistetään ihmisiä, tarkoita hyvinvoinnin lisääntymistä tai työ olisi tuottavaa. Mitä sitten jos verojen alennusten hyöty valuu ulkomaille? Onko suomalainen jotenkin arvokkaampi kuin muun maalainen?
 
Miksi työllistäminen on itseisarvoisesti hyvä asia? Eihän se, että keksitään kohteita ja työllistetään ihmisiä, tarkoita hyvinvoinnin lisääntymistä tai työ olisi tuottavaa. Mitä sitten jos verojen alennusten hyöty valuu ulkomaille? Onko suomalainen jotenkin arvokkaampi kuin muun maalainen?

Niinpä helposti saadaan täystyöllisyys kun laitetaan puolet työttömistä kaivamaan kuoppia ja toinen puoli täyttämään:D
 
Professorin työ on ihan oikeaa työtä. En kuitenkaan ymmärrä miksi tuossa keskustelussa olisi pitänyt jotain tuollaista typerää sanoa.
Sen takia, että on niin naurettavaa nostaa omaa arvoaan sillä, että lapsi on tohtori tai professori. Kun kyseinen asia ei tee ihmisestä kuitenkaan yhtään parempaa kuin se, että jälkikasvu on puuseppänä tai taksinkuljettana.
 
Veroelvytys ei auta jos jengillä ei ole työtä = eivät maksa veroja anyway. Matikalla ns. Keynesiläinen verokerroin saadaan ottamalla klassisesta kansantuotemallista Y=C+I(r)+G kulutuskomponentista C=c(Y-T) differentiaali Y:n suhteen, missä c on ns. marginal propensity to consume (huonolla suomennoksella kulutusalttius, reaalinen arvo n. 0.6 länsimaalaisella asteikolla, eli 60% verojen jälkeisestä tulosta kulutetaaan), T verot ja Y BKT.
Näin saadaan suppenevan geometrisen sarjan avulla c/(1-c) eli jos oletetaan c=0.6, kerroin kok.kysynnälle olisi 1.5.

Julkisen kulutuksen, G:n, kerroin saadaan samaan tapaan, vaan tulos on 1/(1-c), jolloin c=0.6 antaisi tulokseksi 2.5 > 1.5. Aritmetiikka on kivaa :)
 
Jos valtio aikaistaa omien projektiensa aikataulua, niin ne ovat vain poissa tulevaisuudesta, jos taas valtio rakentaa siltoja ja teitä tarpeettomasti niin se on vaan pelkkää tuhlausta, jossa ei ole mitään järkeä. Miksei järketä täystyöllisyyttä heti laittamalla työttömät kaivamaan niitä kuoppia ja toinen puoli täyttämään niitä, yhtä paljon järkeä molemmissa. Veronalennukset menevät säästöön ja sitten niitä voidaan tulevaisuudessa allokoida järkeviin yksityisiin projekteihin, jotka oikeasti tuottavat jotakin.

Veronalennukset ovat pitkäjänteisiä keinoja. Se, että valtio alkaa tuhlaamaan kuin juoppo merimies, johtaa vain tulevaisuuden varastamiseen valtavien verojen muodossa tai jopa valtion konkurssiin.
 
Jos valtio aikaistaa omien projektiensa aikataulua, niin ne ovat vain poissa tulevaisuudesta, jos taas valtio rakentaa siltoja ja teitä tarpeettomasti niin se on vaan pelkkää tuhlausta, jossa ei ole mitään järkeä. Miksei järketä täystyöllisyyttä heti laittamalla työttömät kaivamaan niitä kuoppia ja toinen puoli täyttämään niitä, yhtä paljon järkeä molemmissa. Veronalennukset menevät säästöön ja sitten niitä voidaan tulevaisuudessa allokoida järkeviin yksityisiin projekteihin, jotka oikeasti tuottavat jotakin.

Veronalennukset ovat pitkäjänteisiä keinoja. Se, että valtio alkaa tuhlaamaan kuin juoppo merimies, johtaa vain tulevaisuuden varastamiseen valtavien verojen muodossa tai jopa valtion konkurssiin.

Eli on parempi, että ihmiset ovat työttöminä, nostavat työttömyystukia valtion kassasta ja ovat tekemättä mitään?
 
Eli on parempi, että ihmiset ovat työttöminä, nostavat työttömyystukia valtion kassasta ja ovat tekemättä mitään?

Suuren osan valtio ja kuntien virkamiehistä voisi tosiaan laittaa kortistoon. Ainakin he a) tekevät vähemmän vahinkoa sillä b) ovat muutenkin halvempia c) saadaan lisää kilpailua kuntien ja valtion työpaikoista, minkä kautta voidaan laskea palkkoja ja siten vähentää entisestään julkisia menoja.

Suomeen voisi muutenkin laittaa perustulomallin pystyyn missä ihmiset saisivat kansalaispalkkaa vaikkapa 500 euroa (joka maksaisi 2,5 miljardia vaikka se jaettaisiin jokaiselle suomalaiselle) ja siten pätkätyöt tehtäisiin kannattavaksi. Luonnollisesti verotusta voisi laskea myös.
 
Nojoo, kyllä itsekin kannatan täysremonttia nykyiseen sosiaali/työttömyys/opintotukijärjestelmäsekoiluun.

Perustulo.png
 
...Mitä sitten jos verojen alennusten hyöty valuu ulkomaille? Onko suomalainen jotenkin arvokkaampi kuin muun maalainen?

Mielellään se hyöty jäisi kotimaahan pitämään yllä hyvinvointia ja varautta. Mieti pienemmässä mittakaavassa: mitä sitten, jos se sun hyöty valuu muille kuin sulle? Jos se on ok, niin voidaan sopia sun rahojen ja omaisuuden siirtämisestä mulle.
 
Mielellään se hyöty jäisi kotimaahan pitämään yllä hyvinvointia ja varautta. Mieti pienemmässä mittakaavassa: mitä sitten, jos se sun hyöty valuu muille kuin sulle? Jos se on ok, niin voidaan sopia sun rahojen ja omaisuuden siirtämisestä mulle.

Huomaako kukaan missä kohtaa analogia ontuu? Mieti hetki, vasuri(epä)logiikka vetoaa aina tunteisiin, joten jätä ne syrjään ja ajattele järjellä. Voisiko joku vastata kysymykseen onko ulkomaalaisen veroelvytyksestä saama etu perusteetonta? Miksi sen hyödyn pitäisi jäädä kotimaahan? Olisiko se jaettu jotenkin oikeudenmukaisemmin silloin? Rahalla ei ole kotimaata, hän ken rahojensa sijoittaa myös kantaa riskin ja korjaa hyödyn.

Ensinnäkin pitää mainita että verohyödyn valuminen ulkomaille on vain väite, mutta puhutaan nyt kuin tämä hypoteesi olisi totta. Nyt tarkkana, ulkomaalainen joka hyötyy tästä veroelvytyksestä on vapaaehtoisesti tehnyt päätökset joilla on päätynyt asemaan jossa hyötyy veroelvytyksestä. Minähän olen suomalainen joka asuu Suomessa, silti en valita vaikka tämä hyöty valuu ulkomaille! Kaikille maailman kansalaisilla on sijoitusten kautta ollut mahdollisuus päästä asemaan missä hyötyy Suomen veroelvytyksestä.

Kysymys, jonka Mikkis esittää minulle on samaa sarjaa kuin jos ihmiseltä kysytään onko varastaminen oikein? Veikkaan suurimman osan vastaavan ei. Sitten Mikkis -tyyliin kysytään, entä jos löytäisit kymmenen miljoonaa euroa ja olisi 100% varmaa ettet voisi saada rikosoikeudellisia seuraamuksia jos ottaisit rahat omaan käyttöösi? Siirtymää tapahtuisi ei vastaajista kyllä vastaajien puolelle. Tässä sekoitetaan siis yksilön etu ja yhteisön etu. Kun varastaminen on kriminalisoitu se on yhteisön etu, kymmenen miljoonaa esimerkissä rahojen ottaminen omaan käyttöön on yksilön etu ja yhteisön tappio. Miksi helvetissä kysytään tälläisiä kysymyksiä? "Entä jos olisit sairas eikö olisi julkista terveydenhuoltoa?" samaa sarjaa kaikki, tulosorientoituneita kysymyksiä. Kannattiko kävellä punaisia päin kun jäi auton alle? Ei varmaankaan. Kannattiko ne tätä kertaa edeltäneet 96403 kertaa kävellä punaisia päin joiden ansiosta säästit 268 tuntia elämästäsi?
 
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1024&category=2

Japanin osalta on Krugmanin mukaan kyse klassisesta kysyntälamasta joka vaatii rohkeata julkisen kysynnän (ja budjettialijäämän) kasvattamista sekä tarkoituksellisen inflatorista rahaekspansiota jonka tuleekin johtaa jenin arvonalentumiseen. Vähempikin saa viimevuosina vallinneeseen ajatteluun jämähtäneen pankkiirin ja valtiovarainbyrokraatin haukkomaan henkeä.

Eipä tainnut onnistua... (kirjoitus on siis vuodelta 1999)
 
Kyllähän sen ymmärtää että 90-luvun laman oppina ei nyt haluta lähteä kovasti leikkaamaan. Mutta ei tämäkään tie helpolta näytä juuri nyt. Saa nähdä mitkä ovat tämän laman opit.

Paljonko on muuten viimeisten veronalennusten kustannus? Se tuskin paljoa tuntuu nykyisessä 20mrde/vuosi velanottotahdissa.
 
Eli on parempi, että ihmiset ovat työttöminä, nostavat työttömyystukia valtion kassasta ja ovat tekemättä mitään?

Veronalennukset työllistävät. Ihmisillä on enemmän rahaa kulutukseen. ALV-alennus auttaa yrittäjiä ja parantaa heidän katteita tiukassa paikassa ja voi olla se ratkaiseva tekijä että yt:t jätetään pitämättä.

Mietippä vaikka tilannetta että veroja lasketaan ja siksi palvelut olisivat 10% halvempia. Ihmiset ostaisivat enemmän työtä -> enemmän työpaikkoja. Jos siivous maksaisi 10e/h, autonpesu 5e, ulkona syöminen 5e niin kuinka moni siirtyisi käyttämään näitä? Vertaappa tätä siihen että kaivetaan jotain kuoppia jotta porukka ei olisi työttöminä.
 
Back
Ylös Bottom