Suomen tulevaisuus

[sivis]

Mieluummin Wahlroosille niitä omistuksia kuin valtiolle.

Perusteluita? Valtion omistuksessa oleva monopoli tuottaa kuitenkin hyvinvointia. Mites yksityiset monopolit?

Olen samaa mieltä tuosta julkisen monopolin myymisestä yksityiselle, vaikka jonkinnäköiseksi libertaariksi miellän itseni.

http://www.hs.fi/politiikka/artikke...eet+outoon+nokkapokkaan/1135250578475?ref=rss

Taitaa olla sorronnoo pääomatuloveron noston kanssa. Kun tässä aletaan pelata kunnolla beggar thy neighbouria nii aletaan vielä nähdä Singaporen lukemia.

Entistä tärkeämpää saada jonkinnäköinen ylikansallinen verotason harmonisointi aikaiseksi. Edes EU:ssa. Jonkun -olikohan SDP:n vai vasemmistoliiton- valopään mukaan verotasojen harmonisointi (ts. miniminormitason luominen) EU:ssa veisi pohjan Suomen hyvinvointivaltiolta. Varmaan tässä oli taas kerran se virheellinen käsitys mukana, että poikkeamia ylöspäin ei sallittaisi.

E: Unohdin toki mielipiteeni siitä, että luonnollista monopolia ei ikinä pitäisi luovuttaa yksityisille markkinoille, ja esim. runkosähköverkon myynti olisi jo aika mahtava karhunpalvelus yhteiskunnalle. Eli vaikka julkinen valta on tehoton ja korruptiolle altis, yksityissektori on sitä myös. Kyse liekin siitä kumpi ajaa suuremman joukon etuja. Ainakin teoriassa julkinen sektori on läpinäkyvä ja yksityinen ei.

Täysin samaa mieltä. NPM-doktriiniin vaan taitaa kuulua aika sisäänkirjoitettuna tuo kaiken yksityistäminen. Ei kannata aliarvoida kirjallisuuden, opetussisältöjen yms. konvergenssin vaikutusta reaalimaailmalle. Kun riittävän kauan opetetaan, että kaikki pitää yksityistää jne niin näin aletaan myös toimia.

Mitään niin vallankumouksellista ei ole keksitty, että ns. luonnollinen kasvuaste (2-2,5%) länsimaissa ei pätisi edelleen, vaan kun BKT:n kasvuaste alkaa kolkutella 5%:a pitäisi julkisen vallan jo älähtää hieman, että mikähän kupla siellä nyt muhii. Ymmärrettävästi huomauttelevat asiantuntijat saavat lähinnä pilkkaa osakseen, eihän hyvää suhdannetta kannattaisi vaarantaa.

Itse olen elänyt siinä käsityksessä, että luonnollinen kasvuaste maailmassa (länsimaat + muut) olisi 1 prosentin luokkaa.

 

[SIC-]

Valtion monopolit on vain rahastusautomaatteja joilla kerätään lisää verotuloja. Tietenkin jos enemmän veroja = enemmän hyvinvointia niin se pitää paikkansa.

 

[ibnz]

Itse olen elänyt siinä käsityksessä, että luonnollinen kasvuaste maailmassa (länsimaat + muut) olisi 1 prosentin luokkaa.

J. Bradford DeLong, Macroeconomics (2002) muunmuassa (itse luin Mankiwin 2006 painoksen kurssille) kertovat 1900-2000 -luvulla keskim. kasvuasteen länsimaissa välille 1.4%-2.7% (UK - Japani), USA siinä välissä 1.8%. Viimeiset parikymmentä vuotta on tasoittanut asteita välillä 2.0% (USA ja Japani) - 2.3% (UK). Nämä varsin vakaat taloudet ovat yleensä mittareina. Ns. Aasian tiikerit painoivat menemään välillä 8% vuosivauhtia, mutta tämä on varsin yleistä kun lähdetään aika pohjilta. Lisäksi neoklassisen kasvuteorian ennustukseen kuuluu varsin samanoloisten (instituutiot kunnossa, maantieteellinen sijainti oiva) maiden talouksien konvergoituminen, mikä selittää pitkälti Euroopan maiden varsin tasatahtisen kasvun ja nykyisen tasaisen elintason. Afrikassa taas mennään aika matalalla vielä, ennustaa voisi käänteen alkavan Pohjois-Afrikasta alaspäin sitten joskus, kun Aasia on kupattu tyhjäksi

 

[shape]

E: Unohdin toki mielipiteeni siitä, että luonnollista monopolia ei ikinä pitäisi luovuttaa yksityisille markkinoille, ja esim. runkosähköverkon myynti olisi jo aika mahtava karhunpalvelus yhteiskunnalle.

Jos eduskunta säätää sähköverkon toimintaa koskevat lait, se todellinen valta on edelleen valtiolla, vaikka omistus olisi vaikka kokonaan usealla eläkerahastolla. Toimiluvan ehdot voidaan laatia siten, että palvelu pelaa niin teknisesti kuin taloudellisesti halutulla tavalla. Suomea pidetään poliittisesti vakaana maana, joten sijoittajat eivät vaadi kovin suurta riskilisää suomalaisista infrakohteista, joten niistä saadaan myös hyvä hinta. Valtion tulisi pyrkiä eroon näistä heikosti tuottavista pääomavaltaisista sijoituskohteista ja sijoittaa saadut rahat kasvuedellytysten parantamiseen näin laman keskellä. Yksityinen sektori pystyy allokoimaan tehokkaasti pääomaa markkinoiden kautta ja valtion tulisi keskittyä omiin asioihinsa.

 

[sivis]

Jos eduskunta säätää sähköverkon toimintaa koskevat lait, se todellinen valta on edelleen valtiolla, vaikka omistus olisi vaikka kokonaan usealla eläkerahastolla. Toimiluvan ehdot voidaan laatia siten, että palvelu pelaa niin teknisesti kuin taloudellisesti halutulla tavalla. Suomea pidetään poliittisesti vakaana maana, joten sijoittajat eivät vaadi kovin suurta riskilisää suomalaisista infrakohteista, joten niistä saadaan myös hyvä hinta. Valtion tulisi pyrkiä eroon näistä heikosti tuottavista pääomavaltaisista sijoituskohteista ja sijoittaa saadut rahat kasvuedellytysten parantamiseen näin laman keskellä. Yksityinen sektori pystyy allokoimaan tehokkaasti pääomaa markkinoiden kautta ja valtion tulisi keskittyä omiin asioihinsa.

Valtionhallinnon konsultti?

Tuohon boldattuun kohtaan: mielestäsi esimerkiksi Espoon sähköyhtiön myynti oli siis onnistunut?

 

[ibnz]

Jos eduskunta säätää sähköverkon toimintaa koskevat lait, se todellinen valta on edelleen valtiolla, vaikka omistus olisi vaikka kokonaan usealla eläkerahastolla. Toimiluvan ehdot voidaan laatia siten, että palvelu pelaa niin teknisesti kuin taloudellisesti halutulla tavalla. Suomea pidetään poliittisesti vakaana maana, joten sijoittajat eivät vaadi kovin suurta riskilisää suomalaisista infrakohteista, joten niistä saadaan myös hyvä hinta. Valtion tulisi pyrkiä eroon näistä heikosti tuottavista pääomavaltaisista sijoituskohteista ja sijoittaa saadut rahat kasvuedellytysten parantamiseen näin laman keskellä. Yksityinen sektori pystyy allokoimaan tehokkaasti pääomaa markkinoiden kautta ja valtion tulisi keskittyä omiin asioihinsa.

No ero kaventuu tietysti liikelaitoksen ja yksityisen välillä jos oletetaan tiukka sääntely ja kontrolli. Hyvin johdettu yritys ja hyvin johdettu virasto tuskin tekevät suurta eroa lopputuloksen kannalta. Kysymys lieneekin se, onko yksityinen paradigmanomaisesti "parempi" koska se on yksityinen? Monopoli aiheuttaa tehokkuustappioita ihan taatusti ja luonnolinen monopoli tarkoittaa sektoria, jolla kilpailu ei ole kannattavaa liian korkeiden alkukustannusten johdosta (patentti on väliaikainen monopoli patentin rekisteröineelle yritykselle) verrattuna tuotteen rajakustannuksiin. Esimerkkinä rautatieverkosto, sähköverkko, vesilaitos jne.

Yksityinen monopoli hinnoittelisi miten haluaisi - em. tuotteiden ns. kysynnän hintajousto oletetaan varsin jyrkäksi (so. kysyntä ei laske vaikka hinta nousisi, ovat välttämättömyyshyödykkeitä) ja monopoli voisi nostaa hintoja aina "kipurajalle", missä kansalaisilta ei enää liikene rahaa moisiin, vaan mieluummin vaikka ollaan ilman ja muutetaan metsään
Voitot valuisivat monopolille ja kuluttajan ylijäämä (mitä jää muuhun kulutukseen) supistuisi merkittävästi, tehokkuustappiota syntyy vaikka koko ylihinnan ja kilpailullisen hinnan erotusta ei "hävitettäisi".

Wikipedian artikkeli summaa näkemyksiä kuinka toimia luonnollisen monopolin kanssa. Libertaristien mielestä koko käsite on vain teoreettinen (toisin kuin täydellinen kilpailu täydellisen informaation ja ulkoisvaikutusten puuttuessa?). Friedman näkee että on kolme tapaa käsitellä asiaa: säätelemätön yksityismonopoli, säädelty yksityismonopoli ja julkisen vallan laitos. Näistä ensimmäisen hän näkee pienimpänä pahana, jonka voi myöhemmin kumota ja jolle voi ehkä tulla kilpailua jos markkinoiden annetaan toimia itsekseen. Kuitenkin, jatkaa hän, jos monopoli ei ole tolkuttoman iso ja kyseessä on välttämätön hyödyke, kaksi viimeistä voivat olla pienempi paha (ainakin jos laki ei estä mahdollista kilpailua).

Periaatteessa julkisen monopolin toimintaa voi säädellä laatimalla lain (jonka arvioi mahd. moni asiantuntija julkisesti) jonka puitteissa monopoli toimii. Laki määräisi esim. max hintatason ja min laatutason, läpinäkyvyyden tason, raportointipakon jne. hieman pörssisääntöjen mukaan (jossa nyt ei tietysti ole hinta- ja laatuvaatimuksia). Media pystyisi jakamaan epäkohtia tietoisuuteen ja ehkä johdon palkkataso tiedettäisiin ja säädettäisiin. Yksityinen yritys pystyisi myös sössimään koko touhun johdon vaikkapa sijoittaessa Madoffin rahastoon tms. Julkisen vallan olisi pakko pelastaa laitos joka tapauksessa -> riskit eivät realistisia.

Siksi itse valitsisin "cut-off-the-middle-man" mallin ja löisin systeemin julkisen vallan (hyvään) huomaan heti alkuun. Ei ole täydellinen ratkaisu ei, that's life

 

[shape]

Tuohon boldattuun kohtaan: mielestäsi esimerkiksi Espoon sähköyhtiön myynti oli siis onnistunut?

En tunne Espoon sähköyhtiön myynnin tarkempia tietoja, mutta jos katsotaan Fortumin kurssikehitystä vertailuyhtiönä, ei myynnin ajoitus tunnu ainakaan erityisen huonolta: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1032&days=1825#graph Millä argumenteilla pidät kauppaa huonona?

 

[shape]

Hyvin johdettu yritys ja hyvin johdettu virasto tuskin tekevät suurta eroa lopputuloksen kannalta. Kysymys lieneekin se, onko yksityinen paradigmanomaisesti "parempi" koska se on yksityinen?

En keksi yhtään tekijää, joka ajaisi virastoa toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, yksityisen yrityksen tehokkuuden ajurit ovat kuitenkin hyvin selvät. Tärkein argumenttini pääomien vapauttamiseen heikkotuottoisesta omaisuudesta on yksinkertaisesti se, että valtion tai kuntien veronmaksajilta ottamilla veroilla pääoman hinta on suurempi kuin yksityisten sijoittajien verojen taloudelle aiheuttamien haittojen takia. Pörssiyhtiöiden, kuten Elisan, osakkeiden ostaminen huoltovarmuuden nimissä on pelkästään tyhmien veronmaksajien vedättämistä.

 

[sivis]

En tunne Espoon sähköyhtiön myynnin tarkempia tietoja, mutta jos katsotaan Fortumin kurssikehitystä vertailuyhtiönä, ei myynnin ajoitus tunnu ainakaan erityisen huonolta: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1032&days=1825#graph Millä argumenteilla pidät kauppaa huonona?

Kenen omistama kyseinen yhtiö oli? - Espoolaisten
Kenen tarpeisiin yhtiö tuotti sähköä? - Espoolaisille
Ketkä maksoivat sähköstään Espoon Sähkölle? - Espoolaiset
Kenelle sähköyhtiön mahd. tuottama voitto tulee? -Espoolaisille (Espoon kaupunki)

Käsittääkseni mallissa ei ole juuri huonoa espoolaisten kannalta. Tehottomuutta varmaankin, mutta muuten järjestelystä ei juuri vikaa löydy.

Yhtiö päätetään myydä. Ketkä omistavat yhtiön tämän jälkeen? - E.ON ja Fortum (omistajien joukossa siis nyt myös ulkomaalaisia)
Kenen tarpeisiin sähkö edelleen tuotetaan? - Espoolaisille
Ketkä maksavat edelleen sähköstä? - Espoolaiset
Kenelle sähköyhtiön mahd. tuottama voitto tulee? -E.ON, Fortum ynnä muut. Ei Espoon kaupunki. Ei suurin osa espoolaisista. Varmaan espoolaisista osa omistaa esim. Fortumia.

Huonoa: Espoolaiset joutuvat maksamaan sähköstään (käsittääkseni vähintään sähkönsiirrosta) E.ON:ille (ja Fortumille), mutta yhtiön espoolaisilta saamat rahat eivät päädy enää espoolaisille.

Yhtiön myynnistä saadut rahat: Myyntivarat sijoitettiin rahastoon vuonna 2006. Tuotto-odotus oli 5-6 % eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen arvioi kaupan jälkeen 365 miljoonan euron rahaston kasvavan 560-610 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. Espoo kilpailutti salkunhoidon 44 omaisuudenhoitoyhtiön kesken. 3 salkkua annettiin suomalaiselle yhtiölle ja 3 ulkomaiselle yhtiölle, jokaiselle 60 miljoonaa. Kukin salkunhoitaja sai 0,5 % pääoman arvosta eli vajaa 2 miljoonaa euroa. vuonna 2007 paras tuotto tuli kaupungin itse sijoittamista varoista ja vain kolme salkunhoitajaa pääsi plussan puolelle.

Myynnistä saatujen varojen sijoitustuotto on laskenut miinusmerkkiseksi. Marketta Kokkonen lausui Espoon Sähkön myynnistä lokakuussa 2006: ”365 miljoonan euron on säilyttävä myös jälkipolville. Siksi olemme valinneet maailman parhaat salkunhoitajat.” Espoon Sähkön myyntisalkku tuotti vuonna 2007 0,13 %. 1.1.2008.-30.6.2008 Espoon Sähkön myyntisalkku tuotti tappiota 5 %

Hyvää: En keksi mitään? Saattaa olla, että nykyisin toiminta on sitten hurjan tehokasta.

Espoo sai siis kertaerän tuosta myynnistä ja siitä myyntisummastakin on jo hukattu osa. Aivan helvetin tyhmää.

Nyt voisit puolestasi sitten argumentoida mitä hyvää tuosta myynnistä on (Espoolle) koitunut.

Niin, ja en ole espoolainen. Lisäksi omistan Fortumin osakkeita, joten tuosta on mulle ollut vaan hyötyä (kuten varmasti (rikkaille) espoolaisille (valtuutetuille), jotka tuota myyntiä ovat kannattaneet (ja jotka ovat omistaneet esim. Fortumin osakkeita?).

Valtion monopolit on vain rahastusautomaatteja joilla kerätään lisää verotuloja. Tietenkin jos enemmän veroja = enemmän hyvinvointia niin se pitää paikkansa.

Selitätkö vielä tyhmälle miten yritykset tai liikelaitokset keräävät verotuloja? Tietääkseni yrityksillä ei Suomessa ole verotusoikeutta.

Selitä mitä hyvää tuosta ylläolevasta sähköyhtiö-casesta on ollut kenellekään muulle kuin esim. Fortumin osakkeenomistajille?

 

[shape]

Huonoa: Espoolaiset joutuvat maksamaan sähköstään (käsittääkseni vähintään sähkönsiirrosta) E.ON:ille (ja Fortumille), mutta yhtiön espoolaisilta saamat rahat eivät päädy enää espoolaisille.

Mikä tässä on huonoa? Maidon kuluttajan olisi parempi pitää omaa lehmää kuin ostaa maitoa? Espoon kaupunki voi palauttaa sähköyhtiöstä saadut rahat kaupunkilaisille tai kehittää niillä kaupunkia paremmaksi. En pidä Espoon kaupungin johtoa kovin taitavana rahojen käyttäjänä, mutta se on jo eri kysymys.

 

[SIC-]

Alkon, VR:n jms. voitot menevät valtiolle. Ne ovat piiloveroja kun kilpailua ei ole ja hinnat on korkeat. Arvostuksestahan tämä on kiinni. Pitääkö tärkeämpänä että maksaa paljon huonosta palvelusta valtiolle vai vähemmän hyvästä palvelusta yksityiselle.

Tuossa Fortumin keississä on hyvä idea, mutta huono toteutus. Ideanahan tuo on hyvä, että yksityistetään energiayhtiö ja sijoitetaan rahat tuottavampaan toimintaan. Suomen päättäjät tuntien salkkujenhoitajiksi on valittu saunakaverit ja vaalituen maksajat. Jos tuotto olisikin ollut suunniteltu niin haukkuisiko sivis myyntiä? Jälkikäteen on aina hyvä kertoa miten asiat olisi pitänyt tehdä.

Sivis pitäisikö sinusta VR yksityistää ja raideliikenne avata vapaalle kilpailulle. Jos olet junalla matkustanut niin olet varmaankin tutustunut VR:n legendaarisen huonoon palveluun ja aikatauluihin.

 

[sivis]

Mikä tässä on huonoa? Maidon kuluttajan olisi parempi pitää omaa lehmää kuin ostaa maitoa? Espoon kaupunki voi palauttaa sähköyhtiöstä saadut rahat kaupunkilaisille tai kehittää niillä kaupunkia paremmaksi. En pidä Espoon kaupungin johtoa kovin taitavana rahojen käyttäjänä, mutta se on jo eri kysymys.

Kyllähän maidon kuluttajan olisi periaatteessa järkevää omistaa osuus maidon tuottajasta/jalostajasta.

Itse omistan Neste Oilin osakkeita ja arvaat varmaan missä tankkaan autoni. Mieluiten tietenkin omistaisin koko firman itse. Eiväthän espoolaisetkaan olisi halunneet sähköyhtiöstään luopua (käsittääkseni suurin osa espoolaisista), mutta niin kaupunginjohtaja siitä hankkiutui eroon.

Alkon, VR:n jms. voitot menevät valtiolle. Ne ovat piiloveroja kun kilpailua ei ole ja hinnat on korkeat. Arvostuksestahan tämä on kiinni. Pitääkö tärkeämpänä että maksaa paljon huonosta palvelusta valtiolle vai vähemmän hyvästä palvelusta yksityiselle.

Niin voitot menevät valtiolle, joka käyttää ne sitten yhteiskunnan hyväksi (suurimmaksi osaksi)! Toinen vaihtoehto olisi, että ne menevät yksityisille sijoittajille (suurimmaksi osaksi esimerkiksi yhdysvaltalaisille suursijoittajille, esim. eläkerahastoille).

Se on ihan totta, että Suomessa eivät junaliput ihan halvimmasta päästä ole verrattuna esim. Ruotsiin (jossa myöskin on oma VR = SJ), ellei ole esim. opiskelija.

Alko on tapauksena aika vaikea. Tiedät varmaan miten kieltolain kanssa kävi. Onko sitten järkevämpää ohjata kulutus jollain tavalla kontrolloituun kanavaan, vaikka hinnat ovatkin korkeammat?

Tuossa Fortumin keississä on hyvä idea, mutta huono toteutus. Ideanahan tuo on hyvä, että yksityistetään energiayhtiö ja sijoitetaan rahat tuottavampaan toimintaan. Suomen päättäjät tuntien salkkujenhoitajiksi on valittu saunakaverit ja vaalituen maksajat. Jos tuotto olisikin ollut suunniteltu niin haukkuisiko sivis myyntiä? Jälkikäteen on aina hyvä kertoa miten asiat olisi pitänyt tehdä.

Siis suomeksi: myydään pois tuotantovälineet ja lähdetään hakemaan spekulatiivisia voittoja osakemarkkinoilta. Ei, en pidä tuota toivottavana, vaikka sieltä olisi voittoja tullutkin. Ja tuossahan lukee, että salkut oli kilpailutettu ja osa mennyt ulkomaillekin. Kaupungin itse sijoittamat varat olivat ainoastaan tuottaneet jotain ja kolme salkunhoitajaa päässeet plussalle.

Sivis pitäisikö sinusta VR yksityistää ja raideliikenne avata vapaalle kilpailulle. Jos olet junalla matkustanut niin olet varmaankin tutustunut VR:n legendaarisen huonoon palveluun ja aikatauluihin.

Olen matkustanut junalla aika tavallakin ja lähijunilla todella paljon. En ole törmännyt myöskään koskaan huonoon palveluun. Lähijunien aikataulujen kanssa ei ole mulla ollut koskaan ongelmia. Kaukojunien aikataulujen kanssa tosin on ollut ongelmia kerran tai pari, mutta nekin ovat johtuneet Pendolinoista. Vikahan on tietenkin italialaisten romujen, mutta toki VR:n päätös ostaa Pendolinoja on ollut huono. Varmaan jotkut japanilaiset tms. olisivat olleet helvetisti parempia.

Mutta vastaus lyhyesti: EI. VR:ää ei kannattaisi yksityistää.

 

[ibnz]

En keksi yhtään tekijää, joka ajaisi virastoa toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, yksityisen yrityksen tehokkuuden ajurit ovat kuitenkin hyvin selvät.

Hm, miten niin selvät? Mikä muu kuin kustannusten minimointi tiukassa kilpailussa saa yrityksen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti? Tuo kilpailu on edellytys, tässä maassa ei ole kauhean monta toimialaa millä se toimii. Luonnolliset monopolit eivät by definition ole kilpailullisia (entry aivan liian kallis) joten mikä saisi yksityisen virman toimimaan tehokkaasti, ellei tarkka julkinen kontrolli? Jos näin käy niin ero virastoon ei ole suuren suuri.
Luulen että tässä on kyse diskursseista lähinnä. Hegemonisesti toistettu Yksityinen on Ykkönen vs. Virasto on Saatanasta ilman sen kummempaa pohdiskelua.

Tärkein argumenttini pääomien vapauttamiseen heikkotuottoisesta omaisuudesta on yksinkertaisesti se, että valtion tai kuntien veronmaksajilta ottamilla veroilla pääoman hinta on suurempi kuin yksityisten sijoittajien verojen taloudelle aiheuttamien haittojen takia. Pörssiyhtiöiden, kuten Elisan, osakkeiden ostaminen huoltovarmuuden nimissä on pelkästään tyhmien veronmaksajien vedättämistä.

Yhteiskunnan kannalta monopoli on aina tappiollinen, vain monopoli voittaa tilanteessa. Julkinen monopoli ei pyrkisi voittoon vaan haittojen minimoimiseen. Yksityisellä yrityksellä ei ole insentiivejä toimia näin.
Näinköhän riskisijoittajat laittavat fyffeä osakkeeseen, jolla on vaarana joutua pakkolunastetuksi, jos julkinen valta näkee touhun liian haitallisena yhteiskunnalle? Toki lyhyen aikavälin voitto voisi olla tuntuva, mutta niin on riskikin.

Muistutan vielä että kyseessä on varsin välttämättömät toimialat: energia, vesi, ehkä rautatieverkosto. Ruoan kysyntä on toisaalta lähes joustamaton, joten monopoli voisi sillä saralla vetää välistä aika reilusti. Tai duopoli...

 

[Sft]

Valtion on turha pitää yrityksiä kuten Alko.

 

[shape]

Hm, miten niin selvät? Mikä muu kuin kustannusten minimointi tiukassa kilpailussa saa yrityksen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti? Tuo kilpailu on edellytys, tässä maassa ei ole kauhean monta toimialaa millä se toimii. Luonnolliset monopolit eivät by definition ole kilpailullisia (entry aivan liian kallis) joten mikä saisi yksityisen virman toimimaan tehokkaasti, ellei tarkka julkinen kontrolli?

Yksityisellä puolella omistajat huolehtivat viime kädessä siitä, että firmassa on johtaja, joka pitää kulut kurissa ja rahavirran kunnossa omistajien suuntaan. Tämä hyödyttää kansantaloutta myös laajemmin, ei pelkästään ahnetta kapitalistisikaa. Virastossa tärkeintä tuntuu olevan se, että papereita on tarpeeksi liikkeellä ja jokainen voi rauhassa pyöritellä niitä omassa kopperossaan miettimättä sen enempää, onko tehty työ järkevää.

 

[ibnz]

Hm näemmä nyt mennään jo ohi aiheen. Koetin mielestäni osoitella, että markkinat eivät ole kovinkaan näppäriä hoitamaan tiettyjä sektoreita, tai ainakaan julkista valtaa/säätelyä parempia. Ettei nyt joku opittu paradigma vähän vääristäisi? Use(imm)illa toimialoilla markkinasytsteemi toimii oikein hyvin, jos kilpailu järjestyy ja joku vähän katsoo perään, ettei väärinkäytöstä tapahdu aivan tolkuttomasti.
Byrokratia on teorian mukaan paras tapa järjestää päätöksenteko, jos halutaan selkeyttä, ennustettavuutta, läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja luotettavuutta. Kovin nopea se ei ole mutta pyöriipä vieläkin mukana organisaatioteorioiden oppikirjoissa varsin suotuisassa valossa.
Ei pitäisi hylätä hyvää teoriaa jos jengi ei sitä implementoi oikein

 

[Karttunen]

Ei pitäisi hylätä hyvää teoriaa jos jengi ei sitä implementoi oikein

Samaahan sitä sanottiin sosialismista; "Hyvä teoria, mutta jätkät pilasi".

Mä nyt vänkään tässä ketjussa sen takia, että mä en usko - enkä usko että mulla olisi edes mitään syytä uskoa - yksityisen sektorin ylivertaisuuteen. Yksityistämistä ja yksityistä sektoria hoetaan alvariinsa kuin mantraa, mutta kuten esim. sivis on jo tuonut esiin, hommassa on suuri riskinsä kyrvähtää big time.

(Ja ne jotka jaksaa toistella julkishallinnon tehottomuutta ja tuottamattomuutta, niin lukaiskaa vaikka Juha Siltalan kirja "Työelämän huonontumisen lyhyt historia". Ehkä teidänkin vakuuttuneisuus saa särön).

 

[SIC-]

Niin voitot menevät valtiolle, joka käyttää ne sitten yhteiskunnan hyväksi (suurimmaksi osaksi)! Toinen vaihtoehto olisi, että ne menevät yksityisille sijoittajille (suurimmaksi osaksi esimerkiksi yhdysvaltalaisille suursijoittajille, esim. eläkerahastoille).

Se on ihan totta, että Suomessa eivät junaliput ihan halvimmasta päästä ole verrattuna esim. Ruotsiin (jossa myöskin on oma VR = SJ), ellei ole esim. opiskelija.

Alko on tapauksena aika vaikea. Tiedät varmaan miten kieltolain kanssa kävi. Onko sitten järkevämpää ohjata kulutus jollain tavalla kontrolloituun kanavaan, vaikka hinnat ovatkin korkeammat?

Valtio perii reilusti korkeammat hinnat ja voi olla välittämättä siitä mitä asiakkaat tahtovat. Onko sinusta hyvä asia että ei ole kilpailua? Esim. Alkon lakkauttaminen toisi Suomeen paljon viinakauppoja ja lisää työpaikkoja.

Kulustahan kontrolloidaan jo verotuksella. Kontrolloitu kanava ei tuo mitään lisäetuja. Paitsi lisää rahaa valtiolle. Minusta se, että valtio kerää mahdollisimman paljon rahaa pois ihmisiltä ei ole hyvä asia. Niillä rahoilla kun on taipumus valua poliitikkojen taskuihin...

Siis suomeksi: myydään pois tuotantovälineet ja lähdetään hakemaan spekulatiivisia voittoja osakemarkkinoilta. Ei, en pidä tuota toivottavana, vaikka sieltä olisi voittoja tullutkin. Ja tuossahan lukee, että salkut oli kilpailutettu ja osa mennyt ulkomaillekin. Kaupungin itse sijoittamat varat olivat ainoastaan tuottaneet jotain ja kolme salkunhoitajaa päässeet plussalle.

Mitäpä jos kunta sijoittaa rahaa vaikkapa pieneen kasvuyritykseen ja sitä kautta luo lisää työpaikkoja. Eikös silloin nettovaikutus ole reilusti enemmän plussalla kuin jos kunta vain omistaisi energiayhtiön joka myisi kuntalaisille energiaa.

Olen matkustanut junalla aika tavallakin ja lähijunilla todella paljon. En ole törmännyt myöskään koskaan huonoon palveluun. Lähijunien aikataulujen kanssa ei ole mulla ollut koskaan ongelmia. Kaukojunien aikataulujen kanssa tosin on ollut ongelmia kerran tai pari, mutta nekin ovat johtuneet Pendolinoista. Vikahan on tietenkin italialaisten romujen, mutta toki VR:n päätös ostaa Pendolinoja on ollut huono. Varmaan jotkut japanilaiset tms. olisivat olleet helvetisti parempia.

Mutta vastaus lyhyesti: EI. VR:ää ei kannattaisi yksityistää.

VR:n hinnat on aivan älyttömät. En ole enää opiskelija ja auton vuokraaminen tulee jo edullisemmaksi jos haluan käydä pohjoisessa ja saan kyytiläisiä! Tässäkin on vain kyse valtion riistosta.

1) Luodaan monopoli jollekin tarpeelle jota ihmiset tarvitsevat
2) Hinnat ylös
3) Toimintaa ei kehitetä

Lopputulos -> Välttämätön palvelu on kallis, tehoton ja ihmiset käyttävät sitä vain pakon takia.

 

[SIC-]

Hm näemmä nyt mennään jo ohi aiheen. Koetin mielestäni osoitella, että markkinat eivät ole kovinkaan näppäriä hoitamaan tiettyjä sektoreita, tai ainakaan julkista valtaa/säätelyä parempia. Ettei nyt joku opittu paradigma vähän vääristäisi? Use(imm)illa toimialoilla markkinasytsteemi toimii oikein hyvin, jos kilpailu järjestyy ja joku vähän katsoo perään, ettei väärinkäytöstä tapahdu aivan tolkuttomasti.
Byrokratia on teorian mukaan paras tapa järjestää päätöksenteko, jos halutaan selkeyttä, ennustettavuutta, läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja luotettavuutta. Kovin nopea se ei ole mutta pyöriipä vieläkin mukana organisaatioteorioiden oppikirjoissa varsin suotuisassa valossa.
Ei pitäisi hylätä hyvää teoriaa jos jengi ei sitä implementoi oikein

Mitkä sektorit on sellaisia joilla yksityinen puoli ei pärjää julkiselle puolelle?

Byrokratia on julkisella puolella karannut käsistä. Se pitäisi pyrkiä minimoimaan ei maksimoimaan kuten julkisella puolella...

 

[TroynPaluu]

VR on kyllä läppä. Hintojen pitäisi olla niin alhaiset, että olisi aina järkevämpää ottaa juna kuin auto. Auto pitää olla -jätkät toki laskevat vain bensan hinnan kun vertaavat, mutta aika mautonta että esim. neljän ihmisen seurue maksaa Harjavalta - Helsinki -välistä 200-300e VR:lle menopaluulipuista. Kestävä kehitys my ass.

En halua edes tietää millainen hallinto VR:llä ja HKL:llä on. Ihmettelen suuresti jossei erilaisia päällikköjä ja asinantuntijoita ole satoja.

Fortumista voi olla montaa mieltä. Ruoka, sähkö ja liikkuminen ovat pakollisia, niin ainakin itse arvostaisin jos ahneutta hieman hillittäisiin. Kaikista muista ei-välttämättömistä tuotteista ja palveluista saa sitten pyytää ihan mitä lystää.