Suomen tulevaisuus

Niin väläyttelin, samalla myös tukea nostaen sinne 1000e/kk tasolle.
Ja kaikille tukea ansaitseville sama.

Mutta edelleen. Typerää tässä on se että ei kannata mennä töihin vaan hankkia kämppä nimiinsä niin sitten saa rahaa :).

Ja miksi ihmeessä opiskelijoiden pitäisikään tehdä +16h/pvä töitä saadakseen edes säädyllistä syötävää? Varsinkin kun opiskelu vs. "normiduuni" on paljon rankempaa. Sanon sillä perusteella että olen lomat tehnyt töitä, ja ne ovat silti tuntuneet kouluun verrattuna lomalta.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
veijari sanoi:
Niin, millä hitolla maksaisin kun ei ole rahaa? Huomasitko sen jälkimmäisen tekstini? Sen jossa totesin että jos ottaisin täydet tuet, niin sitten rahaa jäisi vaikka vähän tuhlattavaksi. Ja jos oikein lähtisi lainan & sossun kanssa kieroilemaan niin saisi jo aika korkean elintason(yli 1000/kk, 300 hinnalla :) )
En vain ymmärrä tätä logiikkaa. Ja voin kertoa että ei se kivaa ole että joutuu elämään toisten siivellä kun ei oikein voi auttaa.
Click to expand...

En tiedä mitä tarkoitat täysillä tuilla, mutta mä sain ainakin mielestäni täydet tuet ja se oli joku 400e/kk (eli asumislisä ja opintotuki). Siitä miinus vuokra ja muut kiinteät kulut niin käteen jää aika vähän. Tietty tohon voisi ottaa lainaa päälle, mutta mielestäni laina menee jo eri kastiin kuin ns. ilmainen raha.

Ja miksi ihmeessä opiskelijoiden pitäisikään tehdä +16h/pvä töitä saadakseen edes säädyllistä syötävää? Varsinkin kun opiskelu vs. "normiduuni" on paljon rankempaa. Sanon sillä perusteella että olen lomat tehnyt töitä, ja ne ovat silti tuntuneet kouluun verrattuna lomalta.
Click to expand...

Ei todellakaan tarvitse tehdä noin paljon töitä pärjätäkseen. Viikonloppuduunikin riittää ihan hyvin ja sitä saa aika helposti. Eikä todellakaan tee elämästä mitään sietämättömän rankkaa... Mun mielestä näissä jutuissa on kyse ennen kaikkea omasta halusta pärjätä. Tarvitseehan siihen hiukan organisointikykyä että saa sovitettua koulun ja duunin samaan aikatauluun, mutta kummasti senkin oppii :)
 
Normaalisuhdanteessa ehkä jopa voitaisiin vaatia opiskelijoilta työntekoa, mutta nythän tilanne on hiukan toisenlainen, kun yhteen suorittavan tason työtehtävään voi tulla yli 500 työhakemusta.

Mutta totta on sekin, että Suomessa on asiat opiskelijan kannalta todella hyvin. Ehkä jopa voitaisiin mennä järjestelmään, jossa opintotukea pienennettäisiin jonkin verran, ja opiskelijat kattaisivat tämän pienennyksen ottamalla lainaa.

Jossain päin maailmaa jotkut hullut jopa maksavat itse koulutuksestaan :eek:
 
Muistelen itsekin saaneeni saaneeni täyspäiväsenä opiskelijana 80-luvun lopussa noin 1400mk eli 240€/kk jolla piti korkeakouluopiskelijan maksaa kaikki kulut mukaaanlukien asunnon vuokran. Sitten lomat raksalla helvetisti ylitöitä kellonympäri painaen tietysti. Eihän tuossa mitään tolkkua ollut tietysti elikkäs parin ekan vuoden jälkeen kokopäiväduuniin ja opiskelua siinä sivussa miten aikaa jäi...enää en kyllä moiseen kituuttamiseen lähtisi, no nuorena sitä on hullu.
 
Kaikenlaisilta pummeilta voisi ottaa kyllä tukia pois. Opiskelijoille taasen voisi lisätä. Itse esim. elän lähes täysin tukien+opintolainan kanssa ja ei kyllä hirveän herroiksi elellä. En kyllä valita, koska itse olen valintani tehnyt, että en jaksa käydä töissä koulun ohella. Tosin harkitsen tuota hyvin vakavasti, kunhan saan koulun vaihdon takia kasaantuneet kurssit pois alta.
 
rullaverho sanoi:
Normaalisuhdanteessa ehkä jopa voitaisiin vaatia opiskelijoilta työntekoa, mutta nythän tilanne on hiukan toisenlainen, kun yhteen suorittavan tason työtehtävään voi tulla yli 500 työhakemusta.

Mutta totta on sekin, että Suomessa on asiat opiskelijan kannalta todella hyvin. Ehkä jopa voitaisiin mennä järjestelmään, jossa opintotukea pienennettäisiin jonkin verran, ja opiskelijat kattaisivat tämän pienennyksen ottamalla lainaa.

Jossain päin maailmaa jotkut hullut jopa maksavat itse koulutuksestaan :eek:
Click to expand...
Olisiko jopa liian hyvin asiat. Saa opiskella mitä haluaa(olettaen että pääsee sisään) vaikka olisi alusta saakka selvä ettei töitä tule 90% varmuudella olemaan. Veroista sitten maksetaan koulun pyörittäminen ja lisäksi vielä se 400e/kk per naama tukena. Lopputulos? Parhaassa työiässä olevat opiskelee ties mitä ja kirjoittavat 25-vuotiaina krapulassa graduaan valtion maksamassa keskustayksiössään. Bonuksena kitistään vielä opintotuen (niin, siis tuki, ei elatusvelvollisuusmaksu tai muu vastaava) olemattomuudesta.

Kannatan perustuloa, mutta myös tämä koulutuspolitiikka vaatisi uudistuksia. Valtion takaama laina ja lukukausimaksut niin saadaan joku roti opiskelijamääriin, opiskeluvauhtiin ja todennäköisyyteen saada oman alan paikka.
 
Lukekaapa huviksenne vaikka amerikkalaisia keskustelupalstoja, joissa keskustellaan opinnoista. Ihmiset oikeasti pohtivat sita kannattaako joku tutkinto taloudellisesti heille. Jotkut suorittavat toki tutkintoja myos ihan huvikseen hyotymatta siita taloudellisesti, mutta talloin tutkinnon antava mielihyva, henkinen kasvu tai muu vastaava on oltava rahallisen investoinnin arvoinen. Tutkinto kun on viimekadessa juuri investointi tulevaan uraan ja investoinnin on tarkoitus tuottaa tai se on taysin turha. Tama nakyy suoraan siina, etta opiskelijoiden motivaatio on aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

Akateemisesta vapaudesta yms. selittaminen on sitten ihan pelkkaa paskaa, jolla suomalainen opiskelija on itsepetoksella aivopessyt itsensa siihen kuntoon, etta luulee oikeasti oppivansa enemman kuin lajitoverinsa muissa maissa. Taalla opiskelu on paljon tehokkaampaa, jolloin siina ajassa kun suomalainen viettaa 6 vuotta yliopiston penkilla, opiskelee amerikkalainen opiskelija samat asiat 4 vuodessa.

Omassa yliopistossa nakee heti, etta porukka on oikeasti kiinnostunut siita, etta opiskelu nahdaan investointina tulevaisuuteen, jolloin siihen on syyta satsata. Tama nakyy haluna opiskella ja tehda paljon toita. Porukka ei myoskaan tunnu stressaavaan niin paljoa, koska tunnelin paassa nahdaan se mahdollisuus luoda uraa, jolloin sen eteen tehdaan toita aivan eri asenteella.
 
naksu sanoi:
Lukekaapa huviksenne vaikka amerikkalaisia keskustelupalstoja, joissa keskustellaan opinnoista. Ihmiset oikeasti pohtivat sita kannattaako joku tutkinto taloudellisesti heille. Jotkut suorittavat toki tutkintoja myos ihan huvikseen hyotymatta siita taloudellisesti, mutta talloin tutkinnon antava mielihyva, henkinen kasvu tai muu vastaava on oltava rahallisen investoinnin arvoinen.
Click to expand...

No voihan tätä soveltaa Suomeenkin, sekä muihin maihin jossa koulutus on julkisrahoitteista. Meillä vaan tuon kannattavuuspohtijan tulee olla julkinen taho. Yksinkertaistettunahan koulutus on kannattavaa silloin kun todennäköinen tuottavuuden lisäys on suurempi kuin koulutuksen kustannus (+opiskeluajan menetetyt verotulot). Mutta tällainen ajattelumallihan sitten karsii kaikki kulttuuripuolen ja muun "kevyen" hutun opetuksen. Toisaalta voidaan tosiaan kysyä onko valtion tehtävä edes tarjota tällaista koulutusta ilmaiseksi?

Siitä olen naksun kanssa samaa mieltä, että Suomessa liian usein kahlataan vaan tutkinnot läpi puolivaloilla. Tähän on kyllä tultava muutos. Osaamista pitäisi korostaa enemmän, eikä pelkkää kurssien kahlaamista. Jos ja kun itsekin vielä palaan opiskelujen pariin, aion ottaa homman niin tosissaan kuin vain mitenkään on mahdollista.

Edit. Ja esim. Japanissa ja Jenkeissä on suhteessa korkeampi korkeakoulutettujen määrä. Toisaalta molemmilla mailla on julkinen puoli jokseenkin kusessa, joten ehkä se on sitten se korkeakoulutettujen määrä joka korreloi suoraan julkisen puolen persaukisuuden kanssa :)
 
Naksu, käykö ne sun amerikkalaiset opiskelijakaverit töissä koulun ohella? Helppohan se olisi Suomessa nopeuttaa valmistumisaikoja jos porukan ei tarvisi käydä töissä samaan aikaan. Valmistuminen ilman alan työkokemusta nyt on Suomessa aika tyhjä arpa, joten valmistumisen viivyttäminen kannattaa jos ei sitä ole. Olisi hienoa nähdä lukuja Suomalaisten opiskelijoiden ja jenkkiopiskelijoiden vaihtoonmenoprosenteistakin. Tunnetusti vaihtoonmeno ei ainakaan Suomalaisen opiskelijan valmistumista nopeuta :)

Tosiaan aika vilkkaasti näyttäis porukka esim. UCLA:ssa valmistuvan. Tohon toki vaikutaa se, että UCLA laskuttaa per semester eikä per courses taken. Iso ero ehkä?

Three years: 3.6%
Four years: 59.3%
Five years: 86.9%
Six years: 89.7%

http://beta.dailybruin.com/articles/2009/9/8/economy-affects-graduation-plans/
 
Asia on varmasti noin miten Naksu kirjoittaa, mutta yleistää silti rankasti. Kyllä Suomessakin on motivoituneita opiskelijoita. Jossain määrin varmaan yksilöllistä tuo opiskeluun suhtautuminen ja itsellä ainakin oli tarkoitus hoitaa ne mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti läpi. Kahdessa vuodessa päättötyötä vaille pakettiin. Oli tosin vain amk, mutta kuitenkin.
Jos ei elämäntapaopiskelijoita lasketa niin mitä muutakaan opiskelu on kuin investointi tulevaisuuteen? Suomessa se on lähinnä ajan käytön investointia, mutta voisihan sen ajan olla vaikka palkkatyössäkin.
 
Opintotukijärjestelmää on myös aivan liian helppo käyttää hyväkseen.

Jossain vaiheessa eräs opiskelututtu teki niin (pelkkiä kuulopuheita toki, itsehän en varmasti tiedä asiasta tietenkään mitään...), että muutti "paperilla" asumaan johonkin Itä-Stadin solukämppään. Todellisuudessa hän asui vanhempiensa kanssa melko hulppeassa omakotitalossa. Itä-Stadin kämppään meni vaan ko. henkilön postit. MuTuilisin, että tuollaista tapahtuu Suomessa muutenkin aika helvetin paljon, kun se on niin helvetin helppoa. Muistaakseni kyseisen henkilön vanhemmat (ainakin toinen) olivat vielä valtiolla duunissa melko korkeissa viroissa.

Tällä kikkailulla hän sai nostettua monta sataa euroa enemmän opintotukia kuussa kuin mitä olisi saanut ilman säätämistä. Hyvinhän sitä pärjäilee, kun asuu vanhempien kämpässä, vanhemmat maksavat safkat yms. Sitten Kelalta tulee vielä 400-500 euroa kuussa leikkirahaa.

Aika kova kontrasti johonkin Intiaan verrattaessa, jossa pikkulapset keräilevät muovia kaatopaikoilta myytäväksi, jotta saisivat rahaa seuraavaa koulupäivää varten. Itku tulee, jossa ei sitä muutamaa rupiaa saa kasaan, jolloin ei pääse sinne kouluun opiskelemaan. Eli kyllä, opiskelijat valittavat Suomessa aivan turhasta.

Ite nostin tukia oikeastaan vaan ihan opintojen alkuvaiheessa. Sitten homma meni siihen, että tein opintoja oikeastaan duunin ohessa ja sain silti ylemmän korkeakoulututkinnon pakettiin viidessä vuodessa.

Joku ihmetteli muistaakseni tällä palstalla jossain välissä, että miksi Suomessa on niin hyvät oppimistulokset perusasteella, mutta huipputukimusta täältä ei tule? Itse sanoisin, että se liittyy nimenomaan korkeakoulu/yliopistojärjestelmän ongelmiin. En osaa tarkemmin eritellä mikä siellä kusee, mutta sieltä se ongelma kuitenkin löytyy. Liittyisikö se siihen, että Suomessa ei oikein tutkijaksi osata houkutella, vaan tyydytään siihen, että valmistetaan niitä lopputuotteita, kandeja ja maistereita. Siitähän yliopistoyksiköitä palkitaan, ei varsinaisesti laadun tuottamisesta, vaan määrästä.
 
Taalla tyokokemus hankitaan kesalla, eli kesalla mennaan jonnekin internshippiin. Ei kukaan tee mitaan kesken lukukauden ja jos ei rahat riita, niin mennaan itkemaan financial aid officeen, josta sitten etsivat sulle pankin, joka tarjoaa lainaa ja jos on todella hyva opiskelija, niin saatetaan suositella jotain stipendeja. Kylla Suomessa opintotuella ja opintolainalla parjaa, ellei nyt sitten valttamatta halua asua keskustassa yksiossa, mutta taman kustantaminen ei todellakaan ole yhteiskunnan tehtava. Minusta Suomessa tuo opintotukijarjestelma on pain helvettia siina mielessa, etta lasketaan vain opintoviikkoja, mutta kukaan ei vaadi, etta oppisi jotain.

Taallakin on joissain osavaltioissa opintotukijarjestelma. Esim. Georgian osavaltiossa on opintotuki, joka kustannetaan osavaltion lottoarvonnan tuotoista. Systeemi on sellainen, etta opiskelu osavaltion julkisissa yliopistoissa on ilmaista, jos suorittaa yliopiston mallilukkarin verran kursseja ja yllapitaa 3.0:n keskiarvoa (skaala 0-4). Suomessa nuo KELAn vaatimukset nyt vain ovat naurettavan alhaiset. Jos siis haluaa ilmaiset opinnot, niin sitten opiskellaan kunnolla. Maleksimisesta ei saa rahaa. Stipendi tosin maksaa vain lukukausimaksut, joten muut kulut hoidetaan lainalla/kesatietenesteilla/vanhempien rahoilla.
 
naksu sanoi:
Taalla tyokokemus hankitaan kesalla, eli kesalla mennaan jonnekin internshippiin. Ei kukaan tee mitaan kesken lukukauden ja jos ei rahat riita, niin mennaan itkemaan financial aid officeen, josta sitten etsivat sulle pankin, joka tarjoaa lainaa ja jos on todella hyva opiskelija, niin saatetaan suositella jotain stipendeja. Kylla Suomessa opintotuella ja opintolainalla parjaa, ellei nyt sitten valttamatta halua asua keskustassa yksiossa, mutta taman kustantaminen ei todellakaan ole yhteiskunnan tehtava. Minusta Suomessa tuo opintotukijarjestelma on pain helvettia siina mielessa, etta lasketaan vain opintoviikkoja, mutta kukaan ei vaadi, etta oppisi jotain.

Taallakin on joissain osavaltioissa opintotukijarjestelma. Esim. Georgian osavaltiossa on opintotuki, joka kustannetaan osavaltion lottoarvonnan tuotoista. Systeemi on sellainen, etta opiskelu osavaltion julkisissa yliopistoissa on ilmaista, jos suorittaa yliopiston mallilukkarin verran kursseja ja yllapitaa 3.0:n keskiarvoa (skaala 0-4). Suomessa nuo KELAn vaatimukset nyt vain ovat naurettavan alhaiset. Jos siis haluaa ilmaiset opinnot, niin sitten opiskellaan kunnolla. Maleksimisesta ei saa rahaa. Stipendi tosin maksaa vain lukukausimaksut, joten muut kulut hoidetaan lainalla/kesatietenesteilla/vanhempien rahoilla.
Click to expand...


Hyvin on sulle Amerikan opit menny perille. Kuulostaa ihan joltain uusliberalismilta, että opiskelu on joku investointi, joka pitää itse kustantaa että sitten "pärjätään". Kyllä suomalainen systeemi on vielä onneksi tasa-arvoinen ja helppo ja ainakin vielä arvostetaan vähän yleissivistystäkin.

Mähän opiskelen keskiaikaisen yliopistoihanteen mukaisesti. Opiskelen laaja-alasen tiedonhalun takia itsetarkoituksellisesti enkä näe opiskeluja minään vitun investointina, että pääsen 22 vuotiaana jättekivapelleks espan toimistoon. Ainiin, se laiva lähtikin jo.
 
Saavat ne muualla opiskelevatkin yleissivistystä, vaikka maksavat koulunsa itse. Usein opetus on jopa parempaa, koska yliopistolla on enemmän rahaa käytössään.

Miksi valtion pitää kustantaa sun laaja-alainen tiedonhalusi, jos sulla ei ole tavoitteena valmistua ja aikanaan sitten maksaa "velka" takaisin? Voihan sitä yleissivistystä kartuttaa omalla ajallaankin.

Mä olen tosin aika jäävi sanomaan mitään tähän asiaan, koska aion itse hoitaa kouluni ulkomailla, maksaa lukukausimaksuja ulkomaalaiseen yliopistoon ja samalla nostaa Suomesta opintotukea ja -lainaa. Tulen kyllä minäkin olemaan aikamoisissa veloissa, mutta uskon että se on loppupeleissä kannattavaa.
 
Heikki M. sanoi:
Hyvin on sulle Amerikan opit menny perille. Kuulostaa ihan joltain uusliberalismilta, että opiskelu on joku investointi, joka pitää itse kustantaa että sitten "pärjätään". Kyllä suomalainen systeemi on vielä onneksi tasa-arvoinen ja helppo ja ainakin vielä arvostetaan vähän yleissivistystäkin.

Mähän opiskelen keskiaikaisen yliopistoihanteen mukaisesti. Opiskelen laaja-alasen tiedonhalun takia itsetarkoituksellisesti enkä näe opiskeluja minään vitun investointina, että pääsen 22 vuotiaana jättekivapelleks espan toimistoon. Ainiin, se laiva lähtikin jo.
Click to expand...

Kerro yksikin syy miksi minun pitaisi maksaa tuo sun haahuilu? Tosiaan yleissivistyksen kartuttamista varten on kirjastot ja niista voi lainata kirjoja niin paljon kuin sielu sietaa. Henkilokohtaisesti arvostan Suomen kirjastojarjestelmaa paljon. Tuota oppimista voi sitten vapaasti harrastella sen jalkeen kun on duuni, jolla elattaa itsensa.
 
sivis sanoi:
Joku ihmetteli muistaakseni tällä palstalla jossain välissä, että miksi Suomessa on niin hyvät oppimistulokset perusasteella, mutta huipputukimusta täältä ei tule? Itse sanoisin, että se liittyy nimenomaan korkeakoulu/yliopistojärjestelmän ongelmiin. En osaa tarkemmin eritellä mikä siellä kusee, mutta sieltä se ongelma kuitenkin löytyy. Liittyisikö se siihen, että Suomessa ei oikein tutkijaksi osata houkutella, vaan tyydytään siihen, että valmistetaan niitä lopputuotteita, kandeja ja maistereita. Siitähän yliopistoyksiköitä palkitaan, ei varsinaisesti laadun tuottamisesta, vaan määrästä.
Click to expand...
Tämä on minunkin nähdäkseni iso osa ongelmaa. Tosin se ei aivan pidä paikkaansa, ettei Suomessa muka olisi huippututkimusta. Suomessa on kansakunnan, yliopistojen, tiedebudjetin tai minkä tahansa muun relevantin mittarin kokoon verrattuna huippututkimusta ihan kilpailukykyinen määrä muihin OECD-maihin verrattuna.

Se on kuitenkin totta, että nykyinen yliopistojen rahoitusjärjestelmä kannustaa nimen omaan tutkintojen määrään tutkintojen laadun kustannuksella. Tosin yliopistot saavat moninkertaisesti enemmän massia tohtorin- kuin maisterintutkinnoista, mikä johtaakin siihen, että tohtoreita koulutetaan monilla aloilla tarpeettoman paljon. Eli tutkijakoulutukseen kyllä kannustetaan, mutta järkevää urasuunnittelua ei tutkijanuralle ole olemassa yliopistojen puolelta.

Toinen merkittävä tekijä on opettaja-opiskelija-suhdeluku. Suomessa on yhtä opettajaa kohti moninkertainen määrä opiskelijoita verrattuna kansainvälisiin huippuyliopistoihin. Tämä totta kai vähentää mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjaukseen ja siten hidastaa opintoja, ja monissa tapauksissa myös oppimistulokset jäävät alle sen tason, joka opiskelijan ominaisuuksien perusteella olisi mahdollista. Tämä on poliittinen valinta. Suomessa on haluttu pitää korkeakoulutus kaikkien saatavilla sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Tämä tarkoittaa, että yliopistojen pitää melko pienellä budjetilla järjestää opetus isolle joukolle opiskelijoita. Myös ilmainen koulutus ja opintotuki perustuu juuri tähän, että korkeakoulutus halutaan pitää mahdollisena myös niille, joiden iskällä ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja. Oma mielipiteeni on, että tämä systeemi on parempi ja oikeudenmukaisempi kuin esim. yhdysvaltalainen järjestelmä.



Sitten toiseen aiheeseen. Akateeminen vapaus, joka tässä threadissa on muutamaan kertaan mainittu, on minusta tarpeellinen. Hyvän tieteen tekeminen vaatii toisinaan eri tieteenalojen näkökulmien yhdistämistä, eikä tätä ainakaan helpota se, jos opiskelijat pakotetaan jo perustutkintovaiheessa tarkasti määrättyihin opinto-ohjelmiin. Totta kai sillä pitää olla rajansa, kuinka kauan voi valtion rahoilla haahuilla yliopistossa, mutta näinhän on nytkin. Opintotukea maksetaan 55 kuukaudelta. Jos ei tuossa ajassa ole valmistunut, niin saa itse elättää itsensä. Lisäksi kai nykyisin on niin, että maisterin tutkinto on suoritettava viidessä vuodessa (perustellusta syystä korkeintaan seitsemässä), tai opinto-oikeus lakkaa. Vai tuliko se laki voimaan, ainakin tällaista suunniteltiin?
 
Heikki M. sanoi:
Opiskelen laaja-alasen tiedonhalun takia itsetarkoituksellisesti enkä näe opiskeluja minään vitun investointina
Click to expand...
Onhan se varmasti tosi kivaa opiskella "laaja-alaisen tiedonhalun takia itsetarkoituksellisesti", mikäli ei yhtään mieti sitä, että jotkut toiset tuon lystinkin maksaa.
Minun mielestä kovin kohtuutonta sellainen, että opiskellaan jotain huuhaata ja sitten ei edes makseta takaisin sitä. En siis tarkoita juuri sinua tässä.

Niin ja kuten Alyssa totesikin miksipä ne ulkomaalaiset opiskelijat eivät omaisi yleissivistystä? Mikäli motivoituneempia ovat niin varmasti oppimistuloksetkin parempia, kuten naksu esitti.

Eikös sitä antiikin Kreikassakin vapaat ihmiset tyydyttäneet tiedonhaluaan, koska orjat tekivät työt? Näen tässä vertauksen joidenkien tapausten osalta nykypäivän Suomeenkin. :D
 
Back
Ylös Bottom