Suomen tulevaisuus

[Alyssa]

Suomessa on haluttu pitää korkeakoulutus kaikkien saatavilla sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Tämä tarkoittaa, että yliopistojen pitää melko pienellä budjetilla järjestää opetus isolle joukolle opiskelijoita. Myös ilmainen koulutus ja opintotuki perustuu juuri tähän, että korkeakoulutus halutaan pitää mahdollisena myös niille, joiden iskällä ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja. Oma mielipiteeni on, että tämä systeemi on parempi ja oikeudenmukaisempi kuin esim. yhdysvaltalainen järjestelmä.

Tähän on nyt ihan pakko puuttua, koska olen törmännyt ko. ajatukseen tosi monta kertaa ja joka kerta se on raivostuttanut yhtä paljon. Mun vanhemmat eivät ole pariin vuoteen tukeneet mun opiskeluja mitenkään eivätkä tule tekemään niin jatkossakaan. Mä teen töitä ja otan ensi vuonna lainaa, jotta pääsen haluamaani kouluun ja pystyn elättämään itseni opiskelujen ajan. Korkeakoulutus on siis lukukausimaksullisissa maissakin mahdollista myös niille, joiden isi ei maksa kuukausirahaa. Pitää vaan haluta sitä tarpeeksi ja opiskella sen verran kovaa että pystyy tulevaisuudessa maksamaan lainat takaisin.

 

[Ankara Aatu]

Tähän on nyt ihan pakko puuttua, koska olen törmännyt ko. ajatukseen tosi monta kertaa ja joka kerta se on raivostuttanut yhtä paljon. Mun vanhemmat eivät ole pariin vuoteen tukeneet mun opiskeluja mitenkään eivätkä tule tekemään niin jatkossakaan. Mä teen töitä ja otan ensi vuonna lainaa, jotta pääsen haluamaani kouluun ja pystyn elättämään itseni opiskelujen ajan. Korkeakoulutus on siis lukukausimaksullisissa maissakin mahdollista myös niille, joiden isi ei maksa kuukausirahaa. Pitää vaan haluta sitä tarpeeksi ja opiskella sen verran kovaa että pystyy tulevaisuudessa maksamaan lainat takaisin.

Respectit sulle omilla jaloilla seisomisesta ja vastuun ottamisesta omasta elämästä. Hieno piirre nuoressa ihmisessä. Ja tämä ei nyt ollut vittuilua.

Mutta Suomessa on nimen omaan siis haluttu panostaa siihen, että opiskelu ei edellytä myöskään massiivista velkaantumista, ja että kohtalaisen suuri osa ikäluokasta voidaan korkeakouluttaa. Epäilen, olisivatko molemmat näistä mahdollisia järjestelmässä, jossa olisi lukukausimaksut ja ei olisi opintotukea.

Ja tosiaan kuten aikaisemmin jo mainitsit, niin sinunkaan asemasi ei tule olemaan aivan sama kuin täysin omakustanteisessa opiskelusysteemissä, koska saat kuitenkin suomalaista opintotukea (käsittääkseni vieläpä korotettuna ulkomailla opiskelun takia, vai meneekö se sun tapauksessa niin?)


Edit: Ja vaikka toki omakustanteisessakin järjestelmässä on aina muutamia oman elämänsä sankareita, jotka kovalla työllä hankkivat korkeakoulutuksen heikosta sosioekonomisesta taustasta huolimatta, niin kyllähän näissä maissa on todella paljon suurempi tilastollinen riippuvuus vanhempien varallisuuden ja lasten koulutustason välillä kuin esim. Suomessa. Eli väestötasolla pointtini pätee sinun vastakkaisesta esimerkistäsi huolimatta.

 

[naksu]

Tuo on joku ihme myytti, etta koyhien lapset eivat voisi opiskella. Kylla niita koulun penkeilla on Yhdysvalloissa suht reippaasti. Juttelin taalla esim. eraan jampan kanssa, jonka vanhemmat olivat kummatkin juoppoja ja asuivat jossain surkeassa matkailuautossa. Kyseinen heppu paasi kuitenkin yksityiseen huippukouluun opiskelemaan ja koulu maksaa stipendina lukukausimaksut seka asumisen. Ruokaa varten nostaa sitten liittovaltion takaamaa lainaa.

Tassa voi nyt sitten vetaa sen kortin hihasta, etta rikkaiden lapsilla on paremmat olosuhteet opiskella. Tama on ihan totta ja tamakin henkilo oli vaantanut duunia koko high schoolin ajan ja arvosanat olivat siksi karsineet. Yhdysvaltojen yliopistojarjestelma on tosin siita erilainen, etta taalla ei haeta paasykokeiden kautta, jotka antavat jonkun numeron, jolla sitten porukka laitetaan jarjestykseen, vaan hakija kirjoittaa myos esseen taustoistaan, opettajat kirjoittaa suosituskirjeet ja lisaksi katsotaan arvosanoja. Kyseinen heppu paasi siis sisaan tasan siksi, etta olosuhteisiin nahden oli parjannyt todella hyvin, vaikka moni rikas kersa hyvan lukion kayneena ja SAT valmennuskursseilla istuneena olisi varmasti arvosanojen suhteen parempi. Tassa mielessa Suomen jarjestelma jos mikaan on epatasa-arvoinen, koska varakkaat vanhemmat voivat maksaa lapsille kalliita valmennuskursseja.

 

[Heikki M.]

Kerro yksikin syy miksi minun pitaisi maksaa tuo sun haahuilu? Tosiaan yleissivistyksen kartuttamista varten on kirjastot ja niista voi lainata kirjoja niin paljon kuin sielu sietaa. Henkilokohtaisesti arvostan Suomen kirjastojarjestelmaa paljon. Tuota oppimista voi sitten vapaasti harrastella sen jalkeen kun on duuni, jolla elattaa itsensa.

No jos käännetään taas sille kielelle, jota sä ymmärrät niin tieteiden välinen rajapinta synnyttää uusia innovaatioita. Jos tuntee ihmistä, kulttuuria ja ideologioita monesta näkökulmasta niin tämä johtaa uudenkaltaiseen ajatteluun ja ajattelutapojen kyseenalaistamiseen ja nää on tärkeitä uusissa ideoissa ja keksinnöissä.

Sitten on ihan hyvä, että vastustetaan tätä markkinaideologiaa ja tehokkuusajattelua, joka ei anna heikommille arvoa ja johtaa kilpailuun. Vielä ainakin suomalaisessa yliopistossa oppii humanismia.

Kirjastoista ei opita samalla tavalla kriittistä, luovaa ja sivistävää ajattelua kuten yliopistossa. Eikä siihen ole kokopäiväistä mahdollisuutta.

ja muistaakseni mustakin vielä joskus tulee veronmaksaja, vaikka onhan niitä jo nytkin makseltu pätkätöistä.

 

[olDis]

Tähän on nyt ihan pakko puuttua, koska olen törmännyt ko. ajatukseen tosi monta kertaa ja joka kerta se on raivostuttanut yhtä paljon. Mun vanhemmat eivät ole pariin vuoteen tukeneet mun opiskeluja mitenkään eivätkä tule tekemään niin jatkossakaan. Mä teen töitä ja otan ensi vuonna lainaa, jotta pääsen haluamaani kouluun ja pystyn elättämään itseni opiskelujen ajan. Korkeakoulutus on siis lukukausimaksullisissa maissakin mahdollista myös niille, joiden isi ei maksa kuukausirahaa. Pitää vaan haluta sitä tarpeeksi ja opiskella sen verran kovaa että pystyy tulevaisuudessa maksamaan lainat takaisin.

Ootko tosissas? Kalleimpien yliopistojen lukuvuosi maksu amerikassa on jotain 45 000 $ eli 5 vuoden opiskeluista pulitat 225 000 $ jos suomessa maksais opiskelu samanverran tota maksais takas vähintään 10 vuotta. Suomessa ku palkat on jostain ihan toisesta maailmasta kun esim. amerikassa

 

[Alyssa]

Respectit sulle omilla jaloilla seisomisesta ja vastuun ottamisesta omasta elämästä. Hieno piirre nuoressa ihmisessä. Ja tämä ei nyt ollut vittuilua.

Mutta Suomessa on nimen omaan siis haluttu panostaa siihen, että opiskelu ei edellytä myöskään massiivista velkaantumista, ja että kohtalaisen suuri osa ikäluokasta voidaan korkeakouluttaa. Epäilen, olisivatko molemmat näistä mahdollisia järjestelmässä, jossa olisi lukukausimaksut ja ei olisi opintotukea.

Ja tosiaan kuten aikaisemmin jo mainitsit, niin sinunkaan asemasi ei tule olemaan aivan sama kuin täysin omakustanteisessa opiskelusysteemissä, koska saat kuitenkin suomalaista opintotukea (käsittääkseni vieläpä korotettuna ulkomailla opiskelun takia, vai meneekö se sun tapauksessa niin?)

Briteissäkin taitaa olla joku opintotukisysteemi brittiläisille opiskelijoille, mutta ei kai ihan yhtä laaja kuin Suomessa. En omaa faktatietoa asiasta, mutta näin muistelisin kuulleeni. Kuitenkin silti siellä homma toimii ja ainoa ongelma on yliopistojen suuri määrä (=paljon heikkotasoisia kouluja). Sellainen ~£10-15k velka lukukausimaksuista ei mielestäni ole vielä kovin massiivista velkaantumista.

Saan maksimituet, eli varmaan saman mitä saisin Suomessa opiskellessanikin (olettaen, etten tekisi liikaa töitä koulun ohella). Ja mitä sain lukion aikana. Lukukausimaksut maksan lainalla, joka otetaan Briteistä ja joka täytyy maksaa takaisin vasta kun tienaa tietyn verran (aivan mahtava systeemi!). Vuokraan menee lähes koko opintotuki ja eläminen hoituu satunnaisella opintolainalla, säästöillä ja varmaan osa-aikatyöllä. En usko että tilanteeni olisi kovin paljon pahempi vaikka en saisikaan opintotukea, koska lainaa tulee otettua joka tapauksessa. Niin ja lähtisin tietysti silti, vaikka en saisi Suomesta penniäkään, koska katson homman olevan sen arvoista

 

[Ankara Aatu]

Tuo on joku ihme myytti, etta koyhien lapset eivat voisi opiskella. Kylla niita koulun penkeilla on Yhdysvalloissa suht reippaasti. Juttelin taalla esim. eraan jampan kanssa, jonka vanhemmat olivat kummatkin juoppoja ja asuivat jossain surkeassa matkailuautossa. Kyseinen heppu paasi kuitenkin yksityiseen huippukouluun opiskelemaan ja koulu maksaa stipendina lukukausimaksut seka asumisen. Ruokaa varten nostaa sitten liittovaltion takaamaa lainaa.

Tassa voi nyt sitten vetaa sen kortin hihasta, etta rikkaiden lapsilla on paremmat olosuhteet opiskella. Tama on ihan totta ja tamakin henkilo oli vaantanut duunia koko high schoolin ajan ja arvosanat olivat siksi karsineet. Yhdysvaltojen yliopistojarjestelma on tosin siita erilainen, etta taalla ei haeta paasykokeiden kautta, jotka antavat jonkun numeron, jolla sitten porukka laitetaan jarjestykseen, vaan hakija kirjoittaa myos esseen taustoistaan, opettajat kirjoittaa suosituskirjeet ja lisaksi katsotaan arvosanoja. Kyseinen heppu paasi siis sisaan tasan siksi, etta olosuhteisiin nahden oli parjannyt todella hyvin, vaikka moni rikas kersa hyvan lukion kayneena ja SAT valmennuskursseilla istuneena olisi varmasti arvosanojen suhteen parempi. Tassa mielessa Suomen jarjestelma jos mikaan on epatasa-arvoinen, koska varakkaat vanhemmat voivat maksaa lapsille kalliita valmennuskursseja.

Tämä

Edit: Ja vaikka toki omakustanteisessakin järjestelmässä on aina muutamia oman elämänsä sankareita, jotka kovalla työllä hankkivat korkeakoulutuksen heikosta sosioekonomisesta taustasta huolimatta, niin kyllähän näissä maissa on todella paljon suurempi tilastollinen riippuvuus vanhempien varallisuuden ja lasten koulutustason välillä kuin esim. Suomessa. Eli väestötasolla pointtini pätee sinun vastakkaisesta esimerkistäsi huolimatta.

Ja nuo valmennuskurssit ovat kyllä ihan hanurista, ja yliopistojen pitäisikin tehdä parhaansa, jotta niiden avulla ei voitaisi saavuttaa merkittävää etua pääsykokeessa.

 

[Alyssa]

Ootko tosissas? Kalleimpien yliopistojen lukuvuosi maksu amerikassa on jotain 45 000 $ eli 5 vuoden opiskeluista pulitat 225 000 $ jos suomessa maksais opiskelu samanverran tota maksais takas vähintään 10 vuotta. Suomessa ku palkat on jostain ihan toisesta maailmasta kun esim. amerikassa

Miksi pitää verrata heti niihin kalleimpiin yliopistoihin? Ensinnäkään Suomessa yksikään yliopisto ei saisi opiskelijoita tolla hinnalla, koska täällä ei mikään koulu ole yksinkertaisesti läheskään samalla tasolla kuin Jenkkien huippuyliopistot.

Briteissä lukukausimaksu on yleensä se reipas £3000, mikä on mielestäni kohtuullinen hinta. Tietysti siinäkin täytyy pitää mielessä että jos Oxbridge maksaa sen £3500, miten joku Helsingin yliopisto voi pyytää samaa? Jos pitäisi heittää joku luku, niin mielestäni sellainen 1000-2000e/lukukausi olisi hyvä Suomessa.

 

[naksu]

Ootko tosissas? Kalleimpien yliopistojen lukuvuosi maksu amerikassa on jotain 45 000 $ eli 5 vuoden opiskeluista pulitat 225 000 $ jos suomessa maksais opiskelu samanverran tota maksais takas vähintään 10 vuotta. Suomessa ku palkat on jostain ihan toisesta maailmasta kun esim. amerikassa

Et tieda amerikkalaisesta systeemista mitaan. Karkeasti sanottuna voi sanoa, etta jos 45000 dollarin lukaukausimaksu on ongelma, niin haluaisin mielellani sinun ongelmasi. Tuo maksu nimittain porrastuu vanhempien tulojen mukaan. Monissa huippukouluissa joutuu maksamaan lukukausimaksuja vasta kun vanhempien yhteenlasketut tulot ylittavat 100000 vuodessa ja huippukoulut ovat juuri ainoat, jotka voivat edes teoriassa laskuttaa noin paljon. Osavaltion omissa state universityissa lukukausimaksut ovat luokkaa 5000 dollaria ja niihinkin saavat koyhimmat stipendeja.

Veikkaan, etta oman koulun noin 45000 taalan lukukausimaksun maksaa varmaan alle 10% koulun opiskelijoista ja nama ovat siis rikkaiden lapset. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat sitten lahes jarjestaan koko summan, koska heille on olemassa hyvin vahan tuota financial aidia. Tama on ihan lainsaadannon takia ja taman takia ulkkarit ovat usein varakkaita. Ulkomaalaisena saa perusopiskelijana stipendin kaytannossa vain, jos on voittanut jotain kansainvalisia tiedekilpailuja yms.

 

[Sft]

Vielä ainakin suomalaisessa yliopistossa oppii humanismia.

Eikö yhdysvaltalaisissa yliopistoissa opeteta humanismia, vaikka siellä ei lusmuilusta niin palkitakkaan?

 

[naksu]

Voisi lisata, etta amerikassa ainoat jarjestaan kalliit tutkinnot, joihin harvemmin mitaan tukea saa ovat Law Schoolit ja Business Schoolit, ts. JD- ja MBA-tutkinnot. Naita tosin harvempi lukee minkaan itsensa sivistamisen takia, vaan ne ovat ammattitutkintoja, joilla juuri oletetaan lyovansa rahoiksi.

 

[naksu]

Sitten on ihan hyvä, että vastustetaan tätä markkinaideologiaa ja tehokkuusajattelua, joka ei anna heikommille arvoa ja johtaa kilpailuun. Vielä ainakin suomalaisessa yliopistossa oppii humanismia.

Tassa on esim. suht tyypilliset tutkintovaatimukset (ovat itseasiassa loysemmat kuin monessa muussa koulussa):

http://www.princeton.edu/odoc/academics/degree_requirements/

Eli jokainen joutuu lukemaan kirjallisuutta, hissaa yms. jotta saisi paperit ulos. Yhdysvaltojen tutkinto ei todellakaan ole mitaan pelkkaa erikoistumista. Tama erikoistuminen, jossa luetaan tasan yhta asiaa on se mita Briteissa tehdaan. Yhdysvalloissa luetaan yleensa hyvin laajasti kaikkea ja oikeastaan laajemmin kuin Suomessa.

 

[Heikki M.]

Eikö yhdysvaltalaisissa yliopistoissa opeteta humanismia, vaikka siellä ei lusmuilusta niin palkitakkaan?

Nyt pistit aika laajan ja vähän vaikean kysymyksen. Vastaan, että amerikkalaistyylisessä järjestelmässä ei opi humanismia samalla tavalla kuin suomalaissa koska:

-koko yhteiskuntaa ohjaa enemmän uusliberaali ajattelu, josta esimerkkinä koulutus investointina, mikä johtaa humanististen aineiden väheksyntään
-koulutus on rapautunut yhteiskunnan tasolla lukuunottamatta huippuyliopistoja (Joo ja kyllä Harvardissa varmasti oppii humanismia, kun siellä on tiedostavat oppilaat ja resurssit)
-Suomessa tietoa ja sivistystä arvostetaan enemmän eikä yliopistoa nähdä vain ammattiin valmistavana (vielä) ja tästä esimerkkinä, että jenkeissä tehdään tavallisesti vain kandi
-Suomessa yliopisto on jokaiselle avoin ja eri-ikäiset pääsevät opiskelemaan ja sen jopa ihan kannattavaa yksilön näkökulmasta
-Suomessa järjestelmä on rakenteellisesti edelleen sen kaltainen, että se kannustaa opiskeluun itseisarvona, mikä on yksi sivistyksen ja sitä kautta myös humanismin ehto
-Suomi on edelleen jonkinnäköinen hyvinvointivaltio, mikä myös heijastuu yliopiston arvoihin

Matalapalkkamaissa tuppaa koulutusjärjestelmä rapautumaan. Johtuneeko tämä suuremmasta työllisten määrästä ja siitä, ettei koulutukseen tarvitse panostaa.

josko sitä menis nukkumaan, että jaksaa taas haahuilla huomenna.

 

[Sft]

Eli se, että ajatellaan, että koulutuksen on hyvä tuoda tulevaisuudessa tuottoa koska kaikilla ei ole varaa huvikseen opiskella (koulutus investointina) johtaa humanististen aineiden väheksyntään? Voiko tästä todeta, että Suomessa on humanismia varaa opiskella, koska opiskellaan muiden rahoilla?

 

[Heikki M.]

Eli se, että ajatellaan, että koulutuksen on hyvä tuoda tulevaisuudessa tuottoa koska kaikilla ei ole varaa huvikseen opiskella (koulutus investointina) johtaa humanististen aineiden väheksyntään?

Nyt en ole varma ymmärränkö lausetta tai mitä haluat sanoa. aivot ei enää toimi hyvin. eli siis omassa ajatuksessani tehokkuus/hyötyajattelu johtaa siihen, ettei humanistisia aineita arvosteta niin paljoa.

Voiko tästä todeta, että Suomessa on humanismia varaa opiskella, koska opiskellaan muiden rahoilla?

Kyllä suomessa työllistytään edelleen kohtuullisesti humanistiselta tai yhteiskuntatieteelliseltä alalta. Noin jyrkkään ajatteluun ei voi yhtyä. Humanistisen koulutuksen arvoa on muutenkin vaikea mitata ja sillä voi olla monia positiivisia piilovaikutuksia.

 

[naksu]

Kyllä suomessa työllistytään edelleen kohtuullisesti humanistiselta tai yhteiskuntatieteelliseltä alalta. Noin jyrkkään ajatteluun ei voi yhtyä. Humanistisen koulutuksen arvoa on muutenkin vaikea mitata ja sillä voi olla monia positiivisia piilovaikutuksia.

Yhdysvalloissa on ties mita think tankia, taideinstituuttia jne., joten vaittaisin, etta tyollistyminen humanistisilla aloilla on paljon parempi.

 

[naksu]

Edit: Ja vaikka toki omakustanteisessakin järjestelmässä on aina muutamia oman elämänsä sankareita, jotka kovalla työllä hankkivat korkeakoulutuksen heikosta sosioekonomisesta taustasta huolimatta, niin kyllähän näissä maissa on todella paljon suurempi tilastollinen riippuvuus vanhempien varallisuuden ja lasten koulutustason välillä kuin esim. Suomessa. Eli väestötasolla pointtini pätee sinun vastakkaisesta esimerkistäsi huolimatta.

Progressiivisen lukukausimaksun ideana on juuri se, etta rikkaat rahoittavat koyhien koulutuksen ilman valtion sekaantumista. Suomen mallissa yliopiston rahoitus revitaan rikkaan selkanahasta, mutta tassa mallissa rikas saa sentaan lapsilleen vastineeksi laadukkaan koulutuksen. Princetoniin esim. kaytannossa kavelee sisaan, jos vanhemmat ovat ns. developmental, ts. ovat lahjoittaneet koululle miljoonia. Sisaanpaasy tulee myos helpommaksi, jos vanhemmat ovat alumneja ja lahjoittaneet koululle tasaisesti eri fundraisereissa.

Periaatteessa voi siis ostaa suurella rahalla lapsilleen helpomman sisaanpaasyn, mutta talla rahalla kaytannossa rahoitetaan muutaman koyhemman opiskelijan lukukausimaksut, rakennetaan uusia labroja seka rahoitetaan tutkimusta. Minuakaan ei haittaa tippaakaan, etta jotkut rikkaat rahoittavat omat stipendini ja viela vahemman haittaa se, etta taalla on joitain rikkaita vanhempien lahjoitusten takia opiskelemassa, koska naiden henkiloiden kanssa verkostoitumisesta on tulevaisuudessa varmasti hyotya.

Niin ja monet yliopistot tosiaan tahallaan valitsevat aloittavan luokan, jossa mahdollisimman paljon eri taustoja omaavia ihmisia, jotta erilaiset nakokulmat ja ajatukset sekoittuisivat. Suomessa tietyissa aineissa kaytannossa kaikki ovat kayneet jonkin valmennuskurssin, kun taalla taas koulu valitsisi tahallaan vaikka 10-20% opiskelijoista poolista, jolla huonommat arvosanat ja vaikeampi tausta. Harmaata massaa edustava keskiluokka on yleensa se joita potkitaan hakuprosessissa paahan. Jos olet siedettavilla arvosanoilla (top 20% luokasta) varustettu koyha intiaani, niin paaset aivan varmasti sisaan kaikkiin maan huippukouluihin.

 

[pååtta]

http://www.taloussanomat.fi/tyomark...tyottomyys-nousee-14-prosenttiin/200922362/12

Valtiosihteeri Raimo Sailas ennustaa, että työttömyysaste nousee ensi keväänä peräti 14 prosenttiin

Nyt joudumme, Suomi kansakuntana, pysähtymään tämän kysymyksen ääreen erittäin vakavasti. Mistä löytyy sitä tarvittavaa dynamiikkaa taloudelliseen kasvuun? hän kysyy.

Alkaa pikku hiljaa kuulostaa siltä, että päättäjätkin tajuavat, että paskat on housussa.

 

[hey-kee]

Aika naurettavaa vertailla amerikkalaista BSc-tutkintoa suomalaiseen MSc-tutkintoon. Amerikkalaisen yliopistotutkinnon yleissivistavat opinnot vastaavat osin meidan lukion opintoja. Naurettavaa vaittaa, etta se olisi myoskaan yhta laaja- tai tieteellinen (ainakaan kaupallisissa ja matemaattisissa aineissa).

 

[Publikaani]

Nyt pistit aika laajan ja vähän vaikean kysymyksen. Vastaan, että amerikkalaistyylisessä järjestelmässä ei opi humanismia samalla tavalla kuin suomalaissa koska:

-koko yhteiskuntaa ohjaa enemmän uusliberaali ajattelu, josta esimerkkinä koulutus investointina, mikä johtaa humanististen aineiden väheksyntään
-koulutus on rapautunut yhteiskunnan tasolla lukuunottamatta huippuyliopistoja (Joo ja kyllä Harvardissa varmasti oppii humanismia, kun siellä on tiedostavat oppilaat ja resurssit)
-Suomessa tietoa ja sivistystä arvostetaan enemmän eikä yliopistoa nähdä vain ammattiin valmistavana (vielä) ja tästä esimerkkinä, että jenkeissä tehdään tavallisesti vain kandi
-Suomessa yliopisto on jokaiselle avoin ja eri-ikäiset pääsevät opiskelemaan ja sen jopa ihan kannattavaa yksilön näkökulmasta
-Suomessa järjestelmä on rakenteellisesti edelleen sen kaltainen, että se kannustaa opiskeluun itseisarvona, mikä on yksi sivistyksen ja sitä kautta myös humanismin ehto
-Suomi on edelleen jonkinnäköinen hyvinvointivaltio, mikä myös heijastuu yliopiston arvoihin

Matalapalkkamaissa tuppaa koulutusjärjestelmä rapautumaan. Johtuneeko tämä suuremmasta työllisten määrästä ja siitä, ettei koulutukseen tarvitse panostaa.

josko sitä menis nukkumaan, että jaksaa taas haahuilla huomenna.

Nyt tuli kyllä täyslaidallinen paskaa Heikki M.:ltä. En tiedä Heikki mihin nuo tietosi pohjaat, eli oletko mahdollisesti opiskellut Yhdysvalloissa vai harrastatko ihan puhdasta spekulaatiota. Itse olen suorittanut tutkinnon jenkeissä ja sanoisin että jokainen väite tuolla listalla on päin honkia!

-koko yhteiskuntaa ohjaa enemmän uusliberaali ajattelu, josta esimerkkinä koulutus investointina, mikä johtaa humanististen aineiden väheksyntään

- Väärin. Amerikkalaisen koulutuspolitiikan ja poliitikkojen yksi suurimpia huolenaiheita on se, että amerikkalaiset opiskelijat valitsevat humanistisia ja muita "pehmeitä aineita" luonnontieteiden ja tekniikan sijaan. Tämän takia Amerikassa on niin paljon teknisiä ja tiedeaineita lukevia kiinalaisia, intialaisia, jne. Sen sijaan on erittäin tyypillistä että amerikkalaiset opiskelijat lukevat perinteisiä ns. liberal arts -tutkintoja, joissa on aimo annos humanismia, mm. kirjallisuutta, historiaa, kieliä, jne.

-koulutus on rapautunut yhteiskunnan tasolla lukuunottamatta huippuyliopistoja (Joo ja kyllä Harvardissa varmasti oppii humanismia, kun siellä on tiedostavat oppilaat ja resurssit)

- Millähän mittareilla se koulutus on rapautunut? Eikö suomalainen massaluentoihin ja kirjatentteihin pohjautuva tutkintojärjestelmä ja täysin mitäänsanomaton tutkimussektori (ehkä poislukien jotkut muutamat tekniikan erikoisalat) muka ole osoitus koulutuksen rapautumisesta?

-Suomessa tietoa ja sivistystä arvostetaan enemmän eikä yliopistoa nähdä vain ammattiin valmistavana (vielä) ja tästä esimerkkinä, että jenkeissä tehdään tavallisesti vain kandi

- Ehkä kummallisin kommenttisi.

A) Tämä kandi vs maisteri -asia... Jenkeissä tehdään yleensä vain kandi, koska sikäläinen koulutusjärjestelmä pohjaa ns. anglosaksiseen malliin, jossa kandi on LOPPUtutkinto. Suomessa on jonkinlainen Ruotsista/Saksasta/Venäjältä periytyvä mannereurooppalainen järjestelmä, jossa perinteisesti maisterin tutkinto on ollut se lopullinen tavoite. Tässä on kyse ihan puhtaasta "maan tavasta", ei siitä että maisterin tutkinnon tekeminen kertoisi jotenkin suuremmasta sivistystasosta. Tätä on joskus aivan uskomattoman vaikea selittää Suomessa, koska meillä on niin vahvasti iskostunut ajatus siitä, että vain maisterin tutkinto on todellinen akateeminen loppututkinto.

B) Suomessa nimenomaan koulutus nähdään ammattiin valmistavana, jenkeissä ei niinkään. Tämän tietää jokainen, joka on yrittänyt Suomessa hakea töitä ns. oman alan ulkopuolelta (esim. humanisti kaupallisella alalla). Amerikassa ei olisi lainkaan tavatonta, että suuryrityksen johtaja on lukenut yliopistossa esim. englanninkielistä kirjallisuutta. Suomessa tälläinen ei tulisi yleensä kuuloonkaan, koska koulutus nähdään ensisijaisesti relevanttien teknisten taitojen oppimisena tulevaa työuraa silmälläpitäen. Tämä näkyy esim. siinä, että humanistien on perinteisesti kaikkein vaikeinta saada töitä tutkimus- ja opetusalan ulkopuolelta.

C) Yhdysvalloissa koulutukseen liitetään vahvoja yleissivistyksellisiä arvoja ja jopa eräänlaista katteetonta idealismia. Moni yliopisto, erityisesti ns. huippuyliopistot, pyrkivät virallisessa ideologiassaan kasvattamaan hyviä kansalaisia ja "parempia ihmisiä". Yliopistojen rooli nähdään erityisesti sivistyksellisenä, kasvatuksellisena ja (valitettavan usein) myös sosiaalisena. Kampusasuminen on vallitseva malli, joka liittyy läheisesti tuohon kasvatukselliseen ideologiaan (Suomessahan yliopistolla käydään vain luennoilla ja ruokalassa vetämässä halvat safkat).

-Suomessa yliopisto on jokaiselle avoin ja eri-ikäiset pääsevät opiskelemaan ja sen jopa ihan kannattavaa yksilön näkökulmasta

- Ja miten tämä eroaa Yhdysvalloista? Ainoana merkittävänä erona näen lukukausimaksut, jotka luonnollisesti syrjivät köyhempien perheiden lapsia. Kuitenkin Yhdysvalloissa on suhteellisesti suurempi osa väestöstä korkeakoulutettua (kts. esim. linkki alla, en viitsinyt alkaa hakemaan uusinta dataa). Miten tämä selittyy jos kerta amerikkalainen järjestelmä on niin suljettu ja syrjivä? Aikuisopiskelu on hyvin tavallista (esim. community collegeissa) ja monet jatkotutkinnot (esim. MBA) suoritetaan vasta muutaman vuoden työelämässä olon jälkeen.

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/9-2005/14-15-05-57

-Suomessa järjestelmä on rakenteellisesti edelleen sen kaltainen, että se kannustaa opiskeluun itseisarvona, mikä on yksi sivistyksen ja sitä kautta myös humanismin ehto

- Niinkö? Kuinkahan moni suomalainen työtön humanisti yhtyy tuohon näkemykseen "rakenteellisesta kannustavuudesta"? Etenkin näinä aikoina kun akateemisten nuorten työttömyys on huippulukemissa?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...kasvanut+hurjasti+vuoden+aikana/1135247965769

Jottei menisi ihan asian ohi, niin ainoa mikä Suomessa kannustaa opiskeluun itseisarvona, etenkin humanistisilla aloilla, on ns. akateeminen vapaus. Käytännössähän tämä tarkoittaa vapautta erilaiseen laiskotteluun, tenttien toistuvaan reputtamiseen, töissä käyntiin, jne. Amerikassa on ns. putkitutkinto, mutta ainakin keskitasoa paremmissa yliopistoissa järjestelmä oikeasti kannustaa yrittämiseen, hyvään opintomenestykseen, älylliseen haastavuuteen ja itsenäiseen tutkimukseen. Suomessahan monen maisterin ensimmäinen ja ainoa itsenäinen tutkimustyö on gradu (vertauskohtana jenkkijärjestelmässä jokainen humanistiopiskelija kirjoittaa lukukauden aikana n. 8-10 keskimäärin 10 sivun mittaista esseetä, ts. itsenäistä lyhyttä tutkimusta) Arvosanoille ei Suomessa juuri kukaan anna mitään arvoa, tavoitteena on usein vain opintopisteiden helpoin mahdollinen keräily ulkoaopettelua testaavissa kirjatenteissä.

-Suomi on edelleen jonkinnäköinen hyvinvointivaltio, mikä myös heijastuu yliopiston arvoihin

- Tässä olet oikeassa. En silti näe miten tuo heijastuu yliopiston arvoihin?

Sanottakoon loppuun vielä, että en yllä kirjoittamastani huolimatta kuulu niihin ihmisiin, jotka varauksettomasti ihailevat amerikkalaista koulutusjärjestelmää ja elämänmenoa. Siinäkin systeemissä on omat ongelmansa, joista suurimmat liittyvät lukukausimaksujen korkeaan (ja nousevaan) tasoon. En kuitenkaan malttanut olla kommentoimatta Heikki M:n kirjoitusta, koska hänen väitteensä amerikkalaisesta koulutusjärjestelmästä vaikuttivat niin kaistapäisiltä.