Suomen tulevaisuus

Missä kohtaa vittuilin? Sanoit etteivät työllistyminen ja koulutus ole yhteensopivia. En oikein vieläkään sisäistä väittämääsi. Sen ymmärrän jos jonkinlaisilla media-alaa opiskelevilla on harhakuvia tulevaisuudesta, mutta väittäisin, että suurin osa ammattikouluopiskelijoista on selvillä siitä mihin kouluttautuvat. Tuskin kirvesmies, hitsaaja, ajoneuvoasentaja, parturi, kokki, lvi-asentaja, jne. ovat kovin pihalla mihin työmaailman toimenkuviin heidän koulutuksensa antaa eväitä. Mainitut media-opiskelijat ovat hyvin pieni rikka rokassa nykyisessä systeemissä.

Kuinka monella heistä oli edes jokseenkin selkeä kuva 15 vuotiaana hakupaperia täyttäessä mitä siellä ajoneuvoasennus -duunipaikassa tehdään päivärutiinina? Ja kuinka moni osaa sen hoitaa ilman erillistä "työhön koulutusta", entä kuinka moni selviäisi siitä duunista ihan siellä paikanpäällä tulevallakin opastuksella ilman 3-12v valmistautumista, riippuu miten yleissivistävään koulutkuseen suhtautuu?

Mainitsit yksilönvapauksien rajoittamisen ja sairaalaan pääsemisen samassa lauseessa. Sekin jäi minulle ihan rehellisesti hieman hämärän peittoon. Jos olisin oikeasti halunnut vittuilla olisin voinut sanoa vaikka että: turhaa sinne sairaalaan yritit, pitää mennä terveyskeskuksen kautta.

Mainitsin 2 eri epäkohtaa samassa lauseessa, eikai se ollut liian paha? Juuri siihen liittyvän vastauksesi tulkitisin typeryyden esittämiseksi/vittuiluksi jossakain hämärässä provomielessä, taisin käsittää väärin, mutta siltä se edelleen näyttää. e: Ja niin, tuosta lastenhuollosta valtionlaitoksissa, minä ilmaisin oman mielipiteeni siitä kuinka hyödyllistä se on, totesit että en sitten osannut vastata?

Minun mielestä AA ei ole näin sanonut, mutta tässä lienee kyseessä tulkintaero siitä mitä mahdollisimman hyvällä tarkoitetaan. Onko se paras mitä vain voi olla vai riittävä, tietyn tason saavuttava.

Viimeisestä ei tarvinne keskustella kun nuo tekstit voi lukea läpi, ei tarvitse kenenkään muistella.

Tutustuin myös tuohon esimerkkiisi tuosta omasta tilanteestasi. Kerro sinä minulle vastavuoroisesti:
Kuinka sinulla ja vaimollasi ei olisi mahdollisuutta opiskella jos olisitte saaneet enemmän rahaa opiskelua varten kuin nyt(jos siis oletettaisiin että laiskoilta vietäisiin rahat pois ja ns. "kansalaispalkkaa"[tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua] saisi opintopisteitä vastaan vaikka n.1000e/kk, mutta ilman "tukia")?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Et ehkä ole koskaan kuullut siitä että "vapaus tuo vastuuta"?
Et ehkä voi täysin ymmärtää mitä vapauksista puhuva ihminen tarkoittaa, jos näet vapaudet ja velvoillisuudet kirjaan kirjoitettuina riveinä.
Yleensä järkiperustein yksilönvapautta ajava osaa elää vapauden ja vastuun harmoniassa luonnostaan, periaatteessa lähes kuka tahansa tähän pystyy mutta nykyään ei ole tarvetta eikä halua. Mistä luulet "sallittujen kusetusten" hyväksymisen perinteen? Tai ylinopeutta ajamisen?
Ne tulevat laeista jotka eivät estä mitään vaan pyrkivät jollain tavoin säätelemään normaalia olemista. Nähdään että "se mistä ei rankaista ei ole paha".
Minä en jättäisi lasta kadulle kuolemaan, vaikka se olisi pikimusta ja turbaani päässä, en myöskään ikinä riistäisi omaisuutta ihmiseltä joka ei minulle samoin tee. En usko jumalaan, mutta silti en koskaan tappaisi ihmistä joka ei uhkaa minun henkeäni jne. En hyväksy sotaa, mutta silti puolustaisin itseäni ja läheisiäni jne... Tuollaiset asiat ovat niille paljon demonisoiduille yksilönvapauden puolustajalle itsestään selvyyksiä.

Lihavoimaasi lausetta edeltävän osankin voisi ottaa mukaan ja muuttaa lauseen muotoon "yleensä järkiperustein elävä ihminen ]osaa elää vapauden ja vastuun harmoniassa luonnostaan". Ei yksilönvapautta ajavia kannata millekään jalustalle nostaa.

Itse kannatan yksilönvapauden sijaan pikemminkin yksilönvastuuta.



Mutta kouluissa opetus tapahtuu juuri silloin kun sitä vastaanottaisi parhaiten. Sitten kun mennään pääsykoekouluihin niin paras kärki oppimiselta on jo mennyt kun on 12 vuotta istuskellut ja päässyt läpi testit tekemättä mitään, koska sen luokan urpoimmankin pitää saada kiva tulos siitä oppimisennäytteestä(koe, testi, essee tms.).
Innovaatioita vaaditaan, mutta lahjakkaita nuoria poljetaan lokaan paskojen ehdoilla. Ei se ole kannustavaa. Ja varsinkin kun sen ensimmäisen 12 vuoden koulunkäynnillä ei edes ole oikeasti mitään väliä, heti kun läpäiset pääsykokeet niin kukaan ei katso niitä yläaste/lukio papereita. Miten tämä kannustaa nuoria käyttämään tätä potentiaaliaan?

Peruskoulu saattaa olla liian helppo osalle, mutta porukkaahaan aletaan jakamaan eri ryhmiin heti sen jälkeen. Osa lähtee ammattikouluun ja osa lukioon. Lukiossa porukkaa jakautuu pitkään ja lyhyeen matikkaan. Eikä voida sanoa, että esim. fysiikan loppupään kursseissa mentäisiin erityisesti heikoimpien tahdissa, ja tällöinkin heikoimmat ovat jo aivan eri porukkaa kuin yläasteen "hitaimmat tapaukset". Ja mitä tulee pääsykokeiden läpäisemisen jälkeiseen yläaste/lukio papereiden suorittamiseen, niin mitä merkitystä niillä pitäisi olla. Se, että on suorittanut esimerkiksi korkeakoulutasoisen tutkinnon on huomattavasti ja moninkerroin merkittävämpi kuin mitä yläasteen todistuksessa on merkintöjä. Oman potentiaalin hyödyntäminen ja käyttäminen on mielestäni myös yksilönvalinta. Lähdetkö kavereiden kanssa norkoilemaan kaupungille vai teetkö kotitehtävät, valintojen maailma.
 
Yksilönvapautta ei voi olla ilman vastuuta. Ja noissa postauksissahan sinä argumentoit nimenomaan sen puolesta että vastuu pitäisi olla aina valtion. Ja kun itsekin tarkemmin mietin niin valtiolle on pakko siirtää vastuuta tietyissä tilanteissa kuten jos laulava naapuri jättää 5 lasta ovesi taakse :) Ja miksi et kannata yksilönvapautta?
 
Toivottavasti mennään poispäin nykyisestä sosialistisesta mallista takaisin malliin jossa ihminen itsellään on vastuu elämästään.

Toki jonkinlainen tukijärjestelmä on järkevää säilyttää, mutta se on minimaalinen verrattuna nykyiseen julkiseen sektoriin.

Vapaat markkinat pystyvät tuottamaan palvelut parempina & kustannustehokkaampina.

Julkisen sektorin pienentäminen vähentäisi myös nyt paljon esillä ollutta korruptiota.

“Everyone wants to live at the expense of the state. They forget that the state wants to live at the expense of everyone.”

Frederic Bastiat
 
Ei yksilönvapautta ajavia kannata millekään jalustalle nostaa.
Olet oikeassa. Varsinkin koska jos ajattelee asiat loppuun asti huomaa että ei tarvitse ketään vahtimaan tekemisiään

Peruskoulu saattaa olla liian helppo osalle, mutta porukkaahaan aletaan jakamaan eri ryhmiin heti sen jälkeen. Osa lähtee ammattikouluun ja osa lukioon. Lukiossa porukkaa jakautuu pitkään ja lyhyeen matikkaan. Eikä voida sanoa, että esim. fysiikan loppupään kursseissa mentäisiin erityisesti heikoimpien tahdissa, ja tällöinkin heikoimmat ovat jo aivan eri porukkaa kuin yläasteen "hitaimmat tapaukset". Ja mitä tulee pääsykokeiden läpäisemisen jälkeiseen yläaste/lukio papereiden suorittamiseen, niin mitä merkitystä niillä pitäisi olla. Se, että on suorittanut esimerkiksi korkeakoulutasoisen tutkinnon on huomattavasti ja moninkerroin merkittävämpi kuin mitä yläasteen todistuksessa on merkintöjä. Oman potentiaalin hyödyntäminen ja käyttäminen on mielestäni myös yksilönvalinta. Lähdetkö kavereiden kanssa norkoilemaan kaupungille vai teetkö kotitehtävät, valintojen maailma.

Heti 9v jälkeen aletaan erottelemaan... Lukionkin voi suorittaa ihan hyvin ilmestymällä silloin tällöin paikalle, amk ja yliopisto jatkaa samaa rataa... Kyllä minäkin saan tästä systeemistä paperini, mutta tuntuu typerältä tuhlata hyvää joko tuotanto tai vapaa-aikaa istumalla jossain homeisessa penkissä missä ei kerrota vielä 17 vuoden opiskelun jälkeenkään juuri mitään siitä mitä "oman alan töissä" tarvitsee osta. Onneksi olen kouluttautumassa ammattilaiseksi :rolleyes:

Uskon silti että lapsi joka naureskelee ja laskee päässään koulun fysiikat ja matematiikat ekalla välitunnilla aina vuodeksi eteenpäin ei täytä koko potentiaaliaan kun sitten loppuvuoden istuu pakosta paikalla tekemättä mitään.
Mutta jos tällainen malli on parhautta niin olkoon, minusta se ei silti ole.
Alan oikeasti luopua suomen suhteen jo toivosta.

Jännä muuten miten ennen koin että suomesta "ilmaisen" tutkinnon hankkiminen ja ulkomaille muutto olisi jotenkin kovin "moraalitonta", nykyään koen sen olevan vähintään kansallisvelvollisuus. Ei tähän paikkaa saada mitään rotia ennenkuin kaikki oikein käyttävät sen suomia mahdollisuuksia ja koko paska repeää liitoksistaan :)
 
Miten tämä kannustaa nuoria käyttämään tätä potentiaaliaan?
Tuo liittyy lähinnä koulujen opetuskäytäntöihin. Sitä en ole kommentoinut. Olen ottanut lähinnä kantaa tulonsiirtoihin, jotka esimerkiksi Suomessa mahdollistaa yliopisto-opetuksen vähävaraisillekkin (ja näin voivat esimerkiksi ahkeroimalla nousta parempaan tuloluokkaan). Ei tarvitse siis olla sen varassa että varakas yliopisto maksaa opiskelut lahjakkaille varattomille jne.
 
Tuo liittyy lähinnä koulujen opetuskäytäntöihin. Sitä en ole kommentoinut. Olen ottanut lähinnä kantaa tulonsiirtoihin, jotka esimerkiksi Suomessa mahdollistaa yliopisto-opetuksen vähävaraisillekkin (ja näin voivat esimerkiksi ahkeroimalla nousta parempaan tuloluokkaan). Ei tarvitse siis olla sen varassa että varakas yliopisto maksaa opiskelut lahjakkaille varattomille jne.

Ok. Ymmärrän nyt osittain mitä haet takaa(vieroksun silti asioiden irroittamista kontekstistaan, koska siinä tulee helposti unohdettua muut asiaan liittyvät puolet ongelmia pohdittaessa).

Mutta onko tuon systeemin pakko olla niin huono kuin se on, sillä rahamäärällä mikä siihen upotetaan?
Entä byrokratia opiskelijoiden ympärillä? Sekään ei ole mikään pieni porukka kun pitää tukia nostaa joka vitun suunnasta jos meinaa edes bussikorttiin saada rahat. Tässäkin keskitetty summa "palkka x" olisi kätevämpi, jota saisi vastineeksi niiden opintojen etenemisestä. "Tulos tai ulos".
Jota jaettasiin samoin perustein kuin aiemmin keskusteltua palkkaa "valtion töistä".
Olettaen tietenkin että ne opinnot suoritettaisiin sitten työluontoisina, eli nopeasti ja tehokkaasti.
 
Veijari sanoi:
Kuinka monella heistä oli edes jokseenkin selkeä kuva 15 vuotiaana hakupaperia täyttäessä mitä siellä ajoneuvoasennus -duunipaikassa tehdään päivärutiinina? Ja kuinka moni osaa sen hoitaa ilman erillistä "työhön koulutusta", entä kuinka moni selviäisi siitä duunista ihan siellä paikanpäällä tulevallakin opastuksella ilman 3-12v valmistautumista, riippuu miten yleissivistävään koulutkuseen suhtautuu?

Osalla on selkeämpi kuva kuin toisilla, mutta eihän kukaan pakota jäämään tietylle alalle töihin loppuelämän ajaksi jos homma ei kiinnosta tai se ei ole sitä mitä sen kuvitteli olevan. Tietysti on olemassa töitä joista voi suoriutua paikanpäällä olevalla opastuksella ja tätä varten on jo olemassa oppisopimuskoulutus-järjestelmä. Yleissivistävän koulutuksen määrää ei ainakaan tulisi vähentää.

Veijari sanoi:
Mainitsin 2 eri epäkohtaa samassa lauseessa, eikai se ollut liian paha?

Ja moitit muiden tekstejä vittuiluksi?

Veijari sanoi:
Juuri siihen liittyvän vastauksesi tulkitisin typeryyden esittämiseksi/vittuiluksi jossakain hämärässä provomielessä, taisin käsittää väärin, mutta siltä se edelleen näyttää. e: Ja niin, tuosta lastenhuollosta valtionlaitoksissa, minä ilmaisin oman mielipiteeni siitä kuinka hyödyllistä se on, totesit että en sitten osannut vastata?

Oma mielipiteesi lapsien käyttämisestä lääkerottina oli toki rakentava.

Veijari sanoi:
Viimeisestä ei tarvinne keskustella kun nuo tekstit voi lukea läpi, ei tarvitse kenenkään muistella.

Pysyn kannassani tulkintaeroista, jos asiaa ei kerran tarvitse enempää muistella,

Veijari sanoi:
Tutustuin myös tuohon esimerkkiisi tuosta omasta tilanteestasi. Kerro sinä minulle vastavuoroisesti:
Kuinka sinulla ja vaimollasi ei olisi mahdollisuutta opiskella jos olisitte saaneet enemmän rahaa opiskelua varten kuin nyt(jos siis oletettaisiin että laiskoilta vietäisiin rahat pois ja ns. "kansalaispalkkaa"[tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua] saisi opintopisteitä vastaan vaikka n.1000e/kk, mutta ilman "tukia")?

Jos käytössä olisi kirjoittamasi systeemi niin emme olisi estyneet mitenkään. Kommenttini käsitteli maksullisen koulutuksen ja nykyisen systeemin eli verovaroin kustannetun koulutuksen eroja. Maksullinen koulutus ei välttämättä olisi mahdollistanut opiskelua, kun taas nykyinen koulutusjärjestelmä mahdollisti.

Yksilönvapautta ei voi olla ilman vastuuta. Ja noissa postauksissahan sinä argumentoit nimenomaan sen puolesta että vastuu pitäisi olla aina valtion. Ja kun itsekin tarkemmin mietin niin valtiolle on pakko siirtää vastuuta tietyissä tilanteissa kuten jos laulava naapuri jättää 5 lasta ovesi taakse :) Ja miksi et kannata yksilönvapautta?

Viivan piirtäminen veteen on hankalaa, sillä mikä on yhdelle paljon ei ole sitä toiselle. Lopullinen vastuu niistä, jotka eivät voi itsestään voi huolehtia eivätkä voi omilla toimillaan tilannettaan muutta tai edesauttaa, tulee mielestäni olla yhteiskunnalla/valtiolla.

Yksilönvapauden ja -vastuun suhde on olemassa, mutta kuka tai mikä määrittää yksilönvastuun ja miten sen toteutuminen varmistetaan? Jos osa ihmisistä haluaa vain vapauksia eikä ollenkaan vastuuta (eli eletään kuin siat pellossa), niin mitä heille pitäisi tehdä? En näe mitään muuta mahdollisuutta kuin tietynasteisten velvoitteiden ja rajoitteiden (esim. lainsäädäntö) asettamisen kansalaisille yhteiskunnan tai valtion osalta, mutta samalla myös valtio ja yhteiskunta velvoitetaan toimimaan tietyllä tavalla (case: laulava naapuri). Yksilönvapaus on minulle tärkeää, mutta mielummin määrittelen vapauden vastuun kautta kuin toisinpäin. Miksi näin? Uskoni ihmisten äärettömään typeryyteen on suurempi kuin uskoni ihmisten kykyyn toimia järkiperäisesti ja oikein (oikein = oman arvomaailmani mukaan määritelty oikein, joka ei välttämättä ole sama kuin miten muut asian mieltävät).


EDIT:

Veijari sanoi:
Heti 9v jälkeen aletaan erottelemaan... Lukionkin voi suorittaa ihan hyvin ilmestymällä silloin tällöin paikalle, amk ja yliopisto jatkaa samaa rataa... Kyllä minäkin saan tästä systeemistä paperini, mutta tuntuu typerältä tuhlata hyvää joko tuotanto tai vapaa-aikaa istumalla jossain homeisessa penkissä missä ei kerrota vielä 17 vuoden opiskelun jälkeenkään juuri mitään siitä mitä "oman alan töissä" tarvitsee osta. Onneksi olen kouluttautumassa ammattilaiseksi

Ehkä se on hyvä, että vasta peruskoulun jälkeen aletaan erottelemaan, koska kuten itse aiemmin mainitsit on osa ihan pihalla vielä tuossa iässä. Mitä tulee tuohon myöhempien opintojen suorittamiseen niin opiskelet selkeästi erilaisessa yliopistossa kuin missä itse olin. Ei opinnot mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeita olleet, mutta kyllä selkeä kuva työelämässä vaadittavista taidoista muodostui. Ja näin jälkikäteen työelämässä on vielä huomannut, että olisi kannattanut vielä enemmän kuunnella mitä proffa luennoi.

Ihan mielenkiinnosta: minkälaiseksi ammattilaiseksi olet kouluttautumassa?

Veijari sanoi:
Uskon silti että lapsi joka naureskelee ja laskee päässään koulun fysiikat ja matematiikat ekalla välitunnilla aina vuodeksi eteenpäin ei täytä koko potentiaaliaan kun sitten loppuvuoden istuu pakosta paikalla tekemättä mitään.
Mutta jos tällainen malli on parhautta niin olkoon, minusta se ei silti ole.
Alan oikeasti luopua suomen suhteen jo toivosta.

Jännä muuten miten ennen koin että suomesta "ilmaisen" tutkinnon hankkiminen ja ulkomaille muutto olisi jotenkin kovin "moraalitonta", nykyään koen sen olevan vähintään kansallisvelvollisuus. Ei tähän paikkaa saada mitään rotia ennenkuin kaikki oikein käyttävät sen suomia mahdollisuuksia ja koko paska repeää liitoksistaan

Minne ajattelit muuttaa tutkinnon suorittamisen jälkeen?
 
Lihavoimaasi lausetta edeltävän osankin voisi ottaa mukaan ja muuttaa lauseen muotoon "yleensä järkiperustein elävä ihminen ]osaa elää vapauden ja vastuun harmoniassa luonnostaan". Ei yksilönvapautta ajavia kannata millekään jalustalle nostaa.

Itse kannatan yksilönvapauden sijaan pikemminkin yksilönvastuuta.





Peruskoulu saattaa olla liian helppo osalle, mutta porukkaahaan aletaan jakamaan eri ryhmiin heti sen jälkeen. Osa lähtee ammattikouluun ja osa lukioon. Lukiossa porukkaa jakautuu pitkään ja lyhyeen matikkaan. Eikä voida sanoa, että esim. fysiikan loppupään kursseissa mentäisiin erityisesti heikoimpien tahdissa, ja tällöinkin heikoimmat ovat jo aivan eri porukkaa kuin yläasteen "hitaimmat tapaukset". Ja mitä tulee pääsykokeiden läpäisemisen jälkeiseen yläaste/lukio papereiden suorittamiseen, niin mitä merkitystä niillä pitäisi olla. Se, että on suorittanut esimerkiksi korkeakoulutasoisen tutkinnon on huomattavasti ja moninkerroin merkittävämpi kuin mitä yläasteen todistuksessa on merkintöjä. Oman potentiaalin hyödyntäminen ja käyttäminen on mielestäni myös yksilönvalinta. Lähdetkö kavereiden kanssa norkoilemaan kaupungille vai teetkö kotitehtävät, valintojen maailma.

En kyllä tajua miten joku lukion matematiikan kurssi liittyy suurella mittakaavalla mihinkään. Minusta ongelma tulee jo tuossa lukion kohdalla - sinne otetaan aivan liian suuri osa nuorista. Rehtoritkin ihan julkisesti sanoneet, että siellä on huomattava määrä sellaista opiskelijamateriaalia joka ei sinne kuulu. Tämä heikompi porukka sitten (jos nyt valmistuu) jää erilaisiin hommiin tai kotiin kirjoitusten jälkeen ilman ammattia. Ammattikoulutus ja simppelit alat kuten siivous, bussikusina olo yms. taas ei kiinnosta riittävästi. Tämä johtaa siihen, että "korkeakoulutetut" eivät, toisinkuin ennen, ole määrällisessä suhteessa tarpeeseen ja bussikuskien saamiseksi tarvitaan maahanmuuttajia.

Tosin jos jako olisi vielä tiukempi tuossa lukion kohdalla, suosisi koulu vielä enemmän tyttöjä kuin nykyään. Yläasteellahan moni karvaisemman sukupuolen edustaja on pahassa mopo-murrosiässä eikä koulu kiinnosta. Olisi vähän ikävää jos se, että Monkeyn virittäminen kiinnosti enemmän kuin koulu sinetöisi tulevaisuuden.

Jotenkin koulutusta muutenkin arvostetaan tällä hetkellä liikaa, parhaassa työntekoiässä olevat lukevat kotona kirjoja ja tekevät lopputyötään kolmatta vuotta olutta juoden.

Edelliseen viitaten, Norja voisi olla aika turvallinen valinta jos osaa kieliä.
 
En kyllä tajua miten joku lukion matematiikan kurssi liittyy suurella mittakaavalla mihinkään.

Ei suurella mittakaavalla, vaan se liittyy ainoastaan siihen väittämään jonka Veijari esitti. Veijarihan väitti, että opinnoissa aina mennään heikoimpien ehdolla. Nyt kun porukka jakautuu kahden taitotason ryhmään, eli niihin jotka osaavat hieman enemmän (pitkä) ja niihin jotka osaavat hieman vähemmän (lyhyt). Oletushan on, että korkeamman taitotason ryhmän heikommatkin suoriutujat ovat parempia kuin heikomman taitotason ryhmän heikoin "materiaali". Lisäksi lukiossa porukka jakautuu muutenkin, koska saavat itse valita mitä haluavat valinnaisesti opiskella. Ne jotka haluavat lukea esim. enemmän fysiikkaa saavat opiskella kursseja joita ei voitaisi toteuttaa jos kaikkien oppilaiden pitäisi käydä ne. Ei tässä mennä "hitaimpien" ehdolla.
 
Ehkä se on hyvä, että vasta peruskoulun jälkeen aletaan erottelemaan, koska kuten itse aiemmin mainitsit on osa ihan pihalla vielä tuossa iässä. Mitä tulee tuohon myöhempien opintojen suorittamiseen niin opiskelet selkeästi erilaisessa yliopistossa kuin missä itse olin. Ei opinnot mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeita olleet, mutta kyllä selkeä kuva työelämässä vaadittavista taidoista muodostui. Ja näin jälkikäteen työelämässä on vielä huomannut, että olisi kannattanut vielä enemmän kuunnella mitä proffa luennoi.
-Mutta jos siellä peruskoulussa istumisen ja uskonnonopiskelun sijaan käytettäisiin aika tehokkaasti ja tutustuttaisiinkin ammatteihin jo siinä iässä kun ihminen voi kiinnostua kunnolla asioista + opiskeltaisiin perinteisesti mutta vähän tehostetummin. Näin ollen meiltä tulisi lukiolaisia/ammattikoululaisia jotka tietäisivät jo ne ammattikoulun linjat ja mihin ne johtavat tarkalleen ja olisi valmiudet myös lähteä eteenpäin.
Lukiossa taas käytäisiin suuntaa-antavasti läpi amk- ja yliopistosuuntausvaihtoehtoja, käytännössä.
Näinollen kun edellisessä koulussa olisi jo käyty pohjat omalle alalle ja ruvettu suuntautumaan valinnaisten kautta omaan kiinnostukseen, koulutus aika olisi lyhyempi ja antaisi paremmat valmiudet.
ps: Ei se ole skidin oma vika jos on pihalla kun on tottunut tarhasta asti että joku kertoo koska syödään, mutta yhtäkkiä huomaakin ettei sitä informaatiota oikeasti paljoa saakkaan.


Ihan mielenkiinnosta: minkälaiseksi ammattilaiseksi olet kouluttautumassa?
-*Rakennusalaa väännän, tiedän kyllä suurinpiirtein mitä minun pitää tulevaisuudessa osata. Niitä asioita vain ei käydä koulussa, vaan ihan kaikkea jotain muuta :)

Yksilönvapauden ja -vastuun suhde on olemassa, mutta kuka tai mikä määrittää yksilönvastuun ja miten sen toteutuminen varmistetaan? Jos osa ihmisistä haluaa vain vapauksia eikä ollenkaan vastuuta (eli eletään kuin siat pellossa), niin mitä heille pitäisi tehdä? En näe mitään muuta mahdollisuutta kuin tietynasteisten velvoitteiden ja rajoitteiden (esim. lainsäädäntö) asettamisen kansalaisille yhteiskunnan tai valtion osalta, mutta samalla myös valtio ja yhteiskunta velvoitetaan toimimaan tietyllä tavalla (case: laulava naapuri). Yksilönvapaus on minulle tärkeää, mutta mielummin määrittelen vapauden vastuun kautta kuin toisinpäin. Miksi näin? Uskoni ihmisten äärettömään typeryyteen on suurempi kuin uskoni ihmisten kykyyn toimia järkiperäisesti ja oikein (oikein = oman arvomaailmani mukaan määritelty oikein, joka ei välttämättä ole sama kuin miten muut asian mieltävät).
-Itse näen asian aivan täysin toisin. Ihminen ei ole loisinut sosiaaliturvaverkossa penäten oikeuttaan toimeentulotukeen, ennenkuin kyseisest asiat oli painettu lakiin, miksi näin? Koska ei ollut oletusta tuollaisista asioista, jopa kela marssi aikanaan iskulauseiden kanssa "työtä kaikille" ja se on ollut sadanvuoden sisään se. Ei asiat aina ole näin ollut, ei edes kovin pitkään. Sama pätee kaikkiin lakeihin.
Asia x joka on aluksi itsestään selvä, on itsestään selvä. (juuri)Kukaan ei tee niin jos se on väärin.
Kun asia x kirjoitetaan lakiin, ja totetutetaan se niin että siitä ei tule rangaistusta niin sitten voikin jo ajatella että "eihän se niin paha olekkaan". Sitten kun ruvetaan kieltämään asioita jotka ovat jo alunperin yleisesti hyväksyttyjä, menee usko koko paskaan.
Meillä on hienoinen ero tuossa ajattelussa ihmisen järjestä ja sen käytöstä. Itse näen taas että lähes kenellekkään ei ole vaikeaa ajatella rationaalisesti, nykyään sitä vain ajetaan ympäristön puolesta jo pikkulapsesta asti alas. Mikä johtaa juuri tuohon miten sinä taas näet asian olevan lähtökohtaisesti, minä vasta seurauksena.


Oma mielipiteesi lapsien käyttämisestä lääkerottina oli toki rakentava.
-Ja sinua ei siis haittaa että osalle käy niin, kun se on pieni osa? Ja en tarkoita mitään salaisia laboratorioita vaan ihan "henkisesti epävaikaita" nuoria jotka ovat suljetulla osastolla jossa testaillaan lääkkeitä. Ihan keskellä kaupunkia näitä "ps" osastoja on ja ne ei saatana ole lapsen paikkoja minusta.

Minne ajattelit muuttaa tutkinnon suorittamisen jälkeen?
-Suomi tulee sen verran sopivasti kokoajan jenkkien perässä, että jos asiat olisivat jo paremmin päin niin voisin hyvin jäädä suomen landelle, kyllä täällä viihtyy. Jos suomi jatkaa aloittamallaan linjalla, niin kunhan jonnekkin ei sillä niin väliä, kunhan näkee muutakin kuin jurottamista ja perseennuolemista :).

Sellasta tänään kirjoittelen.

E: Ja Troyn kanssa täysin samaa mieltä. Koulutus on yliarvostettua ja siihen on puututtava!
 
Itse alan olla sitä mieltä, että liian suurilla sisäänotoilla yliopistoihin ja amkkeihin koulutuksesta tulee aliarvostettua, kun tutkinnon saa kuka vain miten tahansa. Onneksi kaikkialla ei ole näin, mutta tietääkseni monella alalla on.
 
Itse alan olla sitä mieltä, että liian suurilla sisäänotoilla yliopistoihin ja amkkeihin koulutuksesta tulee aliarvostettua, kun tutkinnon saa kuka vain miten tahansa. Onneksi kaikkialla ei ole näin, mutta tietääkseni monella alalla on.
Ja tähän liittyen edelleen hyvin suuri ongelma on järjestelmä, joka palkitsee taloudellisesti yliopistoja suoraan myönnettyjen tutkintojen määrän mukaan. Tällainen järjestelmä ei kovin tehokkaasti kannusta valvomaan tutkintojen ja valmistuneiden laatua ja osaamista. On aika kova kiusaus antaa sille kaikkein avuttomimmallekin tumpelolle maisterin paperit, kun se tarkoittaa suoraan fyffeä laitokselle.
 
-Mutta jos siellä peruskoulussa istumisen ja uskonnonopiskelun sijaan käytettäisiin aika tehokkaasti ja tutustuttaisiinkin ammatteihin jo siinä iässä kun ihminen voi kiinnostua kunnolla asioista + opiskeltaisiin perinteisesti mutta vähän tehostetummin. Näin ollen meiltä tulisi lukiolaisia/ammattikoululaisia jotka tietäisivät jo ne ammattikoulun linjat ja mihin ne johtavat tarkalleen ja olisi valmiudet myös lähteä eteenpäin.
Lukiossa taas käytäisiin suuntaa-antavasti läpi amk- ja yliopistosuuntausvaihtoehtoja, käytännössä.
Näinollen kun edellisessä koulussa olisi jo käyty pohjat omalle alalle ja ruvettu suuntautumaan valinnaisten kautta omaan kiinnostukseen, koulutus aika olisi lyhyempi ja antaisi paremmat valmiudet.
ps: Ei se ole skidin oma vika jos on pihalla kun on tottunut tarhasta asti että joku kertoo koska syödään, mutta yhtäkkiä huomaakin ettei sitä informaatiota oikeasti paljoa saakkaan.

Eli jos tämänhetkinen opinto-ohjaus on hanurista, niin koko koulutusjärjestelmä on lähestulkoon epäonnistunut. Mainitsemasi seikat voidaan ihan hyvin toteuttaa tehostamalla opinto-ohjausta, vaikka sitten korvaamalla uskonto opo-tunneilla. Koulutusajat tuskin kuitenkaan lyhenisivät vaikka kaikki tietäisivät mitä haluavat opiskella. Tuo skidien pihalla oleminen sen vuoksi, että aina olisi sanottu mitä tehdään on hieman kummallinen lausahdus. Olisivatko ihmiset valveutuneempia yksilöitä jos yhteiskunta ei olisi puuttunut kasvatukseen?

Ihan mielenkiinnosta: minkälaiseksi ammattilaiseksi olet kouluttautumassa?
-*Rakennusalaa väännän, tiedän kyllä suurinpiirtein mitä minun pitää tulevaisuudessa osata. Niitä asioita vain ei käydä koulussa, vaan ihan kaikkea jotain muuta

Tarkennatko vielä millä tasolla opiskelet? Oppilaitos, amk, yliopisto?

-Itse näen asian aivan täysin toisin. Ihminen ei ole loisinut sosiaaliturvaverkossa penäten oikeuttaan toimeentulotukeen, ennenkuin kyseisest asiat oli painettu lakiin, miksi näin? Koska ei ollut oletusta tuollaisista asioista, jopa kela marssi aikanaan iskulauseiden kanssa "työtä kaikille" ja se on ollut sadanvuoden sisään se. Ei asiat aina ole näin ollut, ei edes kovin pitkään. Sama pätee kaikkiin lakeihin.

Myös maailma ja talous ovat muuttuneet huomattavasti sosiaaliturvaverkoston muodostumisen aikana. Aikana jolloin sosiaaliturva ei ollut vielä nykyisen kaltainen olivat asiat huomattavasti eri tavalla. Elettiin enemmän ns. "kädestä suuhun" ja työtä oli tarjolla sillä työn tekemiseen tarvittiin runsaasti ihmisiä, siinä missä nyt mies ja kone tekee kymmenien ellei jopa satojen miesten työn tai sihteeri ja tietokone pyörittää toimistoa missä oli ennen liuta konekirjoittajia, arkistonhoitajia ja lähettejä. Työelämän muutos on ollut merkittävä ja vertailu menneeseen aikaan on enemmän kuin ongelmallista. Kai olet tästä samaa mieltä?

Asia x joka on aluksi itsestään selvä, on itsestään selvä. (juuri)Kukaan ei tee niin jos se on väärin.
Kun asia x kirjoitetaan lakiin, ja totetutetaan se niin että siitä ei tule rangaistusta niin sitten voikin jo ajatella että "eihän se niin paha olekkaan". Sitten kun ruvetaan kieltämään asioita jotka ovat jo alunperin yleisesti hyväksyttyjä, menee usko koko paskaan.
Meillä on hienoinen ero tuossa ajattelussa ihmisen järjestä ja sen käytöstä. Itse näen taas että lähes kenellekkään ei ole vaikeaa ajatella rationaalisesti, nykyään sitä vain ajetaan ympäristön puolesta jo pikkulapsesta asti alas. Mikä johtaa juuri tuohon miten sinä taas näet asian olevan lähtökohtaisesti, minä vasta seurauksena.

Miten toimitaan henkilöiden kanssa jotka eivät suostu noudattamaan itsestäänselvyyksiä? Määrittelemällä itsestäänselvyydet laeiksi saadaan säännöt joiden rajoissa tulisi elää ja tällä perusteella voidaan myös oikeuttaa rangaistukset niitä kohtaan jotka eivät kykene lakeja noudattamaan.

Esimerkkisi asiasta x koskee ilmeisesti lakeja joiden täysimääräinen valvominen on lähes tulkoon mahdotonta, kuten esimerkiksi nopeusrajoitukset? Ilman nopeusrajoituksia olisi kuitenkin äärimmäisen hankala sanoa mikä on liiallinen nopeus, sillä asia tuntuu olevan hyvin subjektiivinen. Nyt poliisilla on toiminnassaan selkeä kiintopiste, eli aina kyseiselle tieosuudelle määritetty nopeus, jonka perusteella he voivat oikeuttaa toimintansa sellaisten henkilöiden kanssa joille itsestäänselvyyksien noudattaminen ei onnistu.

-Ja sinua ei siis haittaa että osalle käy niin, kun se on pieni osa? Ja en tarkoita mitään salaisia laboratorioita vaan ihan "henkisesti epävaikaita" nuoria jotka ovat suljetulla osastolla jossa testaillaan lääkkeitä. Ihan keskellä kaupunkia näitä "ps" osastoja on ja ne ei saatana ole lapsen paikkoja minusta.

Nyt puhut aivan eri asiasta kuin minä. En missään vaiheessa ole puhunut mistään lääkerotista, sinä mainitsit ne. Keskustelu koski sitä kenelle kuuluu lopullinen vastuu lapsista sellaisissa tapauksissa jolloin vanhemmat eivät heistä huolehdi syystä tai toisesta. Kysyin kenelle tehtävä kuuluu, jos ei sosiaaliviranomaisille ja nyt sinä puhut jostain M1:llä hoitoon lähetetyistä nuorista joilla testaillaan lääkkeitä?

-Suomi tulee sen verran sopivasti kokoajan jenkkien perässä, että jos asiat olisivat jo paremmin päin niin voisin hyvin jäädä suomen landelle, kyllä täällä viihtyy. Jos suomi jatkaa aloittamallaan linjalla, niin kunhan jonnekkin ei sillä niin väliä, kunhan näkee muutakin kuin jurottamista ja perseennuolemista .

Vaihtoehdot ovat kyllä tosiassa aika vähissä jos Suomesta haluaa maailmalle ponnistaa. Tieten jokin lämmin maa missä voi loikoilla riippumatossa eikä tarvitse murehtia lämmitys- ja sähkölaskun maksamisesta olisi ihan jees, mutta tuppaavat vain olemaan hieman turvattomia eikä sitä sähköäkään voida jokaiselle päivälle taata.

No Norja lienee se paras vaihtoehto, kuten aiemmin on jo mainittu. Valtiolla on helvetisti öljy- ja kaasumassia ja sitä on laitettu talteen pahan päivän varalle, jotta on turvaverkosto kansalaisille tulevaisuudessa. Vai oliko se huono asia?

E: Ja Troyn kanssa täysin samaa mieltä. Koulutus on yliarvostettua ja siihen on puututtava!

TroynPaluu tuskin itse juristina ja myös kauppatieteitä lukeneena(?) tuskin tarkoitti koulutuksen olevan yliarvostettua, vaan arvostuksen jakautuminen eri ammattiryhmien välillä on tällä hetkellä heikoissa kantimissa, koska "perinteiset työväen ammatit" eivät nauti suurta suosiota ja arvostusta (nuorten keskuudessa). Tämän seurauksena nuoriso hakeutuu opiskelemaan lisää ja haluaa eritasoisia korkeakoulututkintoja ja valtiovalta yrittää vastata tarpeeseen esim. kasvattamalla sisäänottomääriä ja kehittämällä kummallisia tutkintoviritelmiä kuten ylempi-amk. Tässä on menty rankasti pieleen. Tämän voin allekirjoittaa.
 
...vaan arvostuksen jakautuminen eri ammattiryhmien välillä on tällä hetkellä heikoissa kantimissa, koska "perinteiset työväen ammatit" eivät nauti suurta suosiota ja arvostusta (nuorten keskuudessa).

No onko tämä nyt sitten joku ihme?

Minkä ammattiryhmän palkkatasoa ollaan eniten painamassa alaspäin globalisaation ja kilpailukyvyn nimissä??(muunmuassa EK:n taholta).

Mikä ammattiryhmä saa pahiten turpiinsa taantumassa??

Millä ammattiryhmällä ei saa olla mitään vaatimuksia, koska itse ovat tiensä valinneet??

Millä ammattiryhmällä on alhaisin arvostus myös vanhemmissa ikäryhmissä??

Vastaus kaikkiin edellisiin: "Perinteisillä työväen ammateilla" eli suorittavalla portaalla.

Ja Troynpaluulle vielä. Eikö sinullakin ollut aika keskinkertaiset lukiopaperit? Eli olet siis sitä mieltä, että yhteiskunnan olisi pitänyt evätä myös sinun mahdollisuutesi lukio-opintoihin. Tosin sehän on mahtavaa, jos pystyt tarkastelemaan asioita objektiivisesti oman tilanteesi ulkopuolelta. Onnittelut.
 
TroynPaluu tuskin itse juristina ja myös kauppatieteitä lukeneena(?) tuskin tarkoitti koulutuksen olevan yliarvostettua, vaan arvostuksen jakautuminen eri ammattiryhmien välillä on tällä hetkellä heikoissa kantimissa, koska "perinteiset työväen ammatit" eivät nauti suurta suosiota ja arvostusta (nuorten keskuudessa). Tämän seurauksena nuoriso hakeutuu opiskelemaan lisää ja haluaa eritasoisia korkeakoulututkintoja ja valtiovalta yrittää vastata tarpeeseen esim. kasvattamalla sisäänottomääriä ja kehittämällä kummallisia tutkintoviritelmiä kuten ylempi-amk. Tässä on menty rankasti pieleen. Tämän voin allekirjoittaa.

No ihan yleiselläkin tasolla noussut yliarvostetuksi, kaikkeen pitäisi olla joku tutkinto ja näitä sitten luetaan opintotuella vuosikaudet sen sijaan että tehtäisiin töitä. Jossain oli kiinnostava taulukko siitä, miten paljon eri tutkintoja myönnetään vuosittain. Vertailuvuosina oli 1981 ja 2004. Työelämän tarve tuskin on tuplaantunut, mikä ainakin osittin(taantuman) lisäksi selittää miksi nämä ryhmät niin hyvin edustettuina kortistossa.

Muutenkin, en jaksa edes laskea moniko tiedekunta pukkaa ulos KTMiä nykyään. Heitän veikkauksen 12.

Löysin tuon tutkimuksen liiton jäsensivuilta:

Oikeustiede: Vuonna 1981 suoritettiin 432 ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa. Vuonna 2004 tutkintoja suoritettiin 443, eli määrä nousi n. 2,5 %. Uusien opiskelijoiden määrä oli vuonna 1981 556 ja vuonna 2004 494, eli määrä laski n. 11 %

Koko yliopistokoulutuksen kaikkien ylempien korkeakoulututkintojen määrä on noussut vuoden 1981 5328 tutkinnosta vuoden 2004 12588 tutkintoon, eli määrä on noussut 136,2 %. Uusien opiskelijoiden kokonaismäärä on noussut vuoden 1981 12572 opiskelijasta vuoden 2004 20420 opiskelijaan eli määrä on noussut 62,4 %.

Juristikoulutuksen osuus kaikista ylemmistä korkeakoulututkinnoista onkin laskenut vuoden 1981 8,1 prosentista vuoden 2004 3,5 prosenttiin. Samana aikana oikeustieteilijöiden osuus uusista opiskelijoista on laskenut 4,4 prosentista 2,4 prosenttiin.

Vertailun vuoksi kerrottakoon vielä saman ajanjakson muutosluvut eräillä muilla koulutusaloilla, kun keskustelussa viitattiin lääkäreiden edunvalvontaan koulutusmäärissä.

Lääketieteellinen
uudet opiskelijat 372 -> 592 (nousua 59 %), kaikki tutkinnot 661 -> 1288 (nousua 94,9 %)

Teknillistieteellinen
uudet opiskelijat 1844 -> 3888 (nousua 110,8 %) ylemmät tutkinnot 1147 -> 2353 (nousua 105,1 %)

Kauppatieteellinen
uudet opiskelijat 1383 -> 2291 (nousua 65,7 %) ylemmät tutkinnot 425 -> 1665 (nousua 291,8 %).


Yhteiskuntatieteellinen
uudet opiskelijat 1059 -> 2204 (nousua 108,1 %) ylemmät tutkinnot 477 -> 1218 (nousua 155,3 %).


Rullaverho: Mulla on eximian paperit lukiosta. Yläasteelta taisi olla 8.5 tjs. Se jako vaan pitää jossain välissä tehdä. Ja huomautin tuossa että vasta-argumenttejakin on ja tämä johtaisi miesten kannalta huonompaan tilanteeseen.
Enkä välttämättä usko että suorittava porras ottaa pahiten vastapalloon tässä taantumassa.
 
No onko tämä nyt sitten joku ihme?

Minkä ammattiryhmän palkkatasoa ollaan eniten painamassa alaspäin globalisaation ja kilpailukyvyn nimissä??(muunmuassa EK:n taholta).

Mikä ammattiryhmä saa pahiten turpiinsa taantumassa??

Millä ammattiryhmällä ei saa olla mitään vaatimuksia, koska itse ovat tiensä valinneet??

Millä ammattiryhmällä on alhaisin arvostus myös vanhemmissa ikäryhmissä??

Vastaus kaikkiin edellisiin: "Perinteisillä työväen ammateilla" eli suorittavalla portaalla.

Ja Troynpaluulle vielä. Eikö sinullakin ollut aika keskinkertaiset lukiopaperit? Eli olet siis sitä mieltä, että yhteiskunnan olisi pitänyt evätä myös sinun mahdollisuutesi lukio-opintoihin. Tosin sehän on mahtavaa, jos pystyt tarkastelemaan asioita objektiivisesti oman tilanteesi ulkopuolelta. Onnittelut.

No kaikki nyt on hieman suhteellista.

Insinöörityö on karkaamassa Kiinaan ja Intiaan Suomesta, jossa insinöörit ovat jo valmiiksi palkkakuopassa länsimaisiin kollegoihinsa verrattaessa.

Viennin hyytyminen vaikuttaa kaikkiin vientipainoitteisissa firmoissa työskenteleviin, ei pelkästään suorittaavaan portaaseen.

Insinöörikunan purnaamisesta ei taida olla paljoa uutisointia, koska sitä ei ole. Suunnittelupuoli yritti hieman taittaa peistä, mutta ne kaverit vasta kuopassa ovatkin.

Kysyttäessä vanhemmilta ikäryhmiltä ollaan tilanteessa jossa riippuu keneltä kysytään. Jos kysytään tarpeeksi vanhoilta niin paras arvostus on ylioppilaalla ja kunnanjohtajalla.
 
No ihan yleiselläkin tasolla noussut yliarvostetuksi, kaikkeen pitäisi olla joku tutkinto ja näitä sitten luetaan opintotuella vuosikaudet sen sijaan että tehtäisiin töitä. Jossain oli kiinnostava taulukko siitä, miten paljon eri tutkintoja myönnetään vuosittain. Vertailuvuosina oli 1981 ja 2004. Työelämän tarve tuskin on tuplaantunut, mikä ainakin osittin(taantuman) lisäksi selittää miksi nämä ryhmät niin hyvin edustettuina kortistossa.

Jep. Siinä missä ennen pärjättiin merkonomilla/ yo-merkonomilla ja halulla tehdä työtä, vaaditaan nykyisin jotain muuta. Tähän kun lisätään vielä päälle amk-hössötys miljoonine tradenomeineen. Tosin kukaan on tuskin kiistämässä konkreettisiin ammatteihin amk:sta valmistavien linjojen (esim. sairaan/ensi/röntgen jne. hoitajien) tärkeyttä.

Muutenkin, en jaksa edes laskea moniko tiedekunta pukkaa ulos KTMiä nykyään. Heitän veikkauksen 12.

KTM-sarjatuli niputtaa ajankuvan kyllä aikalailla tyylikkäästi.

Vertailun vuoksi kerrottakoon vielä saman ajanjakson muutosluvut eräillä muilla koulutusaloilla, kun keskustelussa viitattiin lääkäreiden edunvalvontaan koulutusmäärissä.

Lääketieteellinen
uudet opiskelijat 372 -> 592 (nousua 59 %), kaikki tutkinnot 661 -> 1288 (nousua 94,9 %)

Teknillistieteellinen
uudet opiskelijat 1844 -> 3888 (nousua 110,8 %) ylemmät tutkinnot 1147 -> 2353 (nousua 105,1 %)

Kauppatieteellinen
uudet opiskelijat 1383 -> 2291 (nousua 65,7 %) ylemmät tutkinnot 425 -> 1665 (nousua 291,8 %).


Yhteiskuntatieteellinen
uudet opiskelijat 1059 -> 2204 (nousua 108,1 %) ylemmät tutkinnot 477 -> 1218 (nousua 155,3 %).

Ylemmät käsittävät maisteri/DI, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, mutta ilmeisesti lääketieteellisestä on laskettu mukaan kaikki tutkinnot eli lisensiaatti, tohtori ja myös erikoislääkärien tutkinnot? Lääketieteellisen kohdalla kun on tutkinnon suorittaneita enemmän kuin uusia opiskelijoita, toisin kuin muilla. Nykyisin käytännössä kaikki lääkiksestä valmistuneet suorittavat jossain vaiheessa uraa erikoislääkärin tutkinnon, joka käsittääkseni ei aiemmin ollut niin yleistä (mutua), joten se hieman hankaloittaa tilastojen vertailua, mutta yleinen trendi on kuintekin aika selkeä.

Ihan vain mielenkiinnosta kysyn tuosta kauppatieteilijöiden vuoden 1981 taulukosta, että suorittiko tuolloin yleensä vain kandin paperit, koska ylempien tutkintojen määrä on huomattavan pieni uusiin opiskelijoihin nähden. Kellään tarkempaa tietoa?
 
En tiedä miten lääkärien tutkintorakenne toimi. Mielestäni ovat aina vähintään lisensiaatteja. Kauppakorkeakoulussa oli mielestäni ennen joku kirjeenvaihtaja-linja, en muista oliko se alempi. Ainakin naiset suosivat sitä usein :kiesi:

Eihän tuo nyt yksiselitteinen tilasto ole, mutta kyllä se hieman kehityksestä kertoo.
 
Jep. Siinä missä ennen pärjättiin merkonomilla/ yo-merkonomilla ja halulla tehdä työtä, vaaditaan nykyisin jotain muuta. Tähän kun lisätään vielä päälle amk-hössötys miljoonine tradenomeineen. Tosin kukaan on tuskin kiistämässä konkreettisiin ammatteihin amk:sta valmistavien linjojen (esim. sairaan/ensi/röntgen jne. hoitajien) tärkeyttä.

Sisältyykö tähän viestiin implisiittisesti AMK-koulutuksen dissaus? Kestääkö AMK-koulutus liian kauan vai mitä tarkoittaa "AMK-hössötys"? AMK ratkaisi IMO aikoinaan näppärästi sen ongelman, joka pääsi syntymään, kun 50% ikäluokasta valmistuu ylioppilaiksi. Muistan elävästi "yo-levyseppähitsaaja"-vitsit omalta lukioajaltani. Muistan senkin, että monet jäivät iteroimaan aikoinaan vuosiksi yliopistojen pääsykokeisiin. Nyt he voivat iteroidessaan sivutyönä ottaa paperit AMK:sta ja mennä töihin, koska AMK nimi antaa riittävän ponnen monille niille, jotka aikaisemmin olisivat jatkaneet töitä Alepan kassalla ja jatkaneet pääsykokeisiin lukemista.
 
Back
Ylös Bottom