Suomen tulevaisuus

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No voihan, minä ainakin pidän. Mielestäni demokratiassa ei ole tarkoituksena se, että kaikki ajavat omaa etuaan ja siten enemmistön etu toteutuu. Mielestäni tarkoitus on se, että kaikki ajavat sitä asiaa, minkä näkevät olevan moraalisesti oikein, ja siten enemmistön käsitys oikeudesta toteutuu. Se, mikä on moraalisesti oikein saattaa usein olla oman edun kannalta epäoptimaalinen vaihtoehto, mutta silti on mielestäni väärin ajaa vain omaa etuaan välittämättä muista.

E: Ja tuo maininta omasta ryhmästä ei muuta tätä mielipidettä mitenkään, koska jako omaan ja vieraaseen ryhmään on aina täysin mielivaltainen.

Ymmärrä lukemaasi, osa I: "Oman tai oman ryhmän edun ajaminehan on yksi politiikan lähtökohdista, eikä sitä voi pitää mitenkään vääränä."
Mutta jos haluat demokratiaa käsitellä, niin tuo rahas mulle. Lupaan tuhlata ne, jolloin yhteiskunta ja valtio hyötyvät verotuloista. En säästä niitä itsekkäästi, älä sinäkään.
Muutoin demokratiaa kannattaa kyllä käsitellä realistisesti eikä idealistisesti. Ei demokratia ole mitään enemmistö/ kansanvaltaa, vaan tapa järjestää päätöksentekoa. Noi moraalilähtökohtaiset teoriat on muuten aika kestämättömällä pohjalla. Eikä kukaan ole väittänyt, että omaa etua ajetaan muista välittämättä, tai pitänyt sitä tavoiteltavana. Ei politiikka ole pelkkää konfliktia, vaan myös konsensusta, koska sillä konfliktilla tulee yleensä nopeasti seinä vastaan.

Onko se ryhmäjako nyt sitten aina mielivaltainen? Esim. saaressa, lähellä manteretta asuvat haluavat sillan liikkumista helpottamaan ja toimivat ryhmänä sen eteen. Mikä tuossa muodostumisessa on mielivaltaista? Ryhmien jäsenistö kyllä vaihtelee asiakysymyksistä riippuen, yksilö voi kuulua moniin ryhmiin. Mielivaltaisuus olisi käytännössä sitä, että ihmiset eivät osaisi millään tasolla miettiä, mitä he haluavat tai pitävät tavoiteltavana. Marxilaiseen teoriaan kuuluu muuten se, että ihmiset eivät ole omien etujensa parhaita tulkkeja.
 
"Vanhanen uskoi myös, että jupakka ei vaikuta millään tavalla hänen asemaansa, ja että keskustapuolue ei ole kriisissä." :rock:

Näinköhän on? Omaan mielipiteeseeni tämä vaalirahoituspelleily on kyllä vaikuttanut ja imo voisivat nuo paskapoliitikot erota. Yleishyödyllisten säätiöiden vaalirahoitus oli jo vähän liikaa. Olkoon kuinka lähellä keskustaa/puoluetta x vaan, niin ei niiden toimintaan kuulu poliittinen "rahanpesu". :curs:
 
Säkö veikkaat että todelliset summat on jotain kymppitonneja?
Miten selität julkitenpalveluiden tason? Vanhusten-, sairaiden- ja lastenhoito, julkinen liikenne, laitosruokailut(joo koulukin on laitos, myös intti). Nämä ovat olleet aina aivan älyttömässä kuosissa, ennen tätä laskukautta ja jatkossakin. Verotus kuitenkin on sellaisella tasolla että rahaa pitäisi olla moninkertaisesti parempaa, mutta ei ole? Mihin se kaikki raha on mennyt?
Joo, on myyty vr:ää ja muita ulkomaille, mutta niin... luuletko että siitä eivät ole päättäjät hyötyneet? Ihan huvikseen ovat järjestäneet asiat niin etteivät ne toimi omassa maassaan, ilman korvausta? Tuskin sentään, ei ne tyhmiä ole.
 
Säkö veikkaat että todelliset summat on jotain kymppitonneja?
Miten selität julkitenpalveluiden tason? Vanhusten-, sairaiden- ja lastenhoito, julkinen liikenne, laitosruokailut(joo koulukin on laitos, myös intti). Nämä ovat olleet aina aivan älyttömässä kuosissa, ennen tätä laskukautta ja jatkossakin. Verotus kuitenkin on sellaisella tasolla että rahaa pitäisi olla moninkertaisesti parempaa, mutta ei ole? Mihin se kaikki raha on mennyt?

Sekoitat kaksi asiaa - yleisen tuhlaamisen ja lahjonnan. Tyhmästä talousjohtamisesta ei voi laittaa syytteeseen samalla tavalla kuin lahjonnasta.

Tähän mennessä paljastuneet poliitikkojen saamat vaalirahat, syöttämiset ja juottamiset jne. ovat kovin pieniä verrattuna siihen, paljonko nuo lahjojat ovat hyötyneet saamistaan valtionyritysten ja erilaisten valtion johtamien laitosten kanssa tekemistään sopimuksista.

Se, että verorahat tuhlataan lahjakkaasti, on taas sitten julkisen sektorin johdon ongelma, ei niinkään yksityisyrittäjien. Jos valtio tahtoo ostaa palveluita yksityisiltä, vastuussa verorahojen tuhlauksesta on valtio. Jos yrittäjä niitä sopimuksia täyttäessään menee konkurssiin, vika on yrittäjän.
 
Sekoitat kaksi asiaa - yleisen tuhlaamisen ja lahjonnan. Tyhmästä talousjohtamisesta ei voi laittaa syytteeseen samalla tavalla kuin lahjonnasta.

Tähän mennessä paljastuneet poliitikkojen saamat vaalirahat, syöttämiset ja juottamiset jne. ovat kovin pieniä verrattuna siihen, paljonko nuo lahjojat ovat hyötyneet saamistaan valtionyritysten ja erilaisten valtion johtamien laitosten kanssa tekemistään sopimuksista.

Se, että verorahat tuhlataan lahjakkaasti, on taas sitten julkisen sektorin johdon ongelma, ei niinkään yksityisyrittäjien. Jos valtio tahtoo ostaa palveluita yksityisiltä, vastuussa verorahojen tuhlauksesta on valtio. Jos yrittäjä niitä sopimuksia täyttäessään menee konkurssiin, vika on yrittäjän.

Yleinen korruption muoto on että verorahoja jaetaan turhanpäiväisinä kilpailuttamattomina urakoina lähipiirille. Esim. ostetaan ylihintaiset huonekalut tai joku urakka ja maksetaan roimaa ylihintaa.
 
Se onkin fiksu mies. Nokia on vähän niinkus nähty ja Ahonen & Co varmisti paperiteollisuuden lähdön, niin mitenhän tästä noustaan. Toivottavasti moni nousukaudella menestynyt laittoi harkkoja säästöön eikä ostanut lainalla omakotitaloa ja rosterijääkaappeja.

Minusta tämä on uppoava laiva.
 
Älkääs nyt. Palveluammateissa on Suomen tulevaisuus. Sinä leikkaat minun hiukset kympillä ja minä lankkaan sun kengät samalla kympillä. Siitä se kansantalous lähtee nousuun ;)
 
Eikös ne massit teollisuudesta tule? Toivotaan, että tässä tulisi jotain oivallusta sinne puolelle. Kesällä taisin lukea Aamulehdestä, että Fortumista voisi tulla uusi lippulaiva Suomelle.
 
Eikös ne massit teollisuudesta tule?
Ei tule. Vuonna 2005 teollisuuden osuus bruttokansantuotteen jakautumisesta toimialoittain oli ~23%, ja maa, metsä- ja riistatalouden ~3%. Alkutuotannosta saatavat tulot ovat koko ajan pienentyneet suhteessa palveluiden tuottamiseen ja kauppaan yleensä: Kauppa (~11%), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (10%), kiinteistö- ja liike-elämän palvelut (19%) jne.

Uudemmissa tilastoissa suunta on vain vahvistunut. En nyt jaksa kaivaa niitä tähän hätään, löytyvät kyllä tilastokeskuksen sivuilta. Nyt takaisin hajoilemaan kouluhommien pariin...
 
Ei tule. Vuonna 2005 teollisuuden osuus bruttokansantuotteen jakautumisesta toimialoittain oli ~23%, ja maa, metsä- ja riistatalouden ~3%. Alkutuotannosta saatavat tulot ovat koko ajan pienentyneet suhteessa palveluiden tuottamiseen ja kauppaan yleensä: Kauppa (~11%), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (10%), kiinteistö- ja liike-elämän palvelut (19%) jne.

Uudemmissa tilastoissa suunta on vain vahvistunut. En nyt jaksa kaivaa niitä tähän hätään, löytyvät kyllä tilastokeskuksen sivuilta. Nyt takaisin hajoilemaan kouluhommien pariin...

Kyllä tulevat, BKT kertoo pelkästä taloudellisesta aktiviteetista. Teollisuustuotanto tuo uutta rahaa (varallisuutta) talouteen, palvelut sun muut voivat rakentua vain vahvan tuotantosektorin päälle. Palveluilla on tietty oma paikkansa yhteiskunnassa, mutta tuotanto on se mikä tuo pelimerkit millä pyörittää palveluita.

Koetetaan kuvitella maa jossa on 0% teollisuutta, ei siis yhtään mitään ja tulos kivikautinen ympäristö.
 
Joo, just näin. Teollisuudesta ja vielä tarkemmin viennistä tulee massit tähän yhteiskuntaan. Sitä vähän tarkoitin tuolla edellisen viestini tukanleikkuu ja kengänkiillotus esimerkillä, eli raha kiertää mutta hyvinvointi ei lisäänny.

Palvelualat ovat kyllä tärkeitä, sitten kun on sitä hyvinvointia jota voi käyttää palveluihin. Mutta uutta hyvinvointia ne eivät tuota muuta kuin siinä muodossa mitä ulkomaalaiset käyttää niitä. Vientiteollisuus on ainut asia jolla pitkällä aikavälillä on Suomen kokoisessa maassa merkitystä. Kotimarkkinamme kun ovat sen verran pienet...
 
No jaa. Onhan se totta että teollisuus ja jalostus tuottaa mukavasti rahaa, mutta olen vähän eri mieltä arvonlisäyksestä. Suomessa teollisuuden bruttokansantuoteosuus (ja samalla myös bruttokansantulo) on vielä teollisuusmaiden korkeimpia, vaikka se on laskenut jo useamman vuoden ajan. Esim Yhdysvailloissa se oli vuonna 2005 vain 12%. Tietenkään kaikki teollisuus ei täältä voi mihinkään lähteä ja erityisesti rakentaminen tarvitsee paljon raaka-aineita puhumattakaan tietyistä perustuotteista vientiä varten, mutta fakta on se että länsimaissa talous on jo pitkään siirtyntyt teollisuudesta kohti palveluyhteiskuntaa.
 
Back
Ylös Bottom