Suomalaisten älykkyys

[Belmondo]

Tarkoittanet evoluutiopsykologeja? Yli 50 alan asiantuntijaa (lähinnä psykometrikkoja ja evoluutiopsykologeja) on sitä mieltä, että "roduilla" on eroja, ja monien mukaan perimä vaikuttaa myös eroihin. Allekirjoittaneiden joukosta löytyy nimiä (mm. Plomin), joiden tieteelliset saavutukset voittavat stephengouldien ja kumppaneiden vastaavat 6-0:

Mainstream Science on Intelligence
http://www.psychpage.com/learning/library/intell/mainstream.html

"Group Differences

7. Members of all racial-ethnic groups can be found at every IQ level. The bell curves of different groups overlap considerably, but groups often differ in where their members tend to cluster along the IQ line. The bell curves for some groups (Jews and East Asians) are centered somewhat higher than for whites in general. Other groups (blacks and Hispanics) are centered somewhat lower than non-Hispanic whites.

8. The bell curve for whites is centered roughly around IQ 100; the bell curve for American blacks roughly around 85; and those for different subgroups of Hispanics roughly midway between those for whites and blacks. The evidence is less definitive for exactly where above IQ 100 the bell curves for Jews and Asians are centered."

(Linkkiin kannattaa tutustua, se on julkaistu päivälehdessä, joten se on lyhyt ja helppolukuinen. Pientä ylivarovaisuutta ja -selittelyä on havaittavissa, mutta se tiivistää paljon olennaista älykkyystutkimuksesta.)

Käsitys ryhmien välisten erojen perinnöllisyydestä on toki vain teoria, mutta se on paremmin perusteltu kuin erojen selittyminen kulttuurilla, sosioekonomialla tai auringonpilkuilla. Tähän viittaavat mm. Yhdysvaltain eri roturyhmien välisiset erot: siirtolaisten sopeutuminen valtakulttuuriin nostaa ÄO:ta keskimäärin vain vähän, testien ei ole havaittu syrjivän ketään ryhmien omien kulttuurien erilaisuudesta huolimatta, rikkaat mustat saavat huonompia tuoksia kuin köyhät valkoiset, erot ryhmien välillä eivät ole olennaisesti kaventuneet huolimatta vähemmistöjen koulutuksellisen tilanteen parantumisesta ja heidän suosimisestaan kouluissa (Affirmate Action), jne. (Ahmavaara 2001)

Voin lyhennellä perustelut "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin" perusteella hieman myöhemmin, kun on paremmin aikaa.

racial-ethnic groups

Eihän tuossakaan rotujen eroista puhuttu? Vai onko ne nyt osannut erottaa ympäristön sisäsyntyisistä ominaisuuksista (rotu)?
Lyhentely vaan perustelut kun kerkiät. Esim. kohta 23 kaipaisi selvennystä.

17. Although the environment is important in creating IQ differences, we do not know yet how to manipulate it to raise low IQs permanently. Whether recent attempts show promise is still a matter of considerable scientific debate.

Mä tiedän. Treenaa noita palikkatestejä ja johan nousee tulokset. (Ellei kyseessä niin matalat IQ:t ettei ymmärrä koko testejä.)

 

[AKV]

En siis näe syytä miksi aineisto ei olisi vertailukelpoista tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa.

Tuossa Wikin esimerkissä se tuli hyvin esille. Vanhasen ja Lynnin tieto on korkeintaan suuntaa-antavaa, mutta siinäpä se. Erot IQ-testituloksissa eri etnisten ryhmien välillä ovat toki fakta, mutta Lynnin ja Vanhasen vetämiä johtopäätöksiä (selitys geneettinen, sitähän mieltämolemmat käsittääkseni ovat?) ei näin suppealta pohjalta saada aikaiseksi.

Tarkoittanet evoluutiopsykologeja?

Tarkoitin kyllä ihan evoluutiobiologeja, jotka tutkivat asiaa (geneettiset erot) luonnontieteen välinein. Evoluutiopsykologia on toki mielenkiintoinen ala, mutta vielä osittain lapsenkengissään. Hienoja saavutuksia on toki tullut, mutta jos sitä geneettistä selitystä työnnetään eteenpäin niin sitten pitäisi kyetä toimittamaan todisteita ja vastaamaan useisiin tämän selityksen kyseenalaistaviin seikkoihin (esim. siihen, miksi saman etnisen ryhmän edustajilla - kuten vaikkapa P-Irlannin katolisilla ja protestanteilla - on sama ero IQ-testien tuloksissa kuin mustilla ja valkoisilla, 15 pistettä). Ymmärtääkseni evoluutiopsykologien kovin kärki, esim. Steven Pinker, on aikamoisen skeptinen tämän geneettisen selityksen suhteen ja niinikään kriittinen älykkyystutkimusten kohdalla.

Yli 50 alan asiantuntijaa (lähinnä psykometrikkoja ja evoluutiopsykologeja) on sitä mieltä, että "roduilla" on eroja, ja monien mukaan perimä vaikuttaa myös eroihin.

Kaikella kunnioituksella tätä Bell Curve-keskusteluun liittynyttä pamflettia kohtaan: tiedettä tehdään muilla forumeilla kuin sanomalehtien sivuilla. Rotuerot ovat luonnontieteellinen kysymys, etenkin jos ja kun niistä puhutaan samalla tavalla kuin tässä keskustelussa. Synteettisen evoluutioteorian käsitys on, että ihmisrotuja ei esiinny koskapa jakoa "rotuihin" ei ihmisen suhteen oikein saada tehdyksi yhtä pätevästi kuin ylipäätään biologian kentällä. Erot ovat pieniä ja vaihtelu suurta.

Tähän kohtaan joku varmaan vilauttaa Cavalli-Sforzan kirjan kantta ja sen populaatiokarttaa ...

Allekirjoittaneiden joukosta löytyy nimiä (mm. Plomin), joiden tieteelliset saavutukset voittavat stephengouldien ja kumppaneiden vastaavat 6-0

Gouldin ongelmana oli kyvyttömyys irtautua poliittisesta taustastaan (vasemmistolaisuus). Sitä ongelmaa tuskin on Gouldin kanssa kinanneilla henkilöillä kuten Dawkins, Ridley jne. monilla muilla sosiobiologeilla, joiden näkemys asiasta "ryhmien väliset erot älykkyydessä" onkin tullut jo mainittua. Ne voi lukea vaikkapa sieltä Ridleyn "Evolutionista".

testien ei ole havaittu syrjivän ketään ryhmien omien kulttuurien erilaisuudesta huolimatta

Totta. Tosin on esitetty teorioita - liittyen esim. Flynnin vaikutukseen - että länsimaisen kulttuurin kuvakeskeisyys auttaisi asiaa, vaikuttamalla myönteisesti IQ-testien kuvapäättelyosioihin. Tiedä sitten tästä ...

rikkaat mustat saavat huonompia tuoksia kuin köyhät valkoiset

Ja rikkaat valkoiset saavat huonompia tuloksi kuin köyhät mustat.

No joo ...

erot ryhmien välillä eivät ole olennaisesti kaventuneet huolimatta vähemmistöjen koulutuksellisen tilanteen parantumisesta ja heidän suosimisestaan kouluissa (Affirmate Action), jne. (Ahmavaara 2001)

Käsittääkseni erot USAssa mustien ja valkoisten välillä IQn suhteen nimenomaan ovat pienentyneet?? Ainakin monet kattavat testit USAssa ovat antaneet eroksi 7-10 pistettä. Tosin nämä testit jätettiin pois esim. Bell Curvesta ja niiden sijaan tarjottiin USAn armeijan testejä, joista valittu AFQT ei edes ole varsinainen IQ-testi. Miksiköhän näin ...

Lisäksi on muistettava, että suhteellisesti mitaten USAn mustien asemassa ei ole tapahtunut kovin hurjaa kehitystä. Musta väestö kuitenkin keskiluokkaistuu kaiken aikaa (lue: parempi koulutus tms.), mikä sopii tuohon eron kaventumiseen suht hyvin - jos ajattelemme ympäristötekijöiden roolia tässä.

 

[Cthulhu]

Törmäsin sitten tälläiseen:

http://www.nature.com/news/2006/060327/full/440588b.html

 

[Lupus]

Anteeksi että kestää, yritän urheillakin välillä. Toivottavasti jaksat vastailla.

Tuossa Wikin esimerkissä se tuli hyvin esille. Vanhasen ja Lynnin tieto on korkeintaan suuntaa-antavaa, mutta siinäpä se. Erot IQ-testituloksissa eri etnisten ryhmien välillä ovat toki fakta, mutta Lynnin ja Vanhasen vetämiä johtopäätöksiä (selitys geneettinen, sitähän mieltämolemmat käsittääkseni ovat?) ei näin suppealta pohjalta saada aikaiseksi.

... tiedettä tehdään muilla forumeilla kuin Wikipedian sivuilla. ;)

Yritin mielestäni viimeksi käsitellä niitä Wikipediassa mainittuja ongelmakohtia. Se käsitteli enimmäkseen epäolennaisuuksia, joilla kaikilla ei edes ollut vaikutusta tuloksiin, vaan ne oli tehty puhtaasti mielenkiinnosta (arvioinnista: http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/10.asp). Tutkimus ei ollut täydellistä, mutta se kyllä osoittaa heidän hypoteesinsa oikeaksi.

Mielestäni on loogista olettaa erojen ryhmien keskimääräisissä ÄO:issä johtuvan osaksi geeneistä koska näin on yksilöidenkin kohdalla, ja näin näyttävät tekevän Lynn ja Vanhanenkin. Erilaiset ympäristöt toki tekevät ympäristön suhteellisesta vaikutuksesta voimakkaamman, mutta se ei varmasti poista perimän osuutta kokonaan. (En jaksa tehdä tätä montaa tuntia päivässä ja Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin -kirjaakin pitäisi lukea aika paljon että saan kirjoitettua tuosta perimän vaikutuksesta, mutta se on tulossa.) Tehtyjen johtopäätösten oikeellisuudesta alla.

Koska en ole lukenut IQ and the Wealth of the Nationsia, käytän lähteenä Lynnin ja Vanhasen artikkelia, joka on aineistoltaan hieman suppeampi (tutkimusdataa 60:sta valtiosta, kirjassa 81:sta).
http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/1.asp

Älykkyysmittaus

Käytettävissä ollut data 81:stä maailman 185 riittävän suuresta valtiosta on mielestäni riittävän suuri osa tutkimustyöhön. Artikkelissa aineistona olleiden 60 tutkimuksessa oli käytetty vain kulttuurista riippumattomia ja suuren g-latauksen omaavia Progressive Matrices -testejä. Näiden tuloksia on sovellettu suoraan, niistä on laskettu keskiarvo (suurimman ja pienimmän tuloksen korrelaatio keskimäärin 0,937) tai niistä on laskettu eri etnisten ryhmien koolla painotettu arvo.
Tulokset:
http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/t4.asp

Hypoteesi

Koko teorian pohjanahan on tavallaan Adam Smithin Wealth of the Nations, jonka mukaan kansalaisten taidot ovat suurin syy taloudellisiin eroihin kansojen välillä. Koska koulutettavuus ja sitä kautta taidot näyttäisivät olevan jossain määrin riippuvaisia älykkyydestä, voisi älykkyys osaltaan selittää eroja. ÄO ja koulutukselliset saavutukset korreloivat positiivisesti, aivan kuten yksilöidenkin kohdalla:
http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/t1.asp

Korrelaatio

Älykkyyden on havaittu liittyvän tuloeroihin yksilöiden välillä (korrelaatio 0,35; Jencs 1972). Koska ÄO vakiintuu melko varhaisessa lapsuudessa (korrelaatio aikuisiän ÄO:n kanssa 0,84; Li 1975), ja jo nuoruusiässä mitattu ÄO ennustaa aikuisiän tulotasoa (korrelaatio 0,327 valkoisille ja 0,126 mustille; Reynold 1995), ÄO on useimpien asiaa käsitelleiden mielestä syy tuloeroille. Tämä johtaa olettamukseen, että keskimääräinen ÄO liittyisi tuloeroihin ryhmien välillä, sillä ryhmät koostuvat yksilöistä. Väite pitää paikkansa, sillä ÄO:n ja valtioiden eri alueiden (osavaltioiden/maakuntien) tulojen asukasta kohden välille on saatu korrelaatioiksi eri lukuja välillä 0,61 ja 0,81. Tätä voidaan edelleen viedä pidemmälle, ja olettaa, että ÄO liittyy eroihin kansojen tulotasoissa. Artikkelin mukaan ÄO:n korrelaatio reaalisen BKT:n kanssa onkin 0,757, BKTL:n kanssa 0,706 ja lähes yhtä suuri näiden kasvun kanssa (http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/t2.asp).

Kausaalisuhde

Koska ÄO näyttäisi olevan osasyy eroille taloudellisessa menestymisessä yksilöiden välillä, on edellisen kappaleen perusteella loogista olettaa, että sama syy-seuraus -suhde olisi voimassa myös kansojen välillä. Tarkastellaan tätä kausaalisuhdetta.

Manheimin and Richin mukaan kausaalisuhde edellyttää neljää yhdenaikaista määrettä:
1. Syyn ja seurauksen täytyy kovarioida.
2. Syyn on edellettävä seurausta.
3. Syyn ja seurauksen välille on löydettävä kausaalilinkki.
4. Syyn ja seurauksen kovariointi ei saa johtua niiden yhteydestä johonkin kolmanteen tekijään.

Kuinka ÄO:n ja talouden kausalisuhde täyttää nämä vaatimukset?
1. ÄO ja talous korreloivat, joten ne ovat kovariantteja.
2. ÄO on osittain geneettisesti määräytyvä (todistetusti), joten eroja kansojen keskimääräisessä ÄO:ssä on ollut olemassa ennen poliittis-taloudellisia eroja.
3. ÄO vaikuttaa oppimiskykyyn (todistetusti), joten vain älykkäät ihmiset voivat oppia joitain taitoja, joista monet tuottavat hyvin. Korkeamman ÄO:n omaava kansa pystyy tuottamaan hyödykkeitä tehokkaamin sekä huoltamaan ja johtamaan yhteiskuntaa tehokkaammin, ja nämä kaikki vaikuttavat kansantalouteen. Osaaminen on siis linkki ÄO:n ja talouden välillä.
4. ÄO:n ja talouden yhteyden selittyminen jollain kumpaakin vaikuttavalla kolmannella tekijällä on epätodennäköistä. Yleensäkin on vaikea todistaa jonkun asian olemattomuutta, niin tämänkin teorian kohdalla. Tuo kolmas tekijä täytyisi määritellä ennen kuin voidaan tarkastella sen vaikutusta kausaalisuhteeseen.

Johtopäätökset

ÄO:n ja kansantalouden välillä näyttää siis olevan kausaalisuhde, jossa ÄO on syy talouden kehitykselle. Tarkastellaan onko tämä kausaalisuhde mahdollinen toisinpäin.

Rikkaat valtiot pystyvät tajomaan lapsilleen parempaa ravintoa, terveydenhuoltoa ja koulutusta. 1900-luvun aikana monien kansojen keskimääräinen ÄO on noussut, joka on ollut seurausta juuri yhteiskunnallisten olojen paranemisesta. Tämä johtaa siihen, että valtion varallisuus vaikuttaa sen kansalaisten älykkyystasoon, mutta ei ole tarkkaa tietoa kuinka paljon. Joka tapauksessa tämä vaikutus ei ole niin voimakas, että se pystyisi selittämään kokonaan havaittuja eroja ÄO-keskiarvoissa. On kuitenkin huomattava, että kansantalous vaikuttaa jonkin verran kansan älykkyyteen (Lynn ja Vanhanen ovat muistaneet tämän).

Pidän siis nykyisillä tiedoillani osoitettuna, että ÄO vaikuttaa BTK:hen, BKTL:ään ja näiden kehitykseen.

-- jos sitä geneettistä selitystä työnnetään eteenpäin niin sitten pitäisi kyetä toimittamaan todisteita ja vastaamaan useisiin tämän selityksen kyseenalaistaviin seikkoihin (esim. siihen, miksi saman etnisen ryhmän edustajilla - kuten vaikkapa P-Irlannin katolisilla ja protestanteilla - on sama ero IQ-testien tuloksissa kuin mustilla ja valkoisilla, 15 pistettä).

Aukottomia todisteita nyt ei pystytä luomaan missään sosiologisessa tutkimuksessa. Tässä aiheessa yksi ongelma on juuri tuo mahdollinen kolmas tekijä, joka selittäisi sekä erot ÄO:ssa että taloudessa.

Mistä tuo tulos on? Tilastollisesta epätarkkuudesta kertovaa vaihtelua tuloksissa esiintyy aina, mutta Lynnin ja Vanhasen aineistossa sitä on melko vähän - kuitenkin melko merkittävänä esmerkiksi Puolan kohdalla. Tämän takia onkin toivottavaa jatkaa tutkimusta laajemmalla aineistolla. Esimerkiksi Britannian ja Irlannin välillä havaittiin selvä ero: 6-13-vuotiaitten irlantilaislasten keskiarvo oli vain 87 (Raven 1981), mutta irlantilaisten aikuisten tulokseksi saatiin 100 (Buj 1981), ja näistä laskettu keskiarvo 93 on varmasti lähempänä totuutta (brittien keskiarvoksi oli määritetty 100).

Reilun yhden keskipoikkeaman pokkeama (15-20 pistettä) pätee Yhdysvaltain mulattien ja valkoisten välillä, sen sijaan Afrikan mustien ja valkoisten välillä eroa on noin kaksi keskipokkeamaa (30 pistettä) - kuten esimerkiksi Etelä-Afrikan valkoisten, 94, ja "kokoveristen" mustien, 66, välillä (Owen 1992). Kannattaa muuten huomata se epätarkkuus, että joskus harvoin ryhmän keskimääräinen raakapistemäärä jää alle normitustaulukoiden ensimmäisen prosenttipisteen (ÄO 65), jolloin ÄO-keskiarvoksi annetaan 64. Tätä tapahtuu joskus afrikkalaisille.

Rotuerot ovat luonnontieteellinen kysymys, etenkin jos ja kun niistä puhutaan samalla tavalla kuin tässä keskustelussa. Synteettisen evoluutioteorian käsitys on, että ihmisrotuja ei esiinny koskapa jakoa "rotuihin" ei ihmisen suhteen oikein saada tehdyksi yhtä pätevästi kuin ylipäätään biologian kentällä. Erot ovat pieniä ja vaihtelu suurta.

Tähän kohtaan joku varmaan vilauttaa Cavalli-Sforzan kirjan kantta ja sen populaatiokarttaa ...

Ei sitten... :D

Tuokin on yksi kiistelyn aihe. Puhutaan nyt sitten vaikka geneettisistä klustereista, eri ihmisryhmiä joka tapauksessa esiintyy.

"Variaatio on suurempi rotujen sisällä kuin välillä" -väite on muuten peräisin Lewontinin veriryhmien tarkastelusta, ja alkuperäinen väite rotujen kelpaamattomuudesta taksonomiseksi yksiköksi on osoitettu vääräksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lewontin's_Fallacy
Sinänsä kuvaavaa on, että pelkällä DNA-näytteellä saadaan yksilön alkuperä selville melko tarkasti.

Tässä keskustelussa esiintyy muuten lähinnä minun oma näkemykseni, joka on luonnollisesti voimassa vain niin kauan kun se osoittautuu vääräksi.

Gouldin ongelmana oli kyvyttömyys irtautua poliittisesta taustastaan (vasemmistolaisuus). Sitä ongelmaa tuskin on Gouldin kanssa kinanneilla henkilöillä kuten Dawkins, Ridley jne. monilla muilla sosiobiologeilla, joiden näkemys asiasta "ryhmien väliset erot älykkyydessä" onkin tullut jo mainittua. Ne voi lukea vaikkapa sieltä Ridleyn "Evolutionista".

Hmm… minun käsittääkseni Dawkins on lähinnä etologi. En ole hänen kasitykseensä älykkyydestä tutustunutkaan.

Voisitko kertoa lyhyesti tuosta käsityksestä, jos kirja on saatavillasi? Onko siellä jotain näyttöä sen puolesta, että erot eivät olisi lainkaan perinnöllisiä? Suurin osa kritiikistä kohdistuu valitettavasti vain pohtimaan, voidaanko nykytiedon valossa (perustellusti) väittää mitään erojen perinnöllisyydestä, jolloin koko kysymys jää edelleen auki.

Ridleyn äärimmäisen popularistisessa ”Perimä – ihmisen historia 23 kappaleessa” –kirjassa muuten rotujen älykkyyskysymys sivuutetaan toteamalla, että ”ei ole mitään todistetta väittää, että nämä erot johtuisivat geeneistä”. Niinpä, kukaan ei väitäkään näiden erojen johtuvan geeneistä, vaan että perimä vaikuttaa myös. Ridley kertoo myös, että valkoisiin perheisiin adoptoitujen mustien lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi yhtä suuri kuin valkoisten. Mitään viitettä ei valitettavasti ole, ja tämä väite on aika pahasti ristiriidassa sen kanssa, että kotitausta ei juurikaan vaikuta älykkyyteen. Itse asiassa adoptiolasten älykkyysosamäärien korrelaatio on keskimäärin nolla, kuten Ridley pari sivua aiemmin oli todennut. Havainnon merkitsevyys voi myös olla kyseenalainen. Eräässä keskustelussa ihmeteltiin kirjan älykkyyslukua; kuinka niinkin maineikas mies voi kirjoittaa näin hutkien.

Tosin on esitetty teorioita - liittyen esim. Flynnin vaikutukseen - että länsimaisen kulttuurin kuvakeskeisyys auttaisi asiaa, vaikuttamalla myönteisesti IQ-testien kuvapäättelyosioihin.

Tosiaan, Neisserin teoria tästä Flynn-efektin syystä pitää varmasti osaltaan paikkansa, ja tämähän liittyy myös väitteeseen älykkyyden perinnöllisyyden luonteesta, jonka mukaan perimme mahdollisuuden ja halun kehittää tietyntyyppistä älykkyyttä tietynlaisessa ympäristössä. Toisaalta tämä vaikutus ei jostain syystä näytä olevan niin suuri kuin voisi ehkä olettaa kulttuurimme täydellisen visualisoinnin huomioonottaen.

Tarkoitin tuossa kuitenkin nimenomaan saman kulttuurin sisäisten etnisten "alakulttuurien" välisiä eroja. Länsimaalaiset saavat varmasti matriisitesteissä etua muihin kulttuureihin verrattuna, mutta tämä ei päde esimerkiksi Yhdysvaltojen sisäisessä vertailussa.

Ja rikkaat valkoiset saavat huonompia tuloksi kuin köyhät mustat.

Höps. Perättömät väitteet voisi jättää esittämättä. :jahas: (Tarkoitin siis varakkaita, en miss Hiltonia.)

Käsittääkseni erot USAssa mustien ja valkoisten välillä IQn suhteen nimenomaan ovat pienentyneet?? Ainakin monet kattavat testit USAssa ovat antaneet eroksi 7-10 pistettä. Tosin nämä testit jätettiin pois esim. Bell Curvesta ja niiden sijaan tarjottiin USAn armeijan testejä, joista valittu AFQT ei edes ole varsinainen IQ-testi.

Ovathan ne pienentyneet, mutta eivät merkittävästi. Yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen pääseminen edellyttäisi nousua lähes samalle tasolle, sillä jo 15 pisteen ero vaikuttaa suuresti esimerkiksi sijoittumisessa ammatteihin, kuten Gottfredson osoittaa. Mitä tutkimuksia tarkoitat, mihin aikaan ne on tehty ja millä testityypillä? Toisaalta ”monet kattavat testit USA:ssa” 80-luvulla ovat antaneet eroksi aika tarkalleen sen 15 pistettä (tehty lapsille, joten ei juuri koulutuksen vaikutusta; testit mm. Stanford Binet ja WISC-R) .

AFQT ei ole ÄO-testi, mutta se mittaa g:tä. AFQT:n käytölle on perusteensa, testaus on otannaltaan hyvin laajaa ja kokemusta testeistä on paljon. Tuloksia on myös helppo soveltaa eri yhteyksiin yhdessä armeijan muiden testien kanssa.

Lisäksi on muistettava, että suhteellisesti mitaten USAn mustien asemassa ei ole tapahtunut kovin hurjaa kehitystä. Musta väestö kuitenkin keskiluokkaistuu kaiken aikaa (lue: parempi koulutus tms.), mikä sopii tuohon eron kaventumiseen suht hyvin - jos ajattelemme ympäristötekijöiden roolia tässä.

Kunnon sosiaalidarwinisti selittää tuon sillä, että heikommalla älykkyydellään he eivät pystykään nousemaan asemassaan. ;) Tämänsuuntainenkin näkökulma on mahdollisesti oikea, meillä kun ei ole tarkkaa tietoa siitä mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Olennaista on minusta lähinnä mahdollisuus kehittyä (syrjimättömyys, sosiaalinen yhdenvertaisuus, koulutus), joka toteutuu nykyään jo melko hyvin.

 

[Lupus]

Sekalaisia huomioita...

Afrikassa muuten asustaa kaikenlaisia ihmisiä. Sikäläisistä mustistakin löytyy sellaista geneettistä vaihtelua, ettet osku uskokaan.

Aivan, vaihtelua Afrikan kansojen välillä on merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi kaukasoidien välillä: kongoidit ja itä-afrikkalaiset eroavat toisistaan melkein kuin suomalaiset ja kiinalaiset. Lisäksihän mantereella tosiaan asuu kongoidien ahdistamia pienempiä kansoja, mm. bushmanneja. Tämä on tieteellinen ongelma käsiteltäessä mahdollisesti perinnöllisiä eroja, sillä älykkyystestauksessa kaikkia mustaihoisia on käsitelty "negrideinä". Lisäksi länsimaissa jako rotuihin perustuu ihmisten omaan määritykseen, jolloin useimmat eriasteiset mulatitkin tilastoituvat mustina.

Jos jotain testataan, täytyy osata määrittää mitä se testaa. Jos testataan avaruudellista hahmottamista, testin nimi voisi olla avaruudellisen hahmottamisen testi sen sijaan, että se olisi vain yleisesti ottaen älykkyystesti.

Rolleri vastasikin tähän jo hyvin. Olisitko sanonut keskiaikaiselle kauppiaalle, ettei hän voi mitata jauhoja vaa'allaan koska ei tiedä mitä (oikeasti) mittaa? Hänellehän "paino" oli nimenomaan sitä mitä vaaka kertoi. Miksi joku hyödyllinen asia pitäisi hylätä sen takia, että meillä ei vielä ole käsitettä sille?

Matriisitesti nimenomaan testaa avaruudellista hahmottamista. Avaruudellinen hahmottaminen kuitenkin korreloi muiden älykkyyden komponenttien kanssa niin, että niistä voidaan muodostaa korrelaatiomatriisi, joka on riittävän lähellä ideaalimuotoa. Psykometrikot ovatkin sitä mieltä, että kyseinen testi mittaa myös kykyä nimeltä yleisälykkyys (yksittäisen komponentin lisäksi), ja tämä voidaan siis perustella matemaattisesti faktorianalyysillä. Siten kyseessä on älykkyystesti.

Taloudellinen menestyminen on kiinni paljon muistakin tekijöistä kuin vain älystä. Ne menestyy yleensä taloudellisesti hyvin, joilla on taustalla taloudellista menestymistä. Se, että köyhät yleensä pysyy köyhänä ja rikkaat rikkaana ei ole selitettävissä älyllä. Ei varakkuus kuitenkaan geneettisesti periydy.

Niitä mittauksien ulottumattomissa olevia luonteenpiirteitä kun jokaisella riittää. Nopeesti mieleen tulee nyt esim. ahkeruus ja riskinottokyky.

Jos tarkoitat, että taloudellinen menestyminen johtuu hyvistä taloudellisista lähtökohdista, niin väite ei pidä paikkaansa. Saundersin yli 17 000 lapsella (3.3.1958 syntyneet) tekemässä tutkimuksessa hän havaitsi, että luokkatausta oli mitatuista tekijöistä vähiten merkittävä selittämään henkilöiden nousua tai laskua ammattihierarkiassa vanhempiinsa verrattuna (1958-1991). Arvaatko jo, mikä oli tärkein selittävä tekijä? ;) Mm. motivaatio jäi vähempiarvoiseksi. (Saunders 1996) Edelleen sama tutkimus havaitsi, että noin puolet lapsista pysyi vanhempiensa tasolla hierarkiassa. Varallisuus ei periydy, mutta ÄO periytyy.

On totta, että taloudellisesti voi hyvin menestyä olematta erityisen älykäs testeillä mitattuna. Kuitenkin monet älyllisesti lahjakkailla lapsilla tehdyt tutkimukset näyttävät, että he menestyvät keskimäärin taloudellisesti poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi Terman Gifted Group: yli 1500 lasta, joiden ÄO-alaraja oli 135 (alle prosentti väestöstä) ja keskiarvo 151 (testaus tehtiin 1920-luvulla, lapsenkengissään olevin menetelmin). 50-luvun puolivälissä ryhmän miespuolisten keskiansio oli 9640 dollaria/vuosi, kun johtajatason keskimääräinen palkka oli 6000 dollaria/vuosi.

USA:ssa ihonvärillä on yhteys varakkuuteen. Mustat on usein köyhiä. Köyhyyteen liittyy paljon erilaisia ongelmia. Niistä ongelmista voi aiheutua se, ettei menestyminen älykkyystesteissä ole kovinkaan hyvää tasoa.

Tämä on usein kuultu väite, joten se ansaitsee tulla uudelleen mainituksi, vaikka asiaa sivuttiinkin jo aiemmin. Miksi vielä köyhemmät ja moniongelmaiset Amerikan intiaanit saavat monissa testeissä parempia tuloksia kuin mustat? Miksi varakkaat mustat saavat huonompia ÄO-tuloksia kuin köyhät valkoiset?

Esim. kohta 23 kaipaisi selvennystä.

“23. Racial-ethnic differences are somewhat smaller but still substantial for individuals from the same socioeconomic backgrounds. To illustrate, black students from prosperous families tend to score higher in IQ than blacks from poor families, but they score no higher, on average, than whites from poor families.”

Mitä tuossa? Puhdasta matematiikkaa:
”Mihin roturyhmään henkilö määrittelee itsensä?”
”Paljonko hänen vanhempansa tienaavat?”
”Paljonko on henkilön ÄO?”
Ja lasketaan keskiarvot.

Törmäsin sitten tälläiseen:

http://www.nature.com/news/2006/0603...l/440588b.html

Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos.

On mielestäni kummallista, että kaikessa aihetta sivuavan tutkimustyön yhteydessä on käytävä läpi koko älykkyystutkimuksen huonomaineinen historia, mainittava tutkimusten rasistinen maine ja näin linkitettävä neutraali tutkimus kaikenkarvaisiin poliittisiin sovelluksiin. Enteilee loistavaa tulevaisuutta asian laajemmalle ymmärtämiselle.

 

[jantunen7]

Muistetaanpas nyt kaiken keskustelun ohella, että rasismia ei suinkaan ole jos myönnämme faktan, että 100m:n nopeimmista juoksijoista ja raskaan sarjan huippunyrkkeilijöistä suurin osa on mustia. Uskallammeko myös myöntää sen, että ei-musta on tehnyt suurimman osan nyky-yhteiskunnan monimutkaisimmista keksinnöistä, vai onko se pelkkää rasismia.

Tämä on tällaista kansanmiehen omaa tieteilyä, eli mutuilua. Toisaalta kyllähän tuo pitää paikkansa. Nythän saamme ehkä kuulla teoriat elinoloista, proteiineista, siirtomaakausista, orjuuttamisista ja niin edelleen.

 

[PunttiOskari]

Muistetaanpas nyt kaiken keskustelun ohella, että rasismia ei suinkaan ole jos myönnämme faktan, että 100m:n nopeimmista juoksijoista ja raskaan sarjan huippunyrkkeilijöistä suurin osa on mustia. Uskallammeko myös myöntää sen, että ei-musta on tehnyt suurimman osan nyky-yhteiskunnan monimutkaisimmista keksinnöistä, vai onko se pelkkää rasismia.

Tämä on tällaista kansanmiehen omaa tieteilyä, eli mutuilua. Toisaalta kyllähän tuo pitää paikkansa. Nythän saamme ehkä kuulla teoriat elinoloista, proteiineista, siirtomaakausista, orjuuttamisista ja niin edelleen.

Kyllä mä pidän ainakin todennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että neekereiden huono asema siellä missä he ovat tai sinne minne he ikinä menevätkin johtuu neekereiden geeneistä eikä heidän asemaansa näinollen voida parantaa kovinkaan paljon. Tietysti neekereiden huonoa asemaa voidaan selitellä syrjinnällä, siirtomaataustalla sun muulla hapatuksella. Hyvä esimerkki neekereiden kyvyttömyydestä rakentaa toimivaa yhteiskuntaa on Haiti, joka on ollut itsenäinen jo vuodesta 1804. Lähes koko tuon ajan siellä on vain mellakoitu, kahakoitu ja rötöstelty. Nykyisin Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa ja poliittisesti erittäin epävakaa.
http://www.yle.fi/uutiset/taustat/linkitys/id28546.html

Tietysti voin olla väärässä ja toivonkin olevani. Olisihan se mukavaa, kun neekeritkin alkaisivat menestyä yhteiskunnassa siinä missä valkoiset; nykyinen tilanne ei ole kenenkään etu. Ei kuitenkaan ole mitään syytä miksi kaikki rodut olisivat ominaisuuksiltaan yhtä kyvykkäitä rakentamaan hyvää yhteiskuntaa - luonto ei tunne minkäänlaista tasa-arvoa.

 

[AKV]

Yritin mielestäni viimeksi käsitellä niitä Wikipediassa mainittuja ongelmakohtia. Se käsitteli enimmäkseen epäolennaisuuksia, joilla kaikilla ei edes ollut vaikutusta tuloksiin, vaan ne oli tehty puhtaasti mielenkiinnosta (arvioinnista: http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/10.asp). Tutkimus ei ollut täydellistä, mutta se kyllä osoittaa heidän hypoteesinsa oikeaksi.

[/quote]

Miksi on mielestäsi "epäolennaista" huomauttaa aineiston epätasaisuudesta, sen puutteellisuudesta tms.??

Mielestäni on loogista olettaa erojen ryhmien keskimääräisissä ÄO:issä johtuvan osaksi geeneistä koska näin on yksilöidenkin kohdalla, ja näin näyttävät tekevän Lynn ja Vanhanenkin.

Ei se valitettavasti ole loogista. Ihan siitä syystä, että variaatio ns. rotujen sisällä on niin suurta, että suuri siitä syystä mitään luonnontieteellisesti pätevänä pidettyä rotujakoa ei ihmisten keskuudessa ole saatu aikaan. Aiemmin puhuin eräästä tähän astisista yrityksistä kenties pätevimmästä: siinä todettiin, että maailmassa olisi 10 ihmisrotua, joista 9 Afrikassa ja kaikki muut ympäri ämpäri maailmaa olisivat sitten samaa rotua. Tämäkin on saanut kritiikkiä osakseen.

1. ÄO ja talous korreloivat, joten ne ovat kovariantteja.

Totta. Mutta tässä pitää myös muistaa se käänteinen mahdollisuus (talous huono --> ÄO kärsii)

2. ÄO on osittain geneettisesti määräytyvä (todistetusti), joten eroja kansojen keskimääräisessä ÄO:ssä on ollut olemassa ennen poliittis-taloudellisia eroja.

Tässä mennään metsään. Emme voi käyttää johtopäätöstä osana ehtoja joiden perusteella tuo johtopäätös on itsessään saavutettu, emmehän? ÄO on geneettisesti määräytyvä, se on fakta. Mutta se, että kansojen (rotujen?) keskimääräisessä ÄOssa on eroja jotka selittyvät geneettisillä eroilla on EDELLEEN todentamaton väite.

Korkeamman ÄO:n omaava kansa pystyy tuottamaan hyödykkeitä tehokkaamin sekä huoltamaan ja johtamaan yhteiskuntaa tehokkaammin, ja nämä kaikki vaikuttavat kansantalouteen. Osaaminen on siis linkki ÄO:n ja talouden välillä.

Totta. Mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Miksi esim. Aasiasta löytyy edelleen maita jotka ovat esim. USAa köyhempiä, vaikka heidän keskimääräinen ÄO on kovempi kuin esim. jenkkien?? Tai miksi Suomessa menee paremmin kuin monissa näistä maista, vaikka olemme Euroopan "pohjasakkaa" tässä asiassa?

Korrelaatiota löytyy, se on totta. Mutta se ei näytä olevan kovinkaan täydellinen selitys.

4. ÄO:n ja talouden yhteyden selittyminen jollain kumpaakin vaikuttavalla kolmannella tekijällä on epätodennäköistä.

Tämä neljäs kohta onkin joka tapauksessa hiukkasen epäselvä.

Joka tapauksessa tämä vaikutus ei ole niin voimakas, että se pystyisi selittämään kokonaan havaittuja eroja ÄO-keskiarvoissa.

Sikäli kun länsimaissa ÄO-tulokset ovat nousseet liki esim. mustien ja valkoisten välisen eron (n. 10 pistettä) verran, niin tuo vaikutus todellakin on voimakas.

"Variaatio on suurempi rotujen sisällä kuin välillä" -väite on muuten peräisin Lewontinin veriryhmien tarkastelusta, ja alkuperäinen väite rotujen kelpaamattomuudesta taksonomiseksi yksiköksi on osoitettu vääräksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lewontin's_Fallacy
Sinänsä kuvaavaa on, että pelkällä DNA-näytteellä saadaan yksilön alkuperä selville melko tarkasti.

Lewontin oli (tietääkseni) ensimmäinen, joka tämän toi esille, kyllä. Mutta käsittääkseni päinvastaista väittävä artikkeli "Lewontin's fallacy" on niinikään saanut evoluutiobiologien keskuudessa osakseen kritiikkiä eikä sen väitteitä rotujen olemassaolon suhteen pidetä pätevinä. Täältä lyhyttä kritiikkiä artikkeliin:

http://www.reference.com/browse/wiki/Lewontin's_Fallacy

ja yleistä rotujaon ongelmista;

http://www2.unescobkk.org/eubios/EJ142/ej142h.htm

Tässä myös Lewontinin tuoretta kommenttia aiheesta (liittyen mm. Leroin New York Timesissa julkaistuun artikkeliin, jossa niinikään kritisoitiin rotujen "olemassaolemattomuutta")

http://raceandgenomics.ssrc.org/Lewontin/


Tietty näkisin mielelläni Edwardsin rotujaon kriteerit, jos ja kun mies sitten pystyy ihmisen pätevästi rotuihin jakamaan.

Hmm… minun käsittääkseni Dawkins on lähinnä etologi. En ole hänen kasitykseensä älykkyydestä tutustunutkaan.

Tarkoitus oli vain todeta, että sikäli kun johtavat sosiobiologit eivät näe syytä pitää rotujen välisiä älykkyyseroja pätevänä selityksenä, niin ...

Onko siellä jotain näyttöä sen puolesta, että erot eivät olisi lainkaan perinnöllisiä?

Eipä tietenkään. Sikäli kun tieteessä ei keskitytä ns. negatiiviseen todistamiseen. Kyse on tästä;

Suurin osa kritiikistä kohdistuu valitettavasti vain pohtimaan, voidaanko nykytiedon valossa (perustellusti) väittää mitään erojen perinnöllisyydestä, jolloin koko kysymys jää edelleen auki.

Olen erittäin paljon samaa mieltä.

Ridleyn äärimmäisen popularistisessa ”Perimä – ihmisen historia 23 kappaleessa” –kirjassa muuten rotujen älykkyyskysymys sivuutetaan toteamalla, että ”ei ole mitään todistetta väittää, että nämä erot johtuisivat geeneistä”. Niinpä, kukaan ei väitäkään näiden erojen johtuvan geeneistä, vaan että perimä vaikuttaa myös. Ridley kertoo myös, että valkoisiin perheisiin adoptoitujen mustien lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi yhtä suuri kuin valkoisten. Mitään viitettä ei valitettavasti ole, ja tämä väite on aika pahasti ristiriidassa sen kanssa, että kotitausta ei juurikaan vaikuta älykkyyteen. Itse asiassa adoptiolasten älykkyysosamäärien korrelaatio on keskimäärin nolla, kuten Ridley pari sivua aiemmin oli todennut. Havainnon merkitsevyys voi myös olla kyseenalainen. Eräässä keskustelussa ihmeteltiin kirjan älykkyyslukua; kuinka niinkin maineikas mies voi kirjoittaa näin hutkien.

Tuotanoin, taidat nyt sekoittaa MARK Ridleyn (kirjan "Evolution" tekijä) ja MATT Ridleyn (populääri sosiobiologi)? Oma vikani osittain, olisi pitänyt erotella tarkemmin ... Valitettavasti teosta "Evolution" ei nyt ole käsillä.

Ovathan ne pienentyneet, mutta eivät merkittävästi. Yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen pääseminen edellyttäisi nousua lähes samalle tasolle, sillä jo 15 pisteen ero vaikuttaa suuresti esimerkiksi sijoittumisessa ammatteihin, kuten Gottfredson osoittaa. Mitä tutkimuksia tarkoitat, mihin aikaan ne on tehty ja millä testityypillä?

Ravens Standard Progressive Matrices, Kaufman Assessment Battery for Children, Stanford-Binet IV.

K.R. Vincent, "Black/white IQ differences: Does age make a difference?" Journal of Clinical Psychology 47, 1991, pp. 266-270

 

[piidu]

Eikös suomalaisia pidetä fiksuna kansana ulkomailla? Mielestäni tämä väite on naurettava. Kun katsoo esim. perjantain yöelämää teinit ovat pullot kädessä, amikset heruttelevat näitä, vanhat ukot ovat kusella keskellä tietä ja aikuiset nauravat televisiosta tuleville lapsille luullen olevansa sivistyneitä. Way to go

 

[Cthulhu]

. Ridley kertoo myös, että valkoisiin perheisiin adoptoitujen mustien lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi yhtä suuri kuin valkoisten. Mitään viitettä ei valitettavasti ole, ja tämä väite on aika pahasti ristiriidassa sen kanssa, että kotitausta ei juurikaan vaikuta älykkyyteen..

Mutta tuohan kumottiin aika selvästi tuossa Transracial Adoption Studyssä joka lainasin aikaisemmalla sivulla. Kaikkien adoptoitujen keskimääräinen älykkyysosamäärä nousi hivenen mutta rotujen väliset erot jäivät.

 

[Mou]

Totta. Mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Miksi esim. Aasiasta löytyy edelleen maita jotka ovat esim. USAa köyhempiä, vaikka heidän keskimääräinen ÄO on kovempi kuin esim. jenkkien?? Tai miksi Suomessa menee paremmin kuin monissa näistä maista, vaikka olemme Euroopan "pohjasakkaa" tässä asiassa?

Kirjoittelin aikaisemmin, että tässä olisi hyvä ottaa huomioon myös aikaväli. Romahduksia nyt tulee kaikille. Kiinan kommunistihallinto nyt esimerkiksi tuhoaa aika tehokkaasti minkä tahansa maan hyvinvoinnin. Kuinka pysyvää se on, jää nähtäväksi.

...ja yleistä rotujaon ongelmista;...

Eivätkö Vanhanen & Kni. keskittyneet enemmän kansallisuuksien vertailuun, jolloin se rotujako ei ole niin merkittävä? Uskoisin, että suurimmassa osassa maita ihmiset ovat geneettisesti riittävän homogeenisiä, jotta sitä eroa voidaan selittää myös geeneillä. Ketä kiinnostaa, tuleeko se 10 000 m:n maailmanmestari Keniasta vai Etiopiasta? Tai satasen juoksija Ghanasta vai Nigeriasta? Väärin olisi toki väittää, että Itä- ja Länsi-Afrikan porukat olisivat geneettisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia kaikissa suhteissa.

 

[AKV]

Tämä on usein kuultu väite, joten se ansaitsee tulla uudelleen mainituksi, vaikka asiaa sivuttiinkin jo aiemmin. Miksi vielä köyhemmät ja moniongelmaiset Amerikan intiaanit saavat monissa testeissä parempia tuloksia kuin mustat? Miksi varakkaat mustat saavat huonompia ÄO-tuloksia kuin köyhät valkoiset?

Hyvä kysymys. Ovatko ne intiaanit todellakin köyhempiä?

http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/income_wealth/002484.html

"People who reported black as their only race, for example, had a poverty rate of 24.4 percent in 2003.

"The three-year average poverty rate for people who reported American Indian and Alaska native as their only race (23.2 percent) was not different from the rates for blacks or Hispanics. It was higher than the rate for non-Hispanic whites who reported only one race. The three-year average poverty rate for people who reported American Indian and Alaska native, regardless of whether they also reported another race (20.0 percent), was lower than the rates for blacks or Hispanics and higher than the rate for non-Hispanic whites who reported only one race."

Entä moniongelmaisempia? Päihteiden suhteen ainakin näin näyttäisi olevan.

http://www.nida.nih.gov/pdf/minorities03.pdf

Huomata kannattaa kuitenkin myös tämä:

"African Americans, especially, exhibit excess rates of arrest, conviction,
and incarceration for drug-related crimes and of homicide in general and drug-related homicide in particular. These observed excess rates of criminal justice incidents and medical casualties are not consistent with other
evidence on the drug experiences of African Americans in the United States (e.g., from NHSDA and MTF). As such, this is a topic that deserves special focus in research on the social and health disparities affecting our
African-American citizens."

Mustilla menee siis tässä mielessä huonommin.

On tietty eri asia ruveta pohtimaan, että miksi näin (miksi useammin tuomioita/kovemmat tuomiot, miksi jäävät kiinni useammin tms.). Eiköhän tästäkin kuitenkin joku saa aikaiseksi sen wanhan tutun johtopäätöksen.

Off-topic: mielenkiintoista olisi myös tutkia esim. sitä raskaudenaikaisen ravinnonsaannin/sen laadun vaikutusta lapsen kehitykseen älykkyyden osalta. Toistaiseksi tästä on tietääkseni tehty peräti yksi tutkimus, sekin jo 30 vuotta vanha ja äärimmäisen suppea. Myöskään varhaislapsuuden osalta ei ravinnon suhteen ole hirveästi tutkimuksia tehty, jotain sentään.

http://www4.ncsu.edu/~jwosbor2/otherfiles/PSY304/APA-intelligence.pdf

"In contrast, prolonged malnutrition during childhood does have long-term intellectual effects. These have not been easy to establish, in part because many other unfavorable socioeconomic conditions are often associated
with chronic malnutrition (Ricciuti, 1993; but cf. Sigman, 1995). In one intervention study, however, pre-schoolers in two Guatemalan villages (where undernourishment is common) were given ad lib access to a
protein dietary supplement for several years. A decade later, many of these children (namely, those from the poorest socio-economic levels) scored significantly higher on school related achievement tests than comparable
controls (Pollitt et al, 1993). It is worth noting that the effects of poor nutrition on intelligence may well be indirect. Malnourished children are typically less responsive to adults, less motivated to learn, and less active
in exploration than their more adequately nourished counterparts."

Miksiköhän Lynn et co. eivät ota näitä juurikaan harkintaansa?

P.S.

Mainitaanhan tuolla APAn julkaisussakin se, että mustien ja valkoisten välinen ero pienenee:

Another reason to think the IQ mean might be changing is that the Black/ White differential in achievement scores has diminished substantially in the last few years. Consider, for example, the mathematics achievement
of five year olds as measured by the National Assessment of Educational Progress (NAEP). The differential between Black and White scores, about 1.1 standard deviations as recently as 1978, had shrunk to .65 SD by
1990 (Grissmer et al, 1994) because of Black gains. Hispanics showed similar but smaller gains; there was little change in the scores of Whites. Other assessments of school achievement also show substantial recent
gains in the performance of minority children.

Oli tuolla muutenkin hyvää dataa mm. vähemmistöjen aseman & ÄOn yhteydestä jne.

 

[AKV]

Mutta tuohan kumottiin aika selvästi tuossa Transracial Adoption Studyssä joka lainasin aikaisemmalla sivulla. Kaikkien adoptoitujen keskimääräinen älykkyysosamäärä nousi hivenen mutta rotujen väliset erot jäivät.

Kyseessä on siis Minnesota Transracial Adoption Study. Kannattaa muistaa, että jo tutkimuksen tekijät Scarr ja Weinberg pitivät sitä suppeana ja tulkitsivat tulosten viittaavan lähinnä ympäristöllisten tekijöiden aiheuttamiin eroihin. Myös v. 1986 jatkotutkimuksessaan (julkaistu vasta 1992) he olivat samalla kannalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study

Sen kummempia adoptiotutkimuksia mustien ja valkoisten suhteen ei taida Jenkeistä löytyäkään. Aika hutera pohja.

Mitä adoptiotutkimuksiin tulee, niin palataan tähän Matt Ridleyn kautta:

Ridleyn äärimmäisen popularistisessa ”Perimä – ihmisen historia 23 kappaleessa” –kirjassa muuten rotujen älykkyyskysymys sivuutetaan toteamalla, että ”ei ole mitään todistetta väittää, että nämä erot johtuisivat geeneistä”. Niinpä, kukaan ei väitäkään näiden erojen johtuvan geeneistä, vaan että perimä vaikuttaa myös.

Eiköhän tuossa tarkoitettu juuri sitä, että älykkyyserojen rotujen välillä väitetään johtuvan geneettisistä syistä? You know, siis se väite joka ei saa tukea geenitutkimuksen eikä ihmisen evoluution historian puolelta. ;)

Ridley kertoo myös, että valkoisiin perheisiin adoptoitujen mustien lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi yhtä suuri kuin valkoisten. Mitään viitettä ei valitettavasti ole, ja tämä väite on aika pahasti ristiriidassa sen kanssa, että kotitausta ei juurikaan vaikuta älykkyyteen. Itse asiassa adoptiolasten älykkyysosamäärien korrelaatio on keskimäärin nolla, kuten Ridley pari sivua aiemmin oli todennut. Havainnon merkitsevyys voi myös olla kyseenalainen.

- Tässä kannattaa muistaa, että kotitausta on vain yksi tekijä. Adoptiossa vaikuttavat monet muutkin seikat (kaverit, koulut, sosiaalinen status tms.). Näin ollen suoranaista ristiriitaa ei ole olemassa.

- Lisäksi Ridley kyllä antaa viitteitä lukujensa väitteisiin kirjan lopussa, joten vaikeaa uskoa että mies olisi tehnyt moista virhettä tässä. Täytynee tarkistaa kirjasta.

Lopuksi pari tutkimusta, joissa on saatu hiukkasen erilaisia tuloksia sosiaalisen intervention & ÄOn suhteesta kuin mitä esim. Bell Curvessa aikoinaan raportoitiin.

M. Schiff, M. Duyme, A. Dumaret and S. Tomkiewicz, "How much could we boost scholastic achievement and IQ scores? A direct answer from a French adoption study," Cognition 12, 1982, pp. 165-96.

C. Capron and M. Duyme, "Assessment of effects of socioeconomic status on IQ in a full cross-fostering study," Nature 340, 1989, pp. 552-3.

 

[Kaminari]

Onpas paljon infoa tässä threadissa. Lisää näitä. Muutamia kysymyksiä heräsi, minulla kun on tuo tietopuoli vähän huono yleisesti.

Pikalukemisella pisti silmään tuo asetelma jossa taloudellinen menestys asetetaan vastakkain huume -ja väkivaltarikollisuuden kanssa. Eikö älykäs rikollinen voi menestyä alallaan ja menestyä taloudellisesti? Luulisi että älykäs ihminen menestyy ympäristössä kuin ympäristössä ympäristön keinoin, mukautuu ja käyttää sitä hyödykseen. Tässä toki on se vinkkeli olemassa että ei-sopeutuvat yksilöt ja ihmisryhmät ovat tyhmiä kun eivät ymmärrä omaa etuaan. Mielenkiintoisena pidän sitä että kun katsoo tuonne pihalle tai käy ulkomailla niin kansallisuudet ja "rodut" tuppaavat menemään omiin nurkkauksiinsa vaikka selkeästi paremmat mahdollisuudet edetä olisi mukautua ja luopua niistä omista määrittävistä tekijöistä, kansallisesta identiteetistä yms.

Toisaalta onko se jotenkin sisäänrakennettua korottaa älykkyyttä? Eihän kukaan yksin menesty (Tony Halme on hyvä esimerkki siitä harhaluulosta jossa ihminen on yksilö ja vahva yksilö voi muuttaa asioita. Valta ei ohjaannu itseään korostavalle egoistille jonka mielestä suorasanaisuus on vittuilemista, valta ohjaantuu niille joille se annetaan ja jotka osaavat toimia joukoissa. Ts voisi luulla menestyjän ÄÖ on yhtä paljon kuin niiden ihmisten jotka hänestä sellaisen tekevät. :P) Tuntuu että näissä puheenaiheissa käsitellään yhtä älykästä ihmistä joka menestyy taloudellisesti ilman vuorovaikutusta. Onko niin että älykäs ihminen on aina myös sosiaalisesti lahjakas?

Minulla on mensan testin mukaan 150 ÄÖ, enkä voi todeta siitä olleen minulle vastaavaa hyötyä. Juon viinaa, jurotan ja kiroilen kun rahat loppuvat aina 2 viikkoa ennen tilipäivää. Ja koulumenestyksestä ei voi puhua.

 

[jantunen7]

Minulla on mensan testin mukaan 150 ÄÖ

Heitit pikkuisen tsoukin tuohon mukaan:whip:

 

[Kaminari]

Heitit pikkuisen tsoukin tuohon mukaan:whip:

:jahas:

 

[osku]

Eikös suomalaisia pidetä fiksuna kansana ulkomailla? Mielestäni tämä väite on naurettava. Kun katsoo esim. perjantain yöelämää teinit ovat pullot kädessä, amikset heruttelevat näitä,

Ja se miten teinit viettää perjantai iltansa kertoo kansakunnan älykkyyden? Miten sun mielestä älykäs teinit sitten viettää perjantai illan?

 

[Bulkviikinki]

Tässä on nyt taas linkki joka sai mua vähän ärsyyntymään Tutkimus: Näin suomalaiset tulivat Euroopan älykkäimmäksi kansaksi - Tiedeuutiset - Ilta-Sanomat

Taas joku sekoittanut älykkyyden ja viisauden :( !!!
Kuinkakohan monta kertaa mäkin oon saanut selitellä ihmisille viisaan ja älykkään ihmisen eron ?!
Sit on näitä jotka on tehnyt netissä näitä haista paska älykkyys testejä ja saanut huippu nero lukemat... melkein kaikki saa näistä testeistä huippulukemat :D sit kehuskelevat ku ne on neroja :D

 

[Hillitö]

Tässä on nyt taas linkki joka sai mua vähän ärsyyntymään Tutkimus: Näin suomalaiset tulivat Euroopan älykkäimmäksi kansaksi - Tiedeuutiset - Ilta-Sanomat

Taas joku sekoittanut älykkyyden ja viisauden :( !!!
Kuinkakohan monta kertaa mäkin oon saanut selitellä ihmisille viisaan ja älykkään ihmisen eron ?!
Sit on näitä jotka on tehnyt netissä näitä haista paska älykkyys testejä ja saanut huippu nero lukemat... melkein kaikki saa näistä testeistä huippulukemat :D sit kehuskelevat ku ne on neroja :D

Tuossahan linkitetään älykkyys periytymiseen (eli aivan oikein geeneihin). Meinaatko, että ei...viisaushan tässä on geeneissä kulkenut vai minkälainen ajatusvääristymä tuossa tutkimuksessa mielestäsi on. Entä miten se älykkyys ja viisaus sitten erotellaan a) kansankielessä, b) tieteellisesti.

Noista nettitesteistä: niissä on todella paljon variaatiota: suurin osa, joita itse olen tehnyt, on rakennettu aivan loogisen oloisesti ja väärien vastausten antaminen laskee pisteitä. Toki ne antavat vain suuntaa mutta niinhän mensan testikin on suuntaa-antava ja itse asiassa monien muiden älykkyystestien joukossa melko kapea-alainen testi.

Ainakin muistan tubettajanim. Pullantuoksuisen isännän tehneen nettitestin jollain videollaan. Tulos antoi vähän uutta näkökulmaa kaverin videoiden katseluun. Sekoitan kuitenkin tässä varmaan älykkyyden ja viisauden

 

[Bodailijapoika]

Jutun Nobel-osa oli mielenkiintoinen. Oliko se jotain, että tieteen Nobeleista yli kolmannes on mennyt juutalaisille, vaikka näiden osuus maailman väestöstä on mikä on - ei hirveesti suomalaisia isompi, siis suhteessa kaikkiin.

Itse näen, että suomalainen kansa on maailman tasapäisin. Siis jos olet prosentin muita fiksumpi, saat kärsiä siitä. Kotona siitä hyvästä isä antaa remmistä ja koulussa muut oppilaat lyövät naamaan, tyhjentävät fillarin renkaat tai riuhtaisevat pipon, jonka heittävät metsään. Jos oot keskimääräistä vahvempi, sut möyhennetään porukalla. Eestiläisillä kuulema sama vika keskenään. Juutalaiset tietävät, että heitä on vähän, mutta haluavat kansana pysyä maailmassa ja siksi he kannustavat toisiaan lähes kilpaa ja ovat ylpeitä, että joku kantrimän on onnistunut jossain. Tulevassa monikulttuurissa suomalaiset ovat hävinneet ja hieman sulautuneet aggressiivisiin kansoihin, mutta juutalaiset pysyvät pystyssä maailman tappiin.

Samaan aikaan Venäjällä liittyen vähän tohon älyn perimiseen, mutta lisättynä määrätietoisuudella: Venäläisen parlamentaarikon outo ehdotus: Kaikille venäläisnaisille jaettava Putinin spermaa - Ulkomaan uutiset - Ilta-Sanomat
Varmasti moni näki tämän linkin IS:n sivuilla, mut oli pakko pistää. Mä tykkään usein absurdista huumorista. Itse idean äiti, jonka nimikin on Misuliina, oli varmaankin tosissaan.