Suomalaisten älykkyys

[training_addict]

Tähän on aika paha sanoa mitään muuta kuin että olemme hieman eri mieltä. Varsinkin, kun lähestytään yritysmaailman huippua.

Yritysmaailman huipusta puhuminen on kai vähän eri asia, kun yleensä tuloeroista puhuminen? En kyllä olis kieltämättä yllättynyt mikäli FORTUNE 500 listan pomoilla olis yli 100 keskimääräinen ÄO:kin. Monen muun asian lisäks. Vois kuvitella, että ne painaa myös keskimäärästä ahkerammin töitä(ainakin ovat tehneet päästäkseen siihen asemaan) ja varsinkin omaavat keskimäärästä selvästi kovemman riskinottokyvyn/stressinsietokyvyn. Ja about tuhat muuta juttua, joiden joukossa sosiaalisten taitojen merkitystä ei varmaan sunkaan mielestä voi liikaa korostaa? Mitä mieltä muuten oot kummat sais keskimäärin korkeemmat pisteet noista kuviopäättelyistä: matematiikan tutkijat vai yritysjohtajat?

Tää menee liian vaikeaksi mulle. Mun mielipide on siis se, että fiksut tienaavat keskimäärin enemmän kuin tyhmät ja lopetan osaltani tähän, jos ei nyt polttavan tärkeitä kysymyksiä ilmaannu. Kellokin on jo paljon.

Toi voi hyvinkin pitää paikkansa, että fiksut varmaan tienaa enemmän keskimäärin kuin tyhmät(siis mitä tienaa henkilöt ÄO alle 100 vs. henkilöt ÄO yli 100). Ainakin siis loogisesti ajatellen kuulostais paljon järkevämmältä, kuin esim. päinvastaisen väittäminen. Maittainhan toi ei tosin toimi. Ihan kuriositeettina Suomen BKT(sikäli kun sitä voi käyttää taloudellisen menestymisen mittarina) per nuppi on Saksaa korkeampi, vaikka ollaan ÄO asteikolla tyhmempiä. Jenkkejä ja Saksaa verrattaessa kummatkin erot vielä kasvaa. No joo, nyt mäkin käytin yksittäistapauksia ja onhan maiden vertailu on eri asia, kun koko väestön vertaileminen, jossa ÄO voidaan olettaa normaalijakautuneeksi. Maan sisälläkin pitäis tosin puhua varmaan jostain tietyistä aloista? Kuten sanottua, kun sitä rahaa voi tehdä vaikka puntteja kolistelemalla(joo, ei Suomessa, mutta anyways, you get the idea) niin onko sekään ihan itsestäänselvää, että ne rahakkaimmat ammatit vaatii korkeaa ÄO:ta? Jos katotaan vaikka Jenkkejä? Laulajat, urheilijat, viihdyttäjät ym. on varmaan aika selvä kaikille mutta ton sun logiikkas mukaan Suomessa mm. ahtaajien ja paperimiesten ÄO on varmaan sitten keskimääräistä korkeampi? Sairaanhoitajia tyhmempiä sitten saakin jo hakea...:D Edelleen tosta vois sun logiikalla päätellä, että fiksut ei tee ns. ihmisläheisempiä(useimpien mielestä sinänsä arvokkaampia) töitä koska yleensä paljon raadollisemmista ammateista maksetaan paremmin. Ts. viksuilla raha on aika korkealla arvoasteikolla. Vielä viitaten noihin matematiikan ym. tutkijoihin, niistäkään hommista ei yleensä suhteessa hirveitä makseta. Silti joitakin kiinnostaa pyöritellä numeroita ja kirjaimia paperilla tai miettiä miten lämmintä jossain BiGBanG:issä oli joskus Biljoona vuotta sitten. Vitun idiootit vai mitä?

Edelleen tyhmät vs. viksut on jo jokatapauksessa aikalailla eri juttu kuin, että voitais sanoa ÄO:n olevan yksittäisesti merkittävin tekijä taloudellisessa menestyksessä. Vaikka edellinen pitäiskin paikkansa niin siltikään ei voida sanoa, että se mahdollinen korrelaatio olis jotenkin lineaarinen. Ts. 130-150 ÄO omaavat tienaa keskimäärin 150-170 ÄO:n omaavia vähemmän. Ei varmaan sunkaan mielestä mikäli 130 olis kerran sopivin yritysmaailmassa menestymiselle?

 

[Mou]

...

Niin no joo, eipä se korrelaatio varmasti ainakaan lineaarinen ole, kuten mun tekstistä ehkä luulis mun ajattelevan. Luultavasti jonkun tietyn ÄO-rajapyykin ylittymisen jälkeen kategoriaan "hyvätuloinen" pääsy onkin enemmän muista seikoista kiinni.

Taivun kyllä tuon alavertailun edessä, olette Hippa ja TA oikeassa. Ehkä tosiaan olis hyvä tehdä joku alojen sisäinen vertailu. Tämä poistaisi myös noiden mallien, muusikoiden, urheilijoiden yms. vaikutuksen tilastoista. Kuitenkin vain murto-osalla on niitä hommia mahdollisuus tehdä, sillä ne pohjautuvat lähinnä geeneihin. Tai sitten keskiarvojen sijaan voitaisiin verrata mediaanipalkkoja. Ja vitustako mä mitään tiedän, ei mulla ole mitään tilastoja ja olo on aina varsin alaston, kun ei ole numeroita, mihin tukeutua. Eikä niitä varmasti aiheen huomioonottaen ihan äkkiä ole tulossa.

Saattaa olla, että me puhuttiin hieman eri asiasta. Itse ajattelin ennemmin tällaista perusfiksu vastaan vähemmän fiksu -asetelmaa. Se, miten se tulostui tekstiksi, on eri asia...

Kai mulla sitten on yläasteen pinko- yms. huutojen jälkeen jäänyt vaan sellainen tietty vahingonilo niitä paskanumeroillaan ylpeileviä dorkia kohtaan, kun näkee niiden toimintaa ja kuulee niiden vuodesta toiseen samoja juttuja yhä tänäkin päivänä. Ja ei liene epäselvää, kumpaan kategoriaan mä itseni itserakkaasti lasken. Ihan sama, mitä pakkis asiasta ajattelee. Ja varsinaisesta koulukiusauksesta tai mistään syrjinnästä ei ollut kyse, olin jo silloin niitä jätkiä isompi. Muuten vaan vitutti se samojen jätkien jatkuva kitinä. Noh, meitsi häippää täältä kohta muutenkin.

Nyt mulla ei oikeasti ole enää mitään sanottavaa. Piis ja aut, menkää aktualisoimaan potentiaalinne ja olkaa tyytyväisiä siihen, mitä teette!

 

[Hippa]

Edelleenkään se, ettei älykkyyttä pystytä täysin tismalleen ja pilkulleen ja prikulleen määrittelemään kuten sinä haluaisit, poista sen olemassaoloa ja testien toimivuutta.

En minä halua, että älykkyys voitaisiin prikulleen määrittelemään. Mistä olet saanut sellaisen kuvan?

Testit ovat olemassa ja ne varmasti toimivat käyttötarkoituksensa mukaan, mutta jos henkilö menestyy hyvin matemaattisessa testissä, ei tulosta voida yleistää niin, että henkilöä pidetään kaikin puolin älykkäänä. Mielestäni täytyy aina muistaa se, millaisessa testissä on tuloksensa saanut.

Se, mitä tässä koko ajan vastustan on se, että testit mittaavat melkeen ainoastaan matemaattista taitoa enkä pidä lainkaan siitä, että unohdetaan muut lahjakkuuden/älykkyyden osa-alueet sen lisäksi, että sen matemaattisen testin tuloksen perusteella määritellään ihmisiä älykkyystasolla.

Ei tieteessä pystytä kaikkea aina nanotarkkuudella määrittelemään, kuten ei esimerkiksi sähköä pystytty aikoinaan. Jos sinä mittaat sähkömittarilla sähkövirtaa, etkä sen hetkisen tietosi perusteella pysty määrittelemään mitä sähkövirta on, niin leimaatko tämän mittarin silloin täysin hyödyttömäksi, vaikka sen antamat tulokset olisivatkin yhdenmukaisia käytännön sovelluksissa? Myös kellojen hävittämistä kannattanee filosofiasi pohjalta harkita, sillä aikaa käsitteenä lienee kovin vaikea määritellä, joten sen mittaaminen on myöskin turhaa.

Kumpaakaan esimerkkiäsi ei voi verrata luonteenpiirteisiin. Sähkö on olemassa ja se on mitattavissa. Aika on kyllä abstrakti, mutta se aika, jota me kelloilla mittaamme on ihmiskunnan tekemä sopimus, joka perustuu maapallon ja auringon liikkeisiin (en valitettavasti ihan tarkkaan muista miten) eli sinänsä varsin konkreettisiin asioihin.

Sen sijaan älykkyys siinä missä muut luonteenpiirteet ovat täysin abstrakteja. Niitä ei voida mitenkään tieteellisesti todistaa, mikä tottakai näkyy myös siinä, ettei esimerkiksi älykkyyden määritelmästä olla yhtä mieltä edes tieteen maailmassa.

Ihmisen aivotoiminta tunnetaan jo melko hyvin. Tietokoneet osataan ohjelmoida toimimaan teknisesti samalla tavalla kuin aivot, mutta vieläkään tietokoneet eivät osaa soveltaa ja ajatella itse.

Yleisesti ottaen siis käy niin, että käytännön kanssa ristiriidassa olevat teoriat eivät elä kovin kauaa. Älykkyyden osalta tiedemiehet ovat kehitelleet erilaisia teorioita ja tulleet vuosien kuluessa siihen tulokseen, että tietynlainen testi näyttää korreloivan kohtuu hyvin ihmisen yleisen henkisen suorituskyvyn kanssa. Tätä sitten aletaan kutsumaan älykkyystestiksi, koska se kuulostaa useimpien mielestä järkevältä.

Se, mihin älykkyysmääritelmä on koko ajan menossa yhä enemmän, on suuntaus, ettei ole mitään yhtä älykkyyttä, vaan älykkyyttä on monenlaista ja se koostuu eri asioista. Älykkyyden mittaamisessa valtaosa testeistä tuntuu mittaavan matemaattisia tai loogisen päättelykyvyn taitoja.

Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia tuloksia samat ihmiset saa erilaisia taitoja mittaavissa älykkyystesteissä. En tosin tiedä onko olemassa älykkyystestejä, jotka perustuvat kielellisisiin taitoihin. En ole itse koskaan sellaista tehnyt.

Niin kuin aiemmin sanoin, älykkyystestit juontavat juurensa koulukyvykkyyden mittaamisessa, ei suinkaan ihmisten pistämisessä älykkyysjärjestykseen.

Tietysti voit ajatella, että miljoona paskakärpästä paskaa mutustaessaan eivät ymmärrä hyvän päälle, mutta nämä paskakärpäset jotka testejä tekevät, ovat asioihin perehtyneet meitä foorumilaisia HIUKAN enemmän. Tämän tiedon valossa en itse ilman minkäänlaista asiantuntemusta/tutkimuspohjaa lähtisi määrittelemään asiaa omien mieltymysteni mukaan.

En minä käsityksiäni ole tuulesta temmannut. Päinvastoin olen itsekin pitkään elänyt siinä uskossa, mitä vastaan nyt koitan taistella. Nimiä, joiden kanssa olen samoilla linjoilla on mm. Robert Sternberg, Howard Gardner ja Kari Uusikylä.

Wikipediasta: Älykkyystestejä kehittänyt David Wechsler ymmärsi 1975 älykkyyden "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin."

Tämäkin kuulostaa oikein hyvältä

Yleisesti ottaen fysiikkaa/matematiikkaa osaava ihminen saa älykkyystesteistä hyvät pisteet, jolloin häntä voidaan kutsua älykkääksi. Älykkyys voi siis ilmetä myös fysiikan osaamisena, kuten esimerkiksi Einsteinin kohdalla kävi. Fysiikan osaaminen vaatii tietysti muutakin kuin älykkyyttä.

Syy miksi fysiikkaa/matematiikkaa osaavat menestyvät älykkyystesteissä johtuu siitä, että niitä taitoja vaaditaan myös älykkyystesteissä menestymisessä.

Oletko tietoinen siitä, että kateellinen ihminen paisuttelee kateuden kohteensa ominaisuuksia ja pyrkii loppujen lopuksi kaikintavoin musertamaan kaiken siihen liittyvän? Minusta alkaa vaikuttaa nyt siltä, että keskustelen kateellisen ihmisen kanssa, joka ei pysty tarkastelemaan asiaa riittävän objektiivisesti. Jokainen ihminen tietysti itse määrittelee asioiden merkitykset ja tämä "kansan silmä" on tässä tapauksessa vain sinun ja ehkä joidenkin ystäviesi silmä.

Olen pahoillani, jos tulkitset mun viestejä musertamisena. Pidän hyvin kapeakatseisena ajatella älykkyyden olevan sitä, että menestyy älykkyystesteissä. Yritän vain avata ihmisten silmiä tajuamaan, että älykkyys on hyvin laaja ja monitahoinen asia, jota ei pidä väkisin tunkea mihinkään matemaattiseen muottiin.

Henkilökohtaisella tasolla olen siltä osin, että minusta tulee opettaja enkä missään nimessä halua lasten luulevan, että ainoastaan matemaattinen lahjakkuus on älykkyyden merkki.

Yksi osa menestymistä on myös usko itseensä, ja jos se kuolee jo koulussa mitä kaikkia älykkyyksiä ja lahjakkuuksia jääkään sinne huonon itseluottamuksen varjoon?

Älykkyys, olkoon nyt mitä on, on arvostettu ominaisuus (monien muiden joukossa), mutta en itse näe sen tekevän ihmisestä kaikinpuolin parempaa oliota. Sinä voit tietysti ajatella toisin, jos se on mielestäsi hyvä juttu.

Jälleen mietin sitä, miten olet voinut saada sellaisen mielikuvan, että minä ajattelen noin.

Lukemani perusteella en usko, että sinulle löytyy mieluisaa määritelmää älykkyydestä. On myös kaiketi älykästä välillä vain miettiä, liikoja kyselemättä. Joskus asiat aukenevat ajan kanssa itsestään.

Sitten täytyy vielä sanoa siitä sydänleikkauksesta. Sanoit toivovasi huolellista ja taitavaa lääkäriä. Sinulta ei kysytty unelmiesi lääkäriä, vaan annettiin kaksi vaihtoehtoa ÄO:n perusteella valittavaksi. Lisäksi harvoin missään kognitiivisia toimintoja mittaavassa testissä pärjää huolimaton ihminen.

Kuten sanoin, ei se älykkyystestin tulos merkkaa, vaan ihan muut asiat.

Kyllä huolimattomat ihmiset voivat ihan hyvin pärjätä erilaisissa testeissä. Huolimattomuus, josta itse puhun on jotain ihan muuta kuin testikysymyksiin vastaamisessa ilmennyt huolimattomuus. En esimerkiksi halua kirurgin leikkaavan väärää jalkaa tai unohtavan mahalaukkuuni leikkausvälineitä. Sellaistakin tapahtuu, ja se on vakavaa huolimattomuutta.

Lisäksi itse toteat, että 70 pisteen tietämillä oleva ihminen lähentelee älyllistä vajavaisuutta. Kuitenkaan toisaalta et ole kiinnostunut siitä, leikkaako sinua 130 pisteen mies vaiko henkisen vajauksen rajamailla seilaileva veitsiniekka.

70 pisteen tietämillä oleva ihminen ei luultavasti koskaan pääsisi lääketieteelliseen eikä kirurgiksi, mutta yritin ajattelevana ihmisenä soveltaa ajatuksesi äo-testin tuloksesta sellaiseksi, että merkitseekö minulle testin pistemääräerot vai eivätkö merkitse.

Lopuksi vielä muutama quote.

Quote:
Kuitenkaan siinä aloittamassani ketjussa en ehtinyt huomata yhtään sosiaalista älykkyyttä naisilta. Tietysti asiaan vaikuttaa sekin, että naiset ovat täällä vähemmistönä. Jokatapauksessa siinä ketjussa jokainen osaa ottanut nainen otti joko herneet nokkiinsa, dissasi minua tai sitten lakaisi koko asian paskana maton alle. Tämäkö sosiaalista älykkyyttä?

Ja seuraavassa kommentteja mua kohtaan. Sisältävät herneen vetämistä, dissausta ja vähän lakaisuakin.

Tee niin. Kumoa älykkyyden käsite omassa päässäsi ja kehitä vaikkapa oma mystisyystesti, jossa saat miljoona pistettä, mutta älä suotta tee ristiretkiä meidän vääräuskoisten luokse.

Oletko tietoinen siitä, että kateellinen ihminen paisuttelee kateuden kohteensa ominaisuuksia ja pyrkii loppujen lopuksi kaikintavoin musertamaan kaiken siihen liittyvän? Minusta alkaa vaikuttaa nyt siltä, että keskustelen kateellisen ihmisen kanssa, joka ei pysty tarkastelemaan asiaa riittävän objektiivisesti.

Mielipiteesi vaikuttavat melko ristiriitaisilta. Keskity ongelmiisi ja hoida ne, ennemmin kuin täällä taistelet tuulimyllyjä vastaan.

 

[Hippa]

Painotit lähtökohtien tärkeyttä, johon halusin esimerkiksi heittää Ollilan, jonka lähtökohdat eivät rahallisesti olleet kaksiset. Oletan kuitenkin, että tarkoitit lähtökohdilla taloudellisia seikkoja, etkä esim. rakastavaa perhettä tms. minkä merkitystä en toki väheksy. Sillä lailla mä vaan sen tulkitsin. Mutta yhtä lailla siis huonoa argumentointia mun osalta on nostaa yksittäistapaus Ollila tähän mukaan.

Kiitos selvennyksestä. Taloudellisista lähtökohdista puhuinkin. Olisi varmasti itselläkin koulutustilanne varmasti paremmassa kuosissa, jos sitä rahaa olisi. Tosin jos sitä rahaa olisi, olisin perustanut oman yrityksenkin, koska mielessä on yksi kerrassaan mainio liikeidea, mutta nollabudjetilla ei voi toteuttaa yhtään mitään.

Ollaanko me nyt sitten maailman mittakaavassa jotenkin poikkeuksellisen menestyneitä? (Tähän taas pohdintaa siitä, miksi NIGERIALAISET ilmoittavat kyselyissä olevansa maailman onnellisin kansa ja missä meillä menee vikaan)

Materiaalisessa mielessä Suomessa menee aika hyvin. Täällä on myös melko turvallista, ihmisoikeudet, ilmainen koulutus ja suhteellisen hyvin toimiva yhteiskunta. Tilastollisesti täällä on paljon itsemurhia ja masennus on oikea kansantauti. Enpä osaa sanoa onko täällä sit loppujen lopuksi asiat kuinka hyvin.

edit. Pakko kommentoida vielä noita Hipan tekstejä. Oikeasti, ei täällä kukaan ole tuomitsemassa heikon tuloksen ÄO-testissä saanutta ikuiseen kurjuuteen, koska tämä yksilö voi todella olla helvetin kova tekemään töitä ja saada sitten joskus jotain aikaankin. Mutta todennäköisyydet ovat silti mielestäni heikommat. Tää maailma tarvitsee kai meitä numeronmurskaajia ja sun kaltaisia kaikista yksilöistä välittäviä ihmisiä.

En minäkään tuomitse korkeita tuloksia. Tuomitsen yleistävät päätelmät ja kyseenalaistan älykkyyden määritelmää ja testien luotettavuutta yleistämisessä.

 

[Hippa]

Luotat siis omaan pintapuoliseen vaikutelmaasi kirurgin "huolellisuudesta" enemmän, kuin älykkyystestiin? No, juuri tätä minä tarkoitin, kun sanoin, että oikeassa elämässä sosiaaliset taidot ovat tärkeämpiä kuin älykkyys...

Hienosti jätit quotesta pois sen tärkeimmän pointin eli onnistumisprosentin. Sen lisäksi mun luottamiseen vaikuttavat nuo ulkoa tarkkailtavat seikat.

Kyllä sinä tiedät mitä on äly, koska sanoit itse että Paris Hiltonilta puuttu sitä. Me ihmiset teemme jatkuvasti oletuksia toisten älykkyydestä ja toimimme niiden mukaan (vrt. oma toimintasi kirurgitapauksessa). Sinullakin on käsityksiä muiden älystä, vaikka tiedät näistä ihmisistä hyvin vähän.

Kyllä on oma käsitys siitä niin kuin sanojasi lainaten on kaikilla ihmisillä niitä käsityksiä. Minun käsitykseni ei vaan perustu pelkästään yhden testin antamaan numeroon.

On naurettavaa kritisoida älykkyystestejä epäluotettaviksi, kun joka päivä arvioimme muiden ihmisten älykkyyttä ulkonäön, aksentin, maneerien, iän, ammatin, varallisuuden ja muiden ennakkoluulojen perusteella. (Se joka väittää ettei tee näin, valehtelee. ÄO-vastustajatkin ajattelevat paradoksaalisesti, että vain tyhmät uskovat älykkyyden olevan mitattavissa. :D )

Olen kritisoinut niitä niistä tehtävien yleistyksen takia. Olen monta kertaa sanonut, että ne kyllä ajavat oman asiansa. Yleistyksiä ei vaan saa tehdä.

En myöskään luota siihen, että älykkyyttä voisi tosta noin vaan mitata. Perustelu on juuri siinä, että kannatan sellaista kuppikuntaa älykkyyspuolella, että ei ole olemassa yhtä älykkyyden käsitettä, vaan se koostuu monista eri asioista, eikä siten voida luotettavasti testata.

Tämä ei sulje pois sitä, ettei erilaisia taitoja voitaisi mitata.

Ehkä älykkyystestejä vastustaan niin kovalla vimmalla juuri sen takia, että muita ihmisiä voi hauskuuttaa, maanitella, uhkailla ja imarrella pitämään keskinkertaistakin älykkäänä, mutta kokeet ovat immuuneja sosiaalisille valehtelupeleille?

Kuten sanoin Rollerghostille, yksi syy mun vastustamiseen on se, että haluan itse tulevassa opettajan ammatissani opettaa lapsille, että itseluottamus ja ahkera työ ovat erittäin oleellisessa asemassa, jos halutaan menestyä elämässä. En myöskään halua, että lapset luulevat, että ainoa älykkyyden mittari on matemaattinen taito. Älyä ja lahjakkuutta on monenlaista eikä yksi ole toista parempi.

 

[training_addict]

Kiitos selvennyksestä. Taloudellisista lähtökohdista puhuinkin. Olisi varmasti itselläkin koulutustilanne varmasti paremmassa kuosissa, jos sitä rahaa olisi. Tosin jos sitä rahaa olisi, olisin perustanut oman yrityksenkin, koska mielessä on yksi kerrassaan mainio liikeidea, mutta nollabudjetilla ei voi toteuttaa yhtään mitään.

Täällä näköjään raotellaan pandoran lipasta....:D Koulutus riippuu Suomessa taloudellisesta tilanteesta??

Tosta yrityksen perustamisesta: a) ei tarvi paljastaa mikä, mutta mitenköhän syvällisesti olet tota kerrassaan mainiota liikeideaas miettinyt b) sen rahoitusta.

Hyvät uutiset: ei ole vieläkään liian myöhäistä. Oikeesti kerrassaan mainiolle liikeidealla löytyy 100% varmasti rahoitus. En väitä, että se helppoa olis, mutta mikäli siihen asiaansa todella uskoo niin sen kyllä saa toimiin.

Huonot uutiset: heitän hatusta x%(x aika iso luku) kerrassaan mainioista liikeidoista a) ei ole kovin loppuunasti mietittyjä b) kaatuu huonoon käytännön toteutukseen. Ehkä 1 tapauksessa x:stä(x jälleen aika helvetin iso, paljon isompi kun äsken) yrityksen perustaminen olis 1) mulla on loistavaliikeidea 2) mulla on rahaa 3) laitetaan lafka pystyyn ja aletaan tekeen rahaa. Hyvänä tekosyynä tota rahanpuutetta kyllä kuulee aika helvetin monessa yhteydessä. IMHO. Menee samaan sarjaan, että en harrasta liikuntaa, koska mulla ei ole aikaa.....:piis: &:haart:

 

[Hippa]

Täällä näköjään raotellaan pandoran lipasta....:D Koulutus riippuu Suomessa taloudellisesta tilanteesta??

On ihan eri asia opiskella, jos ei tarvitse miettiä omaa elantoaan.

Tosta yrityksen perustamisesta: a) ei tarvi paljastaa mikä, mutta mitenköhän syvällisesti olet tota kerrassaan mainiota liikeideaas miettinyt b) sen rahoitusta.

Hyvät uutiset: ei ole vieläkään liian myöhäistä. Oikeesti kerrassaan mainiolle liikeidealla löytyy 100% varmasti rahoitus. En väitä, että se helppoa olis, mutta mikäli siihen asiaansa todella uskoo niin sen kyllä saa toimiin.

Huonot uutiset: heitän hatusta x%(x aika iso luku) kerrassaan mainioista liikeidoista a) ei ole kovin loppuunasti mietittyjä b) kaatuu huonoon käytännön toteutukseen. Ehkä 1 tapauksessa x:stä(x jälleen aika helvetin iso, paljon isompi kun äsken) yrityksen perustaminen olis 1) mulla on loistavaliikeidea 2) mulla on rahaa 3) laitetaan lafka pystyyn ja aletaan tekeen rahaa. Hyvänä tekosyynä tota rahanpuutetta kyllä kuulee aika helvetin monessa yhteydessä. IMHO. Menee samaan sarjaan, että en harrasta liikuntaa, koska mulla ei ole aikaa.....:piis: &:haart:

Koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta ei ole bisnesvainua muutoin kuin että idea tuntuu tosi hyvältä. Ei ole rahaa eikä mitään tietoa siitä, mistä sitä rahaa saisi. Ajatusta ei ole mietitty loppuun asti, koska se on yhä pelkkä ajatus. Käytännön toteutus ei pelota.

Vaikeaahan se on eikä riitä voimia tässä elämän tilanteessa tai ehkä koskaan löydy tarpeeksi lähteä toteuttamaan ideaa tosi teholla. Tosin ehkä se onkin sitä riskinottokyvyn puutetta.. Tai älyn puutetta ;)

NO joka tapauksessa meni vähän off topiciksi

 

[training_addict]

jatkuu...

On ihan eri asia opiskella, jos ei tarvitse miettiä omaa elantoaan.

On varmasti. Niukempaa elämistä kyllä, mutta kohtuullisen helppoa se perseaukisenkin opiskelu tässä maassa jokatapauksessa on. En mäkään kuitenkaan lähde tästä (tai saatanpa vaikka lähteekin:D ) sen enempää väitteleen. Kysympä nyt vielä kuitenkin, että minkä alojen opiskelut on sun mielestä poissuljettu jos "rahat kuitenkin riittää" opettajaksi opiskeluun??

Koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta ei ole bisnesvainua muutoin kuin että idea tuntuu tosi hyvältä. Ei ole rahaa eikä mitään tietoa siitä, mistä sitä rahaa saisi. Ajatusta ei ole mietitty loppuun asti, koska se on yhä pelkkä ajatus. Käytännön toteutus ei pelota.

Vaikeaahan se on eikä riitä voimia tässä elämän tilanteessa tai ehkä koskaan löydy tarpeeksi lähteä toteuttamaan ideaa tosi teholla. Tosin ehkä se onkin sitä riskinottokyvyn puutetta.. Tai älyn puutetta ;)

Tota ootko käynyt esim. noilla sivuilla? --> http://www.naisyrittajyyskeskus.fi/index.php?k=5578

Hyviä ajatuksia on maailma pullollaan, mutta kannattais varmaan ottaa todella selvää miten loistavasta liikeideasta lopulta on kysymys. Ja mihinkä se homma todennäkösemmin tulee kaatuun, jos tulee. Voi kaatua siihen rahotukseenkin, mutta sun nyt pitää ottaa ensin asioista kunnolla selvää ennen kun voit sen tietää. Vaikka mulla ei mitään mitään valtuuksia ole kenellekään elämänohjeita antaa, enkä sun elämästäs mitään tiedä, niin toi nyt vaan kuulostaa niin sellaselta turhanpäiväseltä surkuttelulta, että kun ei oo rahaa, ei ole bisnesvainua, elämän tilanne sitä ja tätä ym...Ei varmaan jää älystä ensimmäisenä kiinni;) mutta siltä toi kyllä kuulostaa, että sitä riskinottokykyä ei ole ja taitaa juurikin se käytännön toteutus siinä eniten pelottaa. Mitä jos hommasta ei tulekaan mitään, vaikka löytyiskin rahoitus ym. Aika ihmeellistä olis, jos se ei ollenkaan pelottais. Edelleenkin :piis: &:haart:

 

[Hippa]

jatkuu...

On varmasti. Niukempaa elämistä kyllä, mutta kohtuullisen helppoa se perseaukisenkin opiskelu tässä maassa jokatapauksessa on. En mäkään kuitenkaan lähde tästä (tai saatanpa vaikka lähteekin:D ) sen enempää väitteleen. Kysympä nyt vielä kuitenkin, että minkä alojen opiskelut on sun mielestä poissuljettu jos "rahat kuitenkin riittää" opettajaksi opiskeluun??

Enpä nyt ihan tarkkaan muista, mitä mietin, kun ton kirjoitin. Kummiskin kyllä tässä jotenkuten elää. Mulla on opintolaina ja teen aina duunia, kun vaan on vapaata ja vuoroja samaan aikaan. Silti ei ole kuukaudessa kuin 750 euroa rahaa. Kun vähentää vuokran, laskut ja matkustuskulut jää 100 euroa kuukaudessa ruokaan. Se on aika ankeeta ja aina, kun tulee ylimääräistä menoa on hirveä stressi päällä.

Tietenkään noi rahahuolet ei ole alasidottuja. Anteeksi, jos menin niin sanomaan. En sitä kuitenkaan silleen tarkoittanu Mut olisi niin kiva, jos ei tarttis koko ajan miettiä riittääkö rahat.

Tota ootko käynyt esim. noilla sivuilla? --> http://www.naisyrittajyyskeskus.fi/index.php?k=5578

Oon mä joskus käynyt. Saahan TE-keskuksiltakin ilmaista yritysneuvontaa.

Tällä hetkellä olen niin väsynyt koko elämään, etten jaksa mitään ylimääräistä miettiä. Kunhan koulun saa hoidettua ja laskut maksettua, olen ihan tyytyväinen. Toivon, että voimat tulee joskus takaisin, että jaksas taas touhuta kaikenlaista kivaa niinku jumpata

 

[alumiini]

No nyt on kyllä pakko kysyä, koska Hippa on varmaan hakannut sormenpäänsä verille ja kuluttanut parikymmentä näppäimistöä kirjoittaessaan tähän thrediin, että mikä motivoi tällaiseen uhrautuvuuteen älykkyystestejä vastaan? Mun oma veikkaus on, että tämä johtuu jonkin tasoisesta katkeruudesta älykkyystestejä kohtaan, mikä taas johtuu siitä, että Paris Hilton on tehnyt telkussa älykkyystestin ja Hippa on mennyt sitten ohjelman innoittamana tekemään saman testin, mutta saanutkin huonomman tuloksen kuin Hiltoni? Menikö oikein?
Ja sori, jos tätä on jo kysytty, olen niiiin laiska, etten jaksa selata koko thrediä läpi.

 

[Hippa]

No nyt on kyllä pakko kysyä, koska Hippa on varmaan hakannut sormenpäänsä verille ja kuluttanut parikymmentä näppäimistöä kirjoittaessaan tähän thrediin, että mikä motivoi tällaiseen uhrautuvuuteen älykkyystestejä vastaan? Mun oma veikkaus on, että tämä johtuu jonkin tasoisesta katkeruudesta älykkyystestejä kohtaan, mikä taas johtuu siitä, että Paris Hilton on tehnyt telkussa älykkyystestin ja Hippa on mennyt sitten ohjelman innoittamana tekemään saman testin, mutta saanutkin huonomman tuloksen kuin Hiltoni? Menikö oikein?
Ja sori, jos tätä on jo kysytty, olen niiiin laiska, etten jaksa selata koko thrediä läpi.

En jaksa kirjoittaa samaa määrää viestejä uudelleen. Lue kirjoittamiani viimeisimpiä viestejä, vastaukset löytyy niistä.

 

[AKV]

No nyt on kyllä pakko kysyä, koska Hippa on varmaan hakannut sormenpäänsä verille ja kuluttanut parikymmentä näppäimistöä kirjoittaessaan tähän thrediin, että mikä motivoi tällaiseen uhrautuvuuteen älykkyystestejä vastaan? Mun oma veikkaus on, että tämä johtuu jonkin tasoisesta katkeruudesta älykkyystestejä kohtaan, mikä taas johtuu siitä, että Paris Hilton on tehnyt telkussa älykkyystestin ja Hippa on mennyt sitten ohjelman innoittamana tekemään saman testin, mutta saanutkin huonomman tuloksen kuin Hiltoni? Menikö oikein?
Ja sori, jos tätä on jo kysytty, olen niiiin laiska, etten jaksa selata koko thrediä läpi.

Älä huoli, et sä ole pelkästään laiska.

Kyllä se että päätit sortua silkkaan ad hominem-argumentaatioon ja käyttää Isojen Poikien käyttämää Paris Hilton -korttia kertoo jo vähän muustakin.

Off-topic: ylläpito hoi! Saisiko tänne Paris Hilton -hymiön? alkaa olla jo vähän käytössä kulunut eikä suoraan sanottuna enää riitä. Please.

 

[joonas76]

Aikani tätä keskustelua seuranneena on minunkin annettava oma panokseni tähän. Käsittääkseni tässä keskustelussa on neljä pääasiaa (voi olla etten huomannut kaikkia), joista ollaan erimieltä.

1. mitä älykkyys on ja miten sitä pitäisi mitata
2. onko älykkyys perintötekijöistä johtuvaa vai voiko sitä myös opetella/kehittää
3. vaikuttaako se ihmisen menestymiseen ja jos niin kuinka paljon
4. onko eri ryhmien (esim. rodut tai kansallisuudet) välillä merkitseviä eroja

Kohdat 2-4 ovat tietyssä mielessä alisteisia kohdalle 1. Eli mikäli olemme eri mieltä kohdasta 1, ei ole mielekästä väitellä muista kohdista. Sinänsä ei ole merkitystä kuinka älykkyys määritellään, kunhan vain eri osapuolet määrittelevät sen samalla tavalla. Ei ole olemassa mitään älykkyyttä niin kuin se normaalisti ymmärretään, käy aika hyvin ilmi tästäkin keskustelusta.

Mikäli nyt haluamme muodostaa käsityksen kohdista 2-4 olisi kohta 1 valittava siten, että se on jollain tavalla mitattavissa. Mikäli näin ei ole, lienee aika turha sanoa muista kohdista mitään.

Tämän sinänsä tyhjänpäiväisen aloituksen jälkeen esitän omia käsityksiäni, joista en ole lainkaan varma ja olen kyllä valmis muuttamaan, mikäli joku osoittaa ne vääriksi.

1. Määritellään aluksi, yksinkertaisuuden vuoksi älykkyysosamäärä siten että se henkilön perinteisessä mensan testissä saama pistemäärä.
2. uskon että tähän vaikuttaa sekä perintötekijät että sosio-ekonomiset tekijät. Tätä ei kai kukaan kiistä.
3. Sinänsä jonkin testin pistemäärä ei tietenkään vaikuta menestymiseen. Uskon kuitenkin, että samat kyvyt, jotka auttavat ihmistä saamaan nuo pistemäärät, korreloivat tilastollisessa mielessä ihmisen menestymiseen (tässä ajattelen nyt taloudellista menestymistä). Se kuinka paljon tästä selittyy geneettisellä älykkyydellä (älykkyydellä ja riippuu perintö tekijöistä) on minun tietämykselläni mahdoton sanoa.
4. Kansallisuuksien välillä on tällä määrittelyllä eroja. tästä kai ollaan samaa mieltä. Kysymys on siitä voidaanko se kaikki selittää sosio-ekonomisilla ja kulttuuri tekijöillä. Toisin sanoen johtuuko huonot elinolosuhteet alhaisesta älykkyydestä vai päinvastoin. Tuntuu, että ihmisillä hyvinkin jyrkkä mielipide puoleen tai toiseen riippuen siitä kummin he haluaisivat asian olevan. Olisi muuten mielenkiintoista jos joku voisi kertoa jonkun lähteen jossa asiaa olisi käsitelty kohtuullisen puolueettomasti ja tieteellisesti kestävästi.

 

[Arvid]

4. Kansallisuuksien välillä on tällä määrittelyllä eroja. tästä kai ollaan samaa mieltä. Kysymys on siitä voidaanko se kaikki selittää sosio-ekonomisilla ja kulttuuri tekijöillä. Toisin sanoen johtuuko huonot elinolosuhteet alhaisesta älykkyydestä vai päinvastoin. Tuntuu, että ihmisillä hyvinkin jyrkkä mielipide puoleen tai toiseen riippuen siitä kummin he haluaisivat asian olevan.

Erittäin hyvin tiivistetty.

Oma kritiikkini Lynnin tutkimusta kohtaan tulee suureksi osaksi siitä, että mielestäni tutkimusasetelmassa on havaittavissa tahtoa löytää tiettyjä tuloksia. Lynnillä on taustaa eugeniikassa ja hänen ideologiaansa kuuluu mm. ihmisrodun jalostus korkeampiin tilastollisiin äo-keskiarvoihin (lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Lynn). Tahto löytää ideologiaa tukevia tuloksia näkyy tutkimusmetodin valinnassa, tulosten käsittelyssä ja tunnetuista puutteista huolimatta tutkimuksen puolustamisessa "tee itte parempi" -argumentilla.

En väitä, etteivät saadut tulokset olisi mahdollisia, mutta tällä tavalla tehdyllä tutkimuksella ei ole uskottavuutta (viitteitä jatkotutkimusta varten kyllä löytyy).

Vaikuttaa siltä, että älykkyys on yksi niistä jokaista koskettavista aihepiireistä (samassa joukossa mm. seksuaalisuuden kanssa), joiden tutkiminen objektiivisesti on lähes mahdotonta. Viimeistään julkaistujen tulosten tulkinnassa ideologiat pääsevät valloilleen ja yhteisymmärrystä ei saavuteta edes peruskäsitteiden määrittelystä.

 

[osku]

Yllättyisin, jos 71 äo:n omaava henkilö löytyisi lääkiksestä, koska muistaakseni se alkaa olla jo älyllisen vammaisuuden rajalla oleva tulos.

Mutta eihän se tulos sun mukaan kerro mitään.

 

[osku]

Materiaalisessa mielessä Suomessa menee aika hyvin. Täällä on myös melko turvallista, ihmisoikeudet, ilmainen koulutus ja suhteellisen hyvin toimiva yhteiskunta. Tilastollisesti täällä on paljon itsemurhia ja masennus on oikea kansantauti. Enpä osaa sanoa onko täällä sit loppujen lopuksi asiat kuinka hyvin.

Mä ainakin osaan sanoa omasta puolestani että täällä on asiat paljon paremmin kuin Nigeriassa.Siis kaikki asiat,en vaihtais mitään sieltä päikseen.

 

[Primitive82]

Kumpaakaan esimerkkiäsi ei voi verrata luonteenpiirteisiin. Sähkö on olemassa ja se on mitattavissa. Aika on kyllä abstrakti, mutta se aika, jota me kelloilla mittaamme on ihmiskunnan tekemä sopimus, joka perustuu maapallon ja auringon liikkeisiin (en valitettavasti ihan tarkkaan muista miten) eli sinänsä varsin konkreettisiin asioihin.

Kelloilla mitattava aika on sovittu Cesium atomin värähtelytiheyden perusteella. Jos laitamme Cesium atomin absoluuttiseen nollapisteeseen, pitäisi tämän atomin värähtelyn loppua. Luonnollisesti muidenkin molekyylien värähtelyn pitäisi loppua, mutta tarkoittaako tämä ajan pysähtymistä?
Nykyisen ajan määritelmään mukaan varmaankin tarkottaisi, mutta eihän se toisaalta tunnu järkevältä.

Mielestäni tuo älykkyys on jossain määrin samankaltainen asia. Emme pysty sitä tarkoin määrittelemään, se on nyt tietyssä testissä saatava tulos (kuten sekunti on tietyn atomin värähtelytiheys, sopimus asia sekin). Emme näe emmekä voi koskettaa sitä, mutta pystymme näkemään siitä seuraavat vaikutukset ja hyödyn käytännön elämässä, kuten kellon antamat hyödyt.

Tuo sekunnin määritelmäkin voitaisiin samankaltaisin perusteluin kumota vääräksi. Ei ole mitään absoluuttista totuutta siitäkään asiasta. Kuitenkaan siitä väitteleminen ei ole kenenkään mielestä mieluista puuhaa, koska se ei kosketa meitä henkilökohtaisella tasolla samalla tavalla kuin esim. älykkyys. Tuosta sekunnista kiisteleminen rationaalisesti ajateltuna olisi kuitenkin yhtä 'järkevää'. Minusta olisi järkevää hyväksyä se mahdollisuus, että jotkut ihmiset saavat parempia pisteitä tässä "älykkyystesteissä" ja ovat sen tähden yksinkertaisesti älykkäämpiä kuin muut.

Keski-ajan "Jeesuksen ruumis"- malli kuulostaa toisaalta hyvälle. Jotkut ovat varpaita, jotkut sormia jne. Jokaisella oma hommansa ja jokainen tiedostaa mahdollisuutensa. Myös kastijärjestelmällä Aasian maissa on varmaankin hyvät puolensa. Faktana nimittäin pysyy se, että me ihmiset olemme erilaisia ja jotkut ovat tyhmempiä ja jotkut fiksumpia. Tasa-arvo on perseestä, koska se on vain näennäistä. Siinä mielessä ajattelenkin joskus eugeniikan olevan hyvä asia, mutta toisaalta, antiikin filosofien mielestä liian homogeeninen väestö aiheuttaa vieläkin enemmän kateutta ja ongelmia. Molempi paha, tiedä sitten.

Luin viestisi ja tässä nyt keskustelemme niin pitkälti mielipide- ja tunnepohjalta, että tämä keskustelu on ehkä hedelmällisempää pistää toistaiseksi jäihin ja antaa ajatustemme hautua. Toivotan Hipalle voimia elämään.

 

[AKV]

Myös kastijärjestelmällä Aasian maissa on varmaankin hyvät puolensa. Faktana nimittäin pysyy se, että me ihmiset olemme erilaisia ja jotkut ovat tyhmempiä ja jotkut fiksumpia. Tasa-arvo on perseestä, koska se on vain näennäistä. Siinä mielessä ajattelenkin joskus eugeniikan olevan hyvä asia, mutta toisaalta, antiikin filosofien mielestä liian homogeeninen väestö aiheuttaa vieläkin enemmän kateutta ja ongelmia. Molempi paha, tiedä sitten.

Ystävä hyvä, nyt menee metsään.

1. Kastijärjestelmä ei perustunut ihmisten yksilöllisiin, mitattuihin ja arvioituihin kykyihin vaan yksinkertaisesti sosio-ekonomiseen statukseen. Se oli myös predestinoitu ja diktatuurisin keinoin valvottu. Siis jokseenkin totaalisen päinvastainen sille idealle, mitä täälläkin on pohdittu: älykkäille ja niille ei-niin-älykkäille kullekin tulee suoda omanlaisensa mahdollisuudet.

2. Sotket tasa-arvon (samanlaiset ihmisoikeudet) ja tasavertaistamisen (kaikki pakotetaan samaan muottiin). Tai ainakin toivon että sotket. Samalla kun toivon, että et vain yksinkertaisesti tiennyt kastijärjestelmästä mitään ja päästelit sen takia sammakoita.

Sillä jos olit ihan satavakavissasi, niin tekstisi oli hivenen fasistishenkistä vuodatusta.

 

[Lupus]

Toistat itseäsi aika paljon esittämättä mitään perusteita (mm. älykkyystestien luonne, testattavat ominaisuudet, tulosten soveltaminen). Vastaan nyt vain pariin huomionarvoiseen kohtaan.

Kuten jo aikaisemmin esitettyä sinun mielestä geenit mittaavat menestystä, kyvykkyyttä, älykkyyttä, ujoutta, poliittista suuntautumista, itsekkyyttä, homoseksuaalisuutta jne. -- Monimutkaiset älykkäät toiminnat eivät periydy samallatavoin kuin pituus tai kasvon piirteet tai hiustenväri.

Eivät toki, enkä ole noin väittänytkään. Mutta perimä vaikuttaa myös persoonallisuuteemme, esimerkiksi mahdollisesti
- rauhallisuuteen/eloisuuteen mm. dopamiinireseptoreiden tehokkuuden kautta
- ujouteen amygdalan norepinefriinijärjestelmän kautta
- homoseksuaalisuuteen Xq28-alleelin tai H-Y-antigeenien toiminnan kautta
Taipumus joihinkin henkisiin ominaisuuksiin vaikuttaa periytyvän, mutta ihmisen oma toiminta ja ympäristön vaikutteet vaikuttavat tietysti suuresti. Usein synnynnäisiä ominaisuuksia on helpompi muuttaa ja/tai hyväksyä ne, kun ymmärretään niiden geneettinen luonne (mm. juuri ujous ja homoseksuualisuus). Kuten Ridley sanoo "Synnynnäinen persoonallisuus on usein vapautus eikä tuomio." (Ridley 1999)

Onko sinun mielestäsi nopea ratkaisu aina paras? Näitä ratkaisun menetelmiä ei kukaan mittaa ko testissä ja nopein ratkaisu ei ole välttämättä älykkäin. Mitä jos johonkin ongelmaan on olemassa useampi oikea vastaus kuin yksi? Älykkyystesti ei mittaa sitä. Ja kaksi viimeistä ovat tälle raketinkeksijälle tärkeämpiä kuin tehdä nopea ratkaisu ja jossa olisi vain yksi oikea vastaus punnitsematta vaihtoehtoja.

Unohdetaan tuo raketinkeksijäesimerkki, jooko? Huipputason luovaan nerouteen vaaditaan älykkyyden lisäksi niin paljon muutakin (poikkitieteellistä tietoa, ennakkoluulottomuutta, yhteistoimintaa yms.), että tässä mennään aiheen ulkopuolelle. Joidenkin mielestä ÄO 120 vaikuttaisi olevan riittävä "nerokkaaseen" huonojen ideoiden karsimiseen ajatusten massasta (Tieteen Kuvalehti 18/2005), joskin lisä-älykkyydestä ei varmasti ole haittaakaan. Raketinkeksijänäkin ratkaisevat kuitenkin pitkälti muut ominaisuudet, joita ei mitata älykkyystesteillä.

Nopea ratkaisu ei välttämättä ole paras, mutta ilmeisesti nopeasti yksittäiseen ratkaisuun kykenevät pystyvät tehokkaasti löytämään näiden ratkaisujen joukosta sen kaikkein tarkoituksenmukaisimman: He pystyvät löytämään kohtuullisessa ajassa useampia ratkaisuja, joista voivat valita parhaat. Älykkyystestien ei ole tarkoituskaan olla kaikkien yksilöllisten ratkaisumallien tulkitsijoita, vaan yksinkertaisia ajattelun tehokkuuden mittareita, joten tuo ei lainkaan vähennä niiden käyttöarvoa.

Tietokone ratkoo älykkyystestit noin 39min 59 sek nopeammin täysin oikeilla vastauksilla joten on syytä miettiä minkälaista ongelman ratkaisua tuossa nyt haetaan. -- Esim lääkiksen valintakoe on syväluotaava aineistokoe jossa myös tiedonluominen on otettu huomioon ja se ennustaa paremmin tulevaa oppimista kuin tämä äo-testi.

Tietokone ei kyllä ratko niitä, ellei juuri soveltava ihminen ole antanut sille sopivia malleja.

Kukaan ei väitäkään, että ÄO-testi olisi paras eri älyllisissä tehtävissä menestymisen ennustaja, mutta se on yksinkertaisuuteensa nähden oikein hyvä. Lääkiksen valintakoe ja ÄO-testi ovat täysin erilaiset. Valintakoe mittaa tietoa ja sitä kautta motivaatiota alalle, ÄO-testi ajattelu- ja oppimiskykyä. Testi valitaan luonnollisesti sen mukaan mitä halutaan mitata. (Onko aineistokokeiden paremmasta ennustuskyvystä muuten näyttöä?)

Tuota perimän rajaa ihmisellä ei tule valitettavasti ikinä vastaan ellei hän sairasta jonkin aivoalueen vauriota joka vaikuttaa kyseisiin ominaisuuksiin.

Eli kaikista ihmiset voivat ”oppia” rajattoman älykkäiksi kuin vain haluavat ja kaikki kykenevät sen puolesta kaikkiin tehtäviin? Miksi tämä ei sitten toteudu käytännössä? Miksi perimän vaikutus aivojen rakenteeseen ei muuta henkisiä ominaisuuksia, mutta sairauksien vaikutus (mahd. samoihin rakenteisiin) muuttaa?

Laitappas joku kehysteoria geenejen tai ravinnon merkityksestä ajatteluun ja älykkyyteen niin saadaan hieman vakuuttavampaa tietoa kuin tämä kaksoistutkimus ja äo-testi jossa on todettu keskihajonnallinen poikkeama tarkastelematta laajemmin ympäristöllisiä, kulttuurisia ja niihin sidottuja mahdollisia kehittyneempiä vaativampia ongelmanratkaisun muotoja ja miten ympäristö on niitä edellyttänyt.

Kaksostutkimuksia on tehty useita, yhdessä ja erikseen kasvaneilla identtisillä ja ei-identtisillä. Erossa kasvaneilla identtisillä kaksosilla tehty tutkimus on hyödyllisintä ja tarkinta, ja Ahmavaara käyttikin näistä laskussaan kolmea ennen 70-lukua tehtyä "klassikkoa", laajaa Eysencin laboratorion työtä sekä metodeiltaan tarkkaa Minnesotan yliopiston tutkimusta.

En ole perehtynyt nykyiseen käsitykseen ajattelun ja älykkyyden perustana olevista aivoprosesseista jotta voisin sanoa miten perimä tarkasti vaikuttaa niihin. Asia nyt ei valtavasti edes kiinnosta. Puutteellinen ravinto estää aivojen kasvua ja kehitystä, muuten ravinto ei vaikuta.

Korrelaatio iän ja äo-testejen osalta on ilmeinen mutta tärkeimpänä ominaisuutena pitäisin edelleen testissä vaadittujen ominaisuuksien heikkenemistä vuosien ja taas vuosien mittaan ja ne voidaan oppia kyllä takaisin.

Kysymys eri tekijöiden vaikutuksesta ei ole kovinkaan oleellinen, ja sen pohtiminen ilman tarkkaa tietoa on hedelmätöntä. Joka tapauksessa vaikka olemme listanneet kolme ÄO:ta iän mukana laskevaa tekijää - opittua ja biologista, 60-vuotiaiden keskiarvo on vain noin yhden keskipoikkeaman verran alempi kuin 25-vuotiaiden. Koulutuksen antamien ongelmanratkaisumallien vaikutus älykkyysosamäärään ei siis voi olla valtavan suuri, ottaen huomioon kuinka paljon välittömän muistin heikkeneminen tosiaan huonontaa suoritusta muissa sitä vaativissa kokeissa.

Lisäksi ÄO:n on havaittu laskevan nopeasti viimeisinä vuosina ennen kuolemaa - vuoden sisällä testistä kuolleilla oli laskua tapahtunut viidessä vuodessa 15 pistettä mutta yli kaksi vuotta testin jälkeen eläneillä vain 5,7 pistettä. Tämä kertoo jotain ÄO:n yhteydestä biologisiin aivotoimintoihin.

Tässä Dan Keatingin Älyllisen kehityksen systeemimalli.
--
2. Järjestelmässä on sisäisiä ja ulkoisia rajoitteita fysikaalisia rajoituksia ovat aivojen ja aistielinten toiminta ja ulkoisia rajoitteita fysikaalinen maailma, kulttuurikehityksessä muodostuneet tietorakenteet ja yhteisön vuorovaikutus ja koulutuskäytännöt.

Niin, eikö perimän vaikutuksesta älylliseen kehitykseen ole kyse juuri "sisäisistä fysikaalisista rajoitteista" eli aivojen toiminnasta ja sen tehokkuudesta? Sen vaikutus kokonaisuuteen näyttää olevan hyvin merkittävä, huolimatta ihmisen itsensä toiminnasta ja ympäristön vaikutteista.

Oppimisen mekanismit eivät nyt ole mielestäni oleellisia. Se, että kaikki voivat periaatteessa oppia sopivassa ympäristössä, ei tarkoita sitä, että kaikki voitaisiin opettaa tekemään mitä tahansa.

Vygotski kulttuuripsykologian lähikehityksenvyöhyke ja kult.psyk peruslait
--
3. Ihminen pystyy ulkoisten tukirakenteiden avulla(käsitteelliset, sosiaaliset, emotionaaliset) varassa suorittamaan vaativampia tehtäviä kuin ilman niitä. Taidon kehittyessä ihminen pystyy asteittain vähentämään riippuvuuttaan tukirakenteista ja suorittamaan tehtävän itsenäisesti.

kun älykkyyttä voidaan kehittää ja se kehittyy yllä olevalla tavalla, olisiko fiksumpaa miettiä mitä mahdollisuuksia tuo avaa kenties mahdollisuuksia tarkoituksenmukaisen älykkään toiminnan oppimiselle? -- kun asetat noita geneettisiä rajoituksia oppimiselle ja älykkyydelle niin suljet mahdollisuuksia pois älykkyyden kehittämiseltä.

Totta kai ympäristö vaikuttaa, ja itseään kannattaa kehittää parhain mahdollisin tavoin. Mutta koska perimäkin näyttää vaikuttavan, on se hyödyllistä tunnustaa, jotta itseään voi kehittää tarkoituksenmukaisesti ja suhteuttaa tarvittavaa työmäärää.

Keskustelua perimän vaikutuksesta näyttää yllättävän usein vaikeuttavan tuo geneettisen determinismin pelko. Henkisten ominaisuuksien perinnöllisyys uhkaa joidenkin mielestä ihmisarvoa "rajoittamalla" häntä. Tähän voisi sanoa paljonkin, mutta se ei liity enää aiheeseen.

 

[Lupus]

Mitä Vanhasen ja Lynnin "osoitukseen" tulee, niin tiedätkö termit a) korrelaatio (vs. kausaalisuhde) ja b) kehäpäätelmä? IQ and the Wealth of Nations on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä.

Tiedän.

Tiedän myös kritiikistä, jota muuten ei nyt ole niin valtavasti. Kirjasta on kirjoitettu asiallisesti yllättävän vähän siihen nähden millaisen kohun se nosti. Teos on kuitenkin eräänlainen tienraivaaja, joka käsittelee koko maailman mittakaavassa sitä, mitä The Bell Curve käsitteli Yhdysvaltain sisäisellä tasolla. En ole pitkään aikaa seurannut keskustelua aiheesta, ja paljon on päässyt unohtumaan. Haluatko kiinnittää huomiota erityisesti johonkin?

IQ and the Wealthin tulokset ovat peräisin kovin hajanaisesta aineistosta, eri testeistä eri ajoilta. -- On eri asia tuoda esiin standardoituja testejä, esim. USAn armeijan keräämää matskua, ja tehdä niistä johtopäätöksiä kuin yrittää haalia jonkin kehitysmaan hajanaisia testituloksia ja yrittää sitten esittää että sekä USAn että sen kehitysmaan testit olisivat vertailukelpoisia.

"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet omia ÄO mittauksia maittain, vaan käyttivat olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. -- Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin mielivaltaisesti 6 pistettä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. -- Lisää epävarmuutta tutkimukseen aiheuttaa se, että ottaakseen huomioon Flynnin ilmiöön vaikutuksen eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin, tutkijat kasvattivat vanhemipien tutkimuksien keskiarvoja mielivaltaiselta tuntuvilla määrillä.

Lisäksi IQ otannat, joita kirjan kirjoittajat käyttivät, olivat varsin pieniä, useimmin alle 100 henkilöä, joten aineiston tilastollinen merkitsevyys jää kyseenalaiseksi."

Ihan alkuun huomautus: valitsin maori-esimerkin huonosti. Heidän tuloksensa 50-luvulta olivat myös parempia kuin samaan aikaan testattujen Yhdysvaltain mustien. Tämä kertoo paremmin sen mitä yritin sanoa.

Tätä asiaa on vaikea käsitellä järkevästi ilman tilastotieteen asiantuntemusta, joten en voi rehellisesti väittää olevani välttämättä oikeassa. Ja nuo Wikipedian artikkelit tunteista herättävistä asioista ovat harvoin kovinkaan obektiivisia, joskus eri kirjoittajien taistelu sanamuodoista ja asiasisällöistä muistuttaa pikkulasten kinastelua.

Ensinnäkin on huomattava, IQ and the Wealth of the Nationsin tarkoituksena ei ollutkaan tuottaa tarkkoja arvoja eri kansojen älykkyydestä. Se on luonteeltaan täysin erilainen kuin esimerkiksi ketjun aloituspostissa mainittu työ, jossa käytettävissä oli tarkempaa ja yhdenmukasempaa dataa. Lynnin ja Vanhasen tarkoituksena oli suuntaa-antavasti tutkia älykkyyden suhdetta kansantalouteen, joten perusteltujen arvioiden käyttö ei ole mikään ongelma. Arviot useammasta eri tutkimuksesta muodostuvasta keskiarvosta olivat hyvin tarkkoja (heittoa tutkimusten ja ka:n välillä keskimäärin 2,5 pistettä), mutta kokonaan arvoidut kansojen tulokset ovat luonnollisesti vain arvioita. Tällä on kuitenkin vain pyritty laajentamaan tarkastelua, löydetty yhteys ei muutu vaikka nämä jätettäisiin pois.

Omiin mittauksiin Lynnillä ei olisi ollut mahdollisuuksiakaan työn laajuuden huomioonottaen: heidän oli tultava toimeen saatavissa olevalla aineistolla. Testejä ovat kuitenkin kehitysmaissakin tehneet psykometriikan ammattilaiset, joihin Lynn on luonut suhdeverkostoja, ja käytetyt testit ovat pitkälti samoja (esim. Raven Progressive Matrices), kaikki standardisoituja ja tietyllä ryhmällä kalibroituja. Eri testityypit (matemaattinen, verbaalinen, visuaalinen) on otettu huomioon, ja Vanhanen onkin esittänyt teorioita näiden tulosten eroavaisuuksista joillain kansoilla, mutta kaikkien - varsinkin samantyyppisten - testien voidaan psykometrikkojen mukaan katsoa mittaavan yleisälykkyyttä (ÄO). Ajankohtakin on otettu huomioon ja korjattu todennäköinen Flynn-efektin vaikutus, joka on muutenkin testien välillä melko pieni. Näin saman kansan testitulokset saatiin vastaamaan paremmin toisiaan, joten arviot ovat todennäköisesti olleet oikeita. En siis näe syytä miksi aineisto ei olisi vertailukelpoista tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa.

Taulukko kaikista kirjan aineistona käytetystä testimateriaaleista eriteltynä:
http://www.isteve.com/IQ_Table.htm
Taulukko aiseston pohjalta tehdyistä arvioista 81 maalle, ja lähteet puuttuvien arvojen laskuille:
http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/t4.asp

Puuttuvien arvojen laskeminen ei ollut "mielivaltaista", vaan sitä yritettiin tehdä mahdollisimman loogisesti, mm. populaatioiden koon mukaan, ei siis sokeina keskiarvoina. Kiinan maaseudun tulokset ovat todetusti alempia (asiaa ei siis oletettu), joten laskennallinen arvio keskiarvosta on perusteltu. Flynn-efektin vaikutus tuloksiin näyttää olevan lähes vakio (2 pistettä vuosikymmenessä matriisitesteissä ja 3 pistettä Wechsler-tyypin testeissä), joten tulosten korjaus ei siis myöskään ollut mielivaltaista, vaan perusteltua, ja mitä todennäköisimmin onnistunutta.

Ellet sitten väitä, että "roduilla" on geneettisiä eroja älykkyydessä. Jos väität, niin näkisin mielelläni ne todisteet.

Kerro myös, että ketkä evoluutiobiologit ovat samaa mieltä aiheesta.

Tarkoittanet evoluutiopsykologeja? Yli 50 alan asiantuntijaa (lähinnä psykometrikkoja ja evoluutiopsykologeja) on sitä mieltä, että "roduilla" on eroja, ja monien mukaan perimä vaikuttaa myös eroihin. Allekirjoittaneiden joukosta löytyy nimiä (mm. Plomin), joiden tieteelliset saavutukset voittavat stephengouldien ja kumppaneiden vastaavat 6-0:

Mainstream Science on Intelligence
http://www.psychpage.com/learning/library/intell/mainstream.html

"Group Differences

7. Members of all racial-ethnic groups can be found at every IQ level. The bell curves of different groups overlap considerably, but groups often differ in where their members tend to cluster along the IQ line. The bell curves for some groups (Jews and East Asians) are centered somewhat higher than for whites in general. Other groups (blacks and Hispanics) are centered somewhat lower than non-Hispanic whites.

8. The bell curve for whites is centered roughly around IQ 100; the bell curve for American blacks roughly around 85; and those for different subgroups of Hispanics roughly midway between those for whites and blacks. The evidence is less definitive for exactly where above IQ 100 the bell curves for Jews and Asians are centered."

(Linkkiin kannattaa tutustua, se on julkaistu päivälehdessä, joten se on lyhyt ja helppolukuinen. Pientä ylivarovaisuutta ja -selittelyä on havaittavissa, mutta se tiivistää paljon olennaista älykkyystutkimuksesta.)

Käsitys ryhmien välisten erojen perinnöllisyydestä on toki vain teoria, mutta se on paremmin perusteltu kuin erojen selittyminen kulttuurilla, sosioekonomialla tai auringonpilkuilla. Tähän viittaavat mm. Yhdysvaltain eri roturyhmien välisiset erot: siirtolaisten sopeutuminen valtakulttuuriin nostaa ÄO:ta keskimäärin vain vähän, testien ei ole havaittu syrjivän ketään ryhmien omien kulttuurien erilaisuudesta huolimatta, rikkaat mustat saavat huonompia tuoksia kuin köyhät valkoiset, erot ryhmien välillä eivät ole olennaisesti kaventuneet huolimatta vähemmistöjen koulutuksellisen tilanteen parantumisesta ja heidän suosimisestaan kouluissa (Affirmate Action), jne. (Ahmavaara 2001)

Voin lyhennellä perustelut "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin" perusteella hieman myöhemmin, kun on paremmin aikaa.