Yleisesti kuvaavinta on se, että miten ilmi käyneisiin asiohin reagoidaan. Ihan jokainen maa on tehnyt sotarikoksia ja aika moni vielä kansanmurhia. Osa enemmän, osa vähemmän, mutta ei ole nyt tarkoitus alkaa historiaa peilaten laittamaan maita järjestykseen tässä asiassa. Lisäksi voi aina kyseenalaistaa, että missä vaiheessa "rikos vanhenee"?
Mutta miten niihin reagoidaan? Natsi-Saksa toteutti kansanmurhan, ovat tunnustaneet sen ja tehneet paljon asioita, korjatakseen asioita. Vaikkei sellaista voi koskaan täysin sovittaa, niin yritystä on ollut. Hyvin pitkän aikaa sitten Yhdysvallat teurasti käytännössä Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön - eivät ole erityisen ylpeitä siitä osasta historiaansa, vaikka tapauksesta on hyvin pitkä aika. En ole ihan varma, miten vaikkapa Belgiassa opetetaan Leopoldin tekosia, mutta jotenkin mulla on sellainen kuva, että koittavat mieluummin vaieta asiasta, kuin käydä sitä läpi, mutta eivät ole kyllä kieltäneetkään. Japani on ollut myös aika pahoillaan tekosistaan Kaakkois-Aasiassa.
Sitten vertailukohtana vaikka Kiina ja Maon kansanmurha - paikallinen historia on aika Orwellmainen sen suhteen, eli ei tuollaista koskaan tapahtunutkaan. Eikä tapahtunut Tianmenin verilöylyä. Eikä tapahtunut Venäjällä Stalinin kansanmurhaa. Eikä ole Ukrainassa tapahtunut mitään Venäjän tekemiä raakuuksia. Autoritääristen maiden ongelma on aina ollut se, että ne ovat kykenemättömiä oppimaan virheistään, joka puolestaan tappaa kehityksen. Ei siis ole kyse siitä, etteikö länsimaiset demokratiat olisi tehneet virheitä, enkä sano, että niistä olisi aina opittu, mutta on taso nyt vähän toista, mitä em. tyrannioissa.
Mutta miten niihin reagoidaan? Natsi-Saksa toteutti kansanmurhan, ovat tunnustaneet sen ja tehneet paljon asioita, korjatakseen asioita. Vaikkei sellaista voi koskaan täysin sovittaa, niin yritystä on ollut. Hyvin pitkän aikaa sitten Yhdysvallat teurasti käytännössä Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön - eivät ole erityisen ylpeitä siitä osasta historiaansa, vaikka tapauksesta on hyvin pitkä aika. En ole ihan varma, miten vaikkapa Belgiassa opetetaan Leopoldin tekosia, mutta jotenkin mulla on sellainen kuva, että koittavat mieluummin vaieta asiasta, kuin käydä sitä läpi, mutta eivät ole kyllä kieltäneetkään. Japani on ollut myös aika pahoillaan tekosistaan Kaakkois-Aasiassa.
Sitten vertailukohtana vaikka Kiina ja Maon kansanmurha - paikallinen historia on aika Orwellmainen sen suhteen, eli ei tuollaista koskaan tapahtunutkaan. Eikä tapahtunut Tianmenin verilöylyä. Eikä tapahtunut Venäjällä Stalinin kansanmurhaa. Eikä ole Ukrainassa tapahtunut mitään Venäjän tekemiä raakuuksia. Autoritääristen maiden ongelma on aina ollut se, että ne ovat kykenemättömiä oppimaan virheistään, joka puolestaan tappaa kehityksen. Ei siis ole kyse siitä, etteikö länsimaiset demokratiat olisi tehneet virheitä, enkä sano, että niistä olisi aina opittu, mutta on taso nyt vähän toista, mitä em. tyrannioissa.